Viimeksi julkaistu 3.11.2021 12.36

Hallituksen esitys HE 14/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki. Jatkossa sosiaalihuollon henkilöstöstä säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin sisältyy säännökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, ammatinharjoittamisoikeuden rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta.  

Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eräisiin lakeihin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantulosta aiheutuvia muutoksia.  

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian lukuun ottamatta toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 14 e §:ää, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. 

Yleisperustelut

1  Nykytila

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksista on aiemmin säädetty laeilla ja asetuksilla, viimeksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetulla lailla (272/2005) ja sen nojalla annetulla asetuksella (608/2005). Lakia on sovellettu yleislakina sosiaalihuollon henkilöstöltä vaadittaviin kelpoisuuksiin. Laissa on määritelty kelpoisuusvaatimukset tehtävänimikkeittäin keskeisiin sosiaalihuollon ammatteihin sekä vähimmäisvaatimus muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Sosiaalihuollon palvelulainsäädännössä sekä muutamissa muissa säädöksissä on rajattu tiettyjä tehtäviä vain tietyn kelpoisuuden omaavan henkilön suoritettavaksi. 

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015) tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain korvaavassa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien, sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, ammatinharjoittamisoikeuden rekisteröinnistä, ammattihenkilön nimikesuojasta, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. 

Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja lähihoitajan tehtävissä toimii sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaan tullessa henkilöitä, joilla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetty kelpoisuus. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain nojalla laillistettavien ammattihenkilöiden (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi) tehtävissä toimi vuonna 2014 noin 15 000 henkilöä kunnallisessa sosiaalihuollossa. Suoritettujen tutkintojen perusteella sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammatinharjoittamisoikeutta hakevien määrä voi kasvaa arviolta 28 000 henkilöön. 

Vuonna 2014 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimi lähihoitajan tai vastaavan tehtävissä noin 42 000 henkilöä, joista osa on rekisteröitynyt terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin lähihoitajina, vaikka he toimivat sosiaalihuollon tehtävissä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Sosiaalihuollossa lähihoitajan tehtäviä voivat hoitaa aikaisemman kouluasteisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oli 845 kodinhoitajaa ja 128 kehitysvammaistenhoitajaa vuonna 2014. 

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 32 §:n 2 momentin perusteella edellä mainituilla ammattiryhmillä on oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävässä, joka edellyttää ammattihenkilölain mukaista laillistamista tai nimikesuojausta. Oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä on voimassa siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa on ratkaistu, kuitenkin enintään 31.12.2017 saakka. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö täyttää ammatinharjoittamisoikeudenmyöntämiselle tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinnille asetetut vaatimukset.  

2  Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksellä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki. Kumoamislailla ei ole itsenäisiä tavoitteita, vaan lain antaminen perustuu sen korvaavan lain voimaantuloon. 

Sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa ammatinharjoittamisoikeuden sääntely on rajattu sellaisiin ammattiryhmiin, joiden tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien tai itsemääräämisoikeuden rajoittamista sekä muuta perusoikeuksiin puuttumista. Nimikesuojaa koskeva sääntely rajautuisi lain nojalla annettavassa asetuksessa lähihoitajiin ja sitä edeltäneisiin kouluasteisiin tutkintoihin. Siten sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantulon myötä poistuisi muun sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksia koskeva sääntely. Nykyään kelpoisuuksista on säännelty myös sosiaaliasiamiehen, lastenvalvojan, lastentarhanopettajan, sosiaalihuollon erityistyöntekijän, sosiaalihuollon johtotehtävien ja muiden sosiaalihuollon ammatillisten tehtävien osalta. 

Sosiaaliasiamiehen kelpoisuutta koskeva säännös ehdotetaan lisättäväksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) ja lastenvalvojan kelpoisuutta koskeva säännös sosiaalihuoltolakiin (1301/2014). Lisäksi lastentarhanopettajaa (7 §) sekä päivähoidossa toimivia lähihoitajia (8 §) koskeva kelpoisuusvaatimus tulee edelleen sovellettavaksi varhaiskasvatuslain (36/1973) 4 a §:n nojalla. 

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi samalla eräitä muutoksia myös sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin (817/2015). Ammattihenkilölain 11 §:n muutoksella tarkennetaan ammattihenkilölain sääntelyä ulkomailla koulutuksensa suorittaneiden osalta. Muutoksia ehdotetaan tehtäväksi lisäksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012), yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin (922/2011), lastensuojelulakiin (417/2007), toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997), toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annettuun lakiin (815/2015), sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettuun lakiin (254/2015), lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin (361/1983), adoptiolakiin (22/2012) ja ulkomaalaislakiin (301/2004).  

Ehdotetut muuhun lainsäädäntöön kohdistuvat muutokset ovat pääosin teknisiä muutoksia viittauksissa mainittuihin lain nimiin ja pykäliin.  

3  Esityksen vaikutukset

Ammattihenkilölain myötä työnantajilla on mahdollisuus virkoja ja toimia perustaessaan määritellä kyseiseen tehtävään tarvittavan sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilön osaamisvaatimus ja tehtävänimike. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain ulkopuolelle jäävien ammattiryhmien/tehtävänimikkeiden osalta työnantajien liikkumavara laajenee. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain laajempana tavoitteena on mahdollisuus säästöjen aikaansaamiseen henkilöstömenoissa, kun eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään täysimääräisesti ja asiakkaiden palvelutarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisella työnjaolla.  

4  Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Luonnos hallituksen esityksestä lähetettiin lausunnolle Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän, Oulun ja Hämeenlinnan kaupungeille, Eksotelle, Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, opetushallitukselle, oikeusministeriölle, aluehallintovirastoille, Kansaneläkelaitokselle, Helsingin, Tampereen, Turun ja Lapin yliopistoille, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:lle, Suomen Kuntaliitolle, KT Kuntatyönantajille, Sosiaalialan työnantajat ry:lle, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:lle, Tehy ry:lle, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:lle, Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät TESO ry:lle, Suomen sosiaali- ja terveys ry:lle, Kirkkohallitukselle ja Ahvenanmaan maakunnalle.  

Määräaikaan mennessä lausuntoja saapui 33 kappaletta. Suurin osa lausunnonantajista piti erityislakeihin ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti myönteisinä. Lausuntoihin sisältyvät muutosehdotukset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon hallituksen esitystä viimeisteltäessä. Lausunnolla olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotettiin laajennettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia siten, että sosiaalityöntekijän tehtävissä voisi toimia tilapäisesti alan opiskelijan ohella soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Hallitusohjelmaan sisältyvässä Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen -toimenpideohjelmaan sisältyy yhtenä kohtana kyseisen säännöksen väljentäminen. Asia tullaan ratkaisemaan toimenpideohjelman toimeenpanon yhteydessä, minkä vuoksi tässä hallituksen esityksessä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia ei esitetä muutettavaksi.  

5  Riippuvuus muista esityksistä

Esityksen antaminen perustuu 26 päivänä kesäkuuta 2015 annettuun, 1 päivänä maaliskuuta 2016 voimaan tulevaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoaminen on välttämätöntä uuden korvaavan ammattihenkilöitä sääntelevän yleislain voimaantullessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantuloon liittyvät myös valmisteltavana olevat valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen.  

Yksityiskohtaiset perustelut

1  Lakiehdotusten perustelut

1.1  Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta

1 §. Pykälässä säädettäisiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta. 

2 §. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Pykälän 2 momentin siirtymäsäännös olisi luonteeltaan informatiivinen viittaussäännös. Päivähoidon hallinnonalansiirtoa toteutettaessa silloiseen päivähoitolakiin (36/1973) lisättiin 4 a § (909/2012), jonka mukaan lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat voimassa tammikuun 1 päivänä 2013. Säännöksellä turvattiin osaltaan sitä, ettei päivähoidon asiakkaiden tai henkilöstön asema muuttuisi hallinnonalansiirron myötä. Tarkoituksena oli, että sosiaalihuollon lainsäädäntöä noudatettaisiin säädetyin osin päivähoidon toteuttamisessa siihen asti, kunnes uusi varhaiskasvatuslaki valmisteltaisiin ja tulisi voimaan. Lisäksi tarkoitus oli varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutettavat lainsäädäntömuutokset eivät tulisi vaikuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirrettyyn päivähoitoon. Päivähoito (varhaiskasvatus) ei hallinnonalasiirron myötä ole enää sosiaalihuoltolaissa määriteltyä sosiaalihuoltoa. Varhaiskasvatuksessa työskentelevään ammatilliseen henkilöstöön sovellettaisiin jatkossakin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia ja heidän osaltaan valvonta toteutuisi osana organisaatiovalvontaa. 

