Maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä parhaiten edistää riittävän kielitaidon hankkiminen. Kuntien kiinnostus maahanmuuttajien vastaanottoon on puolestaan vähäinen, koska valtion korvaus kunnille koetaan riittämättömäksi, jolloin kuntien olisi myös panostettava omaa rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kuntien vaikeassa taloustilanteessa ei tällaiseen lisäpanostukseen ole halua, koska siitä ei nähdä saatavan hyötyä lyhyellä aikavälillä ja resurssien nähdään olevan pois kuntalaisten palveluista. 

Tehokkaalla maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla ja riittävillä työllistymistä ja kotouttamista tukevilla toimilla estetään maahanmuuttajien syrjäytyminen ja siitä myöhemmin aiheutuvat ongelmat ja kustannukset muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Valtion tuleekin nostaa kunnille maksettavaa korvausta maahanmuuttajien kotouttamisesta, jotta kunnat voisivat tehostaa kotouttamistoimia. Samalla tehokkaat kotouttamistoimet tarjoaisivat työpaikkoja niin maahanmuuttajille kuin paikallisille asukkaille, mikä vähentäisi maahanmuuttoa kohtaan tunnettavia ennakkoluuloja. 

Tällä hetkellä koko Eurooppaa koskeva mittava turvapaikanhakijoiden tulva vaatii vastaanottavilta kunnilta huomattavaa lisäpanostusta myös vastoin kunnan tahtoa, koska kunta ei enää itse voi kaikissa tapauksissa vaikuttaa turvapaikanhakijoiden sijoittumiseen. Kunnalla on kuitenkin velvollisuus tiettyjen palvelujen järjestämiseen turvapaikanhakijoille. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kunnille maksettavan korvauksen määräraha oli 106,568 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 määrärahaesitys on 141,409 miljoonaa euroa. Lisäyksestä huolimatta määräraha on riittämätön aikaisempiin vuosiin verrattuna moninkertaistuneen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kotouttamiseen.