Viimeksi julkaistu 1.3.2024 13.12

Eduskunnan vastaus EV 16/2023 vp HE 39/2023 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 39/2023 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Valtiovarainvaliokunta (VaVM 2/2023 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman: 

Eduskunta edellyttää, että maapohjan kiinteistöveron alarajan muutos otetaan huomioon, kun arvioidaan kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksesta aiheutuvien muutoksien kohtuullisuutta kiinteistön omistajille pitkällä aikavälillä. 

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 

Laki kiinteistöverolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 2 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n otsikko sekä 3 ja 4 momentti, 12 b § ja 16 §:n 1 ja 2 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti laissa 1152/2005, 2 §:n 2 momentti osaksi laissa 1084/1993, 11 §:n 3 momentti laissa 724/2017, 11 §:n 4 momentti laissa 527/2010, 12 b § laissa 970/2016 ja 16 §:n 1 ja 2 momentti laissa 19/2018, sekä 
lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1266/2001, 527/2010 ja 724/2017, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin muutettu 4 momentti siirtyy 6 momentiksi, ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 19/2018, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti: 
2 § 
Kiinteistö 
Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin. 
Tämän lain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös: 
1) muulle kuin maanomistajalle kuuluvaan sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joka arvostetaan 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan; 
2) kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan; 
3) rakennusmaahan, joka kuuluu yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitettuun yhteisalueeseen tai yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettuun yhteismetsään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11 § 
Yleiset kiinteistöveroprosentit 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu. 
Maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 1,30 ja enintään 2,00. 
Rakennusten yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 2,00. Sitä sovelletaan myös rakennelmiin. 
Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Verohallinto voi myöhentää ilmoituksen antamisen määräaikaa. Jos ilmoitusta ei ole annettu määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden kiinteistöveroprosentteja, kuitenkin vähintään alinta lain mukaista prosenttia. Jos kunnan Verohallinnolle ilmoittama kiinteistöveroprosentti poikkeaa tässä laissa säädetystä, verotuksessa voidaan noudattaa lähintä lain mukaista prosenttia. 
12 b § 
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa 
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00. 
16 § 
Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus 
Verohallinto lähettää verovelvolliselle, jolle määrätään kiinteistöveroa, selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistötiedoista. Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseen merkityt maapohjan pinta-alaa, rakennusoikeutta, kaavatilannetta, rantaoikeutta, käyttötarkoitusta sekä omistus- ja hallintaoikeutta koskevat tiedot samoin kuin rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus. Verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle tiedoissa ilmenevät virheet. Lisäksi on ilmoitettava selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset samoin kuin perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, tiedot varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikasta tai muusta vastaavasta etuudesta sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta. Selvitys kiinteistötiedoista voidaan tarvittaessa lähettää myös silloin, kun verovelvolliselle ei tule määrättäväksi kiinteistöveroa. Verohallinnon on varattava verovelvolliselle kohtuullinen aika selvityksen täydentämiseen ja korjaamiseen. 
Tiedot katsotaan annetuksi, kun ne ovat saapuneet Verohallinnolle. Sähköisesti annettujen tietojen saapumisajankohdasta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 §:ssä ja paperilla annettujen tietojen saapumisajankohdasta hallintolain (434/2003) 18 §:ssä. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, tietojen antamistavasta ja -ajasta sekä muusta menettelystä tietojen antamiseksi. 
Verovelvollisen, joka ei ole saanut 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ja joka on kalenterivuoden alkaessa omistanut veronalaisen kiinteistön, on kiinteistöverotusta varten kehotuksetta ilmoitettava Verohallinnolle 1 momentissa tarkoitetut maapohjaa ja rakennusta koskevat tiedot. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.11.2023 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri