Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esityksestä eduskunta poisti valtion vuoden 2015 talousarviossa oppilaitosten perustamiskustannuksiin osoitetun määrärahan. Vuonna 2014 perustamiskustannusten määräraha oli lisätalousarvio huomioiden 46 miljoona euroa. Perustamiskustannukset on tarkoitus rahoittaa jatkossa käyttökustannusten valtionosuudella, mikä on pienentynyt vuoden 2014 tilinpäätöksen 829 miljoonasta eurosta vuoden 2019 talousarvioesiesityksen 703,5 miljoonaan euroon. Vuoden 2017 talousarviossa määräraha oli 720,5 miljoonaa euroa, kun saman vuoden tilinpäätös oli 674,6 miljoonaa euroa.
Homekoulujen tilanne on jopa EU:n tasolla tunnustettu merkittäväksi ongelmaksi. HITEA (Health Effects of Indoor Pollutants: Integrating microbial, toxicological and epidemiological approaches) -koulututkimus vuosina 2008—2013 selvitti sisäilman biologisten epäpuhtauksien vaikutusta oppilaiden ja opettajien terveyteen kouluissa. Tämän EU:n 2,7 miljoonalla eurolla rahoittaman tutkimuksen mukaan kosteusvaurioista kärsivät homekoulut voivat muodostaa Suomessa isomman vaaran lapsille kuin muualla.
Tarkastusvaliokunnan jo vuonna 2014 tekemän arvion mukaan panostuksen lisääminen vaurioiden ennalta ehkäisemiseen ja korjauksiin tuo kuitenkin säästöjä tulevaisuudessa, sillä rakennusten kosteus- ja homevaurioilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset lisäävät terveyshaittoja ja korjauskustannusten kasvua.
Erillisen määrärahan varaaminen homekoulujen korjauksiin on aiheellista, koska muutoin on vaara, että kunnat eivät taloustilanteensa vuoksi pysty osoittamaan käyttökustannuksista riittävää osuutta edes tarpeellisiin korjauksiin. Lisäksi rakentamisen työllistävä vaikutus heijastuu positiivisesti aluetalouteen, mikä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on tarpeen muutoin muuta maata heikomman työllisyystilanteen vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,