Suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan eli nuuskan markkinoille saattaminen on kielletty tupakkatuotedirektiivin 2014/40/EU puitteissa EU:n kaikissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta Ruotsia, jolle on myönnetty poikkeus sen liittymissopimuksessa.  

Suomessa käytetään nuuskaa enemmän kuin koskaan ennen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 20—64-vuotiaista miehistä nuuskaa käyttää päivittäin noin viisi prosenttia. 20—34-vuotiaissa miehissä käyttäjien osuus oli jopa yhdeksän prosenttia vuonna 2017.  

Nuuskan käyttöä on kasvattanut muun muassa työpaikkojen pyrkimys savuttomuuteen. Voidaan myös epäillä, että koska nuuskan myynti tapahtuu käytännössä vain laittomia reittejä, sen saanti on alaikäisille helpompaa, kun ikärajavalvonta puuttuu kokonaan. 

Nuuska on terveydelle haitallista, kuten kaikki tupakkatuotteet, mutta se ei ole sen haitallisempaa kuin savukkeet ja muut poltettaviksi tarkoitetut tupakkatuotteet, joiden myynti Suomessa on sallittua. Nuuskan käyttäjä ei esimerkiksi altistu myrkylliselle hiilimonoksidille eli häälle. Moni myös käyttää nuuskaa savukkeiden korvaustuotteena ja lopettaa sitä kautta tupakkatuotteiden käytön kokonaan. Lisäksi nuuska ei aiheuta passiivisen tupakoinnin aiheuttamia haittoja. 

Kansantaloudellisesti ei ole järkevää, että nuuskan myynnin verotulot menevät ulkomaille. Nuuskasta on haittoja, joten edes niiden verotulojen, joilla haittoja voitaisiin korjata, tulisi jäädä Suomeen. Valtiovarainministeriö on vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen vuonna 2013 arvioinut, että silloisten tilastojen valossa kyse olisi noin 40 miljoonan euron verotuloista, jotka jäävät saamatta. 

Nuuskan myynnin laillistamisella valtio saisi siis vuosittain kymmenien miljoonien eurojen valmisteverotulot. Laillistaminen myös poistaisi nuuskan myynnin ympärille rakentuvat niin sanotut pimeät markkinat ja veronkierron. Näin tullin ja poliisin resursseja voitaisiin käyttää tärkeämpiin kohteisiin.