Valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 10/2021 vp) kolmannesta lisätalousarvioesityksestä valmistui perjantaina 18. kesäkuuta. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.
Hallituksen esityksessä ehdotettiin määrärahoihin 2,2 mrd. euron lisäystä, josta valiokunta on vähentänyt 230 000 euroa. Lisätalousarvioesitys vähentää tuloja 185 miljoonalla eurolla ja lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,4 mrd. eurolla.
Kolmas lisätalousarvio käynnistää Suomen toimenpideohjelman EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä toteuttavista kokonaisuuksista. Muun muassa Business Finlandin avustusvaltuuksiin esitetään yhteensä 131,64 milj. euron lisäystä, josta 85,64 milj. euroa tulisi elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Valiokunta pitää hyvänä, että esitetyt lisäykset mahdollistavat Business Finlandin yrityspalveluiden suuntaamisen sekä rahoituksen myöntämisen erityisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tukevaan innovaatiotoimintaan ja investointeihin.
Elpymisvälineen varoja käytetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja niiden kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen, johon ehdotetaan 45 milj. euron määrärahaa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyspalveluihin liittyvään hoitovelkaan ja painottaa, että palvelujen saatavuutta on parannettava ja hoitoonpääsyä nopeutettava.
Lisätalousarvioon sisältyy myös 111 milj. euron panostus, jolla pyritään lieventämään koronavirustilanteen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Suurin osa määrärahasta (64 milj. euroa) kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle mm. oppimisvajeen vähentämiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle (39 milj. euroa) lasten ja nuorten tukitoimiin. Valiokunta painottaa, että lisärahoituksen kohdistamisessa otetaan huomioon erityisesti ne kunnat, jotka ovat kärsineet pahiten koronaepidemiasta. Valiokunta korostaa myös lasten ja nuorten ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa ja toteaa, että palveluiden riittävyys ja hyvä saatavuus vähentävät ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta.
Merkittäviä lisäyksiä tehdään lisäksi mm. covid-19-rokotteiden hankintaan (223,5 milj. euroa), Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivojen hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin (120 milj. euroa) sekä turveyrittäjien tukemiseen (60 milj. euroa) alan sopeutumiseksi nopeaan rakennemuutokseen ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että turvealan yrittäjiä tuetaan ja alalla tapahtuvia muutoksia sekä tukijärjestelmän toimivuutta ja tuen ja määrärahojen riittävyyttä seurataan.
Lisäyksiä osoitetaan myös sote-uudistuksen ICT-muutoskustannuksiin (50 milj. euroa) ja perusväylänpitoon (50 milj. euroa). Hallitus esittää väyläverkon kehittämiseen valtuutta kolmelle uudelle hankkeelle, jotka ovat Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (valtuus enintään 130 milj. euroa), Laurila—Tornio—Haaparanta-rataosan sähköistäminen (valtuus enintään 10 milj. euroa) sekä Turunmaan saaristossa sijaitsevien Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen (Mt 180) uusiminen (valtuus enintään 128 milj. euroa). Valiokunta pitää hankkeita mm. elinkeinoelämän kuljetusten sekä liikenneturvallisuuden kannalta perusteltuina.
Valtuuksia esitetään lisättäväksi mm. Kestävä Matkailu 2030 -ohjelmaan perustuvaan junavaunukaluston hankintaan (40 milj. euroa), tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan akkuarvoketjuhankkeiden tukemiseksi (40 milj. euroa) sekä laivanrakennuksen innovaatiotukeen (19,4 milj. euroa). Lisäksi esitetään Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittamista 257 milj. eurolla.
Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten esitetään valtiontakuurahastoon siirrettäviksi 650 milj. euroa. Rahastovarauksella varaudutaan tilanteeseen, jossa valtiontakuurahastossa jäljellä olevat varat eivät riittäisi Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän tappiollisen erillistuloksen kattamiseen. Finnveran vientitakuuvastuista suuri osa liittyy tuleviin alustoimituksiin. Covid-19-pandemia käytännössä keskeytti risteilyalan toiminnan, minkä vuoksi varustamoiden luottoluokitukset ovat heikentyneet merkittävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Finnveran vientitakuutoiminnan jatkuvuus turvataan. Valiokunta tukee esitettyä rahastovarausta, jotta pääomien niukkuus ei rajoita uusien vientihankkeiden rahoittamista.
Valtion velan määrän arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 139,3 mrd. euroa, mikä on noin 56 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Asian ainoa täysistuntokäsittely
Valiokunnan mietintö on valiokunnan hyväksymä asiakirja, jonka pohjalta täysistunto päättää asiasta. Valiokunnan mietintö sisältää perustelut ja päätösehdotuksen.
Kolmannen lisätalousarvioehdotuksen ainoassa täysistuntokäsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:
Asian käsittely alkaa tiistaina 22. kesäkuuta klo 14 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla. Asiaa käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta.
Kansanedustajien on jätettävä mahdolliset muutosehdotuksensa keskuskansliaan viimeistään maanantaina 21. kesäkuuta klo 14. Asiaan liittyvät äänestykset ovat keskiviikkona 23. kesäkuuta. Siltä osin kuin kolmanteen lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.
Valiokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp on luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilta