4.2
Taloudelliset vaikutukset
4.2.1
Vaikutukset valtion talousarvioon
Esitetyn alennetun arvonlisäverokannan korotuksen arvioidaan lisäävän valtion arvonlisäverotuottoja staattisesti laskien vuositasolla noin 305 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Esitetyn veron alennuksen arvioidaan vastaavasti vähentävän verotuloja noin 12 miljoonaa euroa. Staattisessa arviossa on oletettu, että veronkorotukset ja -alennukset siirtyvät täysimääräisesti hintoihin.
Muutos myös lisää valtion ja muiden vastaavien julkisyhteisöjen arvonlisäveromenoja. Kun tämä samanaikainen arvonlisäveromenojen lisäys huomioidaan, valtion tosiasiallisen arvonlisäverotuoton arvioidaan staattisesti laskien kasvavan vuositasolla noin 235 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa.
Lopullinen tuottovaikutus jää staattista tuottoarviota pienemmäksi, koska arvonlisäveron korotus vähentää kotitalouksien ostovoimaa. Kotitalouksien arvioidaan osin sopeuttavan kysyntäänsä vähentämällä kulutustaan. Kun kysyntävaikutus huomioidaan, valtion arvonlisäverotulojen voidaan arvioida kasvavan noin 295 miljoonaa euroa vuositasolla. Hygieniatuotteiden siirtymän alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan arvioidaan vuositasolla vähentävän valtion verotuottoja 12 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty hyödykeryhmäkohtaisia arvioita esityksestä seuraavasta arvonlisäverotuoton muutoksesta kysyntävaikutukset huomioiden.
Hyödykeryhmä | Arvioitu arvonlisäverotuoton muutos, miljoonaa euroa |
Lääkkeet | 101 |
Henkilökuljetuspalvelut* | 72 |
Kulttuuri- ja viihdepalvelut | 50 |
Liikuntapalvelut | 12 |
Majoituspalvelut | 41 |
Kirjat | 19 |
Kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat | -12 |
* Henkilöliikenteen osalta verotuottojen arvioidaan muodostuvan enimmäkseen yksityisestä kulutuksesta. Uusimmissa tiedoissa yksityisen kulutuksen osuus on matalampi koronapandemian vaikutuksesta johtuen, minkä vuoksi tuottorakenteen arviointiin perusolosuhteissa liittyy epävarmuutta.
Lääkkeiden arvonlisäverotuoton arvioidaan muutoksen seurauksena kasvavan 101 miljoonaa euroa. Kun valtion kasvavat arvonlisäveromenot huomioidaan, nettotuotoksi valtiolle jää 52 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos arvioi vuoden 2023 sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen kustannus- ja korvaustietojen perusteella, että arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin nostaisi korvattavien lääkkeiden lääkekustannuksia noin 88 miljoonaa euroa ja lääkekorvauksia noin 72 miljoonaa euroa. Valtionosuus lääkekorvausten kasvusta olisi noin 48 miljoonaa euroa. Laskelmassa on huomioitu vuodelle 2025 suunnitelluista sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään vaikuttavista tekijöistä alkuomavastuun nosto. Kansaneläkelaitoksen arvioon ei sisälly ei-korvattavia lääkkeitä eikä julkisia lääkemenoja, jotka eivät ole luontoismuotoisia tulonsiirtoja.
Kun sekä kysyntävaikutus että valtion samanaikainen arvonlisäveromenojen kasvu huomioidaan, valtion arvonlisäverotuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 225 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa. Hygieniatuotteiden siirtymän alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan arvioidaan vuositasolla vähentävän valtion verotuottoja 12 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa.
Vuodelle 2025 kohdistuvan arvonlisäverotulojen lisäyksen arvioidaan kahden kuukauden tilitysviiveestä johtuen olevan vuositasolla noin 185 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron tuottovaikutuksen arvioidaan toteutuvan kokonaisuudessaan vuodesta 2026 alkaen.
Alla olevassa taulukossa on esitetty hyödykeryhmäkohtaisia arvioita esityksestä seuraavasta arvonlisäverotuoton muutoksesta valtionmenojen lisäys- ja kysyntävaikutukset huomioiden.
Hyödykeryhmä | Arvioitu arvonlisäverotuoton muutos, miljoonaa euroa |
Lääkkeet | 52 |
Henkilökuljetuspalvelut | 59 |
Kulttuuri- ja viihdepalvelut | 49 |
Liikuntapalvelut | 12 |
Majoituspalvelut | 37 |
Kirjat | 16 |
Kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat | -12 |
Kirjailijoiden, säveltäjien ja esiintyvien taiteilijoiden tekijänpalkkioiden, tekijänoikeusjärjestöjen saamien tekijänoikeuteen liittyvien korvauksien sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden luovutusten osalta vaikutukset arvonlisäveron tuottoon arvioidaan vähäisiksi.
Henkilökuljetuspalveluiden arvonlisäverokannan korotus kasvattaa julkisyhteisöjen maksamien matkakustannusten korvauksia ja luontoismuotoisten yhteiskunnallisten tulonsiirtojen määrää. Matkakustannusten korvausten kasvu vähentää verotuottoa vuositasolla arviolta 13 miljoonaa euroa. Suurimman osan henkilöliikenteen verotuottojen kasvusta arvioidaan kuitenkin muodostuvan yksityisestä kulutuksesta tie- ja rautatieliikenteeseen.
Esitetyillä muutoksilla on vaikutuksia myös ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Henkilökuljetuspalvelujen arvonlisäveron korotuksen myötä julkisen liikenteen lippuhintojen arvioidaan nousevan. Tämän myötä julkisen kulkuneuvon mukaan tehtyjen matkakuluvähennysten arvioidaan kasvavan, mikä pienentää ansio- ja pääomatuloveron tuottoa. Jos esitetty arvonlisäveron korotus välittyy täysimääräisenä joukkoliikenteen lippujen hintoihin, arvioidaan esityksen vähentävän ansio- ja pääomatuloveron tuottoa vuositasolla noin 3,5 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 2,5 miljoonaa euroa ja kuntien osuus miljoona euroa. Muutoksen vaikutus seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen tuloihin arvioidaan vähäiseksi. Ansio- ja pääomatuloverotuottojen alenemisen arvioidaan toteutuvan pääasiassa vuonna 2025.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu esitettyjen muutosten staattiseen arvioon perustuvat vuositason kokonaisvaikutukset verotuottoihin vuoden 2025 tasossa verolajikohtaisesti eriteltynä ja yhteensä. Arvonlisäveron tilitysviiveestä johtuen vuoden 2025 verotuotto on taulukossa ilmoitettua pienempi edellä arvioidun mukaisesti. Taulukossa kuvattu kokonaisvaikutus toteutuu näin ollen täysimääräisesti arviolta vuodesta 2026 eteenpäin.
| Vaikutus, miljoonaa euroa |
10 prosentin arvonlisäverokannan hyödykkeiden siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan, staattinen arvonlisäveron tuottovaikutus | 305 |
10 prosentin arvonlisäverokannan hyödykkeiden siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan, valtion arvonlisäveromenojen kasvu | -70 |
Kuukautissuojien, inkontinenssisuojien ja lasten vaippojen siirtäminen yleisestä arvonlisäverokannasta 14 prosentin arvonlisäverokantaan, staattinen arvonlisäveron tuottovaikutus | -12 |
Kulutuksen arvioidusta supistumisesta seuraava arvonlisäveron tuoton väheneminen | -12 |
Ansio- ja pääomatuloveron tuoton väheneminen matkakuluvähennysten kasvun seurauksena | -3,5 |
Yhteensä | 207,5 |
Arvonlisäverotuloja kertyy siten 281 miljoonaa euroa lisää yhteisvaikutuksena intiimihygieniatuotteiden arvonlisäverokannan alentamisesta ja 10 prosentin arvonlisäverokannan soveltamisalaan kuuluvien hyödykkeiden siirtämisestä 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Kun korotuksesta aiheutuva valtion arvonlisäveromenojen kasvu huomioidaan, yhteisvaikutus on noin 211 miljoonaa euroa arvonlisäverotuloja lisäävä.
4.2.2
Vaikutukset kunnille ja Ahvenanmaan maakuntaan
Hallitusohjelman mukaan kunnille veroperustemuutoksesta aiheutuva verotulomuutos kompensoidaan nettomääräisesti. Tässä esityksessä ehdotetut muutokset vähentävät kuntien verotuloja yhteensä miljoona euroa. Verotulomuutos kompensoidaan valtion talousarvion määrärahamomentin kautta.
