4.2.2.1
Vaikutukset julkiseen talouteen
Ehdotettavien muutosten arvioidaan vähentävän julkisen talouden menoja vuositasolla yhteensä noin 48,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Vaikutus kohdistuisi valtiolle (noin 47,3 miljoonaa euroa) sekä työnantajan sairausvakuutusmaksulla ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla rahoitettavaan osuuteen (noin 1,2 miljoonaa euroa). Vaikutukset vakuutusmaksuihin olisivat erittäin vähäiset.
Vuosina 2025 ja 2026 säästövaikutus olisi tätä pienempi siitä syystä, että kansaneläkkeen, takuueläkkeen, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan muutosten ehdotetaan tulevan voimaan syntymävuosiluokittain vuonna 2009 syntyneistä henkilöistä alkaen. Julkisen talouden menojen arvioidaan vähentyvän yhteensä noin 6,9 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja yhteensä noin 35,8 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Vaikutus kohdistuisi valtiolle (noin 6,6 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 34,8 miljoonaa euroa vuonna 2026) sekä työnantajan sairausvakuutusmaksulla ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla rahoitettavaan osuuteen (noin 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 1 miljoonaa euroa vuonna 2026).
Kansaneläkemenojen arvioidaan vähenevän noin 1,8 miljoonalla eurolla vuonna 2025, noin 5,4 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 6,8 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Takuueläkemenojen arvioidaan vähenevän noin 0,4 miljoonalla eurolla vuonna 2025, noin 1,3 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 1,6 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2027 alkaen. Kyseiset säästöt kohdistuisivat valtiolle.
Kuntoutusrahamenojen arvioidaan vähenevän noin 6,0 miljoonalla eurolla vuonna 2025, noin 33,9 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Vuonna 2027 säästöstä noin 49,2 miljoonaa euroa kohdistuisi valtiolle ja noin 0,8 miljoonaa euroa työnantajan sairausvakuutusmaksulla ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla rahoitettavaan osuuteen.
Sairauspäivärahamenojen arvioidaan vähenevän noin 0,1 miljoonalla eurolla vuonna 2025, noin 1 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 1,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Vuonna 2027 säästöstä noin 1,3 miljoonaa euroa kohdistuisi valtiolle ja noin 0,4 miljoonaa euroa työnantajan sairausvakuutusmaksulla ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla rahoitettavaan osuuteen (vuonna 2025 valtiolle kohdistuisi noin 0,1 miljoonan euron säästö, ja vuonna 2026 noin 0,8 miljoonan euron säästö).
Valtiolle vammaisetuuksista aiheutuvien menojen arvioidaan lisääntyvän noin 0,5 miljoonalla eurolla vuonna 2025, noin 1,6 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 5,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen.
Valtiolle lapsilisästä aiheutuvien menojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2025 noin 0,2 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2026 alkaen noin 0,3 miljoonalla eurolla. Valtion opintotukimenojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2026 noin 0,3 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2027 alkaen noin 0,4 miljoonalla eurolla. Valtiolle yleisestä asumistuesta aiheutuvien menojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2025 noin 0,1 miljoonalla eurolla, vuonna 2026 noin 0,7 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2027 alkaen noin 1 miljoonalla eurolla.
Perustoimeentulotuesta aiheutuvien menojen arvioidaan lisääntyvän noin 0,6 miljoonalla eurolla vuonna 2025, noin 2,9 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 4,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Koska kunnat rahoittavat puolet perustoimentulotuen menoista, menolisäys jakautuisi kuntien ja valtion kesken siten, että menot molemmilla tahoilla kasvaisivat vuodesta 2027 alkaen vuositasolla arviolta 2,1 miljoonalla eurolla.
Myös hyvinvointialueiden toimeenpaneman täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot saattavat kasvaa. Näiden menojen mahdollista kasvamista on kuitenkin vaikea arvioida, koska täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen sisältyy runsaasti harkintaa.
Työttömyysturvan menot voivat vähentyä. Muutoksen vaikutus arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi.
