Jos emme onnistu ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaikki muut yhteiskunnalliset tavoitteet menettävät merkityksensä. Ilmasto lämpenee nopeammin kuin olemme osanneet odottaa, ja muutoksen pysäyttäminen vaatii kaikilta maailman mailta ennennäkemättömän mittavia toimia erittäin nopealla aikataululla.
Tänään julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin viesti on selvä. Sen mukaan meidän on kaikin keinoin yritettävä rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Kahden asteen lämpeneminen johtaisi merkittävästi useammin helleaaltoihin, kuivuuteen ja tuhotulviin. Vahinko esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle ja kalasaaliille kaksinkertaistuisi. Ruoantuotanto ja vedensaanti vaarantuisivat aiheuttaen epävakautta, konflikteja ja muuttoliikettä.
Tieteen viesti on selvä: maapallon keskilämpötilan nousu voidaan vielä pysäyttää 1,5 asteeseen, mutta se vaatii ennennäkemättömän laajoja toimia — ja nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä globaaleja päästöjä pitäisi vähentää jo 45 %, ja vuoteen 2050 mennessä kokonaispäästöt on saatava nollaan. Teollisuusmaiden, siis myös Suomen, on oltava tätäkin nopeampia. Mitä pitempään päästöjen taittamista lykätään, sitä rajumpia toimia tarvitaan — ja sitä kalliimmaksi se tulee.
Suomessa tähän asti päätetyt ilmastotoimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseen. Valtioneuvosto on tilannut vaikutusarvion nykyisestä energia- ja ilmastostrategiasta. Arvion mukaan strategia ei kasvavien metsähakkuiden vuoksi vähennä Suomen kokonaispäästöjä lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Metsähakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinieluja, mikä vastaa päästöjen lisääntymistä.
IPCC:n raportti painottaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen tehtävien investointien tärkeyttä. Suomessa kuitenkin tuetaan fossiilisia polttoaineita yli miljardilla eurolla vuodessa ja uusiutuvia vain kolmasosalla siitä.
Nykyisillä ilmastotoimilla maapallon lämpötila uhkaa nousta yli kolme astetta. Seuraukset olisivat katastrofaaliset. Jos haluamme säilyttää tämän maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville, kaikkien maailman maiden, myös Suomen, on kiristettävä ilmastopolitiikkaansa tuntuvasti. Suomella on vauraana ja osaamisvaltaisena maana sekä velvollisuus että mahdollisuus olla edelläkävijänä.
Edessä ovat kohtalokkaat vuodet, jotka ratkaisevat lastemme ja tämän maapallon tulevaisuuden. Ilmastonmuutos on ongelma, joka ylittää valtioiden rajat ja koskettaa meitä kaikkia. Se voidaan ratkaista vain yhdessä. Tarvitaan yhteinen keskustelu ratkaisuista ja kaikkien sitoutuminen kunnianhimoiseen politiikkaan, sillä työ ei voi odottaa.