1.1
Arpajaislaki
1 §.Lain soveltamisala ja tarkoitus. Esityksessä ehdotetaan uudelleen muotoiltavaksi arpajaislain 13 c §:n 1 momentti siten, että pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisen lisäksi näitä haittoja on myös ehkäistävä rahapelejä toimeenpantaessa. Ehkäisemis- ja vähentämisvelvoite koskisi uuden muotoilun mukaan myös pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia haittoja. Yhtiön tehtävää koskevaan 12 §:n 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava kirjaus haittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä. Ehdotettujen muutosten johdosta lain tarkoitusta koskevaa 1 §:ää ehdotetaan muutettavaksi vastaavalla tavalla. Muutoksilla täsmennettäisiin rahapelaamiseen liittyvien yksilöllisten ja yhteiskunnallisten haittojen ehkäisy- ja vähentämisvelvoitteen sisältöä. Samalla muutoksen tavoitteena on korostaa haittojen torjunnan merkitystä rahapeliyhteisöjen rahapelitoimintoja yhdistettäessä.
3 §.Rahapelien ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmät. Voimassa olevan lain 3 §:ssä on määritelty arpajaisten toimeenpanomuodot. Rahapelien ja toisaalta muiden arpajaisten kuin rahapelien toimeenpanomuodot esitetään eriytettäväksi siten, että uudistetussa 3 §:ssä määriteltäisiin rahapelit ja niiden toimeenpanomuodot ja muiden arpajaisten kuin rahapelien toimeenpanomuodot määriteltäisiin jäljempänä ehdotetussa uudessa 3 a §:ssä. Samalla voimassa olevan lain 4 §:n 1 a kohdassa oleva rahapelin määritelmä ehdotetaan siirrettäväksi sisällöllisesti sellaisenaan 3 §:n 1 momentiksi. Myös 3 §:n otsikkoa muutettaisiin edellä ehdotettuja muutoksia vastaavaksi kuvaamaan pykälän sisältöä rahapelien ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmistä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi myös uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin 2 momentissa tarkoitettujen rahapelien toimeenpanosta virtuaalisesti.
Pykälän 2 momentin 1 kohdassa määriteltäisiin raha-arpajaiset. Raha-arpajaisten määritelmään ei ehdoteta tehtäväksi voimassa olevaan lakiin nähden sisällöllisiä muutoksia.
Momentin 2 kohdassa määriteltäisiin vedonlyöntipeli. Määritelmään lisättäisiin sana tapahtuma kuvaamaan nykyistä tulos-sanaa paremmin myös kilpailun- tai pelinaikaisten, vedonlyöntiin liittyvien erilaisten tapahtumien käyttämistä vedonlyönnin kohteena. Vedonlyönnin kohteena ei kuitenkaan tulisi käyttää kohteita, joissa on kohonnut manipuloinnin riski. Vedonlyöntipelin kohteena voisi jatkossa olla myös muun rahapelin tapahtuma tai tulos, esimerkiksi loton arvonnassa arvottavat numerot. Vedonlyönnin kohteina voisi olla myös arvottuja tuloksia.
Vedonlyöntipelien kohteena voisivat olla myös niin sanotut Fantasy Sports -pelit. Fantasy Sports -peleillä on erilaisia toteutusmuotoja, mutta yleisesti niillä tarkoitetaan pelejä, joissa pelaaja luo reaalimaailman joukkuepelaajista oman kuvitteellisen joukkueensa. Pelin kohteena voivat olla esimerkiksi voitot tai pelin jokin tapahtuma. Reaalimaailman tapahtumat määrittävät kuvitteellisen joukkueen menestyksen pelin säännöissä tarkemmin määritellyllä tavalla. Peli voi kestää esimerkiksi kokonaisen reaalimaailman pelikauden, yhden kierroksen tai lyhyemmän ajanjakson. Näiden päättyessä joukkueet sijoitetaan pistejärjestykseen. Fantasy Sports -pelit ovat asiantuntijapelejä, sillä paremmat tiedot omaava pelaaja todennäköisesti menestyy arvauksessaan paremmin kuin vähemmän tietävä pelaaja. Reaalimaailman tapahtumiin liittyy kuitenkin aina ennalta arvaamattomia seikkoja siten, että voitto määräytyy aina osittain sattuman perusteella.
Vedonlyöntipelien kohteena voisi olla nykyiseen tapaan myös kilpapelaamisen eli elektronisen urheilun kilpailu (niin sanottu eSports-peli). Kyse on tietotekniikkaa hyödyntävästä pelaamisesta, jota harrastetaan niin joukkue- kuin yksilömuodossakin riippuen pelistä ja pelimuodosta. Tavallisimmat eSports-pelit ovat tietokoneella tai konsolilla toimivia viihdepelejä.
Momentin 3 kohdassa määriteltäisiin veikkauspeli. Määritelmään lisättäisiin sana tunnus, mikä mahdollistaisi uudentyyppisten veikkauspelien tuotekehityksen ja niiden toimeenpanon. Lisäksi määritelmää muutettaisiin poistamalla kohdasta viittaus voittojen kertymisestä pelimaksujen perusteella.
Momentin 4 kohdan raha-automaatin määritelmä vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan lain raha-automaatin määritelmää. Nykyinen määritelmä vastaa raha-automaattia sellaisena rahavoittoja antavana fyysisenä laitteena, jollaisia ne olivat määritelmän säätämisen aikaan vuosituhannen vaihteessa. Näille automaateille on ominaista, että niitä pelataan pelikasinolla olevia automaatteja lukuun ottamatta suhteellisen pienillä panoksilla ja niistä voi voittaa suhteellisen pieniä rahavoittoja. Nykykäytännön mukaisesti pelaaja voisi saada raha-automaatista voittona paperisen voittotositteen käteisen sijaan.
Laitteille on myös ominaista, että siinä oleva mikrosiru tai laitteen ulkopuolella oleva palvelin suorittaa tilastolliseen algoritmiin perustuvan arvonnan pelihetkellä. Tällainen automaatti voi siten periaatteellisesti tuottaa rajattoman määrän yksittäisiä pelejä. Pelisisällöt voivat perustua sattuman ohella osin myös taitoon. Raha-automaattiin voidaan yhdistää rahapelien pelisäännöissä tarkemmin määritellyllä tavalla lisäarvontoja ja jackpotteja, jotka toimivat erilliseltä palvelimelta. Raha-automaatit voidaan kytkeä myös ryhmäksi. Näiden automaattien lukumäärää fyysisinä laitteina voidaan rajoittaa kokonaismäärältään mutta myös sijoituspaikoittain. Käytännössä raha-automaatin käsitteen tulkintaa laajennettiin määritelmää muuttamatta siten, että RAY:lle mahdollistui syksyllä 2010 raha-automaatti- ja kasinopelien kaltaisten pelien toimeenpano sähköisessä ympäristössä internetin tai mobiilitekniikoiden avulla. Nykyinen fyysisiä raha-automaatteja koskeva määritelmä tulisi säilyttää, mutta sitä täydentämään tulisi säätää uudentyyppisiä erityisautomaatteja koskeva määritelmä. Nykyisen raha-automaatin määritelmän mukaisiin pelikasinon ulkopuolisiin raha-automaatteihin liittyy vain vähäinen rahanpesuriski. Tämän takia tällaiset automaatit on jätetty rahanpesulain asiakkaan tuntemista koskevien velvoitteiden ulkopuolelle.
Momentin 5 kohdassa oleva erityisautomaatin määritelmä olisi uusi ja sillä tarkoitettaisiin uudentyyppisiä peliautomaatteja tai -laitteita. Raha-automaateista poiketen erityisautomaatit kuuluisivat muun rahapelitoiminnan tavoin voimassa olevan rahanpesulain soveltamisalaan. Tarkoitus on, että ne olisivat myös valmisteltavana olevan uuden rahanpesulain soveltamisalassa. Tällaisille erityisautomaateille olisi ominaista esimerkiksi peliin osallistuminen oman tai rahapeliyhtiön päätelaitteen kautta ja että arvonta voitaisiin suorittaa päätelaitteesta erillisellä palvelimella. Erityisautomaatteihin voisi kuulua erilaisia maksamis- ja voitonmaksujärjestelyjä. Peliin voisi osallistua samanaikaisesti useampi pelaaja. Pelaaminen tapahtuisi tunnistettuna ja peliin osallistumisen maksamisessa voitaisiin tällöin käyttää esimerkiksi pelaajan pelitiliä. Kohdalla ei tarkoitettaisi automatisoitua myyntipäätettä, jonka kautta palaaja voisi maksaa osallistumisesta muihin, kuin erityisautomaatilla tai raha-automaatilla toimeenpantaviin rahapeleihin. Erityisautomaattien sallitusta enimmäismäärästä ehdotetaan säädettäväksi 13 c §:n nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella.
Momentin 6 kohdassa määriteltäisiin kasinopelit. Määritelmään ei ehdoteta tehtäväksi sisällöllisiä muutoksia.
Momentin 7 kohtaa totopelien määritelmästä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kohdasta poistettaisiin viittaus voittojen kertymisestä pelimaksujen perusteella. Totopelejä olisi siten mahdollista toimeenpanna sekä vaihtuvakertoimisena että kiinteäkertoimisena pelinä.
Momentin 8 kohdassa määriteltäisiin yhdistelmäpeli. Yhdistelmäpelillä tarkoitettaisiin rahapelejä, joissa voisi olla yhdistettyjä ominaisuuksia yhdestä tai useammasta 1-7 kohdassa tarkoitetusta rahapelien toimeenpanomuodosta. Uusi määritelmäsäännös mahdollistaisi uusien yhdistelmäpelien toimeenpanon, mikä ei ole voimassa olevan lain mukaisesti mahdollista.
Teknologian kehittyessä on mahdollistunut myös uusimuotoisten pelien suunnittelu ja markkinoille tuominen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perinteisten pelien lisäksi voisi olla erilaisia arvontoihin perustuvia pelejä, joiden tulokset esitetään esimerkiksi animaation avulla. Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin, että 2 momentissa tarkoitettuja rahapelejä voitaisiin toimeenpanna myös virtuaalisesti, jolloin voiton määräytyminen perustuisi arvontaan.
Tällaisen virtuaalisen pelin ominaisuus on yleensä nopearytmisyys ja se, että pelin lopputulos määritettäisiin erillisellä arvontaohjelmalla. Arvontatulos näytetään pelaajille animoitujen tapahtumien tai lyhennettyjen tapahtumakoosteiden avulla. Animaatioilla tai lyhennetyillä todellisiin tapahtumiin perustuvilla videoleikkeillä ei olisi pelin lopputuloksen määrittymiseen kytkeytyviä toiminnallisia vaikutuksia. Ne olisivat merkityksellisiä ainoastaan arvontatuloksen havainnollistajina. Näitä uusimuotoisia pelejä markkinoille tuotaessa olisi tärkeää ottaa huomioon erityisesti kuluttajansuojelulliset näkökohdat. Pelin pelisääntöjä koskevassa asetuksessa tulisi määrittää voiton määräytymisen peruste yksiselitteisesti. Samoin asetuksessa tulisi määrittää, että kyseessä on tässä momentissa tarkoitettu rahapeli ja mikä 2 momentissa määritelty rahapeli on kyseessä. Tämä vastaisi nykykäytäntöä, jossa pelin pelisäännöissä todetaan, mistä pelistä on kyse.
3 a §.Muiden arpajaisten toimeenpanomuotojen määritelmät. Muiden kuin rahapelien arpajaisten toimeenpanomuotoja koskevat määritelmät siirrettäisiin selkeyden vuoksi uuteen 3 a §:ään. Pykälän 1 ja 2 kohdat tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen määritelmästä sekä 4 kohta tavaravoittoautomaatin määritelmästä vastaisivat sisällöltään voimassa olevan lain vastaavia määritelmiä.
Kohdassa 3 tarkoitetun bingopelin määritelmä ehdotetaan muutettavaksi. Bingopeli olisi uuden määritelmän mukaisestikin edelleen tavaravoittopeli. Peliin osallistuminen ja siten pelin toimeenpano ei edellyttäisi enää sitä, että pelaaminen olisi sallittua ainoastaan peliä varten hyväksytyssä paikassa. Säännös mahdollistaisi peliin osallistumisen myös sähköisessä jakelukanavassa. Bingopeliä voitaisiin toimeenpanna siten, että peliin voi osallistua fyysisen toimeenpanopaikan lisäksi myös internetin välityksellä siten, että internetin välityksellä osallistuvat pelaajat osallistuvat samaan peliin, jota toimeenpannaan fyysisessä toimeenpanopaikassa. Pelaaja voi osallistua bingopeliin omalla päätelaitteellaan jossakin bingoluvan saaneen yhteisön hallinnoimassa bingohallissa tapahtuvaan arvontaan ja arvontatulos välitetään internetissä pelaajien päätelaitteelle, jonka avulla pelaaja voi myös tarkistaa mahdollisen saamansa voiton. Voitot välittyvät tällöin automaattisesti pelaajalle avatulle pelitilille. Pykälää nykyaikaistettaisiin myös siten, että pelin voittaminen ei edellyttäisi enää pelaajan ilmaisua hänen pelilipukkeeseensa tai tositteeseensa sisältyvästä sääntöjen mukaisesta voittavasta arvontatuloksesta.
4 §.Muut määritelmät. Pykälästä ehdotetaan siirrettäväksi 1 a kohdan rahapelin määritelmä lain 3 §:ään. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi määritelmät sähköisesti välitettävästä rahapelistä, pelitilistä sekä pelikasinosta.
Pykälän 3 kohdassa määriteltäisiin sähköisesti välitettävä rahapeli. Ehdotetun määritelmän mukaan sähköisesti välitettävällä rahapelillä tarkoitettaisiin sellaisia rahapelejä, joita toimeenpannaan etäpalveluna, sähköisessä muodossa tai muun viestinnän mahdollistavan tekniikan avulla. Sähköisiä rahapelejä toimeenpannaan esimerkiksi rahapeliyhtiön pelisivustolla. Määritelmän ottamista lakiin voidaan pitää tarpeellisena, sillä voimassa olevan lain 14 §:ssä säädetään sähköisesti välitettävien rahapelien toimeenpanosta.
Pykälän 4 kohdassa määriteltäisiin pelitili. Ehdotetun määritelmän mukaan pelitilillä tarkoitettaisiin rahapeliyhtiön rahapelejä varten pitämää pelaajan tiliä, jolle kirjataan pelitapahtumat sekä rahansiirrot pelaajan ja rahapeliyhtiön välillä. Määritelmän ottamista lakiin voidaan pitää tarpeellisena, sillä jäljempänä 14 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahapeliyhtiöllä olisi velvollisuus avata pelaajalle sähköisiä rahapelejä toimeenpantaessa pelaajakohtainen pelitili. Pelaajalla voisi olla ainoastaan yksi pelitili. Lain 14 §:n 1 momentin valtuussäännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä pelitilistä. Pelitili on keskeinen sähköisesti välitettävien rahapelien elementti ja siihen voidaan kytkeä useita merkittäviä pelaamisen hallintaan liittyviä mekanismeja. Käytännössä kaikilla rahapeliyhteisöillä on pelitili käytössä. Euroopan unionin komissio antoi 14 päivänä heinäkuuta 2014 sähköisiä rahapelipalveluja koskevan suosituksen (C(2014) 4630/2)). Komission suosituksen tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita suojelemaan tehokkaasti kuluttajia, pelaajia ja alaikäisiä hyväksymällä suosituksen periaatteet, jotka koskevat sähköisiä rahapelipalveluja sekä niiden vastuullista mainontaa ja sponsorointia. Periaatteiden tavoitteena on suojella kuluttajien terveyttä ja minimoida mahdolliset taloudelliset vahingot, joita pakonomainen tai liiallinen rahapelaaminen voi aiheuttaa. Suosituksissa pelitiliä voidaan pitää keskeisimpänä pelaajan ja operaattorin pelaamiseen liittyviä suhteita ohjaavana ja määrittävänä tekijänä. Suosituksessa määritellään sähköinen rahapelipalvelu sekä pelitili. Pelitiliä ja sähköisesti välitettävää rahapeliä koskevat ehdotetut määritelmät vastaisivat pääosin suosituksen määritelmiä.
Voimassa olevan 3 §:n 6 kohta sisältää pelikasinotoiminnan määritelmän. Edellä 3 §:n 2 momenttiin ei enää ehdoteta sisällytettäväksi vastaavaa määritelmää. Sen sijaan 4 §:n 5 kohdassa määriteltäisiin pelikasino. Pelikasinolla tarkoitettaisiin hyväksyttyä ja valvottua huoneistoa, jossa voidaan pitää yleisön käytettävänä sellaisia raha-automaatteja, erityisautomaatteja ja kasinopelejä, joissa mahdollinen häviö voi olla ilmeisessä epäsuhteessa ainakin jonkun osallistujan maksukykyyn, sekä muita rahapelejä. Pelikasinon määritelmän ottamista lakiin voidaan pitää tarpeellisena, sillä voimassa oleva laki sisältää pelikasinoa koskevia säännöksiä.
Pykälän 6 kohdassa määriteltäisiin erityinen pelisali ja 7 kohdassa pelipiste. Erityisen pelisalin ja pelipisteen määritelmän ottamista lakiin voidaan pitää tarpeellisena, sillä voimassa oleva laki sisältää erityistä pelisalia ja pelipistettä koskevia säännöksiä. Yksinomaan tai pääasiallisesti rahapelien pelaamiseen varattu tila voisi olla oma liikehuoneistonsa taikka esimerkiksi kaupan tai ravintolan muusta osasta selvästi erotettu tila, jota valvotaan erityisesti. Erityinen pelisali voisi olla myös rahapeliyhtiön sähköinen pelisivusto, jolla pelaaminen edellyttäisi rekisteröitymistä pelaajaksi. Tällaisella sisään kirjautumista edellyttävällä pelisivustolla olisi sallittua markkinoida myös rahapelejä, joihin on pelisääntöjen antamisen yhteydessä todettu liittyvän erityinen pelihaittojen vaara lain 14 b §:n mukaisesti. Markkinointia koskevaan 14 b §:ään ei kuitenkaan ehdoteta tehtäväksi muita kuin teknisiä muutoksia. Pelipisteellä tarkoitettaisiin rahapelien muuta myyntipaikkaa kuin erityistä pelisalia tai pelikasinoa.
Pykälän 8-10 kohdan määritelmät vastaisivat voimassa olevaa lakia.
5 §.Arpajaisten toimeenpano-oikeus. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin viittaussäännös, jonka mukaan rahapelien toimeenpanon yksinoikeudesta säädettäisiin 11 §:ssä.
6 §.Arpajaisten luvanvaraisuus. Pykälään tehtäisiin tekninen muutos. Pykälän 2 momentista poistettaisiin lause, jonka mukaan rahapelitoiminnan harjoittamista varten annettavaan lupaan otettavista ehdoista ja määräyksistä säädetään 13 §:ssä. Vuoteen 2012 saakka rahapelien toimeenpanoon oikeuttavista viiden vuoden määräajaksi annettavista rahapeliluvista päätettiin valtioneuvoston yleisistunnossa. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen arpajaislain muutoksen myötä lupaehtojen sijaan rahapelien toimeenpanoon liittyvät säädökset annetaan arpajaislain 13 c §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella.
9 §.Eräiden arpajaisten tuottojen käyttötarkoitussidonnaisuus. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tekninen muutos johtuen muiden arpajaisten kuin rahapelien määritelmien siirtämisestä uuteen 3 a §:ään. Muutettavaksi ehdotetussa pykälässä viitattaisiin uuteen 3 a §:ään, jossa määriteltäisiin muiden arpajaisten kuin rahapelien toimeenpanomuodot.
11 §.Yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen. Voimassa olevassa pykälässä säädetään kolmen rahapeliyhteisön yksinoikeudesta toimeenpanna rahapelejä. Tämän esityksen tarkoituksena on yhdistää rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnat yhteen uuteen rahapeliyhtiöön. Ehdotetun pykälän mukaan uudella rahapeliyhtiöllä, jonka nimi olisi Veikkaus Oy, olisi yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa.
12 §.Veikkaus Oy. Voimassa olevassa 12 §:ssä säädetään raha-arpajaisia sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelejä toimeenpanevasta Veikkaus Oy:stä. Osaa säännöksistä ei olisi enää tarpeen sisällyttää lakiin, koska nykyisten rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnat yhdistettäisiin lainmuutosten myötä uuteen rahapeliyhtiöön nimeltään Veikkaus Oy.
Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan Veikkaus Oy olisi valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Vastaava säännös sisältyy voimassa olevaan pykälään.
Nykyiset rahapeliyhteisöt ovat oikeudelliselta luonteeltaan erilaisia. RAY on julkisoikeudellinen yhdistys, Veikkaus Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö ja Fintoto Oy on raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Hippos ry:n kokonaan omistama osakeyhtiö. Rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnat yhdistettäisiin yhteen uuteen valtion kokonaan omistamaan osakeyhtiöön, joka olisi valtion erityistehtäväyhtiö. Valittu yhteisöoikeudellinen malli mahdollistaisi valtiovallan harjoittaman vastuullisen rahapelitoiminnan sääntelyn myös suoran määräysvallan ja omistajaohjauksen kautta.
Uuden rahapeliyhtiön hallitus koostettaisiin osaamisperusteisesti ottaen huomioon liiketoimintaosaaminen ja yhtiön erityistehtävän luonne.
Voimassa olevassa 13 c §:ssä säädetään velvollisuudesta toimeenpanna rahapelejä vastuullisesti. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vastaavalla tavalla uuden rahapeliyhtiön tehtävästä. Yhtiön tulisi harjoittaa rahapelitoimintaa vastuullisesti siten, että rahapeleihin osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään. Tämän varmistamiseksi omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön tulisi yhdessä rahapelipolitiikan linjauksista vastaavan sisäministeriön ja rahapelihaittojen ehkäisystä vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa määritellä haittojen ehkäisyn tavoitteet ja osin toimenpiteet haittojen vähentämistavoitteeseen pääsemiseksi. Yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisperusteiden turvaamisen tulisi ilmetä myös yhtiön liiketoiminnallisessa strategiassa. Ennen uuden yhtiön rahapelitoiminnan käynnistämistä tulisi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla määritellä rahapelihaittojen seurannan mittarit. Myös yhtiön palkitsemisjärjestelmässä olisi otettava huomioon yhtiön erityistehtävä rahapelihaittojen ehkäisyssä ja tässä onnistumisen seurantaa varten olisi luotava mittarit.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin rahapeliyhtiön hallintoneuvostosta. Hallintoneuvostolla olisi yhtiön erityistehtävää täydentävä rooli. Hallintoneuvoston tulisi seurata ja valvoa, että yhtiö harjoittaa rahapelitoimintaa 2 momentissa säädetyllä tavalla, sekä tukea yhtiön ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä. Hallintoneuvoston tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta määrättäisiin yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvostossa olisivat edustettuina yhtä suurin osuuksin ainakin parlamentaarisesti valitut edustajat ja edunsaajien valitsemat edustajat. Hallintoneuvosto voisi käytännössä toteuttaa tehtäväänsä esimerkiksi vahvistamalla yhtiön tehtävää koskevan toimintasuunnitelman tai antamalla valtioneuvoston kanslialle kertomuksen yhtiön pelitoiminnan kehityksestä ja niistä toimista, joilla yhtiö pyrkii toteuttamaan tehtäväänsä.
Pykälän 4 momentin mukaan yhtiöön sovellettaisiin osakeyhtiöistä voimassa olevia säännöksiä sekä valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia, jos arpajaislaissa tai muussa laissa ei toisin säädetä. Vastaavat säännökset sisältyvät voimassa olevaan Veikkaus Oy:tä koskevaan pykälään.
13 §.Raha-automaattiyhdistys. Voimassa olevassa 13 §:ssä säädetään RAY:stä. Säännöksiä ei olisi enää tarpeen sisällyttää lakiin, koska nykyisten rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnat yhdistettäisiin lainmuutosten myötä uuteen valtion omistamaan yhtiöön. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. RAY:tä koskeva valtioneuvoston asetus kumoutuisi 13 §:ään sisältyvän asetuksenantovaltuuden kumoamisen myötä.
Siirtymäsäännöksissä säädettäisiin RAY:n toiminnan lopettamiseen liittyvistä seikoista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä yhdistyksen lakkauttamista koskevasta menettelystä. Siirtymäsäännösten mukaan RAY:stä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä yhdistyksen kokouksen kutsumisesta ja päätösvallasta sovellettaisiin yhdistyksen lakkauttamiseen saakka.
13 a §.Fintoto Oy. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska nykyisten rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnat yhdistettäisiin uuteen rahapeliyhtiöön.
