Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vesistöjen roskaantuminen on merkittävä globaali ympäristöhaaste, johon on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Ympäristöministeriön raportin mukaan arviolta 50—80 % merten jätteistä koostuu muovista, josta suurin osa on peräisin maalta. Muovin käyttö on todella merkittävässä roolissa jokaisen kuluttajan arjessa ja näin tulee jatkossakin olemaan. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla teollisuutta kannustetaan uusien tuotanto- ja materiaaliratkaisujen kehittämiseen.
Kertakäyttöisten muovisten ostoskassien aiheuttamiin ongelmiin on pyritty hakemaan ratkaisuja monissa maissa jo 1990-luvulta saakka. Keinoina on käytetty esimerkiksi haittaveroa muovikasseille ja muovisten ilmaispussien jakelukieltoa. Ratkaisuilla on pyritty vähentämään roskaantumista, jätteenpolton päästöjä ja viemäritukoksia sekä pienentämään hiilijalanjälkeä. Vuonna 2015 EU:ssa hyväksyttiin pakkausjätedirektiiviin muutos (2015/720/EY), joka edellyttää jäsenmailta toimia muovisten ostoskassien kulutuksen vähentämiseksi.
Suomessa edellä mainitun pakkausjätedirektiivin muutos ollaan implementoimassa ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välisellä Green Deal -puitesopimuksella, jossa sitoudutaan vähentämään kertakäyttöisten muovikassien käyttöä erilaisilla toimenpiteillä.
Erilaisten ostoskassien koko elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia on analysoitu esimerkiksi kansainvälisessä, EU:n Life-rahoitteisessa ECOFLEXOBAG-hankkeessa 2011—2015, jossa oli mukana muun muassa VTT. Tutkimuksessa analysoitiin erilaisten ostoskassien hiilijalanjälkeä. Kierrätysmuovista valmistettu kassi sijoittui parhaiten ja puuvillainen kangaskassi oli ilmastovaikutuksiltaan kaikista huonoin. Näiden väliin sijoittuivat paperikassi ja biohajoava muovikassi.
Kierrätysmuovikassi ei kuitenkaan poista muovista aiheutuvia mikromuoviongelmia esimerkiksi vesistöissä. Tästä syystä hallituksen on otettava huomioon uudet teknologiat, joilla uusiutuvista raaka-aineista voidaan valmistaa muovia korvaavia ostoskasseja. Tämän lisäksi täytyy myös etsiä mahdollisuuksia korvata muita lyhyen elinkaaren muovituotteita uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla. Muovin korvaaminen esimerkiksi kuitupohjaisella materiaalilla on biotalouden ytimessä. Suomessa tulee säädösteitse ohjata kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisin ostoskassi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,