Se, että 16–17-vuotiaat henkilöt eivät enää vuonna 2009 syntyneiden ikäluokasta alkaen saisi kansaneläkettä, takuueläkettä, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa tarkoittaisi, että nämä etuustulot eivät enää kuuluisi heidän tuloihinsa myöskään mahdollisia sosiaali- ja terveydenhuollon tulosidonnaisia asiakasmaksuja määrättäessä. Siltä osin kuin asiakasmaksujen määräytymisessä otetaan tulona huomioon henkilön saama vammaisetuus, tämä olisi toisaalta jatkossa alle 18-vuotiailla aina alle 18-vuotiaan vammaistuki, joka on tasoltaan eläkettä saavan hoitotukea korkeampi. Muutosten kokonaisvaikutus hyvinvointialueiden asiakasmaksutuloihin olisi lähtökohtaisesti vähentävä, mutta arviolta vähäinen, ottaen huomioon mainittujen toimeentuloturvan etuuksien alaikäisten saajien nykyinen määrä. Siitä, mitä tulosidonnaisia tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja nykyiset etuudensaajat käyttävät tai mitkä muut tekijät mahdollisesti vaikuttavat heidän asiakasmaksujensa määräytymiseen, ei kuitenkaan ole käytettävissä tietoa. Arviota muutosten vaikutuksesta hyvinvointialueiden asiakasmaksutuloihin ei näin ollen ole edellytyksiä tarkentaa.
Esitys liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle sosiaaliturvarahastojen säästöjen valtion ja kuntien talouden vahvistamiseen ohjaamista ja sairauspäivärahan muutoksia koskevaksi lainsäädännöksi. Kyseisessä esityksessä kanavoidaan täysimääräisesti valtiolle ja kunnille ne vakuutusmaksuihin kohdistuvat säästöt, jotka syntyvät tässä esityksessä ehdotetuista ikärajojen muutoksista.
Lepäämislain voimassaolon jatkamisella ei ole vaikutusta valtion menoihin edelliseen vuoteen verrattuna.
4.2.2.2
Vaikutukset kotitalouksiin
Lepäämislain jatkaminen
. Lepäämislain jatkaminen mahdollistaa edelleen työkyvyttömyyseläkkeen saajalle sen, että työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää työansioiden vuoksi lepäämään.
Kansaneläke ja takuueläke
. Kansaneläkkeen täysi määrä on 775,70 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun kansaneläkkeen saaja ei ole avio- tai avoliitossa. Alle 18-vuotiaille etuudensaajille maksettu kansaneläke oli vuoden 2023 lopussa keskimäärin 724,93 euroa kuukaudessa. Täyden takuueläkkeen määrä on 976,59 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Jos henkilön eläketulot muodostuvat ainoastaan kansan- ja takuueläkkeestä, ne ovat yhteensä 976,59 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Ehdotettujen muutosten johdosta mahdollisuus näihin eläketuloihin sulkeutuisi
pois
niiltä 16–17-vuotiailta henkilöiltä, jotka täyttävät 16 vuotta 1.1.2025 tai myöhemmin.
Työeläke
. Ehdotetut sairauspäivärahaa, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaa sekä työttömyysetuutta koskevat muutokset sulkisivat pois sen mahdollisuuden, että alaikäiselle henkilölle voisi mainittujen etuuksien perusteena olevien, työeläkettä kerryttävien tulojen perusteella kertyä työeläkettä. Kyseinen vaikutus työeläkkeen kertymiseen niin sanotulta palkattomalta ajalta koskisi aikaa, jona henkilö on täyttänyt 17 vuotta, mutta ei ole vielä täyttänyt 18 vuotta ja hänellä on ollut työtuloja, joiden perusteella mahdollinen etuus määräytyisi. Eläketurvakeskuksen tilastotietojen mukaan vuonna 2023 työeläkettä kartuttavia sairauspäivärahan ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahan perusteena olevia tuloja oli noin kahdellasadalla alle 18-vuotiaalla henkilöllä. Muutos vaikuttaisi siten vain verraten vähäiseen määrään henkilöitä vuosittain, ja muutoksen vaikutus henkilölle kertyvän työeläkkeen kokonaismäärään voidaan arvioida hyvin vähäiseksi.
Kuntoutusrahaetuudet ja sairauspäiväraha
. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrä määräytyy vakuutetun vuositulon perusteella tässä esityksessä aiemmin kuvatun mukaisesti. Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha ja kuntoutusraha vuonna 2024 on 31,99 euroa arkipäivältä. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivältä ja sitä maksetaan kuntoutusrahan lisäksi. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen määrä on harkinnanvarainen mutta on enintään sen saajalle kuudelta kuukaudelta lasketun kuntoutusrahan suuruinen. Ehdotettujen muutosten johdosta mahdollisuus näihin etuuksiin sulkeutuisi pois niiltä 16–17-vuotiailta henkilöiltä, jotka täyttävät 16 vuotta 1.1.2025 tai myöhemmin.
Työttömyysetuudet
. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä vuonna 2024 on 37,21 euroa päivässä Ehdotettujen muutosten johdosta mahdollisuus näihin etuuksiin sulkeutuisi pois niiltä 17-vuotiailta henkilöiltä, jotka täyttävät 17 vuotta 1.1.2025 tai myöhemmin ja jotka eivät ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan.
Vammaisetuudet
. Kun vuoden 2025 alusta 1.1.2009 syntyneet tai tätä nuoremmat eivät enää voisi saada alle 18-vuotiaana kansaneläkettä tai takuueläkettä, näillä henkilöillä ei voisi enää olla kyseisten eläkkeiden perusteella oikeutta vammaisetuuslain mukaiseen eläkettä saavan hoitotukeen, vaikka sen niin sanotut substanssiedellytykset toimintakyvyn heikentymisestä ja avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeesta täyttyisivät. Sen sijaan näillä henkilöillä voisi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. Arvion mukaan lähes kaikilla niillä, joilla ilman muutosta olisi ollut oikeus eläkettä saavan hoitotukeen 16–17-vuotiaana, olisi oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, joka yleensä myönnettäisiin tasoa ylempänä kuin tuki hoitotuen piirissä olisi ollut. Näin ollen näillä henkilöillä olisi mitä todennäköisimmin oikeus suurempaan vammaisetuuteen kuin ilman muutosta. Erotus olisi vuoden 2024 tasossa joko yli 108 euroa (ylimmän vammaistuen 492,70e euroa/kk ja ylimmän hoitotuen 383,92 euroa/kk erotus), yli 170 euroa (korotetun vammaistuen 254,10 e/kk ja perushoitotuen 83,34 e /kk erotus) tai yli 311 euroa (ylimmän vammaistuen 492,70 e/kk ja korotetun hoitotuen 181,56 e/kk erotus).
Vammaisetuudet ovat verottomia etuuksia, joiden käytöstä saaja itse määrää. Näin ollen se vaikutus, että 16–17-vuotias ei voisi jatkossa saada kansaneläkettä ja takuueläkettä, jonkin verran tasaantuisi sen vuoksi, että vammaisetuuksien puolella etuudet olisivat rahamäärältään suurempia mutta myös vammaisetuuksien verottomuuden vuoksi.
Vuoden 2027 alusta, kun vammaisetuuksien ikäraja muuttuu, alaikäisillä henkilöillä ei olisi enää mahdollisuutta saada 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea. Sen sijaan henkilöllä voisi olla oikeus lapsen vammaistukeen. Arvion mukaan lähes kaikilla niillä, joilla ilman muutosta olisi ollut oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, olisi oikeus lapsen vammaistukeen samalla tasolla kuin tuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuen piirissä olisi ollut. Lisäksi arvion mukaan lähes kaikilla niillä, joilla olisi ollut oikeus eläkettä saavan hoitotukeen, olisi oikeus lapsen vammaistukeen ja mahdollisesti tasoa ylempänä kuin tuki hoitotuen piirissä olisi ollut. Siten myös niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa alle 18-vuotias henkilö saisi esimerkiksi työeläkelakien mukaan maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön mukaista eläkettä ja samanaikaisesti olisi täyttänyt eläkettä saavan hoitotuen toimintakyvyn heikentymistä sekä avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta koskevat edellytykset, henkilöllä olisi hyvin todennäköisesti oikeus lapsen vammaistukeen. Koska etuuden myöntämisperusteita ei ehdotettavia ikärajamuutoksia lukuunottamatta muutettaisi, jatkossa lapsen vammaistuen piiriin kuuluvien uusien ikäluokkien eli 16–17-vuotiaiden etuutta hakevien kohdalla arvioitaisiin etuuden edellytysten täyttymistä verrattuna vastaavaan samanikäiseen terveeseen lapseen kuten näitä ikäluokkia nuorempienkin kohdalla. Koska vertailu tapahtuu aina, myös alle 16-vuotiaiden lasten kohdalla, samanikäiseen terveeseen lapseen, on mahdollista, että kaikki, jotka ovat saaneet alle 16-vuotiaan vammaistukea 16-vuotiaaksi asti, eivät saisi lapsen vammaistukea 16- tai 17-vuotiaina. Tämä johtuu siitä, että riippuen vamman, vian tai sairauden luonteesta vanhempi lapsi voi kyetä ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja esimerkiksi lääkityksestään, jolloin lapsesta huolehtivalle taholle aiheutuvan rasituksen määrä voi vähentyä (HE 90/2006 vp, s. 23). On arvioitu, että esimerkiksi keliaakikoiden tai diabeetikoiden kohdalla voi yksilöllisen arvioinnin perusteella käydä niin, että myöntämisedellytykset eivät enää täyttyisi lapsen kasvaessa vanhemmaksi.