1.2  Laki kumotusta sosiaalihuoltolaista voimaan jätetyn 10 §:n kumoamisesta

Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) voimaantullessa on kumotun sosiaalihuoltolain 2 luku jätetty edelleen voimaan. 2 luvun 10 §:ssä säädetään sosiaalihuollon henkilöstöstä ja sen mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnassa tulee olla sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä. Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Säännös ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalihuoltolakiin uudeksi 49 b §:ksi niin, että siihen tehdään ainoastaan teknisluonteiset muutokset. Samalla sosiaalihuoltolain (710/1982) 10 § esitetään kumottavaksi.  

1.3  Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

11 §. Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa koulutuksen saanut. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs momentti, jonka mukaan EU- tai ETA- alueen ulkopuolisen valtion kansalaisen muussa EU- tai ETA-valtiossa suorittaman koulutuksen perusteella myönnettävän ammatinharjoittamisoikeutta tai ammattinimikkeen käyttöoikeutta koskevaan hakemukseen sovelletaan mitä 11 §:ssä on säädetty. Muutoksella tarkennetaan 10 ja 11 §:n sääntelyä ulkomailla koulutuksensa suorittaneiden osalta.  

1.4  Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

24 a §.Sosiaaliasiamiehen kelpoisuus. Sosiaaliasiamiehen kelpoisuusvaatimuksen säilyttäminen perustuu sosiaaliasiamiehen työn erityiseen luonteeseen asiakkaan oikeuksien edistäjänä ja tukijana. Sosiaaliasiamiehen tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää hyvää sosiaalihuollon ja sen lainsäädännön sekä hallinnon tuntemusta. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta sosiaaliasiamiehen ammattitaidolla on oleellinen merkitys.  

Pykälä vastaisi sisällöllisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 4 §:ää. Sääntelyn sisällyttäminen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin on perusteltua, koska myös asiamiehen tehtävistä säädetään kyseisessä laissa (24 §). 

Sosiaaliasiamiehen toimenkuvaan kuuluu asiakkaiden neuvonta sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, asiakkaiden avustaminen sanotussa laissa tarkoitetun muistutuksen tekemisessä, asiakkaan oikeuksista tiedottaminen sekä toimiminen muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi sosiaaliasiamiehen tulee seurata sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Tehtäviensä vuoksi sosiaaliasiamieheltä on edellytetty sosiaalihuollon tuntemusta. Jos tehtävään on valittu muun koulutuksen kuin sosiaalityöntekijän tehtäviin kelpoisuuden antaneen tutkinnon suorittanut henkilö, edellytyksenä on ollut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi muulla tavoin osoitettu alan tuntemus. Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon on katsottu sisältävän riittävän alan tuntemuksen. 

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, että tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto voi olla esimerkiksi ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Myös muuta ylempää korkeakoulututkintoa, joka antaa valmiudet hallinnollista ja juridista osaamista edellyttäviin tehtäviin, on pidetty sosiaaliasiamiehen tehtäviin soveltuvana. (HE 226/2014 vp; Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla. STM julkaisuja 2007:18) 

1.5  Ulkomaalaislaki

122 §.Lapsen säilöön ottaminen. Pykälään ehdotetaan tehtävän tekninen muutos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantulon vuoksi. Pykälän viittaus kumottavaan lakiin poistettaisiin ja korvattaisiin ammattinimikkeellä. 

1.6  Sosiaalihuoltolaki

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 1 kohdan sosiaalipalvelujen määritelmää ehdotetaan muutettavan siten, että sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö -termi korvattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö -ilmaisulla. Muutettu ilmaisu kattaisi niin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säänneltyihin ammattiryhmiin kuuluvat henkilöt kuin myös muun sosiaalihuollon asiakastyössä mukana olevan henkilöstön. 