13 b §.Rahapeliyhtiön toiminnan rajoitukset. Pykälän 1 momentin säännös rahapeliyhteisön kiellosta toimeenpanna muita arpajaisia kuin rahapelejä vastaisi asiasisällöllisesti voimassa olevaa lakia. Pykälää muutettaisiin siten, että uuden rahapeliyhtiön omistajaohjauksesta vastaava valtioneuvoston kanslia voisi antaa rahapeliyhtiölle luvan pykälässä säädettyihin liiketoimintoihin, jotka muutoin kuuluisivat pykälän 2 ja 3 momenteissa säädettyjen toiminnan rajoitusten piiriin. Lisäksi pykälään tehtäisiin tarvittavat teknisluonteiset muutokset. Pykälän 4 momentin säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevaa lakia.
13 c §.Rahapelien toimeenpano. Rahapelien toimeenpanoa koskeva 1 momentti ehdotetaan muotoiltavaksi uudelleen yhdenmukaiseksi lain tarkoitusta koskevan 1 §:n ja 12 §:ään lisättäväksi ehdotetun, yhtiön tehtävää koskevan säännöksen kanssa. Uuden muotoilun mukaisesti rahapelit olisi toimeenpantava siten, että rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään.
Voimassa oleva pykälän 1 momentti sisältää pelien erotettavuutta koskevan säännöksen, jonka mukaan rahapeliyhteisöjen toimeenpanemien rahapelien on erottava riittävästi toisistaan. Esityksessä ehdotetaan siirtymistä yhden yksinoikeustoimijan malliin, jossa rahapelien toimeenpano-oikeus olisi uudella rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:llä. Pelien jaottelulle kolmen eri yksinoikeustoimijan toimeenpanemiin peleihin ja näiden pelien erotettavuudelle ei olisi siten enää yksinoikeusjärjestelmän rakenteesta johtuvia tarpeita. Tämän vuoksi lause ehdotetaan poistettavaksi.
Voimassa olevan pykälän 2 momentin 2 kohtaan sisältyy valtuus rajoittaa valtioneuvoston asetuksella RAY:n fyysisten raha-automaattien ja kasinopelien sekä fyysisten erityisten pelisalien ja pelikasinoiden määrää. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös erityisautomaattien enimmäismäärästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Erityisautomaatin määritelmä on ehdotettu lisättäväksi lain 3 §:ään. Pykälän 4 momenttiin sisältyvää asetuksenantovaltuussäännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että sisäministeriön asetuksella annettavien rahapelien pelisääntöjen tulisi sisältää myös erityisautomaattien suurimmat sallitut pelipanokset ja pelivoitot.
Lisäksi pykälän 4 momenttia muutettaisiin teknisesti siten, että sisäasiainministeriö korvattaisiin ministeriön nykyisellä nimellä sisäministeriö. Sisäministeriön nimenmuutos toteutettiin tammikuun 1 päivänä 2014 voimaan tulleella lailla valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (767/2013). Kyseisen lain siirtymäsäännöksen mukaan se, mitä muualla säädetään sisäasiainministeriöstä, koskee nimenmuutoksen tultua voimaan sisäministeriötä. Kyseisen siirtymäsäännöksen vuoksi arpajaislakiin sisältyvien, sisäasiainministeriötä koskevien säännösten muuttamiseen ei ole ollut aikaisemmin tarvetta, mutta arpajaislakiin sisältyvien nimien muutos toteutettaisiin samassa yhteydessä muiden esityksessä ehdotettujen säädösmuutosten kanssa.
14 §.Sähköisesti välitettävät rahapelit. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahapeliyhtiöllä olisi velvollisuus avata pelaajalle sähköisiä rahapelejä toimeenpantaessa pelaajakohtainen pelitili. Pelaajalla voisi olla ainoastaan yksi pelitili. Pelitilin määritelmä on ehdotettu lisättäväksi lakiin lain 4 §:n 4 kohdaksi. Lisäksi pykälän 1 momenttia täsmennettäisiin siten, että pelaajan henkilöllisyyden ja täysi-ikäisyyden todentaminen tapahtuisi pelitiliä avattaessa. Lisäksi pykälän 1 momentin asetuksenantovaltuutussäännöstä täydennettäisiin siten, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä myös pelitilistä. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää esimerkiksi siitä, että pelitililtä tulisi olla ajantasaisesti seurattavissa pelaajan pelikulutus ja selkeästi saatavilla tieto tiettynä ajanjaksona hävitystä rahamäärästä. Asetuksella voitaisiin säätää myös pelitiliin liitettävästä mahdollisuudesta pelaajalle sulkea pelitili määräajaksi tai kokonaan.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi siirtymäsäännös, jonka mukaan voimassa olevaa lakia sovellettaisiin vuoden 2017 loppuun, sillä rahapeliyhteisöjen asiakkaiden olemassa olevien rahapelitilien yhdistämisen tekniseen toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Ehdotettu 1 momentti tulisi sovellettavaksi vuoden 2018 alusta lukien. Lisäksi pykälän 2 momenttiin tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia.
14 a §.Rahapelien ikäraja ja asiakkaan tunteminen. Pykälän otsikkoa muutettaisiin vastaamaan pykälän 3 momentin asiasisältöä asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta. Lisäksi pykälän 1 momenttiin tehtäisiin teknisluonteinen muutos korvaamalla sana rahapeliyhteisö sanalla rahapeliyhtiö. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin myös viittaus erityisautomaatteihin. Ehdotetun 1 momentin mukaan rahapeliyhtiö taikka elinkeinonharjoittaja tai yhteisö, joka välittäisi rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia ja -maksuja tai luovuttaisi tilan raha-automaattien tai erityisautomaattien käytettävänä pitämiseen, ei saisi antaa alle 18-vuotiaan pelata rahapelejä. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
14 b §.Rahapelien markkinointi. Pykälään tehtäisiin teknisiä muutoksia. Pykälän 2 momentissa todetaan, että rahapelien pelisäännöt vahvistetaan. Vuoteen 2012 saakka rahapelien pelisäännöt vahvistettiin peliyhteisöjen hakemusasioina valituskelpoisilla sisäministeriön päätöksillä. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen arpajaislain muutoksen myötä rahapelien pelisäännöt annetaan arpajaislain 13 c §:n nojalla sisäministeriön asetuksella. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa mainittu sanamuoto vahvistamisen yhteydessä muutettaisiin sanamuodoksi antamisen yhteydessä. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
16 §.Raha-automaatteja, erityisautomaatteja ja kasinopelejä koskevat erityiset säännökset. Pykälää muutettaisiin siten, että 2 momenttiin lisättäisiin erityisautomaatit. Erityisautomaatin määritelmä on ehdotettu lisättäväksi edellä lain 3 §:ään. Säännöksen mukaan raha-automaatit, erityisautomaatit ja kasinopelit tulisi sijoittaa valvottuun tilaan. Niitä ei tulisi sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä. Lisäksi pykälän otsikkoa muutettaisiin. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
17 §.Tuoton käyttötarkoitukset. Voimassa olevassa pykälässä säädetään kolmen rahapeliyhteisön toimeenpanemien rahapelien tuoton käyttötarkoituksista. Käyttötarkoitukset lueteltaisiin voimassa olevan lain tapaan tyhjentävästi arpajaislaissa, mikä tarkoittaisi sitä, että uuden rahapeliyhtiön tuottoa voitaisiin käyttää ainoastaan näihin käyttötarkoituksiin.
Käsitettä rahapeliyhtiön tai rahapelitoiminnan tuotto käytetään erilaisissa yhteyksissä ja käsitteellä voi olla erilaisia merkityksiä. Esimerkiksi arpajaisverolaissa arpajaisten tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Tuotosta saatetaan myös puhua silloin, kun tarkoitetaan liikevoittoa. Rahapeliyhtiön tuotto muodostuu, kun rahapelitoiminnasta kertyvistä pelimaksuista vähennetään pelaajille maksetut voitot, rahapelitoiminnasta aiheutuneet kulut, yhtiön korvattavaksi 22 §:ssä säädettäväksi ehdotetut avustustoiminnan kustannukset ja arpajaisvero.
Pykälässä säädettäisiin tuoton käyttötarkoituksista ja tuoton jakautumisesta käyttötarkoitusten kesken. Uuden rahapeliyhtiön tuotto käytettäisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Käyttötarkoitukset vastaisivat voimassa olevaa lakia. Tuotosta käytettäisiin 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja neljä prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja koskeneessa selvityksessä ehdotetun ja sitä seuranneessa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitun jakosuhteen laskentaperusteena on käytetty kolmen rahapeliyhteisön vuosien 2012 ja 2013 vahvistettujen tilinpäätösten sekä vuoden 2014 alustavan tilinpäätöksen mukaista liikevoittoa.
