1.1  Tausta

Uutta tieliikennelakia (729/2018) esitetään muutettavaksi ja uudistettavaksi käsillä olevalla hallituksen esityksellä siten, että kotihoidon ja vastaavien kotiin tuotavien palvelujen työntekijöiden pysäköintiä helpotetaan kunnissa. 

Esityksen taustalla on eduskunnan vastauksessaan uudeksi tieliikennelaiksi esittämä lausuma siitä, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset.  

Eduskunnan lausuman perustana on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö (16/2018 vp) hallituksen esityksestä uudeksi tieliikennelaiksi, jossa todetaan, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan kotihoidon työntekijöillä ja vastaavilla työntekijäryhmillä on kaupungeissa merkittäviä ongelmia pysäköinnin kannalta. Kotiin tuotavien palvelujen määrä on myös lisääntymässä. Periaatteessa kuntien tehtävänä on järjestää pysäköintimahdollisuudet myös nämä ryhmät huomioon ottaen. Valiokunta näkee ongelman merkittävänä ja katsoo, että ongelmiin tulee löytää koko Suomen kattava yhtenäinen ratkaisu. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä ja se on käsitelty kuntatalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa 21.1.2019. Lausuntoyhteenveto on saatavilla kokonaisuudessaan internet-osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM029:00/2019. 

Esityksen valmistelua varten lähetettiin 26.8.2019 selvityspyyntö Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun, Tuusulan ja Vantaan kaupungeille kotihoidon pysäköintitilanteen selvittämiseksi. Määräaikaan mennessä saapui 10 selvitystä. 

2.1  Kotihoito ja kotiin tuotavat palvelut lainsäädännössä

Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 20 §:n mukaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. 

Terveydenhuoltolain 25 § edellyttää, että kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden kotisairaanhoito. Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. 

Hallituksen esityksen sosiaalihuoltolaiksi (164/2014 vp) mukaan kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. 

Kotipalvelun työntekijät ovat pääasiassa lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia. Kotipalvelun työntekijät seuraavat myös asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Monissa kunnissa palveluja saa myös iltaisin ja viikonloppuisin ja yöpartiot ovat yleistymässä.  

Kotisairaanhoito suorittaa asiakkaan kotona lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia toimia, ottaa näytteitä, valvoo lääkitystä ja seuraa asiakkaan vointia. Varsin vaativaakin sairaanhoitoa, esimerkiksi saattohoitoa, voidaan järjestää kotona. Myös omaisten tukeminen on osa kotisairaanhoidon työtä. Kotisairaanhoidon henkilöstö on koulutukseltaan pääasiassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia. 

Palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentin mukaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. 

Vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 1 §:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kunnan on huolehdittava lain 3 §:n nojalla siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. 

Vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista annetun lain 4 §:n mukaan lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain HYPERLINK "https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519" \o "Ajantasainen säädös" 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaan siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia.  

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 §:n mukaan laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Lain 2 §:ssä säädetään erityishuoltoon kuuluvista palveluista.  

2.2  Kotiin tuotavien palveluiden pysäköinnistä ja pysäköintiluvista eräissä Suomen kunnissa

Kotiin tuotavia palveluita tuotetaan sekä kuntien että yksityisten yritysten ja yhdistysten palveluna. Kotiin tuotavien palveluita tekevien, kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden, yritysten ja yhdistysten palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä Suomessa ei tiedetä. Se tiedetään, että palveluiden tarve on lisääntymässä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksen ja ikääntyvän väestön myötä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennusteen (Tilastokeskus; https://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html) mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 

Helsingin kaupungin selvityksen mukaansosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä kotikäyntejä tekevien henkilöiden pysäköintiongelmien helpottamiseksi. Vuoden 2019 aikana otetaan käyttöön kotihoidon henkilöstön reitityksen suunnitteluun tarkoitettu optimointiohjelma. Ohjelma suunnittelee asiakkaiden tarpeita vastaavan palvelun ja reitittää optimaalisesti työntekijän kulkemisen asiakkaan luokse. Reitityksen suunnittelussa voitaneen jatkossa ottaa paremmin huomioon kotikäyntikohteiden pysäköintimahdollisuudet. 