27 §.Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavan viittaus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 11 §:ään. Kyseisen säännöksen mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Säännöksen soveltamisalaan ovat kuuluneet sellaiset sosiaalihuollon ammatillisen tehtävät, joiden kelpoisuusvaatimuksista ei ole erityissäännöksiä sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa tai muussa lainsäädännössä.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta, jonka mukaan valvojalla tulee olla tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus, jolloin säännös vastaa sisällöltään voimassa olevaa kelpoisuusvaatimusta. Säännöksessä tarkoitetun muun soveltuvan koulutuksen arviointi on ollut ja tulisi edelleenkin olemaan työnantajan tehtävä. Työnantajan vastuu rekrytoinnissa säilyisi ennallaan.  

27 a §. Lastenvalvoja. Pykäläehdotuksen mukaan lastenvalvojan tehtävässä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Sisällöllisesti säännös vastaa kumottavan kelpoisuuslain säännöstä. Momenttiin ehdotetaan kelpoisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaisesti informatiivista viittausta lapsen elatuksesta annettuun lakiin sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin, joissa säädetään tehtävistä, joissa edellytetään vastaavaa koulutusta. 

36 §.Palvelutarpeen arviointi. Vastuu palvelutarpeen arvioinnista on voimassa olevassa pykälässä osoitettu henkilölle, jolla on asiakkaan palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus. Käytännössä vastuu palvelutarpeen arvioinnista on keskittynyt sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetuille ammattiryhmille.  

Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että palvelutarpeen arvioinnista vastaisi jatkossa palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilö. Säännös supistaisi palvelutarpeen arvioinnista vastaavien ammattiryhmien joukkoa voimassa olevasta sääntelystä, mutta ei muuttaisi tosiasiallista käytäntöä. Myös sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksessa (STM julkaisuja 2007:14) on keskitetty vastuu palvelutarpeen arvioinnista sosiaalihuollon ammattihenkilöille. 

42 §.Omatyöntekijä. Pykälän toisen momentin ensimmäinen säännös ehdotetaan poistettavan. Siten omatyöntekijän kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin ainoastaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön ja asiakkaan omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän henkilön osalta. Voimassa olevassa momentissa, poistettavaksi ehdotettavassa sääntelyssä, muiden asiakkaiden omatyöntekijältä on edellytetty asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettua kelpoisuutta. Edellytys on varsin väljästi muotoiltu ja sen poistaminen olisi kelpoisuusehtoja ja henkilöstörakennetta koskevien velvoitteiden joustavoittamisen mukaista. Momenttiin ehdotetaan tehtävän myös lain määritelmiin perustuvia teknisiä muutoksia. 

46 §.Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtävän tekninen muutos siten, että jatkossa säädettäisiin ammattinimikkeestä kelpoisuuden määrittelyn sijaan. 

46 a §. Sosiaalihuollon johtaminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuollon johtamisesta samansisältöisenä kuin kumottavaksi ehdotetussa kelpoisuuslain 10 §:ssä. Sosiaalityön ammatillisen johtamisen osalta viitattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ään. 

49 b §.Henkilöstö. Kohdassa 1.2 ehdotetaan kumotun sosiaalihuoltolain voimaan jätetyn 10 §:n sosiaalihuollon henkilöstöä koskeva säännös kumottavaksi. Säännös ehdotetaan sisällytettäväksi sosiaalihuoltolakiin uudeksi 49 b §:ksi. Säännös olisi sisällöltään sama ja siihen tehtäisiin ainoastaan teknisluonteiset muutokset. 

1.7  Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

17 §.Asiantuntija-avustajan pätevyysvaatimukset. Pykälään ehdotetaan tehtävän tekninen muutos siten, että jatkossa säädettäisiin ammattinimikkeestä kelpoisuuden määrittelyn sijaan. 

1.8  Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

15 §.Palvelutarpeiden selvittäminen. Pykälään ehdotetaan tehtävän tekninen muutos siten, että jatkossa viitattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa määriteltyihin sosiaalihuollon ammattihenkilöihin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kelpoisuuksiin viittaamisen sijaan. Viittaus sosiaalihuollon ammattihenkilöihin rajaisi viittauksen nykyistä suppeampaan ammattiryhmien joukkoon, sosiaalityöntekijöihin, sosionomeihin, geronomeihin ja lähihoitajiin. Muutos ei silti tarkoittaisi rajausta käytännön nykytilaan, koska pääsääntöisesti sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi on ollut sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien vastuulla. 