17 a §.Urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen tarkoitettu tuotto. Arpajaislakiin lisättäisiin veikkausvoittovarojen tuotonjakolain 1 §:ään sisältyvät säännökset urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen tarkoitetun tuoton jakamisesta näiden käyttötarkoitusten kesken. Asiasisällöltään säännökset vastaisivat voimassa olevaa lakia, joka kumottaisiin.
Tähän käyttötarkoitukseen tarkoitettu 53 prosenttia rahapeliyhtiön tuotosta jakautuisi seuraavasti: 25 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 17,5 prosenttia tieteen edistämiseen, 38,5 prosenttia taiteen edistämiseen, 9 prosenttia nuorisotyön edistämiseen sekä 10 prosenttia edellä mainittuihin tarkoituksiin valtion talousarviossa vuosittain tarkemmin päätettävällä tavalla.
17 b §.Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu tuotto. Arpajaislain 22 §:n 1 ja 2 momentin säännökset siirrettäisiin sisällöltään muuttamattomina uuteen 17 b §:ään. Pykälän 1 momentista ilmenisi avustusten myöntämisessä noudatettava keskeinen periaate, jonka mukaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu tuotto käytetään avustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveysalan oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille.
Voimassa olevan lain 22 §:n 2 momentin mukaan RAY:n tuottoja voidaan valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa käyttää myös rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 §:ssä, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain 8 §:ssä ja sotilasvammalain 6 d §:ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja menojen ja kustannusten korvaamiseen. Kyse on poikkeussäännöksestä 1 momentista ilmenevään järjestöperiaatteeseen, jonka mukaan avustukset myönnetään yhteisöille ja säätiöille. Pykälän 2 momentin mukaan tuottoa voitaisiin edelleen käyttää edellä mainittuihin kohteisiin valtion talousarvioon otettavan määrärahan puitteissa. Koska kyse on poikkeuksesta arpajaislain mukaiseen pääsääntöiseen tuottojen käyttötarkoitukseen, tulisi tuotto lähtökohtaisesti jakaa 1 momentin mukaisesti avustuksina järjestöille sen jälkeen, kun tuottoa ei enää tarvita 2 momentissa säädettyihin tarkoituksiin.
Voimassa olevan lain 22 §:n 3 momentissa säädetään myös toisesta poikkeuksesta järjestöperiaatteeseen. Säännöksen mukaan RAY:n tuottoa voidaan käyttää lisäksi näkövammaisten kirjastosta annetun lain 5 a §:ssä tarkoitettujen toimitilojen perustamismenoihin. Säännöstä ei olisi enää tarpeen sisällyttää lakiin, koska tuottoa on kertaluonteisesti 2000-luvun alussa käytetty toimitilojen perustamismenoihin rakennettaessa ja avustettaessa Näkövammaisten Keskusliiton toimitaloa, johon myös valtion ylläpitämä Näkövammaisten kirjasto sijoittui. Kyseiseen käyttötarkoitukseen ei näin ollen ole enää tarpeen laissa mahdollistaa rahapeliyhtiön tuoton käyttämistä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeus valtionavustuslakiin avustuksen määrän osalta. Valtionavustuslain 6 §:ssä on asetettu kaikki kustannukset täysimääräisesti kattavan valtionavustuksen kielto eli saajalta edellytetään yleensä jotain omarahoitusosuutta. Täysimääräinen avustaminen on mahdollista valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä, jolloin valtioapuviranomaisen on pystyttävä esittämään ja perustelemaan syyt selkeästi ja järkevästi.
Kumottavaksi ehdotetussa raha-automaattiavustuslaissa ei säädetä omarahoitusosuudesta. Avustuskäytännössä ja avustuspäätöksissä omarahoitusosuutta on edellytetty ainakin investointiavustuksissa. Myös muissa avustuslajeissa avustuksenhakijoilla on yleensä ollut jotain omarahoitusosuutta. Avustetun toiminnan tai hankkeiden luonne on kuitenkin usein sellainen, että avustuksen myöntäminen ilman omarahoitusosuutta on ollut perusteltua. Tilanne on usein sellainen, että toiminta tai hanke jäisi toteutumatta, jos omarahoitusosuutta edellytettäisiin. Erityisesti projektiavustuksissa ja kohdennetuissa toiminta-avustuksissa omarahoitusta ei yleensä ole edellytetty, vaan kustannukset on voitu kattaa täysimääräisesti avustuksella. Tältä osin on perusteltua jatkaa nykytilannetta ja mahdollistaa tarvittaessa täysimääräinen avustaminen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on usein vähäiset mahdollisuudet omarahoitusosuudesta vastaamiseen. Tarkoituksena on, että avustuksen määrästä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
17 c §.Hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitettu tuotto. Ehdotetun 1 momentin mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta tuotosta osoitettaisiin vähintään 95 prosenttia raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle sekä tämän jäsenyhteisöille eli Suomen Hippos ry:lle ja tämän jäsenjärjestöille. Prosenttiosuuden säätämisellä lain tasolla pyritään varmistamaan se, että miltei koko rahapeliyhtiön tuotosta hevosalalle kuuluva osuus ohjautuisi raviurheilusektorille kuten nykyisinkin. Pääosa ratsastusurheilun rahoituksesta tulee opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
Ehdotetun 2 momentin mukaan raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö eli Suomen Hippos ry tekisi maa- ja metsätalousministeriölle esityksen raviurheilualalle tulevasta osuudesta hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta tuotosta myönnettävien avustusten vuosittaisesta jakosuunnitelmasta eri avustuksensaajille ja käyttötarkoituksiin. Jakosuunnitelmaesitykseen voisi sisältyä myös esitys 21 §:ssä tarkoitetusta tuoton jakamatta jättämisestä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että raviurheilusektorilla olisi tarpeen varautua myöhempiin suurempiin investointeihin. Ehdotuksen tarkoituksena on jatkossakin hyödyntää raviurheilualan asiantuntemusta silloin, kun tuottoa suunnataan esimerkiksi palkintotukena eri raviradoille. Arpajaislakiin ehdotettujen muutosten jälkeen Fintoto Oy ei olisi enää jatkossa toimijana totopelien tuottojen käyttämisessä hevosurheilun ja hevoskasvatuksen edistämiseen. Suomen Hippos ry:llä on hevosalan valtakunnallisena keskusjärjestönä paras asiantuntemus siitä, mihin käyttötarkoituksiin ja mille toimijoille raviurheilusektorille tulevaa osuutta tuotoista olisi perusteltua suunnata. Suomen Hippos ry:n tarkoituksena on sääntöjensä mukaan muun muassa johtaa ja kehittää suomalaista raviurheilua ja hevostaloutta, edistää kotimaista hevosjalostusta, -kasvatusta ja hevosen käyttöä sekä raviratayhteisöjen, hevosjalostusliittojen ja muiden jäsentensä toimintaa ja yhteistyötä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa totopelien tuotonjakolain 8 §:n 2 momenttia vastaavasti siitä, että valtionavustuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta ei tarvitsisi tehdä, jos kasvatustukea myönnetään hevosalan keskusjärjestön ohjaamana hevosen omistajalle. Valtionavustuslain 7 §:n 2 momentissa säädetään valtionavustuksen saajan velvollisuudesta tehdä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa, jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Valtionavustuslaista poikkeava sääntely on edelleen perusteltua hevosen omistajalle ohjattavan kasvatustuen osalta, koska tukea ohjautuisi yksittäisille henkilöille pieninä summina ja tuen saajia on paljon.
18 §.Tuoton ottaminen valtion talousarvioon. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään kolmen rahapeliyhteisön tuoton ottamisesta valtion talousarvioon. Talousarvioon otetaan määrärahat, joiden arvioidaan vastaavan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja, RAY:n edellisen tilikauden arvioidusta voitosta jaettavaa määrää, sitä edellisen vuoden tilinpäätöksessä vahvistetun voiton ja sitä vastanneen arvion erotusta sekä uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja sekä Fintoto Oy:n asianomaiselta vuodelta valtiolle tulouttamaa osuutta rahapanosten kokonaismäärästä sekä uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja. Määrärahat otetaan kunkin rahapeliyhteisön rahapelituoton jakamisesta vastaavan ministeriön momentille.
