Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ja pienet ryhmäkoot ovat laadukkaan päivähoidon perusta. Kun jokaisen lapsen kasvua voidaan tukea yksilöllisesti eikä lapsia erotella vanhempien työtilanteen perusteella, annetaan lapsille hyvät eväät oppimiseen ja elämään.
Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia. Se tukee elin-ikäistä oppimista ja koulussa tarvittavia valmiuksia. Pätevien lastentarhanopettajien antama pedagoginen opetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Se tarjoaa lapselle turvallisen oppimisympäristön ja myönteisiä oppimiskokemuksia sekä edistää elinikäistä oppimista. Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua ja kehitystä.
Varhaiskasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Euroopan parlamentti on vaatinut jäsenvaltiota tarjoamaan kaikkien sosiaaliryhmien lapsille yleisen ja tasavertaisen pääsyn päiväkoteihin. Tutkimuksissa on todettu, että varhaiskasvatus on erityisen tuloksellista heikommassa asemassa oleville ryhmille, kuten heille, joilla on maahanmuuttajatausta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamassa tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin kotihoidon ja varhaiskasvatuksen pitkäaikaisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto osoitti, että alle kolmivuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat yliopistossa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yhteys oli sama vähän koulutettujen ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla.
Suomi on ainoa Pohjoismaista, jossa tuetaan alle 3-vuotiaiden ja heidän vanhempien sisarustensa hoitoa kotona. Muualla Euroopassa lasten osallisuutta varhaiskasvatukseen pyritään lisäämään mm. maksuttomalla osa-aikaisella varhaiskasvatuksella. Suomessa 0—5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuspalvelujen käyttö on Pohjoismaiden alhaisin.
Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen yleisestikin kansainvälisesti vertaillen vähän: noin 68 prosenttia 3-vuotiaista ja 74 prosenttia 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa osuudet ovat yli 90 prosentin luokkaa. Myös EU- ja OECD-maiden keskuudessa Suomi on valitettavasti tilastojen peränpitäjänä: esimerkiksi 4-vuotiaiden osallistumisasteen osalta ainoat EU-maat Suomen jäljessä ovat Slovakia ja Puola. Suomi on toistuvasti saanut OECD:ltä mainintoja asiasta.
Maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus olisi tehokas keino lisätä lasten osallisuutta varhaiskasvatukseen, purkaa kannustinloukkuja ja lisätä naisten työllisyyttä.