17 §.Vastuutyöntekijä. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteinen muutos siten, että jatkossa viitattaisiin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuissa laeissa määriteltyihin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöihin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettujen kelpoisuuksien sijaan. 

1.9  Adoptiolaki

22 §.Adoptioneuvonnan antajat. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos siten, että jatkossa säädettäisiin ammattinimikkeestä kelpoisuuden määrittelyn sijaan. 

1.10  Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

4 §. Toimintaedellytykset. Pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaus kumottavaan lakiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Yksityisten sosiaalipalvelujen kuten kotipalvelujen ja asumispalvelujen henkilöstöllä tulee edelleenkin olla soveltuva alan koulutus. Sosiaalipalvelujen johtotehtävissä tarvitaan lisäksi alan tuntemusta ja johtamistaitoa. Tarkoituksena on säilyttää ennallaan yksityisten sosiaalipalvelujen henkilöstöltä vaadittavat edellytykset. Näin ollen 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Myös muulta henkilöstöltä edellytettäisiin edelleen soveltuvaa alan koulutusta. Yksityisten sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvien edellytysten osalta viitattaisiin lakiehdotuksen 46 a §:ään.  

Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin teknisiä muutoksia viittauksissa mainittuihin lakien nimiin ja pykäliin. Momentissa viitattu sosiaalihuoltolaki on kumottu ja vastaavat säännökset sisällytetty perhehoitolakiin (263/2015). Lasten päivähoidosta annetun lain nimi on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. 

1.11  Lastensuojelulaki

13 §.Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtävän tekninen muutos siten, että jatkossa säädettäisiin ammattinimikkeestä kelpoisuuden määrittelyn sijaan.  

Pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaukset kumottavaan lakiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Johtavan viranhaltijan osalta viitattaisiin sosiaalihuoltolakiin ehdotettavaan uuteen 46 a §:ään. 

13 b §. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Pykälään ehdotetaan tehtävän tekninen muutos siten, että pykälässä viitattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin.  

27 a §. Määräaikojen noudattamisen seuranta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus siten, että viittaukset 26 §:n 2 momenttiin ja 27 §:n 2 momenttiin muutetaan viittauksiksi lastensuojelulain 26 §:n 5 momenttiin ja sosiaalihuoltolain 36 §:n 3 momenttiin. 

60 §.Henkilöstö. Pykälään ehdotetaan tehtävän tekninen muutos siten, että pykälässä viitattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Pykälän osalta sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ulkopuolelle jäävä ammattilaisten joukko tulisi sääntelyn piiriin pykälässä tarkoitettuna muuna henkilöstönä.  

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajan tulee täyttää sosiaalihuoltolain 46 a §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset. Näin ollen laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee edelleenkin olla tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Muutos korvaisi aiemman viittauksen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun lakiin.  

1.12  Laki toimeentulotuesta

14 a §.Toimeentulotukiasian käsittely. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin väliaikaisesti. Muutos olisi voimassa siihen asti, kunnes lakiin aiemmin tehdyt muutokset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.  

Momentissa on säädetty asiakkaan mahdollisuudesta keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa. Pykälään ehdotetaan tehtävän teknisluonteinen muutos. Koska sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisen myötä myös sosiaaliohjaajaa koskeva sääntely poistuu, momenttiin sisältyvä sosiaaliohjaaja korvattaisiin sosionomilla. Muutos ei muuttaisi nykytilaa, koska kyseisen sosiaalihuollon ammattihenkilön rekisteröinnin edellytyksenä olisi vastaava koulutus, mitä sosiaaliohjaajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. 

1.13  Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

14 e §.Toimeentulotukiasiakkaan oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun. Momentissa on säädetty asiakkaan mahdollisuudesta keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Pykälään ehdotetaan tehtävän teknisluonteinen muutos. Koska sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisen myötä myös sosiaaliohjaajaa koskeva sääntely poistuu, momenttiin sisältyvä sosiaaliohjaaja korvattaisiin sosionomilla. Muutos ei muuttaisi nykytilaa, koska kyseisen sosiaalihuollon ammattihenkilön rekisteröinnin edellytyksenä olisi vastaava koulutus, mitä sosiaaliohjaajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty. 