Helsingissä kotihoito tekee kotikäyntejä jalan, polkupyörällä, sähköpyörällä, julkisen liikenteen välineillä tai autolla, jolloin työntekijälle on myönnetty oman auton käyttöoikeus tai oikeus käyttää vuokrattua autoa. Kotihoidon henkilökunnan työaikaa menee pysäköintipaikan etsimiseen ja tästä syystä kotikäyntejä voidaan tehdä vähemmän. Helsingin keskustan alueella kotikäyntejä ei ole mahdollista tehdä autolla, koska pysäköintimahdollisuuksia ei ole. Ilta- ja yöaikaan tilanne on vielä hankalampi, koska käytännössä kaikki pysäköintipaikat ovat käytössä. 

Monilla esikaupunkialueilla pysäköintijärjestelmä perustuu tonttikohtaiseen pysäköintipaikkavelvoitteeseen. Esikaupunkialueiden kadut kuuluvat usein pysäköintikieltoalueeseen, jossa aikarajoitettu vieras- tai asiakaspysäköinti on sallittu vain erikseen merkityillä paikoilla. Ongelmaan on yritetty löytää yksittäisratkaisuja. Kotihoito tai asiakkaiden omaiset neuvottelevat tapauskohtaisesti taloyhtiöiden kanssa pysäköinnin erityisluvista. Taloyhtiöt eivät ole laajasti sallineet kotihoidon autojen pysäköintiä, vaikka talon asukas tarvitsee kotihoidon palvelua. 

Helsingin kaupungilla ei ole käytössä kotihoidon pysäköintitunnusta. Kaupunki myöntää yrityspysäköintitunnuksia, joita kotihoidon työntekijät hyödyntävät. Tunnus oikeuttaa pysäköimään alueen asukaspysäköintipaikoilla. Tunnus on mahdollista lunastaa kaikille alueille. Yrityksen tai julkisyhteisön yhtä toimipaikkaa kohden myönnetään enintään viisi tunnusta. Tunnukseen voidaan merkitä yhden auton rekisteritunnus. 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla kotihoitoa tuotetaan ikäihmisille, pitkäaikaissairaille ja toipilaille sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen kokonaisuudessa, jossa kotihoito on organisoitu kahdeksaan maantieteelliseen alueeseen. Lisäksi kotisairaanhoidon palvelua ikäihmisille antaa uusi kuntouttava arviointiyksikkö, jonka asiakkaat ovat sairaalasta kotiutuvia ja mahdollisesti kotihoidon tarpeessa olevia. Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelua tuottaa perhe- ja sosiaalipalvelujen kokonaisuuteen kuuluva lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveysyksikön neuvola sekä perhetyön yhteydessä toimiva lapsiperheiden kotipalvelun yksikkö. Helsingissä kotisairaala on osa Helsingin sairaalan toimintaa. 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan kotikäyntejä tekevän henkilöstön määrä 2019 on esitetty seuraavassa taulukossa: 

Ostopalveluissa työskentelevien määrää on vaikea arvioida. Määrän arviointi on vaikeaa myös siitä syystä, että alalla työskennellään paljon osa-aikaisesti. 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevat 198 autoa on vuokrattu Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitokselta. Näistä 24 on kotisairaalan käytössä, 12 kuntouttavan arviointiyksikön käytössä ja 162 kotihoidon käytössä. Lapsiperheiden kotipalvelu ei käytä vuokrattuja autoja. Oman auton käyttöoikeus työtehtävissä on myönnetty 30 kotihoidossa työskentelevälle henkilölle. Kotisairaalassa tai lapsiperheiden kotipalvelussa ei ole oman auton käyttöoikeuksia.  

Autojen lisäksi Helsingin kotihoidon käytössä on 55 sähköpyörää ja 40 sähköpyörän hankkimista suunnitellaan. Polkupyöriä on kotihoidon käytössä noin 300 kappaletta. Sähköpotkulautaa on tarkoitus kokeilla kotihoidossa syksyn 2019 aikana. 

Tampereen kaupungin kotihoidossa on tällä hetkellä 936 työntekijää. Tampereella ei ole tiedossa yksityisen palvelutuotannon työntekijöiden määrä.  