Ahvenanmaan maakuntaa koskeviin verotuksen piiriin kuuluviin toimiin sovelletaan samaa arvonlisäverolainsäädäntöä kuin muuta Suomea koskeviin toimiin, jollei laissa Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön toisin säädetä. Esityksellä ei arvioida olevan Ahvenanmaan maakunnassa vaikutuksia, jotka olennaisesti poikkeaisivat vaikutuksista muualla Suomessa.
4.2.3
Vaikutukset hintoihin
Mikäli esitetyt arvonlisäverokantojen korotukset siirtyvät täysimääräisinä hintoihin, muutoksen kohteena olevien hyödykkeiden hinnat nousisivat 3,6 prosenttia. Korotusten välittyminen hintoihin riippuu muun muassa kilpailuolosuhteista, jonka alaisena verovelvollinen toimii, sekä korotuksen kohteena olevan hyödykkeen kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta. Jos kysyntä on hyvin hintajoustavaa, eli hinnan nousu madaltaa kysyntää merkittävästi, osa veron korotuksesta jää verovelvollisen kannettavaksi. Jos taas kysyntä ei jousta lainkaan hinnan muuttuessa, veron korotus voidaan vyöryttää hintoihin kokonaisuudessaan loppukuluttajan kannettavaksi. Tietyillä toimialoilla arvonlisäveron korotusten on arvioitu siirtyvän hintoihin jopa kaksi kertaa alennuksia voimakkaammin. Veron korotusten siirtyminen voi kuitenkin vaihdella saman hyödykeryhmänkin sisällä voimakkaasti.
Benzarti ym. 2020. What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes. Journal of Political Economy. 128:12, 4438-4474.
Esimerkiksi reseptilääkkeiden osalta korotuksen arvioidaan siirtyvän hintoihin täysimääräisenä, sillä niiden kuluttajahinnat määräytyvät lääkkeiden hintasääntelyn mukaisesti, ja ovat apteekista riippumatta samat. EU-jäsenvaltioita tarkastelevan aineiston pohjalta on arvioitu, että yleisesti ottaen arvonlisäveron korotuksesta arviolta kaksi kolmasosaa välittyy hintoihin
Viren. 2005. Miten arvonlisävero vaikuttaa kuluttajahintoihin? VATT-Keskustelualoitteita. 380.
. Hintojen muutoksiin voivat vaikuttaa muutkin taloudellisen toimintaympäristön tekijät. Arvioihin sisältyy epävarmuutta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella korotuksen voidaan arvioida siirtyvän ainakin osittain hintoihin.
Esitetty kuukautissuojien, inkontinenssisuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokannan alentaminen puolestaan alentaisi näiden hyödykkeiden hintaa 9 prosenttia, jos alentaminen siirtyisi täysimääräisinä hyödykkeiden hintoihin. Tutkimustiedon
Benzarti ym. 2020. What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes. Journal of Political Economy. 128:12, 4438-4474.
mukaan arvonlisäverokannan alentaminen siirtyy korotusta heikommin hintoihin. Arvonlisäverokantojen alennusten välittyminen hintoihin on epävarmaa, ja alennus ei välttämättä siirry täysimääräisesti hintoihin. Alennuksen voidaan kuitenkin arvioida siirtyvän ainakin osittain hintoihin.
Yksityiskohtaista tietoa esitettyjen muutosten kohteina olevien hyödykeryhmien hintajoustoista ei ole saatavilla, mistä syystä hintavaikutuksia ei ole mahdollista arvioida kattavasti.
Kuluttajahintaindeksin arvioidaan esitettyjen muutosten seurauksena nousevan yhteensä noin 0,20 prosenttiyksikköä, mikäli muutokset siirtyvät täysimääräisinä hintoihin.
4.2.4
Vaikutukset yrityksiin
Verohallinnon oma-aloitteisten verojen arvonlisäveroilmoitustietojen mukaan noin 53 000 verovelvollista ilmoitti vuonna 2023 kotimaan myyntejä 10 prosentin arvonlisäverokannalla. Näiden verovelvollisten osuus kaikista vuonna 2023 arvonlisäveroilmoituksen antaneista verovelvollista on noin 9 prosenttia. Lukumäärältään nämä verovelvolliset toimivat eniten vähittäiskaupan, maaliikenteen, urheilutoiminnan, virkistys- ja huvipalveluiden, kulttuuri- ja viihdetoiminnan sekä koulutuksen toimialoilla. Näillä toimialoilla toimii noin 45 prosenttia niistä verovelvollisista, jotka ilmoittivat vuonna 2023 veroa kotimaan myynneistä 10 prosentin arvonlisäverokannalla.