Vuoden 2027 alusta ei kuitenkaan tehtäisi muutoksia myönnettyihin ja maksussa oleviin vammaisetuuksiin. Lisäksi jos oikeus etuuteen on alkanut ennen 1.1.2027, sovellettaisiin 31.12.2026 asti voimassa olleita säännöksiä. Oikeus 31.12.2026 voimassa olleiden säännösten nojalla myönnettyihin etuuksiin jatkuisi 31.12.2026 asti voimassa olleen vammaisetuuslain 32 §:n mukaiseen seuraavaan tarkistukseen tai 33 §:n mukaiseen lakkaamiseen asti. Henkilöllä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voisi olla yhtä aikaa oikeutta useaan vammaisetuuteen.
Opintotuen saamisesta
. Opintojen osalta 16–17-vuotiaat nuoret suorittavat esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavaa (TUVA)-koulutusta, lukiota tai ammatillista perustutkintoa. Näissä ikäluokissa ei opiskella vielä korkeakoulussa. Koska jatkossa 16–17-vuotiaalla nuorella ei voisi enää olla oikeutta Kansaneläkelaitoksen maksamaan kuntoutusrahaan, on mahdollista, että kuntoutusrahan sijaan näissä ikäluokissa haettaisiin aikaisempaa enemmän opintotukea. Jos oikeus opintotukeen syntyisi, nuorella voisi olla oikeus myös opintolainaan, jonka nostamisesta nuori lähtökohtaisesti itse päättää. Muutoksen kohteena olevilla nuorilla on usein esimerkiksi toimintakykyä alentava sairaus, joka voi vaikuttaa opintojen etenemiseen ja opinnoista valmistumiseen esimerkiksi oppilaitoksen tukitoimista huolimatta. Lisäksi opintojen jälkeinen työllistyminen voi olla haastavampaa ja esimerkiksi mahdollisesti nostetun opintolainan takaisinmaksussa voi olla työllistymisen vuoksi normaalia enemmän haasteita.
Jos 16–17-vuotias nuori on oikeutettu opintotukeen ja hän keskeyttää opintonsa sairautensa vuoksi tai sairauslomansa ajaksi, opintotuki lakkautetaan. Näissä tilanteissa henkilöllä ei olisi enää mahdollisuutta saada sairauspäivärahaa. Vuonna 2023 sellaisia alle 18-vuotiaita henkilöitä, joille oli maksettu sairauspäivärahaa ja jotka olivat olleet opiskelijana ennen työkyvyttömyyden alkamista, oli 593 henkilöä.
Sen sijaan ne, jotka voivat jatkaa sairastumisesta huolimatta opiskelua eli eivät keskeytä opiskeluaan, voivat jatkaa opintotuen piirissä. Lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa suorittavien osalta Kansaneläkelaitos seuraa syksyisin ohjelmallisesti opintojen edistymistä. Opintotukilaissa ei ole säädetty toisen asteen edistymisen seurannalle erityisiä seurantarajoja, ja Kansaneläkelaitoksen asettama suoritusraja on 20 opintopistettä/osaamispistettä lukuvuodessa. Syksyllä 2023 Kansaneläkelaitos lähetti noin 6 700 selvityspyyntöä lukiolaisille ja ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoille eli enimmäkseen alle 18-vuotiaille opiskelijoille. Noin 80 prosenttia selvityspyynnön saaneista opiskelijoista vastasi selvityspyyntöön. Vastanneista noin 25 prosenttia vetosi sairauteen tai muuhun vaikeaan elämäntilanteeseen. Sairaus ei välttämättä tarkoita sairauslomaa vaan voi tarkoittaa esimerkiksi neuropsykologisia haasteita tai muita pysyviä terveydentilaan liittyviä haasteita. Opintotukilaissa on säädetty ainoastaan siitä, että opiskelijan pitää suorittaa edellä mainitut tutkinnot neljässä vuodessa, jotta opintojen voitaisiin katsoa edistyvän riittävästi. Jos opiskelija vastaa Kansaneläkelaitoksen tekemään selvityspyyntöön ja kertoo vastauksessaan sairaudesta, joka on hidastanut opiskelua, Kansaneläkelaitos ottaa tämän huomioon ja usein tuen maksamista pystytään jatkamaan.
Kun vuoden 2025 alusta sairauspäivärahaa ei enää myönnettäisi alle 18-vuotiaille, alle 18-vuotiaan opiskelijan toimeentulo ei enää jatkossa voisi perustua sairauspäivärahaan, vaikka opiskelija olisi ollut töissä esimerkiksi opintojensa ohella tai opintojen loma-aikana. Vuoden 2023 aikana työnantajalle oli kuitenkin maksettu sairauspäivärahaa vain 123 tapauksessa ja keskimäärin sairauspäivärahaa oli maksettu näissä tapauksissa 10 arkipäivältä vuoden 2023 aikana, kun samaan aikaan 16–17-vuotiaita työllisiä on ollut arviolta n. 24 000 henkilöä
Työssäkäyntitilaston määrittelyjen mukaan vasta 18-vuotiaiden työllisyyttä tilastoidaan (18–74 v.) Työvoimatutkimuksen piiriin kuuluvat kaikki 15–89–vuotiaat, mutta yksivuotisikäryhmittäistä tietoa ei ole enää tietokantatauluista saatavissa. Tässä on käytetty yksivuotisikäryhmittäistä tietoa 16–17-vuotiaiden työllisyydestä työvoimatutkimuksessa, mikä koskee vuotta 2018. Näistä kohorteista oli silloin työllisiä työvoimatutkimuksen käsittein 17,3 % (16-vuotiaat) ja 21,5 % (17-vuotiaat). Suhteutettaessa tämä kohorttien kokoon (vuonna 2022), olisi näissä ikäryhmissä arviolta 23 947 työllistä.
.
Asumistuet
. Kansaneläkkeen, takuueläkkeen, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaetuuksien ja sairauspäivärahan myöntämisen uusia ikärajoja sovellettaisiin ehdotuksen mukaan 1.1.2009 tai tätä myöhemmin syntyneisiin henkilöihin. Näitä etuuksia koskevat muutokset eivät siten vaikuttaisi henkilöihin, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa eikä muutoksista johtuisi vaikutuksia myöskään heidän asemaansa asumistuen saajina. Tätä nuoremmilla henkilöillä se, että nuoret jatkossa saisivat oikeuden kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaetuuksiin ja sairauspäivärahaan vasta 18 vuotta täytettyään, vaikuttaisi välillisesti henkilön mahdollisuuksiin saada asumistukia.
Jos alle 18-vuotias nuori asuu vanhempansa tai vanhempiensa kanssa, hän kuuluu yleistä asumistukea myönnettäessä heidän kanssaan samaan ruokakuntaan. Asumistukea laskettaessa kuukausitulona otetaan huomioon ruokakunnan jäsenten jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saamat bruttotulot siten kuin asumistukilaissa tarkemmin säädetään. Alle 18-vuotiaan tuloja ei kuitenkaan oteta asumistukea myönnettäessä huomioon muuta kuin silloin, kun alaikäinen itse on tuen hakijana. Kun omaa etuutta (esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa) saava alaikäinen nuori asuu vanhempansa tai vanhempiensa kanssa, hänen etuutensa ei näin ollen ole vaikuttanut vähentävästi ruokakunnan saamaan yleiseen asumistukeen. Säännös lapsen tulojen huomiotta jättämisestä toimii ruokakunnan eduksi sen salliessa ruokakunnan alaikäiselle jäsenelle tuloja, joita ei oteta yleisen asumistuen määräytymisessä huomioon. Kun tarkoitettuja etuuksia ei lainmuutoksen johdosta enää tulisi myönnettäväksi vuonna 2009 tai sen jälkeen syntyneille 16–17-vuotiaille nuorille, yleinen asumistuki ei toisaalta myöskään kompensoisi ruokakunnalle näiden tulojen menetystä, koska ruokakunnan alaikäisen jäsenen tulot eivät tälläkään hetkellä erityissäännöksen nojalla vaikuta ruokakunnan saamaan yleiseen asumistukeen. Ruokakunnan yleinen asumistuki ei siis nousisi.
Yleisen asumistuen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan alaikäisen nuoren katsotaan pääsääntöisesti kuuluvan vanhempiensa ruokakuntaan, vaikka hän asuisi itsenäisesti. Vanhemmistaan erillään asuvalle alaikäiselle voidaan kuitenkin myöntää oma yleinen asumistuki, jos alaikäisellä on siinä määrin ansiotuloja tai niihin verrattavia tai niitä korvaavia tuloja, että hänen voidaan katsoa itsenäisesti elättävän itsensä ja hän vastaa itse asumismenoistaan. Yleinen asumistuki voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun itsenäisesti asuvalle alaikäiselle on myönnetty opintotuki tai työmarkkinatuki. Jos alaikäiselle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, tämän katsotaan riittävän yleisen asumistuen myöntämiseen riippumatta siitä, nostaako nuori opintolainaa. Ehdotettava muutos tarkoittaisi sitä, että kyseinen edellytys ei enää jatkossa voisi täyttyä sillä perusteella, että nuori saa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaetuutta tai sairauspäivärahaa, koska näitä etuuksia ei enää maksettaisi alaikäiselle. Jollei nuorella olisi muita arvioinnissa huomioon otettavia tuloja, hänelle ei itsenäisesti asuessaan syntyisi oikeutta saada yleistä asumistukea omana ruokakuntanaan.
Kansaneläkettä ja/tai takuueläkettä saava alaikäinen nuori puolestaan kuuluu tällä hetkellä eläkkeensaajan asumistuen piiriin, jos hän asuu erillään vanhemmistaan.
Alle 18-vuotiaita eläkkeensaajan asumistuen saajia on erittäin vähän: kesäkuussa 2024 tarkistetun tiedon mukaan vain 28 alaikäistä henkilöä sai eläkkeensaajan asumistukea. Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan heistä 22 asui palvelutalossa ja 6 vuokra-asunnossa. Maksettu asumistuki oli keskimäärin 420 euroa kuukaudessa. Enimmillään alle 18-vuotiaita eläkkeensaajan asumistuen saajia on viime vuosina ollut kerrallaan 49.
Kun alaikäinen nuori ei enää jatkossa saisi kansaneläkettä ja takuueläkettä, hänelle ei niiden perusteella syntyisi oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen itsenäisesti asuessaan, vaan hän kuuluisi myös tässä tilanteessa yleisen asumistuen piiriin. Tällöin hänen tulisi yleistä asumistukea saadakseen täyttää edellä kuvattu edellytys siitä, että hänellä on siinä määrin ansiotuloja tai niihin verrattavia tai niitä korvaavia tuloja, että hänen voidaan katsoa itsenäisesti elättävän itsensä ja hän vastaa itse asumismenoistaan. Käytännössä kysymykseen tulisivat lähinnä opintotuki tai nuoren työtulot. On realistista olettaa, että niiden nuorten joukossa, joihin ehdotetut ikärajojen muutokset käytännössä vaikuttaisivat, moni nuori ei pystyisi täyttämään kyseistä edellytystä.
Lapsiperheet voivat tällä hetkellä kuulua eläkkeensaajan asumistuen piiriin ainoastaan niissä käytännössä harvinaisissa tilanteissa, joissa kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet saavat eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavaa eläkettä. Kun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen ikäraja 1.1.2009 syntyneillä tai tätä nuoremmilla nousisi 18 vuoteen, näitä tilanteita ei enää voisi syntyä sen perusteella, että perheessä asuva lapsi saisi kansan- ja/tai takuueläkettä. Eläkkeensaajan asumistuen taso on yleensä korkeampi kuin yleisen asumistuen. Jo tällä hetkellä voidaan kuitenkin arvioida olevan erittäin harvinaista, että lapsiperhe saa eläkkeensaajan asumistukea.
Toimeentulotuki
. Yllä on selvitetty, että ehdotetut muutokset heijastuisivat eri tavoin asumistukien myöntämiseen, niin nuoren perheen muodostamalle ruokakunnalle kuin nuorelle omana ruokakuntanaan silloin kun hän itsenäisesti asuessaan muodostaisi oman ruokakuntansa. Ehdotettavilla muutoksilla ei olisi vastaavia välillisiä vaikutuksia henkilön edellytyksiin tulla toimeentulotuen piiriin. Ehdotettujen muutosten seurauksena toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jossain määrin kasvavan.
Alle 18-vuotiaat nuoret kuuluisivat toimeentulotukea myönnettäessä edelleen pääsääntöisesti vanhempiensa kanssa samaan perheeseen. Perustoimeentulotuen laskelmassa otetaan tällöin, toimeentulotukilain mukaisesti, huomioon perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat sekä perheenjäsenten menot, joista tukilaskelman lopputulos riippuisi. Lapsen tulot huomioidaan lain mukaan enintään niiden menojen suuruisina, jotka hänen osaltaan huomioidaan laskelmassa (käytännössä hänen perusosansa ja hänen osaltaan huomioitujen muiden perusmenojen, esimerkiksi erikseen huomioitujen terveydenhuoltomenojen, suuruisina). Jos nuoren tulot ovat suurempia kuin hänelle laskelmassa huomioidut menot, erotuksen osuus ei vähennä perheen toimeentulotukea, mikä on nuoren ja hänen perheensä kannalta edullista. Näin on tyypillisesti voinut olla esimerkiksi alaikäisen Kansaneläkelaitokselta saamien eläketulojen, sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan osalta. Kun nämä tulot jatkossa jäisivät alaikäiseltä pois, vastaavaa hyötyä kyseisistä tuloista jäävän erotuksen osalta ei enää voisi syntyä.
Jos nuori kuitenkin asuu itsenäisesti, hän muodostaa nykyiseen tapaan perustoimeentulotukea myönnettäessä oman perheensä. Toimeentulotukilaskelmassa otetaan tässä tapauksessa huomioon vain nuoren käytettävissä olevat tulot ja varat sekä hänen menonsa. Kansaneläkelaitoksen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan alle 18-vuotiaan ei edellytetä nostavan opintolainaa. Menoina laskelmassa huomioidaan lain mukaan perusosa sekä muut perusmenot, kuten asumismenot ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Kun toimeentulotuki myönnettäisiin itsenäisesti asuvalle alaikäiselle nuorelle, selvitettäisiin nykyiseen tapaan hänen vanhempiensa elatuskyky. Jos vanhemman katsotaan laiminlyöneen elatusvelvollisuutensa, vaikka hänellä olisi elatuskykyä, nuorelle myönnettävä perustoimeentulotuki voidaan toimeentulotukilain mukaan periä takaisin nuoren vanhemmalta.
Kansaneläkelaitoksen maksaman perustoimeentulotuen menojen arvioidaan ehdotettujen muutosten seurauksena lisääntyvän noin 4,2 miljoonalla eurolla vuosittain (noin 4 miljoonalla eurolla vuosittain kuntoutusrahan ikärajan nostamisesta johtuen ja noin 0,2 miljoonalla eurolla vuosittain eläkeikärajojen nostamisesta johtuen; sairauspäivärahan ikärajan nousun vaikutus on arvioitu vähäiseksi). Arvio perustuu Kansaneläkelaitoksen tietoihin nykyisistä perustoimeentulotuen saajista sekä laskennalliseen oletukseen tuen tarpeen kasvusta niillä henkilöillä, joita muutokset koskisivat. Arvio antaa samalla kuvan siitä, mitä etuuksia saaneisiin kotitalouksiin muutoksista johtuva toimeentulon kaventuminen sekä tarve paikata tätä perustoimeentulotuella erityisesti kohdistuisi.
Kokoavia näkökohtia
. Muutosten voidaan katsoa olevan omiaan kasvattamaan alaikäisen nuoren vanhempien vastuuta nuoren toimeentulosta. Tämä on lähtökohtaisesti johdonmukaista, koska vanhemmilla on elatusvelvollisuus alaikäiseen lapseensa nähden.
Alaikäisten nuorten vanhempien taloudelliset ja muut voimavarat vaihtelevat, mikä vaikuttaa heidän edellytyksiinsä vastata nuoren toimeentulosta ja muista tarpeista. Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheissä pienituloisuuden riski on tavanomaista korkeampi: lapsen terveydentilasta ja hoidosta johtuvat vaatimukset saattavat usein kaventaa vanhemman työnteon ja ansaitsemisen mahdollisuuksia. Vanhempi voi esimerkiksi olla omaishoitajan asemassa tai hänen työtekoonsa voi kohdistua muita rajoitteita, jotka johtavat esimerkiksi työnteon vähentämiseen tai työelämästä pois jäämiseen. Laajassa valtakunnallisessa kyselyssä, joka vuonna 2022 toteutettiin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien parissa, 21 prosenttia vastanneista katsoi, että heidän mahdollisuutensa työhön tai opiskeluun toteutui liian vähäisessä määrin ja 9 prosenttia katsoi, että nämä mahdollisuudet eivät toteutuneet lainkaan
”Kerrankin joku kysyy, miten minä jaksan” – Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien hyvinvointikyselyn 2022 tuloksia, kooste 2023. Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry.
. Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheissä koetaan monesti pitkäaikaista kuormitusta, mikä saattaa osaltaan olla omiaan lisäämään myös yksinhuoltajuutta sekä kahden perheen tilanteita. Samassa perheessä voi myös olla useita lapsia, joilla on terveydentilasta johtuvia erityistarpeita. Nämä olosuhteet ovat omiaan korostamaan niitä haasteita, joita esityksen tarkoittamien toimeentuloturvan etuuksien pois sulkeutuminen alle 18-vuotiailta nuorilta voi nuorille ja heidän perheilleen aiheuttaa. Pienituloisuuden sekä taloudellisen toimeentulon haasteiden yleisyys perheissä, joissa on vammaisia tai pitkäaikaissairaita lapsia, tuotiin toistuvasti esiin myös tämän esityksen osalta toimitetussa lausuntopalautteessa.
Perheillä on kuitenkin mahdollisuus turvautua laissa säädettyihin etuuksiin sekä yleis- ja erityispalveluihin silloin, kun perheen omat taloudelliset ja muut voimavarat eivät riitä. Osa laissa säädetyistä etuuksista maksetaan perheen jäsenille, osa perheelle. Rahana maksettavia etuuksia, joita lapsi voisi saada, ovat elatustuki ja lapselle maksettava vammaistuki. Lapsen ja hänen perheensä toimeentulon turvaamisen kannalta ei näin ollen voida pitää välttämättömänä maksaa alaikäiselle lapselle omaa toimeentuloturvaetuutta hänen toimeentulonsa erilliseksi turvaamiseksi.
Jatkossa alaikäisen nuoren toimeentulon turva perustuisi ensisijaisesti perheen yhteisiin tuloihin ja nuoresta huolehtivien tahojen elatusvelvollisuuteen. 16–17-vuotiaat ovat lain mukaan oppivelvollisia. Vaikka 16–17-vuotias olisi työelämässä ja sairastuisi taikka tarvitsisi ammatillista kuntoutusta, hänen oikeutensa toimeentulon turvaan rakentuisi ensisijaisesti hänen vanhempiensa elatusvelvollisuuden sekä toisaalta niiden sosiaaliturvaetuuksien varaan, joita tarvittaessa voidaan maksaa hänen ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi etuuksien edellytysten täyttyessä.
Se, että alaikäisen nuoren toimeentulon turva ei enää järjestyisi esimerkiksi nuorelle toistaiseksi myönnetyn eläkkeen avulla, olisi perheen kannalta heikennys. Tästä huolimatta voidaan pitää perusteltuna, että alaikäisen nuoren toimeentulo jatkossa turvattaisiin muulla tavoin kuin maksamalla nuorelle itselleen toimeentuloturvaetuutta.