1.14  Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

4 §. Asiakastietojen kirjaaminen. Pykälään ehdotetaan tehtävän tekninen muutos. Pykälän osalta sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ulkopuolelle jäävä ammattilaisten joukko tulisi sääntelyn piiriin pykälään ammattihenkilöiden lisäksi sisällytettävänä muuna asiakastyöhön osallistuvana henkilöstönä. Muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö kattaisi myös säännökseen aiemmin sisältyneen avustavan henkilöstön, jolla on tarkoitettu esimerkiksi kansliahenkilökuntaa.  

2  Voimaantulo

Lakien on tarkoitus tulla voimaan niin pian kuin mahdollista lukuun ottamatta toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 14 e §:ää, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.  

Ponsiosa 

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 

Lakiehdotukset

1. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki (272/2005). 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tällä lailla kumotun lain soveltamisesta lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin säädetään varhaiskasvatuslain (36/1973) 4 a §:ssä. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki kumotusta sosiaalihuoltolaista voimaan jätetyn 10 §:n kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 10 §, sellaisena kuin se on laeissa 736/1992, 813/2000 ja 938/2005. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 11 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:  
11 § Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa koulutuksen saanut 
Ponsiosa 
Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolisen valtion kansalaisen muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa suorittaman koulutuksen perusteella myönnettävää oikeutta harjoittaa Suomessa 7 tai 8 §:ssä tarkoitettua ammattia tai oikeutta käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikettä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) uusi 24 a § seuraavasti: 
24 a §  Sosiaaliasiamiehen kelpoisuus 
Kelpoinen sosiaaliasiamiehen tehtävään on sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki ulkomaalaislain 122 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 122 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 813/2015, seuraavasti: 
122 §  Lapsen säilöön ottaminen 
Edellytyksenä lapsen säilöön ottamiselle on, että: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämälle virkasuhteessa olevalle sosiaalityöntekijälle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, 27 §:n 3 momentti, 36 §:n 5 momentti, 42 §:n 2 momentti ja 46 §:n 1 momentti sekä 
lisätään lakiin uusi 27 a, 46 a ja 49 b § seuraavasti: 
3 §  Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) sosiaalipalveluilla kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
27 §  Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta 
Ponsiosa 
Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta, tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Valvojan on annettava toimivaltaiselle lastenvalvojalle kirjallinen selvitys keskeyttämistään tai muusta syystä toteutumatta jääneistä sovituista tapaamisista. Valvojalla on oltava tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus.  
27 a § Lastenvalvoja 
Lastenvalvojan tehtävässä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.  
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu vastata lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 §:ssä tai lapsen elatuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettujen sopimusten valmistelusta. 
36 §  Palvelutarpeen arviointi 
Ponsiosa 
Palvelutarpeen arvioinnista vastaa palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö, ellei muualla laissa toisin säädetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.  
42 §  Omatyöntekijä 
Ponsiosa 
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu sosiaalityöntekijä. 
Ponsiosa 
46 §  Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset 
Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13 §:n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen. 
Ponsiosa 
46 a § Sosiaalihuollon johtaminen 
Sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. 
Sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä. 
Muissa asiakastyön ohjausta sisältävissä sosiaalihuollon johtotehtävissä voi toimia henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.  
49 b §  Henkilöstö 
Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. 
Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla asiakastyöhön osallistuvan virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluja. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

7. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 17 c §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 17 c §, sellaisena kuin se on laissa 315/2014, seuraavasti: 
17 c §  Asiantuntija-avustajan pätevyysvaatimukset 
Asiantuntija-avustajalla tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla myöntämä oikeus harjoittaa laillistettuna ammattihenkilönä psykologin tai lastenpsykiatrin ammattia taikka sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) nojalla myöntämä oikeus harjoittaa laillistettuna ammattihenkilönä sosiaalityöntekijän ammattia tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi asiantuntija-avustajalla tulee olla tehtävän hoitamisessa edellytettävä täydennys- ja lisäkoulutus sekä kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

8. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 15 ja 17 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 3 momentti seuraavasti: 
15 §  Palveluntarpeiden selvittäminen 
Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa iäkkään henkilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän on toimittava iäkkään henkilön tarpeita vastaavasti yhteistyössä muiden 10 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden kanssa 
Ponsiosa 
17 §  Vastuutyöntekijä 
Ponsiosa 
Vastuutyöntekijän on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

9. Laki adoptiolain 22 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan adoptiolain (22/2012) 22 §:n 2 momentti seuraavasti: 
22 §  Adoptioneuvonnan antajat 
Ponsiosa 
Adoptioneuvonnan antamisesta huolehtivan viranhaltijan on oltava sosiaalityöntekijä. Hänen on lisäksi oltava perehtynyt adoptioasioihin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

10. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 4 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 momentti laissa 268/2015, seuraavasti: 
4 §  Toimintaedellytykset 
Ponsiosa 
Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammatissa toimimisesta säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015). Muulla henkilöstöllä tulee olla soveltuva alan koulutus. Sosiaalipalvelujen johtamisesta on voimassa mitä sosiaalihuoltolain 46 a §:ssä säädetään.  
Henkilöstön mitoituksesta ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään perhekodin osalta perhehoitolain (263/2015) 6, 8 ja 9 §:ssä ja päivähoidon osalta varhaiskasvatuslain (36/1973) 5 §:ssä. Lastensuojelun laitoshuollon henkilöstön vähimmäismäärästä säädetään lastensuojelulain (417/2007) 59 §:ssä ja kelpoisuusvaatimuksista mainitun lain 60 §:ssä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

11. Laki lastensuojelulain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan lastensuojelulain (417/2007) 13 §:n 1 ja 2 momentti, 13 b §, 27 a §:n 1 momentti ja 60 §, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 ja 2 momentti ja 13 b § laissa 88/2010 sekä 27 a §:n 1 momentti laissa 598/2013, seuraavasti: 
13 §  Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija 
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä käyttää päätöksentekovaltaa asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen lopettamista. 
Kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija, joka täyttää sosiaalihuoltolain 46 a §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset tai johtavan viranhaltijan määräämä muu virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista, 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa, 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista ja 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista. Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee myös 28 §:ssä tarkoitetun lapsen tutkimusta ja 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan hakemuksen. 
Ponsiosa 
13 b §  Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä), jonka tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. 
27 a § Määräaikojen noudattamisen seuranta 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa kalenterivuodessa tämän lain 26 §:n 5 momentissa ja sosiaalihuoltolain 36 §:n 3 momentissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot eivät saa sisältää yksittäistä henkilöä koskevia tunnistetietoja. 
Ponsiosa 
60 §  Henkilöstö 
Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä. 
Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavan johtajan tulee täyttää sosiaalihuoltolain 46 a §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset. 
Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön henkilöstörakenteessa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

12. Laki toimeentulotuesta annetun lain 14 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 14 a §:n 4 momentti väliaikaisesti, sellaisena kuin se on laissa 1202/2007, seuraavasti: 
14 a §  Toimeentulotukiasian käsittely 
Ponsiosa 
Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosionomin kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa vuoden 2016 loppuun. 
 Lakiehdotus päättyy 

13. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 14 e §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (815/2015) 14 e § seuraavasti: 
14 e §  Toimeentulotukiasiakkaan oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun 
Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosionomin taikka perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt kunnalta tai perustoimeentulotukeen liittyvän asian osalta Kansaneläkelaitokselta. Kun kunta tai Kansaneläkelaitos käsittelee toimeentulotukea koskevaa asiaa, sen tulee tiedottaa toimeentulotukiasiakkaalle edellä mainitusta oikeudesta henkilökohtaiseen keskusteluun ja tarvittaessa neuvoa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 
 Lakiehdotus päättyy 

14. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 4 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 4 §:n 1 momentti seuraavasti: 
4 §  Asiakastietojen kirjaaminen 
Sosiaalihuollon ammattihenkilöt sekä muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina ja tallettamaan ne 5 §:n mukaisesti.  
Ponsiosa 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2016 
Pääministeri Juha Sipilä 
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula