Sisäilman epäpuhtauksille altistuu päivittäin ainakin 800 000 kansalaista. Osalla heistä altistuminen tapahtuu sekä kotona että opiskeluympäristössä ja työpaikoilla. Osa oireilusta on saattanut alkaa jo päivähoidossa ja koulussa. 

Sisäilmaongelmiin liittyvät mikrobit, kemikaalit ja kuidut aiheuttavia hyvin monia oireita ja sairauksia, joiden diagnostiikka ei ole aina helppoa. Ainoastaan ammattitautien diagnostiikasta on olemassa selkeät ohjeet, mutta vain pieni osa altisteista ja sairauksista korvataan ammattitautina. Jos oireet ovat edenneet sairaudeksi, syntynyt terveyshaitta on kuitenkin pysyvä. Olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää, että ongelma tunnistettaisi jo oirevaiheessa, jolloin haitat ovat vielä palautuvia. 

Tehtyjen terveystaloudellisten laskelmien mukaan sisäilman altisteiden aiheuttamat terveyshaitat maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa ja oikeilla korjauksilla tehdyt investoinnit maksavat itsensä takaisin 3—5 vuodessa. 

Sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on aikaisemmin kirjoitettu kaksi lääkärikunnalle osoitettua suositusta, Majvik 1 ja 2 -suositukset, joiden muotoilussa oli mukana laaja ja kattava sisäilmatutkijoiden joukko (yli 40 asiantuntijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä). Viimeisin Majvik-suositus (2) on julkaistu Suomen lääkärilehdessä oheisartikkeleineen vuosina 2007—2008. Suosituksesta otettu eripainos on loppunut jo useita vuosia sitten. 

Eduskunnan sisäilmaseminaarissa  ammattiyhdistysliikkeen  taholta  ehdotettiin  uuden Majvik 3 -prosessin käynnistämistä ja Turun yliopisto ryhtyi järjestelemään prosessia yhteistyössä työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, ministeriöiden ja työelämäosapuolten kesken. Keväästä 2021 on kokoontunut valmistelutoimikunta, jossa yhteisesti on todettu uuden suosituksen tarve ja todettu myös rahoitustarve, jotta työskentelyä voidaan tehokkaammin käynnistää Majvik 3 -suosituksen muotoilemiseksi.