Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Maailmassa on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Arviolta 60 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktien, vainon ja katastrofien vuoksi. Suurin osa pakenee oman maan sisällä tai naapurimaihin. Kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa asuukin 86 % maailman pakolaisista.
Osa pakolaisista lähtee pitkälle ja vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Matkan vaarallisuuden keskeisin syy on se, että lailliset keinot saapua Eurooppaan ovat niin vähissä. Kuitenkin kansainvälisen oikeuden perusteella ihmisellä on oikeus paeta maastaan ja hakea suojaa toisesta maasta. Muilla mailla on kansainvälisoikeudellinen velvollisuus auttaa ihmisiä, joiden on pakko jättää kotinsa. Nykytila ei noudata kansainvälisen oikeuden henkeä: ihmisten on käytännössä mahdotonta päästä Euroopan unionin alueelle laillisesti. Esimerkiksi Suomeen saavuttaessa ihminen tarvitsee yleensä sekä passin että viisumin. Viisumia ei kuitenkaan myönnetä, jos ihmisen oletetaan saapuvan maahan hakeakseen turvapaikkaa. Turvapaikkahakemusta ei myöskään voi jättää lähtömaasta tai mistään maasta matkan varrelta. Ihmisen on päästävä Suomeen voidakseen hakea täältä turvapaikkaa, mutta Suomi on käytännössä sulkenut rajansa lailliselta maahanmuutolta hädänalaisista maista.
Turvapaikkaa hakeva henkilö ei oleskele Suomessa laittomasti. Kansainvälisen oikeuden mukaan turvapaikkaa hakeva henkilö oleskelee maassa laillisesti riippumatta siitä, millä keinoin hän on maahan saapunut. Koska turvapaikan hakemiseen on oikeus ja koska turvapaikkaa hakenut on maassa laillisesti, on loogista, että maahan voisi myös saapua laillisesti.
Ratkaisu olisi inhimillisesti, humanitaarisesti ja oikeudellisesti kestävä. Yksin tänä vuonna tuhansia ihmisiä on hukkunut Välimereen yrittäessään päästä Eurooppaan. Ihmiset pakenevat vaikeita ja vaarallisia reittejä, huonoin varustein ja jalkaisin. Koska laillisia reittejä saapua Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa ei ole, ihmiset joutuvat turvautumaan ihmissalakuljettajiin ja altistuvat pakomatkallaan myös rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Laillisten saapumiskeinojen puute lisää reittien vaarallisuutta ja ylläpitää rikollisuutta.
Suomen on edistettävä laillisia maahantulon keinoja sekä Suomessa että EU-tasolla.
Esimerkkejä laillisista maahantulokeinoista ovat:
Humanitaarinen viisumi eli mahdollisuus hakea viisumia lähimmästä Suomen tai muun EU-maan suurlähetystöstä päästäkseen Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja sen saatuaan saapua maahan laillisesti
Perheenyhdistämisen helpottaminen eli aito mahdollisuus saada perhe luokseen. Tällä hetkellä esteenä on muun muassa se, ettei turvapaikan tai oleskeluluvan saanut voi anoa perheenyhdistämistä, vaan hakemus tulee tehdä lähtömaassa. Tähän taas vaaditaan dokumentteja, joita konfliktien keskellä voi olla mahdotonta saada.
Pakolaiskiintiön kasvattaminen eli sen määrän lisääminen, jonka Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan UNHCR:n pakolaisstatuksen saaneita pakolaisia. Kun useampi ihminen pääsisi Eurooppaan kiintiöpakolaisena, tarve lähteä vaaralliselle matkalle turvapaikkaa hakemaan jäisi pienemmäksi.
Viisumien myöntäminen kriisimaiden asukkaille eli sen mahdollistaminen, että esimerkiksi Syyriasta voisi ylipäänsä saada viisumin Suomeen.
Työperäisen maahanmuuton helpottaminen eli sen takaaminen, että Suomeen ja EU-alueelle voi ylipäätään tulla laillisesti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,