Esitettyjen muutosten vaikutukset yrityksiin riippuvat muun muassa toimialasta, jolla yritys toimii. Korotusten kohteena olevien hyödykkeiden kysyntä kotimaisen kulutuksen suunnalta voi madaltua, jos korotukset välittyvät kuluttajahintoihin, mikä mahdollisesti heikentää yritysten tuotantoa. Jos toimialan yritykset ovat työvoimavaltaisia eivätkä markkinaolosuhteet mahdollista korotusten siirtämistä täysimääräisesti hintoihin, arvonlisäveron korotus rasittaa niitä enemmän kuin yrityksiä, joilla on paljon ostopanoksia, joihin sisältyvät arvonlisäverot yritys voi vähentää.
Alennettujen arvonlisäverokantojen taloudelliset vaikutukset. TEM raportteja 12/2011.
Tällaisia yrityksiä ovat tyypillisesti palvelualoilla toimivat yritykset. Tilastokeskuksen vuoden 2023 yritysten tilinpäätöstietojen mukaan esityksen kohteina olevista hyödykeryhmistä linja-autoliikenteen ja majoituksen toimialoilla henkilöstökulut ovat keskiarvoa korkeammat sekä suhteessa liikevaihtoon että henkilöstökulujen, aine- ja tarvikekäytön ja ulkopuolisten palvelujen summaan. Yrityksen, jonka myynti tapahtuu pääasiassa suoraan kuluttajille, voi olla vaikeampi vyöryttää veron korotusta eteenpäin hintoihin verrattuna pääasiassa yrityksille myyviin yrityksiin, joilla on yleensä oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero.
Yrityksen tai toimialan kannattavuus Suomessa voi heiketä, jos sen hyödykkeet ovat helposti korvattavissa vastaavilla ulkomailta ostetuilla tavaroilla tai palveluilla. Tällaisessa kilpailutilanteessa yritys ei ehkä pysty siirtämään veronkorotusta kokonaan loppukuluttajille tai se menettää myyntiään ulkomaisille kilpailijoille. Tällainen riski on etenkin majoitus- ja henkilökuljetuspalveluiden aloilla, koska arvonlisäveron korotus Suomessa ei koske kansainvälistä henkilöliikennettä tai majoituskustannuksia muissa valtioissa, mikä voi teoriassa lisätä ulkomaan matkailun houkuttelevuutta. Esimerkiksi Ruotsissa majoitustoimintaan sovelletaan 12 prosentin verokantaa ja henkilökuljetuksiin ja kulttuuritapahtumiin 6 prosentin verokantaa. Sen sijaan esimerkiksi monia liikuntapalveluita kuten kuntosalijäsenyyksiä on vaikea korvata ulkomaisilla kilpailevilla hyödykkeillä.
Toisaalta niiltä osin kuin esitetty kuukautissuojien, lasten vaippojen ja inkontinenssisuojien arvonlisäveron alennus siirtyy hintoihin, alentuneet hinnat voivat teoriassa lisätä kyseisten hyödykkeiden kysyntää. Kyseisten verokannan alentamisen kohteena olevien hyödykeryhmien tuotteita voidaan kuitenkin pitää välttämättömyyshyödykkeinä, joiden kysynnän arvioidaan olevan jossakin määrin joustamatonta hinnan suhteen.
Esityksestä arvioidaan aiheutuvan muutosten kohteena olevia hyödykkeitä myyville yrityksille jonkin verran kertaluonteisia hallinnollisia kustannuksia. Yritysten tulee päivittää tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmiään vastaamaan esitettyjä arvonlisäverokantoja.
