​​​​Vuoden 2022 toinen lisätalousarvioesitys on poikkeuksellisen suuri, mikä johtuu Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan synnyttämistä määrärahatarpeista. Valiokunta esittää mietinnössään, että hallituksen esitys toiseksi lisätalousarvioksi hyväksyttäisiin muutettuna (VaVM 16/2022, HE 81/2022). Lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa heinäkuun alusta alkaen. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Lue mietintö kokonaisuudessaan​ 

Hallitus esittää nettomääräisesti noin 2,3 mrd. euron lisäyksiä määrärahoihin ja noin 1,0 mrd. euron korotuksia tuloarvioihin. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 mrd. eurolla ja valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 8,9 mrd. euroa vuonna 2022. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2022 lopussa noin 138 mrd. euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisäykset puolustuskyvyn vahvistamiseen ja huoltovarmuuden parantamiseen 

Valiokunta pitää perusteltuna, että hallitus on reagoinut nopeasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja esittää välittömiä toimia puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Lisämäärärahaa esitetään mm. puolustusvoimien toimintamenoihin (176 milj. euroa), materiaalihankintoihin (490 milj. euroa) ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen (3 milj. euroa). Myös Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan (20 milj. euroa) ja kehitetään kyberturvallisuutta (38 milj. euroa). Valiokunnasta myös Poliisin, Suojelupoliisin ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenojen lisäykset ovat perusteltuja.

Valiokunta pitää hyvänä huoltovarmuutta tukevien toimien vahvistamista, johon ehdotetaan noin 293 milj. euron lisäystä. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maatalouteen, mutta lisäresursseja osoitetaan myös mm. perusväylänpitoon (40 milj. euroa) sekä yksityisteiden valtionavustuksiin (10 milj. euroa) energiapuun toimitusketjun parantamiseksi ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi.

Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jouduttaneen lisäämään syksyllä ​​

Venäjän aloittama sota kiihdyttää vihreää siirtymää, kun venäläisestä fossiilisesta energiasta pyritään irtautumaan. Vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen esitetään yhteensä noin 175 milj. euron lisämäärärahaa. Tästä 125 milj. euroa osoitetaan energiatuen myöntämisvaltuuden lisäämiseen, joka suunnataan mm. vetyhankkeisiin ja akkustrategian mukaisiin investointeihin.

Öljylämmityksestä luopumiseen ehdotetaan huomioiden lisätalousarvion ja Valtion asuntorahaston rahoitus yhteensä 70 milj. euron lisäyksiä ja avustus laajennetaan kattamaan myös maakaasulämmityksestä luopumisesta aiheutuvia kustannuksia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustusten kysyntä on runsasta, joten nyt esitetty lisäys ei todennäköisesti tule riittämään vuoden 2022 tarpeeseen. Tilannetta on seurattava ja tarvittaessa rahoitusta on tarkistettava syksyn 2022 lisätalousarvioesityksessä. Tärkeää on niin ikään huolehtia helposti saatavilla olevasta neuvonnasta, jotta avustushakemusten käsittely ei viivästy niissä olevien puutteiden vuoksi.

Ukrainasta pakenevien apu tärkeää

Ukrainasta arvioidaan pakenevan Suomeen noin 60 000 henkilöä vuonna 2022, minkä vuoksi vastaanottomenoihin ehdotetaan noin 400 milj. euron ja vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin noin 95 milj. euron korotusta. Myös Maahanmuuttoviraston toimintamenoja nostetaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Ukrainasta sotaa pakenevien lasten varhaiskasvatukseen esitetään 67 milj. euron lisäystä ja eri ikäisille järjestettävään kielikoulutukseen yhteensä 2,5 milj. euroa. Ukrainan akuutin humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi ja jälleenrakennuksen tukemiseksi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lisätään 70 milj. euroa.

Lisäyksiä hintojen nousun kompensointiin, pandemian jälkihoitoon, hyvinvointialueille ja kuntatalouteen​

Valiokunta pitää myönteisenä kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtävää ylimääräistä indeksitarkastusta, jolla kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille (noin 94 milj. euroa vuonna 2022). Jos inflaatio säilyy korkealla tasolla, vastaavia tarkistuksia tulee harkita myös jatkossa. Uudella logistiikka-alan kuljetustuella kompensoidaan puolestaan äkillistä polttonesteiden hinnan nousua (75 milj. euroa).

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseen osoitetaan yhteensä 120 milj. euroa. Hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän välttämättömien ICT-muutoskustannusten korvaamiseen ehdotetaan 150 milj. euron valtuutta, minkä lisäksi hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitusta aikaistetaan. Kuntien veromenetysten korvauksiin esitetään 101 milj. euron lisäystä, mikä johtuu matkakuluvähennyksen määräaikaisesta korotuksesta.