Tampereella on käytössä epävirallinen kotihoidon pysäköintitunnus, joka ei kuitenkaan oikeuta ilmaiseen tai liikennesääntöjen vastaiseen pysäköintiin. Tunnukseen on merkitty juokseva numerointi ja niistä pidetään kirjaa. Tunnuksessa on puhelinnumero mahdollisia yhteydenottoa varten. Tunnuksia on käytössä noin 400 mukaan lukien kotihoidon kenttätyöntekijät, yöpartio, resurssipooli sekä muutama kotihoidon lääkäri ja erityistyötekijä päihde- ja mielenterveystiimistä. 

Tampereella on käytössä myös useita muita pysäköintilupia: 

asukaspysäköintilupa 

vieraspysäköintilupa (kokeilu alueilla F, G, J ja K) 

yrityspysäköintilupa  

yrityspysäköintilupa Z 

työmatkapysäköintilupa (kokeilu alueilla F, G, J ja K) 

yhteiskäyttöautojen pysäköintilupa. 

Pysäköintiluvan lunastaneen ajoneuvon kuljettajalla on oikeus poiketa liikennemerkillä osoitetusta pysäköintikiellosta, -rajoituksesta tai maksusta, mikäli lisäkilvellä näin on osoitettu. Luvan lunastaminen ei takaa pysäköintipaikkaa, vaan sallii ainoastaan poikkeamisen pysäköintikielloista. Lupa ei ole voimassa kuin merkityillä paikoilla. 

Tampereella kotihoitoa tarjoava yritys voi lunastaa yrityspysäköintiluvan. Lupa voidaan myöntää yrityksen toimintaan liittyvässä käytössä olevalle henkilö- tai pakettiautolle, mopoautolle tai enintään 3 500 kilon painoiselle erikoisautolle tai moottoripyörälle. Jos ajoneuvo ei ole tosiasiallisessa liikennekäytössä, lupa ei ole voimassa. Lupaa ei myönnetä pelkkiin työmatkoihin. Yrityksillä on mahdollisuus lunastaa enintään kymmenen lupaa vuodessa ja yhteen lupaan saa liittää kerrallaan enintään kolme rekisteritunnusta. Pysäköintiluvalla on oikeus pysäköidä vain yksi ajoneuvo kerrallaan. Luvan voi lunastaa 12 kuukaudeksi kerrallaan. 

Tampereella pysäköintilupaa hakevan yrityksen tai työntekijän tulee rekisteröityä eParking-järjestelmään. Yrityslupaa hakevan tulee käyttää rekisteröitymiseen työpaikan sähköpostiosoitetta. Rekisteröityminen eParking-järjestelmään ja sen käyttö on asiakkaalle ilmaista. Yritysten ja työntekijöiden rekisteröinnin yhteydessä tarkistetaan lupaehtojen täyttyminen, joten käsittely voi kestää 1 - 5 arkipäivää. Rekisteröitymisen jälkeen pysäköintilupaa haetaan eParking-järjestelmässä. Pysäköintilupa on voimassa heti, kun maksu on suoritettu. 

Luvat myönnetään ja valvotaan sähköisellä sovelluksella. Ajoneuvossa ei tarvita lupatunnistetta esimerkiksi tarraa tai lappua. Palveluun voi rekisteröityä ja pysäköintiluvan voi ostaa myös palvelupiste Frenckellin kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteestä. 

Pysäköintiluvalla on oikeus pysäköidä vain yksi ajoneuvo kerrallaan. Pysäköitävän ajoneuvon rekisteritunnus tulee olla aktivoituna eParking-järjestelmässä. 

Mikäli pysäköintilupaan on lisätty useampia rekisteritunnuksia, aktivointi tulee tehdä sen ajoneuvon rekisteritunnukselle, joka pysäköidään. Aktivoinnin voi tehdä eParking-järjestelmässä tai iPhone:n App Storesta ladattavalla sovelluksella tai Android-älypuhelimeen Google Play:sta ladattavalla sovelluksella. 

Pysäköintilupaan liittyvien tietojen muuttuessa on luvan haltijan päivitettävä välittömästi uudet tiedot verkossa tai Frenckellin kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä. 

Pysäköintiluvan voimassaolo ja oikeus sen käyttämiseen päättyvät välittömästi, kun jokin luvan saantiedellytyksistä ei täyty. 

Turun kaupungin kotihoidossa työskentelee tällä hetkellä 662 työntekijää. Kaupungilla ei ole ulkoistettua kotihoitoa, mutta palveluseteliasiakkaita on noin 300. Palvelut näille asiakkaille järjestyvät eri palvelusetelituottajien toimesta. Karkea arvio yksityisten tuottajien henkilöstömäärästä on noin 100 työntekijää. 

