Suomessa on noin 1 000 vähintään 10 uuhen lammastilaa, keskimääräisellä tilalla uuhia on 70. Nykyisten säädösten mukaan lampaanlihan myynti kuluttajalle edellyttää teurastusta hyväksytyssä laitoksessa. Pienteurastamoiden investointikustannukset ovat suuria, jopa 200 000 euroa teurastamoa kohden. Pienten lammastilojen on taloudellisesti mahdotonta rakentaa nykymääräysten mukaisia pienteurastamoja. Tästä johtuen pieniäkin lammasmääriä joudutaan monin paikoin kuljettamaan teurastamoihin jopa satojen kilometrien päähän. 

Suomessa on mahdollista ja on ollut myös perinteistä myydä esimerkiksi poronlihaa suoraan tilalta, ilman erillisiä tarkastuksia. Poronlihan lisäksi kotitilalla teurastettuna suoramyynnissä on myös muun muassa ankan-, kanan-, kanin-, hanhen-, kauriin-, hirven- ja peuranlihaa.  

Lampaanlihan tilateurastuksia puoltaa myös lampaiden keskimäärin hyvä terveydentila. Teurastusten yhteydessä tehtävä lampaiden terveydellisiin syihin perustuva hylkäysprosentti on ollut alhainen, 0,2 %. Punaisella lihalla sama luku on 0,39 % ja siipikarjalla 2,8 %. Teurastusten osahylkäyksien osalta lammas pärjää vielä paremmin, hylkäämisprosentin ollessa 0,28 %, kun samainen prosenttiosuus porolla on 14,7 % ja siipikarjalla 3,9 %. Riskit lampaanlihan tilateurastuksessa eivät ole suuremmat kuin muiden eläinten kohdalla, päinvastoin.  

Iso osa lampaista teurastettaisiin myös tulevaisuudessa virallisissa teurastamoissa. Lakimuutoksen jälkeenkin on syytä huolehtia, että elintarviketeollisuudelle, kaupalle tai suurkeittiöille menevät lampaat teurastettaisiin jatkossakin hyväksytyissä teurastamoissa. Lähiruoan ja pienten lammastilojen suoramyynnin edistämiseksi pienimuotoinen tilateurastus tulisi sallia. Sitä puoltaa myös paikoin pitkiin kuljetusmatkoihin ja eläinten hyvinvointiin liittyvät seikat. Tilateurastus ei vaaranna elintarviketurvallisuutta, kun teurastus ja myynti tiloilla toteutetaan jatkossakin ammattimaisesti, kevennettyä valvontaa soveltaen.