Tuoton ottamista talousarvioon koskevat säännökset poikkeavat toisistaan. Yhteistä säännöksille on se, että talousarvioon otetaan määrä, joka kunkin rahapeliyhteisön rahapelien tuottoina arvioidaan jaettavan kunakin vuonna. Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n osalta talousarvioon otettavat määrärahat vastaavat talousarviovuonna kertyviä tuottoja. RAY:n osalta talousarvioon otettava määräraha vastaa talousarviovuotta edeltävänä vuonna kertyneitä tuottoja. Ero johtuu lähinnä siitä, ettei RAY:n tuottoja jaettu lainkaan vuonna 1948. Jatkossa olisi ainoastaan yksi rahapeliyhtiö, jonka tuotto käytettäisiin 17 §:ssä säädettyjen käyttötarkoitusten mukaisessa suhteessa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tämän vuoksi talousarvioon ottamista koskevat säännökset on tarpeen yhdenmukaistaa.
Pykälän 1 momentin mukaan valtion talousarvioon otettaisiin määrärahat, joiden arvioidaan vastaavan rahapeliyhtiön asianomaisen tilikauden eli talousarviovuoden voittoa. Perustettaessa arvio asianomaiseen tilikauteen voitaisiin arvioinnissa ottaa huomioon aiempien vuosien tuloskehityksen lisäksi niin rahapelitoiminnassa kuin mahdollisesti lainsäädännössä ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Vastaavaa sääntelyä sovelletaan tällä hetkellä Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n tuoton ottamiseen valtion talousarvioon. Kyse olisi arviomäärärahasta.
Arvioidun tilikauden voiton lisäksi talousarvioon otettaisiin mahdolliset uudelleen jaettavaksi palautuvat varat, joita ovat myöntövuoden jälkeen vanhentuneet, palautetut ja takaisin perityt avustukset. Kyseiset varat olisi uudelleen otettava talousarvioon, jotta rahapelien tuotto voitaisiin täysimääräisesti jakaa edunsaajille laissa säädettyihin tarkoituksiin.
Pykälän 2 momentin mukaan määrärahat otettaisiin valtion talousarvioon 17 §:n säädettyjen käyttötarkoitusten mukaisessa suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön momenteille.
19 §.Tuoton tilittäminen. Voimassa olevan lain 19 §:n mukaan rahapeliyhteisöjen tulee tilittää rahapelitoimintojen tuotot asianomaisen yhteisön tuotonjakoasioita käsittelemään säädetylle ministeriölle sen mukaan, kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Asetuksilla säädetyt menettelyt poikkeavat jossain määrin toisistaan. Erot johtuvat toisaalta kunkin rahapeliyhteisön harjoittaman rahapelitoiminnan ja toisaalta tuotonjakomenettelyjen erilaisuudesta. Tilittämisvelvollisuudesta olisi tarpeen säätää jatkossakin laissa. Tilittämiseen liittyvistä tarkemmista menettelyistä, kuten määräajoista, tilityksen sisällöstä ja tilikauden tuotosta annettavasta selvityksestä, säädettäisiin nykymallin mukaisesti valtioneuvoston asetuksella. Yhtiö tilittäisi koko rahapelitoimintansa tuoton kullekin tuotonjakoministeriölle säädettyjen jako-osuuksien mukaisessa suhteessa.
Siirtymäsäännöksissä säädettäisiin, että uuden rahapeliyhtiön, jolle nykyisten rahapeliyhteisöjen varat siirtyisivät, tulisi tilittää ennen lainmuutosten voimaantuloa toimeenpannuista rahapeleistä saatu tuotto lähtökohtaisesti voimassa olevien säännösten mukaisesti. Lisäksi siirtymäsäännöksiin sisältyisi eräitä muita rahapelitoiminnan tuoton tilittämiseen liittyviä säännöksiä.
20 §.Tuoton jaosta päättäminen. Pykälässä säädettäisiin rahapeliyhtiön tuoton jakamisen osalta toimivaltaisista ministeriöistä. Nykyiseen toimivaltajakoon ei tulisi muutosta yhden yksinoikeustoimijan malliin siirryttäessä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi tuotosta jaettavista valtionavustuksista ja valtionosuuksista urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö päättäisi 2 momentin mukaan avustusten myöntämisestä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimisi avustusten valmistelua, maksatusta, seurantaa ja valvontaa varten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, jonka tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö päättäisi avustusten myöntämisestä ja takaisinperimisestä. Avustuskeskus vastaisi muista valtionavustuslain nojalla valtionapuviranomaiselle kuuluvista tehtävistä. Avustuskeskus olisi tehtävässään itsenäinen ja riippumaton. Lain 22 §:ssä säädettäisiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen toiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Maa- ja metsätalousministeriö päättäisi 3 momentin mukaan avustusten myöntämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Tarkemmasta menettelystä säädettäisiin 17 c §:ssä.
21 §.Tuoton jakamatta jättäminen. Voimassa olevan 21 §:n mukaan valtioneuvosto voi päättää, että vuosittain jätetään jakamatta valtion talousarvioon otettavista, rahapeliyhtiön tuotoista koostuvista määrärahoista enintään 20 prosenttia. Jakamatta jätetty määrä on jaettava viiden vuoden kuluessa.
Tuoton jakamatta jättämistä koskevat säännökset on tarpeen säilyttää laissa. Tuoton tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttää mahdollisuutta jättää jonakin vuonna osa tuotosta jakamatta. Jos esimerkiksi rahapeliyhtiön tuotto ylittäisi talousarvioon otetun arvion asianomaisen tilikauden tuotosta, ylimenevä osuus voitaisiin jättää jakamatta. Lisäksi jakamatta voitaisiin jättää osa tuotosta, jos myöhempinä vuosina olisi tiedossa suuria hankkeita, joiden rahoittamiseen rahapelituotoin tulisi varautua. Jakamattomien erien avulla voitaisiin myöhempinä vuosina tasata vuosittaisia avustuksina jaettavia määriä, jos yhtiön tuotto jonakin vuonna alittaisi talousarvioon arvioidun tuoton tai jos tuottoa olisi tarve käyttää taloudellisesti merkittäviin hankkeisiin.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevan säännöksen mukaisesti, että vuosittain voitaisiin jättää jakamatta enintään 20 prosenttia kuhunkin käyttötarkoitukseen tarkoitetusta tuotosta. Kukin tuotonjakoministeriö voisi tarvittaessa oman jako-osuutensa osalta esittää tuoton jakamatta jättämistä. Päätökset tehtäisiin valtion talousarviomenettelyssä tuotonjakoministeriön esityksestä.
Jakamatta jätetty tuotto tulisi jakaa viimeistään viiden vuoden kuluessa siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin tuloutettu. Tämä vastaisi voimassa olevaa sääntelyä. Säännöksen tavoitteena on varmistaa se, että tuottoa ei jäisi jakamattomaksi määräämättömäksi ajaksi ja siten turvata rahapeliyhtiön tuoton käyttäminen laissa säädettyihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaan Veikkaus Oy:n ja RAY:n rahapelitoiminnasta vuoden 2016 loppuun mennessä kertynyt tuotto tulisi käyttää arpajaislain 17 §:ssä säädettyihin tarkoituksiin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Voimassa olevan lain mukaisesta viiden vuoden määräajasta olisi tarpeen siirtymäsäännöksin poiketa, jotta Veikkaus Oy:n ja RAY:n rahapeleistä saatu tuotto voitaisiin jakaa edunsaajille tarkoituksenmukaisella tavalla arpajaislaissa säädettyihin tarkoituksiin.
22 §.Avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Voimassa olevan pykälän 1 ja 2 momentin sisältämät säännökset ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 17 b §:ään, jossa säädettäisiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta rahapeliyhtiön tuoton käyttämisestä.
Ehdotetussa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi avustustoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamisesta rahapeliyhtiön tuotosta ja yhtiön velvollisuudesta korvata osa sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kustannuksista.
Lain 20 §:n 2 momentin mukaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus toimisi avustusten valmistelua, maksatusta, seurantaa ja valvontaa varten. Sen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tällä hetkellä RAY vastaa täysimääräisesti avustusosastonsa henkilöstö- ja muista kustannuksista. Jatkossa tehtävistä huolehtisi valtion viranomainen. Esityksessä ehdotetaan, että puolet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen toiminnasta aiheutuvista kustannuksista katettaisiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta tuotosta ja että yhtiöllä olisi velvollisuus korvata valtiolle puolet aiheutuvista kustannuksista.
Säätämällä kustannusten kattamisesta osin uuden rahapeliyhtiön kuluna ja osin sosiaali- ja terveysministeriön jako-osuudesta huolehdittaisiin siitä, että yhtiölle ei muodostuisi sen toimintaan kuulumattomista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista merkittävää kuluerää ja toisaalta siitä, että avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset eivät merkittävästi vähentäisi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta tuotosta jaettavien avustusten määrää.
Koska kustannusten tarkkaa vuosittaista määrää ei ole mahdollista ennakoida, ehdotetaan pykälän 1 momentissa säädettäväksi, että valtion talousarvioon otettaisiin vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan puolta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kustannuksista. Pykälän 2 momentin mukaan rahapeliyhtiön tulisi korvata sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen toiminnan toteutuneiden kustannusten ja valtion talousarvioon otetun määrärahan välinen erotus.
Kunkin toimintavuoden osalta valtion talousarviossa arvioitaisiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta tuotosta otettavaksi osuudeksi puolet, joka käytettäisiin kokonaisuudessaan ensin. Rahapeliyhtiöltä laskutettaisiin loput kustannuksista. Mikäli maksuosuudet eivät jonakin vuonna vastaisi laissa säädettyä puolta aiheutuvista kustannuksista, tasattaisiin osuuksia tulevien vuosien osuuksissa. Ehdotettu menettely olisi hallinnollisesti kevyt eikä edellyttäisi esimerkiksi lisätalousarviomenettelyä osuuksien korjaamiseksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus esittäisi ministeriölle vuosittaisen toimintasuunnitelmansa ja raportoisi ministeriölle määräajoin toiminnan ja määrärahojen käytön toteutumisesta.
Ehdotetun 3 momentin mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitettua tuottoa voitaisiin käyttää avustusten myöntämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Koska hevosalalle rahapeliyhtiön tuotosta menevä osuus myönnettäisiin jatkossa kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriöstä ja nykyisestä kaksiosaisesta tuotonjakomekanismista luovuttaisiin, tämä aiheuttaa maa- ja metsätalousministeriölle arviolta kolmesta neljään henkilötyövuoden lisäresurssitarpeen hevosalalle myönnettävien avustusten myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Näin ollen hevostalouden ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta neljän prosentin suuruisesta tuotto-osuudesta rahapeliyhtiön kokonaistuotosta voitaisiin kattaa maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustuksiin liittyvien tehtävien lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia.
23 §.Tuotosta jaettaviin avustuksiin sovellettava lainsäädäntö. Rahapeliyhtiön tuotosta jaettaviin avustuksiin sovellettaisiin jatkossa myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön osalta lähtökohtaisesti valtionavustuslakia. Pykälään lisättäisiin tätä koskeva viittaussäännös. Voimassa olevat avustusten jakamista koskevat erityislait, raha-automaattiavustuslaki ja totopelien tuotonjakolaki, kumottaisiin. Kumoamislakeihin sisältyisi siirtymäsäännökset vireillä oleviin hakemuksiin ja ennen lain voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin sovellettavasta lainsäädännöstä.
Arpajaislain 17 b ja 17 c §:ssä säädettäisiin joistakin valtionavustuslaista poikkeavista säännöksistä sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämien avustusten osalta. Valtionavustuslain 8 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön myöntämien avustusten osalta valtioneuvoston asetuksilla säädettäisiin tarkemmin avustusmenettelystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin ja -osuuksiin sovellettaisiin lisäksi nykytilanteen mukaisesti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä erityislainsäädäntöä.
35 §.Bingopelin voitot. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tekninen muutos johtuen muiden arpajaisten kuin rahapelien määritelmien siirtämisestä uuteen 3 a §:ään. Pykälän asiasisältöä ei ehdoteta muutettavaksi.
42 a §.Rahapeliasioiden neuvottelukunta. Voimassa olevaa säännöstä rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävästä ehdotetaan muutettavaksi. Yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisperusteiden ylläpitämiseksi on tarpeen koordinoida ja yhteen sovittaa erilaisia tavoitteita. Sisäministeriön yhteydessä tulisi olla tätä tehtävää varten asiantuntijaelin. Valtioneuvoston asettama rahapeliasioiden neuvottelukunta toimisi asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä olisi seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta säädettäisiin voimassa olevan pykälän tavoin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että neuvottelukunnan jäseninä olisivat esimerkiksi edustajat keskeisistä rahapelitoimintaan liittyvistä viranomaisista, eduskuntaryhmistä sekä edunsaajista.
43 §.Viralliset valvojat. Pykälän 1 momenttiin sisältyvää säännöstä Poliisihallituksen rahapelitoiminnan valvontaa varten määräämien virallisten valvojien virkavastuusta täsmennettäisiin. Kaikki viralliset valvojat eivät ole virkamiehiä. Virallisiin valvojiin sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan arpajaislaissa tarkoitettuja tehtäviä. Asiasisällöllisesti säännös vastaisi voimassa olevaa lakia. Momenttiin lisättäisiin myös informatiivinen viittaus vahingonkorvauslain (412/1974) soveltamiseen. Voimassa olevan pykälän 2 momentissa viitataan virheellisesti lain 14 §:ään. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin pelisääntöjen noudattamisen osalta lain 13 c §:ään, jossa annetaan asetuksenantovaltuus sisäministeriölle pelisääntöjen antamiseen. Muutetun sanamuodon mukaisesti virallisten valvojien tehtävänä olisi valvoa, että rahapelien toimeenpanossa noudatettaisiin sisäministeriön 13 c §:n nojalla antamia rahapelien pelisääntöjä.
44 §.Tietojensaantioikeus. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi rahapeliyhteisöjen rahapelitoimintojen yhdistämisen vuoksi tarpeellinen teknisluonteinen muutos. Muutetun pykälän mukaan valvontaviranomaisten tietojensaantioikeus kohdistuisi rahapeliyhteisöjen sijaan uuteen rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:öön.
45 §.Tarkastus- ja kielto-oikeus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin virallisen valvojan sijaan 42 §:ssä tarkoitetun valvontaviranomaisen eli Poliisihallituksen tarkastusoikeuteen. Lisäksi pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että poliisin lisäksi myös 42 §:ssä tarkoitetulla valvontaviranomaisella olisi oikeus kieltää 1 momentissa tarkoitetun automaatin tai pelilaitteen käytettävänä pitäminen. Viralliset valvojat eivät ole käytännössä tarkastaneet pykälässä tarkoitettuja automaatteja. Virallisten valvojien varsinaisista tehtävistä säädetään lain 43 §:n 2 momentissa ja automaattien tarkastustoiminta soveltuu huonosti virallisten valvojien tehtäväksi. Sen sijaan pykälässä säädettyihin kielto-oikeuden perusteisiin ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia, vaan ne pysyisivät asiasisällöllisesti ennallaan.
46 §.Rahapelitoiminnan valvontakustannusten korvaaminen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia. Ehdotetun pykälän mukaan Veikkaus Oy:n tulisi korvata valtiolle rahapelitoiminnan valvonnasta aiheutuvat kustannukset. Kustannusten perimisestä säädettäisiin nykyiseen tapaan sisäministeriön asetuksella.
47 §.Voittojen periminen. Voimassa olevassa pykälän 1 momentissa säädetään raha-arpajaisissa saatujen voittojen perimisessä noudatettavista määräajoista pelilajikohtaisesti. Pelilajikohtainen määrittely on ollut tarpeen määräajan alkamisen todentamiseksi. Pykälään lisättäisiin viittaus erityisautomaattipeleihin, joiden osalta voitot tulisi raha-automaattien ja kasinopelien voittojen mukaisesti periä yhden vuoden kuluessa tuloksen saavuttamisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan yhdistelmäpelien voitot olisi perittävä vuoden kuluessa näiden pelien pelisääntöjen mukaisen voittoon oikeuttavan tuloksen saavuttamisesta. Erityisautomaatti ja yhdistelmäpeli ehdotetaan määriteltäviksi uusina rahapelien toimeenpanomuotoina lain 3 §:ssä. Pykälän 2 ja 3 momentin asiasisältöä ei ehdoteta muutettavaksi.
51 §.Pelikasinon asiakas- ja valvontarekisteri. Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin teknisluonteinen muutos. Rekisteriin talletettuja tietoja saisivat käsitellä ne rahapeliyhtiön henkilökuntaan kuuluvat, jotka tarvitsevat oikeuden käsitellä tietoja työtehtäviensä hoitamiseksi siinä laajuudessa, kuin työtehtävän hoitaminen sitä edellyttää. Pelikasinon valvontarekisterin rekisterinpitäjä olisi rahapeliyhtiö. Tulevassa rahapeliyhtiössä tulee todennäköisesti olemaan keskitettyjä toimintoja, kuten esimerkiksi ICT-toiminnot, joihin henkilörekistereitä koskevat teknisluontoiset toimenpiteet kuuluvat. Tällöin muutkin kuin varsinaisesti pelikasinossa työskentelevät henkilöt tarvitsevat oikeuden käsitellä asiakasrekisterin tietoja määriteltyjen työtehtäviensä rajoissa. Koska tietojen käyttöön oikeutettujen henkilöiden piiriä tulee tulkita suppeasti, on säännöstä tarpeen selkeyttää ja mahdollistaa muun muassa pelitoimintojen tukijärjestelmien kehittäminen nykyaikaisella tavalla. Edelleenkin lähtökohtana olisi pidettävä, että rahapeliyhtiön sisällä käsittelyn tulisi olla rajattua ja liittyä työtehtävien hoitoon. Pelikasino ei myöskään sellaisenaan ole oikeudellinen toimija, vaan 1 momentin mukaisesti lupa rekisterin pitämiseen on pelitoiminnan harjoittajalla, eli rahapeliyhtiöllä.
52 §.Arpajaisten toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seuranta ja tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen. Pykälään tehtäisiin muutos, jossa sana ongelmien korvattaisiin sanalla haittojen. Muutos olisi teknisluonteinen. Tarkoituksena olisi yhdenmukaistaa pykälässä käytettävä terminologia 1, 12 ja 13 c §:n kanssa. Muutoksella vahvistettaisiin myös vakiintunutta käytäntöä, jossa rahapelaamisen taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä kielteisistä seurauksista puhutaan ongelmien sijaan haittoina.
Pykälän 2 momentin mukaan uudella rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:llä olisi rahapeliyhteisöjen sijaan velvollisuus korvata valtiolle arpajaisten toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriö perisi yhtiöltä maksuna määrän, joka vastaisi ministeriölle toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädettäisiin maksun maksuunpanosta.
53 §.Rahapeliyhtiön velvollisuus luovuttaa tietoja. Pykälän 1 momentti vastaisi asiasisällöllisesti voimassa olevaa lakia.
Pykälän 2 momentin mukaan Veikkaus Oy:n tulisi antaa vuosittain kertomus tuotonjakoministeriöille, sisäministeriölle ja Poliisihallitukselle pelitoiminnan kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt pelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Haittojen ehkäisy- ja vähentämisvelvoitteen osalta pykälän 2 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset, kuin lain 1 ja 13 c §:ään.
Voimassa olevan pykälän 3 momentissa säädetään raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoimintaa harjoittavan rahapeliyhteisön velvollisuudesta toimittaa momentissa mainittuja tietoja viranomaiselle rahapeliyhteisön toiminnan ja sen tuottojen käytön valvomiseksi. Kyseinen momentti ei ole enää tarpeellinen tilanteessa, jossa rahapelien toimeenpanon yksinoikeus on yhdellä kokonaan valtion omistamalla yhtiöllä. Tämän vuoksi momentti ehdotetaan poistettavaksi. Säännöksen taustalla on ollut RAY:n asema julkisoikeudellisena yhdistyksenä. Toisin kuin RAY, Veikkaus Oy on ollut kokonaan valtion omistama osakeyhtiö, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö on saanut yhtiöltä omistajaohjauksessa tarvittavat tiedot. Samoin valtion omistajaohjausta varten Fintoto Oy:n hallitukseen on jäsenenä kuulunut valtion edustajia.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassa olevan pykälän 4 momenttia vastaavasti arpajaisten toimeenpanoa koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuudesta Poliisihallitukselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle näille viranomaisille arpajaislaissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Momenttiin tehtäisiin vastaava muutos kuin 52 §:ään. Sana ongelmat ehdotetaan korjattavaksi sanalla haitat. Tämän lisäksi momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että sosiaali- ja terveysministeriölle olisi toimitettava kyseiset tiedot myös rahapelien haitallisuuden arviointia varten.
Pykälää momentteja muutettaisiin lisäksi teknisesti siten, että sisäasiainministeriö korvattaisiin ministeriön nykyisellä nimellä sisäministeriö. Lisäksi pykälää ja sen otsikkoa muutettaisiin korvaamalla sana rahapeliyhteisöjen sanalla rahapeliyhtiön.
54 §.Esteellisyys ja virkavastuu. Voimassa olevassa pykälässä säädetään raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoimintaa harjoittavan rahapeliyhteisön luottamus- ja toimihenkilön virkavastuusta sekä esteellisyydestä tämän hoitaessa julkisia hallintotehtäviä sekä poikkeuksista kyseisen rahapeliyhteisön hallituksen jäsenen esteellisyyteen tämän käsitellessä rahapeliyhteisön tuotosta myönnettäviä avustuksia koskevia asioita. Erityissäännökset ovat olleet tarpeen RAY:n hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Jatkossa tehtäviä hoitaisi valtion viranomainen, sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Pykälä ehdotetaan tämän vuoksi kumottavaksi.
55 §.Vaitiolovelvollisuus ja asiakirjojen julkisuus. Voimassa olevassa pykälässä säädetään lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun jakoehdotuksen valmisteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon kuuluvia tehtäviä ja asiakirjoja koskevasta vaitiolovelvollisuudesta ja julkisuudesta rahapeliyhteisössä viittaamalla viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999). Erityissäännökset ovat olleet tarpeen RAY:n hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Jatkossa tehtäviä hoitaisi sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Pykälä ehdotetaan tämän vuoksi kumottavaksi.
62 §.Arpajaisten toimeenpanoa koskevat kiellot. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa viitataan lain 3 §:n 1–11 kohtiin, mitkä edellä 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa ehdotetaan osin muutettavaksi ja osa kyseisistä määritelmistä siirrettäväksi uuteen 3 a §:ään. Lisäksi 3 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin rahapelien toimeenpanemisesta virtuaalisesti. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin 3 §:n 2 ja 3 momenttiin sekä 3 a ja 56 §:ään. Lisäksi pykälän 3 momenttiin lisättäisiin viittaus erityisautomaattiin, jota koskeva määritelmä on ehdotettu lisättäväksi lain 3 §:ään. Pykälän viittaus rahapeliyhteisöön korvattaisiin viittauksella rahapeliyhtiöön. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
62 a §.Rahapelin toimeenpanon kieltäminen. Voimassa olevan pykälän 2 momenttiin lisättäisiin viittaus erityisautomaatteihin. Erityisautomaatin määritelmä on ehdotettu lisättäväksi edellä lain 3 §:ään. Lisäksi 1 momentin 1 kohdan viittaus rahapeliyhteisöön korvattaisiin viittauksella rahapeliyhtiöön. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
62 b §.Rahapelin markkinoinnin kieltäminen. Voimassa olevan pykälän 2 momenttiin lisättäisiin viittaus erityisautomaatteihin. Erityisautomaatin määritelmä on ehdotettu lisättäväksi edellä lain 3 §:ään. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
64 §.Arpajaisrikkomus. Pykälän 1 momentin 7 kohtaan lisättäisiin viittaus erityisautomaatteihin. Erityisautomaatin määritelmä on ehdotettu lisättäväksi edellä lain 3 §:ään. Se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoisi 16 §:n 2 momentin mukaisia automaattien sijoittamista koskevia säännöksiä, olisi tuomittava arpajaisrikkomuksesta sakkoon. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia.
65 §.Vaitiolovelvollisuuden rikkominen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa oleva pykälä sisältää viittaussäännöksen lain 55 §:ään, joka ehdotetaan kumottavaksi.
67 §.Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentin 4 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos johtuen muiden arpajaisten kuin rahapelien toimeenpanomuotojen määritelmien siirtämisestä uuteen 3 a §:ään. Momentin 6 kohtaan sisältyvää valtuussäännöstä täsmennettäisiin siten, että valtioneuvoston asetukselle säädettäisiin Poliisihallituksen ja poliisilaitosten velvollisuudesta toimittaa tietoja myös rahapelien haitallisuuden arviointia varten. Lisäksi 6 kohdassa sana ongelmien korvattaisiin sanalla haittojen vastaavalla tavalla kuin 52 ja 53 §:ssä.