Turussa on käytössä sekä asukas- että yrityspysäköintijärjestelmä eikä se myönnä erikseen lupia kotihoidon pysäköintiin. Kotihoidon palveluja tuottavalle yritykselle pysäköintiluvan saamisen ehtoina ovat seuraavat: 

yrityksen toimipiste sijaitsee kyseisellä alueella ja tästä on esittää kiinteistönomistajan alle yhden kuukauden vanha todistus 

ajoneuvo on ajoneuvorekisterin mukaan yrityksen tai tämän työntekijän omistuksessa tai hallinnassa 

jos auto on työntekijän, tulee esittää todistus työsuhteesta ja siitä, että yritys maksaa korvausta auton käytöstä 

Toimipisteelle myönnetään maksimissaan kolme lupaa ja yksi lupa oikeuttaa maksimissaan kolmen auton pysäköintiin. 

Lupaan voidaan merkitä kolmen ajoneuvon rekisteritunnus, mutta sitä voi käyttää niistä vain yhdessä kerrallaan. Lupa asetetaan selvästi näkyville tuulilasin sisäpuolelle. Yrityspysäköintiin osoitetut pysäköintipaikat on merkitty erikseen lisäkilvin; kaikki kadunvarsipaikat eivät ole asukas- ja yrityspysäköintiä varten. 

Oulun kaupunki ei myönnä maksuttomia pysäköintilupia katualueelle. Kaupungilla on käytössä asukaspysäköintitunnus. Tunnuksella voi pysäköidä tietyillä paikoilla ilman maksua tai aikarajoitusta. Asukaspysäköintitunnuksia on käytössä vuosittain alle 50 kappaletta. Julkisessa käytössä olevien yhteiskäyttöautojen on mahdollista saada yrityspysäköintitunnus. Tunnus oikeuttaa pysäköimään kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla ilman maksua. Pysäköintitunnus ei kuitenkaan takaa vapaata pysäköintipaikkaa.  

Tiettyjen paikkojen merkitseminen jonkin yksittäisen ryhmän käyttöön ei ole kestävä ratkaisu eikä tue kaupungin tavoitetta tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöastetta. Keskustassa tulisi myös kotihoidossa suosia kestäviä kulkumuotoja, erityisesti pyöräilyä. 

Kotihoidon ensisijaisen pysäköintipaikan tulisi sijaita tontilla. Pysäköinnissä tulee hyödyntää tonteilla olevia vieraspaikkoja. Vieraspaikkojen pelisäännöistä vastaavat tontilla tai kortteleissa toimivat kiinteistöt. Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut on tehnyt sopimuksia eri taloyhtiöiden isännöitsijöiden kanssa. Sopimuksilla on myönnetty pysäköintilupia muun muassa taloyhtiöiden pihoille. Keskustassa pysäköinnissä tulisi hyödyntää julkisia pysäköintipaikkoja ja –laitoksia. Maksullisilla paikoilla pysäköinnin voi hoitaa käytössä olevilla mobiilimaksusovelluksilla. 

Oulun kaupungin oman kotihoidon palkallinen työpanos on keskimäärin noin 400 henkilöä kuukaudessa. Yksityisiä kotihoidon tuottajia on Oulussa noin 30 (ostopalvelut ja palveluseteli). Kotihoidon tunneista yksityiset palveluntuottajat tuottivat vuonna 2018 yhteensä 46 prosenttia. Yksityisten palveluntuottajien henkilöstömäärä ei ole Oulun kaupungin tiedossa. 

Oulun kaupungin omassa kotihoidossa on käytössä 18 leasingautoa. Lisäksi käytössä on työntekijöiden omia autoja, polkupyöriä sekä työnantajan hankkimia yhteiskäytössä olevia polkupyöriä sekä sähköpyöriä. 

Porin kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Porin kaupunki, Merikarvian kunta ja Ulvilan kaupunki. Alueella on kotiin toimitettavien palveluiden käytössä niin sanottu vyöhykeparkkilappuja eli kaupungin maksullinen pysäköintilupa. Lupa myönnetään kotihoidon työntekijöille työtehtävien edellyttämällä tavalla Porin kaupungin keskustan alueella. Palveluliikelaitoksen osalta lupa on autokohtainen. Kotihoitoyrityksille myydään maksullisia pysäköintilupia. Kuukausilupia hallinnoidaan omasta pysäköintilupajärjestelmästä, josta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.  

Porin kaupungin palveluksessa on 350 kotihoidon työntekijää. Maksuttomia pysäköintilupia myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 186 kappaletta 1108 lupakuukaudelle. 

Tuusulassa ei ole käytössä mitään sovittua ja toistettua menettelytapaa kotihoidon pysäköinnin osalta. Kunnan katutilan käytön osalta on tapauskohtaisesti mahdollisuus selvittää, onko esimerkiksi kadunvarsipysäköintipaikkoja järjestettävissä yleensä tai aikarajoitettuna ongelmalliseksi todetussa osoitteessa tai sen lähellä. Kotihoidon yksiköt ovat suoraan pyrkineet neuvottelemaan pysäköinnin helpottamisesta kiinteistöjen kanssa. Tämä toimintatapa ei kuitenkaan ole ratkaissut kattavasti ilmenneitä ongelmia. 

Kunnan toimesta ei ole myönnetty pysäköintilupia kunnan kotihoidon työntekijöille tai yksityisille kotihoitoyrityksille. Tuusulassa ei ole käytössä mitään pysäköintilupajärjestelmää. Tuusulan kunnan kotihoito ei ole selvittänyt mahdollisuutta saada pysäköintilupia, joilla voisi pysäköidä kiinteistöillä, joissa pysäköinninvalvonta on annettu yksityisen valvontayrityksen tehtäväksi. 

Tuusulan kunnalla on 51 kotihoidon työntekijää, joilla on käytössään 21 leasing-henkilöautoa ja yksi polkupyörä. 

Espoon kaupungilla ei ole käytössään pysäköintilupajärjestelmää eikä kotihoidon pysäköintiin myönnetä lupia. Terveysasemien pysäköintialueilla on kuitenkin varattu muutamia pysäköintipaikkoja kotihoidon pysäköintiä varten. 

Espoossa on noin 450 työntekijää kotihoidon palveluksessa. Näistä noin 400 on kunnan työntekijöitä. Asiakasreiteillä on päivittäin 220-280 työntekijää. 

Kunnan kotihoidon käytössä on 183 autoa. Ostopalveluiden työntekijät liikkuvat yritysten autoilla. 

Rovaniemen kaupungin lähtökohtana pysäköinnin järjestämisessä on se, että kiinteistöt ovat ensisijaisesti vastuussa kiinteistön toimintojen aiheuttamien pysäköintitarpeiden hoitamisesta. Asunto-osakeyhtiöissä on usein vapaata pysäköintitilaa pihoilla, mutta ne on varattu asukkaiden henkilökohtaiseen käyttöön. 

Kaupunki tarjoaa yleisillä alueilla mahdollisuuksien mukaan tilaa asiointi-, vierailu- ja asukaspysäköintiin. Kaupungin pysäköintipaikat ovat pääsääntöisesti kadunvarsipaikkoja. Ydinkeskustassa pysäköinti on maksullista ja sen ulkopuolella on jonkin verran aikarajoitettua kiekkopysäköintiä 2 - 4 tunnin pysäköintiajalla. Asuntoalueiden tonttikaduilla kadunvarsipysäköinti on pääsääntöisesti sallittua. Sitä rajoitetaan tarvittaessa kunnossapidon, huoltoliikenteen ja pelastustoimen tarpeiden turvaamiseksi. Asukaspysäköintitunnuksia ei ole käytössä. 

Työtehtäviin liittyviin pysäköinteihin Rovaniemellä on tarjolla kuukausimaksullinen yrityspysäköintitunnus, joka mahdollistaa 2 tunnin pysäköinnin pysäköintikiekkoa käyttäen maksullisilla paikoilla. Tunnus on myös kotihoidon käytössä. Joustavampi mobiilimaksaminen on syrjäyttämässä yrityspysäköintitunnuksen. Myös kotipalvelu ja muut kaupungin omat toiminnot on ohjattu käyttämään mobiilimaksamista tai yrityspysäköintitunnusta. Henkilöstöllä on käytössään työpuhelimiin asennettu easypark-toiminto, jonka avulla pysäköinnin voi maksaa mobiilisti. Toiminnon käyttöönotto on helpottanut pysäköintiä. 

Rovaniemen kaupungin tekniset palvelut ja pysäköinninvalvonta pitävät tarpeettomana ja valvonnan kannalta erittäin hankalana yleisesti säädettyjä pysäköintioikeuksia erityisryhmille. Nykyisin poikkeuksia on vain pysäköinti vammaisten pysäköintiluvalla ja eräiden valvovien viranomaisten oikeudet virkatehtävien hoitamiseksi. Vammaisten pysäköintilupaan kohdistuu merkittäviä määriä väärinkäytöksiä ja niiden todentaminen ja niihin puuttuminen on ongelmallista.  

Kotihoidon piirissä toimii lukumääräisesti suuri joukko eri ammattiryhmien edustajia ja kunnan omien työntekijöiden lisäksi erilaisia kotipalveluita tuotetaan enenevässä määrin yritysten ja ammatinharjoittajien toimesta. Pysäköinninvalvonta pitää asianmukaisen käytön valvontaa erittäin vaikeana toteuttaa. Valvonnan mahdollistamiseksi tulisi luvan sisältää tiedot sekä henkilöstä että ajoneuvosta. Tästä huolimatta valvonta luvan käyttämisestä vain työtehtävissä on käytännössä mahdotonta. 

Pysäköinninvalvonnalla on saatu poistettua omatoimisten "huoltoajo"-kylttien käyttöä. Katualueella tehtävä työ vaatii aina kaupungin luvan ja siinä edellytetään työalueen rajaamista. Yleinen salliminen jollekin työntekijäryhmälle johtaakin helposti pyrkimyksiin laajentaa kohderyhmän tulkintaa. 

Rovaniemen kaupungin palveluksessa on noin 260 kotihoidon työntekijää. Heidän käytössään on 14 autoa. Sen lisäksi yksityisillä palvelutuottajilla on noin 100 työntekijää. 

Jyväskylän kaupunki toteaa selvityksessään, että keinoja kotihoidon pysäköintiongelmien ratkaisemiseksi on vähän. Kaupunki korostaa järkevää liikkumista ja siksi työntekijöiden käytössä on muun muassa sähköpyöriä. Haasteellisilla keskustan alueilla kävellään paljon. Jyväskylässä ei ole pysäköintilupajärjestelmää käytössä. 

Jyväskylän kaupungilla on lokakuusta 2014 alkaen ollut voimassa työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen solmima paikallinen sopimus pysäköintipaikkojen maksujen korvaamisesta virkamatkoilla. Pysäköintimaksujen korvaamiseen on etukäteen oltava esimiehen lupa. Kotihoidon asiakaspalvelutehtävät ovat tämän sopimuksen piirissä. Kotihoidon työntekijällä on oikeus hakea pysäköintimaksusta korvausta matkalaskulla lisäämällä laskuun parkkilippu tai muu maksukuitti. 

Jyväskylässä on noin 400 kotihoidon työntekijää, joista noin 300 on kunnan ja noin 100 yritysten palveluksessa. Kunnan työntekijät liikkuvat 40 autolla ja sähköpyörillä. 

Vantaalla on otettu käyttöön yhteiskäyttöautojen pysäköintitunnus, jonka voi saada myös kaupungin virka-ajossa oleva ajoneuvo. Tunnuksella varustettu auto voi pysäköidä erillisellä lisäkilvellä merkityille paikoille ilman pysäköintimaksua tai liikennemerkin velvoittamaa aikarajoitusta, kuitenkin enintään 48 tunniksi. Paikkoja on tällä hetkellä Vantaan aluekeskuksissa maksullisilla pysäköintialueilla. 

Vantaalla on myös käytössä asemakaavojen asuinpysäköinnin mitoitusohje, joka velvoittaa uusissa kerrostalojen asemakaavoissa toteuttamaan asuintonteille asukaspysäköinnin lisäksi lyhytaikaista huoltopysäköintiä ja kotipalvelujen pysäköintiä varten porraskäytävän läheisyyteen vähintään yhden autopaikan 5000 kerrosneliötä kohden. 

Vantaan kotihoidolla ei ole erityisiä oikeuksia katualueen pysäköinnissä. Pysäköintimahdollisuudet ovat siis samat kuin muillakin pysäköijillä. Joillakin yksityisalueilla on erikseen kotihoidolle varattuja pysäköintipaikkoja. Laillista pysäköintipaikkaa joutuu usein etsimään, eikä se välttämättä löydy aivan kohteen vierestä. 

Vantaa myöntää ajoneuvoille pysäköintilupia pysäköintiin yhteiskäyttöautoille tarkoitetuille paikoille. Kotihoidon työntekijöillä ei ole erillisiä pysäköintilupia. Lupa myönnetään hakemuksesta kaupungin virka-ajossa olevalle yhteiskäyttöiselle ajoneuvolle ja se oikeuttaa pysäköimään vain tietyille paikoille maksullisilla alueilla. Nämä paikat eivät ratkaise kotihoidon tarpeita, koska paikat ovat harvoin lähellä asiakkaita. 

Vantaan kaupungilla on noin 230 kotihoidon työntekijää. Ostopalveluna kotihoitoa tuottavien työntekijöiden määrä on arviolta 20-30. Kunnan kilpailuttamia ostopalveluyrityksiä on 10. Kunnan työntekijöiden käytössä on 62 autoa. Sen lisäksi työntekijät käyttävät omia autojaan ja polkupyöriä. 

2.3  Uusi tieliikennelaki

Ajoneuvojen pysäköinnistä ja pysäyttämisestä säädetään pääosin uuden tieliikennelain 36 – 40 §:ssä. Lain 39 §:ssä säädetään liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta, joka mahdollistaa pysäköinnin liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta ja alueelle, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä C38 ja C39. Sen lisäksi pysäköintitunnuksella saa pysäköidä rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Näiden lisäksi liikkumisesteisen pysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään pihakadulla ja pyöräkadulla muualla kuin merkityllä pysäköintipaikalla, ja ajamaan ja pysäköimään lisäkilven Huoltoajo sallittu –vaikutusalueella pysäköintikiellosta huolimatta. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään edellä mainituilla tavoilla kaikkialla Suomessa ja se on tunnustettu myös kansainvälisesti.  

Mahdollisuudesta poiketa tienkäyttäjänä muun muassa pysäköinti- ja pysäyttämissäännöistä säädetään 184 §:ssä. Esimerkiksi poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvoja voi poiketa pysäköintisäännöistä erityistä varovaisuutta noudattaen virkatehtävässään.  

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Se kokoaa yhteen liikenteessä käyttäytymistä koskevat säännökset, kuten liikenteen yleiset periaatteet, liikennesäännöt ja ajoneuvojen käyttämistä tiellä koskevat säännöt. Laissa säädetään myös liikenteenohjauksesta ja liikenteenohjauksessa käytettävistä laitteista ja merkeistä sekä lain rikkomisesta määrättävästä liikennevirhemaksusta. Laki sisältää säädösliitteen, johon on koottu liikenteenohjauslaitteet kuvineen ja selityksineen sekä luetteloitu ajoneuvojen käyttösääntöjen päämittoja.  

Uudella tieliikennelailla säädetään useista sellaisista tieliikenteessä käyttäytymisen elementeistä, joista aiemmin on säädetty asetustasolla. Tällaisia uusia lain tasolla säädettäviä asioita ovat muun muassa moottorikäyttöisten ajoneuvojen suurimmat sallitut ajoneuvokohtaiset nopeudet, liikennemerkit ja muut liikenteen ohjauslaitteet, ajoneuvolle ja ajoneuvoyhdistelmälle tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat sekä ajoneuvon kuormaaminen, kuorman varmistaminen sekä hinaaminen. Kokoamalla nämä säännökset yhteen selkeytetään sääntelyä tienkäyttäjien kannalta. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Tieliikennelakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kotiin tuotavien palveluiden työntekijöiden pysäköinti helpottuu. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Esitettävä lainsäädäntö parantaisi merkittävästi kotihoidon ja eräiden kotiin tarjottavien palvelujen pysäköintimahdollisuuksia kuntien kaduilla, jossa suurin tarve kotihoidon pysäköinnin kehittämiselle on olemassa. Se vaikuttaisi erityisesti kuntien omien työntekijöiden pysäköintimahdollisuuksiin, koska merkittävä osa kotiin tuotavien palvelujen työntekijöistä on kuntien palveluksessa. Lainsäädäntö takaisi sen, että pysäköinti tapahtuisi samojen perusperiaatteiden mukaan kaikissa Manner-Suomen kunnissa.  

Lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollistaisi pysäköintiä kiinteistöjen, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden piha-alueilla, jos alue ei olisi tietä. Siksi pysäköintimahdollisuuksista kiinteistöillä tulisi edelleen sopia kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kanssa. Yksityisten kiinteistöjen ja taloyhtiöiden kannustaminen lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen ja vieraspysäköinnin järjestämiseen on kotiin tuotavien palvelujen kannalta joka tapauksessa tärkeää. Myöskään liikkumisteisen pysäköintitunnus ei oikeuta poikkeamaan pysäköintisäännöistä kiinteistön alueella, jos alue ei ole tietä. Alueen omistaja tai haltija päättää maa-alueensa käytöstä mukaan lukien moottorikäyttöisten ajoneuvojen pysäköinnistä.  

Pysäköintitunnuksen myöntäminen voisi olla uusi tehtävä kunnalle. Jos kunnassa ei ole pysäköintitunnus- tai lupajärjestelmää, kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntäminen edellyttäisi järjestelmän muodostamista, jos kunta päättäisi ottaa tunnuksen käyttöön. Tästä aiheutuisi kunnalle kuluja. Näitä kuluja olisi kuitenkin mahdollista kattaa maksulla. Lupajärjestelmä edellyttäisi joissakin kunnissa sekä tieto- että valvontajärjestelmien uudistamista. 

Kotihoidon pysäköintitunnusten määrää ei ole mahdollista ennakolta tarkasti arvioida, koska yksityisten palvelutuottajien työntekijöiden määrää ei ole kuntien tiedossa. Kuntien palveluksessa kotihoitoa ja vastaavaa palvelua tekeviä työntekijöitä on arvion mukaan 15 000 – 20 000 henkilöä. Kuntien palveluksessa oleville työntekijöille myönnettävien pysäköintitunnusten maksimimäärä voisi olla tällä tasolla. Todettakoon, että liikuntaesteisten pysäköintitunnuksia myönnettiin vuonna 2016 yli 13 000 kappaletta (HE 180/2017 vp, s. 285). 

Tässä esityksessä tarkoitettujen työntekijöiden pysäköinnin muuttuminen joissakin kunnissa maksuttomaksi tarkoittaisi, että pysäköintimaksutulo näissä kunnissa vähenee. Rahamäärästä ei ole mahdollista esittää arvioita, mutta määrää voidaan pitää vain vähän kuntatalouteen vaikuttavana.  

Kotiin tuotavia palveluita tekevien työntekijöiden pysäköinnillä voisi olla vaikutusta kuntien pysäköinnin järjestämisen kannalta. Työntekijöiden pysäköinti tapahtuisi suuremmissa kaupungeissa osin samassa tilassa. Jakeluliikenteenkin on todettu jossain määrin haittaavan ja jopa vaarantavan jalankulkua ja pyöräilyä (HE 180/2017 vp), kotihoidon pysäköinti samassa katutilassa vaikuttaisi tilannetta heikentävästi. Siksi kuntien olisi esitettävästä lainsäädännöstä huolimatta tärkeää kehittää kotiin tuotavien palveluiden pysäköintimahdollisuuksia muullakin tavalla. 

Pysäköintikielto-liikennemerkin vaikutusalueella tapahtuva pysäköinti voisi haitata ja vaarantaa muuta liikennettä. Uuden tieliikennelain 37 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvoa ei kuitenkaan saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä. 

On mahdollista, että kotihoidon pysäköintitunnusta käytettäisiin lain vastaisesti muihin tarkoitusperiin kuin laissa esitetyn kotiin tuotavien palveluiden suorittamista varten. Väärinkäytön osoittaminen olisi pysäköinninvalvonnalle hankalaa. Sama tilanne on jossain määrin tällä hetkellä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytössä ja tunnuksen valvonnassa. Jos tunnusta käytettäisiin väärin, sen voimassaolo olisi uuden sääntelyn myötä mahdollista peruuttaa. Väärinkäyttö olisi myös pysäköintivirhe, josta olisi mahdollista määrätä pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) mukainen pysäköintivirhemaksu. Liikenneturvallisuutta vaarantava pysäköinti voi täyttää rikoslain 23 luvun 1 tai 2 §:ssä säädetyn liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen tunnusmerkistön.