TEM Sääntelytaakkalaskuri, , oletus, että kertaluontoinen kustannus on 1 työtunti per verovelvollinen.
https://tem.fi/yksi-yhdesta-periaate
Arvonlisäverotuksen hallinnollisten kustannusten pilottiselvityksen
Pilottiselvitys arvonlisäverolainsäädännön yrityksille aiheuttamista hallinnollisista kustannuksista. KTM Julkaisuja. 14/2007.
mukaan useamman verokannan soveltaminen aiheuttaa yrityksille selkeästi enemmän hallinnollisia kustannuksia kuin vain yhden verokannan soveltaminen. Muutoksen kohteena olevien tuotteiden määrittely aiheuttaa kustannuksia intiimihygieniatuotteiden kohdalla, koska näitä ei ole aiemmin rajattu erilleen yleisestä arvonlisäverokannasta. Jos esitettyjen muutosten myötä yrityksen myynneissään ja ostoissaan soveltamien verokantojen määrä pienenee, odotetaan tämän vähentävän yrityksen arvonlisäverotukseen liittyvää hallinnollista taakkaa pysyvästi. Vuoden 2023 oma-aloitteisten verojen arvonlisäveroilmoitusten perusteella tällaisia kahta alennettua arvonlisäverokantaa soveltavia verokantamuutoksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa harjoittavia yrityksiä on 14 000 kappaletta. Hintojen päivittämisestä ja intiimihygieniatuotteiden määrittelystä alempaan kantaan arvioidaan koituvan kertaluontoisesti 2 100 000 euroa hallinnollisia kustannuksia. Toisesta alennetusta arvolisäverokannasta luopumisen arvioidaan säästävän hallinnollisia kustannuksia toistuvasti 300 000 euroa vuodessa
TEM Sääntelytaakkalaskuri, https://tem.fi/yksi-yhdesta-periaate.
.
4.2.5
Vaikutukset kotitalouksiin
Korotuksen kohteena olevat hyödykkeet muodostavat keskimäärin 4,3 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista. Kotitalouksien arvioidaan staattisesti laskien maksavan nykytilaan verrattuna 198 miljoonaa euroa enemmän arvonlisäveroa esitettyjen arvonlisäverokannan korotusten seurauksena olettaen, että veron korotukset siirtyvät täysimääräisesti kuluttajahintoihin.
Niiltä osin kuin esitetyt arvonlisäveron korotukset siirtyvät hintoihin, kotitalouksien ostovoiman arvioidaan heikentyvän. Toisaalta esitetty arvonlisäverokannan alentaminen kuukautissuojien, inkontinenssisuojien ja lasten vaippojen osalta parantaisi kotitalouksien ostovoimaa niiltä osin kuin arvonlisäveron alentaminen siirtyy hintoihin.
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty kotitalouksien keskimääräinen kulutus esityksen kohteena oleviin hyödykeryhmiin. Kulutus on suhteutettu käytettävissä oleviin tuloihin. Taulukosta nähdään, että henkilökuljetuspalveluita, majoituspalveluita ja lääkkeitä kulutetaan tuloihin suhteutettuna eniten. Tiedot eri hyödykeryhmien suhteellisesta kulutuksesta perustuvat Tilastokeskuksen 2016 kulutustutkimuksen palveluaineistoon.
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan vuonna 2022 eläkeläiskotitaloudet käyttivät kulutuksestaan lääkkeisiin 2,2 prosenttia, joka oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna sosioekonomiselta asemaltaan muunlaisten kotitalouksien kulutusosuuteen. Kulutus lääkkeisiin kasvaa iän myötä ja etenkin eläkevuosina. Viitehenkilöltään 17–24 vuotta vanhojen kotitaloudet käyttivät lääkkeisiin 0,6 prosenttia kulutuksestaan, kun 55–64 vuotta vanhoille vastaava luku oli 1,3 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneille vastaava luku oli 3,2 prosenttia.
Lääkkeiden alkuomavastuun nostamisen (hanke STM120:00/2023) vaikutus on yllä huomioitu esitetyn arvonlisäverokantojen muutoksen vaikutusarviossa valtion talousarvioon. Kelassa tehdyn vuoden 2023 lääkeostoihin perustuvan simuloinnin perusteella alkuomavastuun nostaminen 50 eurosta 70 euroon yhdistettynä lääkkeiden arvonlisäverokannan korotukseen jättää alkuomavastuun alle 202 000 henkilöä lisää nykytilanteeseen verrattuna. Vastaava luku ilman arvonlisäverokannan korotusta olisi 226 000 henkilöä. Sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostaneiden henkilöiden kustannuksia muutokset kasvattavat 9,86 euroa, kun vastaava kustannuskasvu ilman arvonlisäveron korotusta olisi 5,70 euroa.
Kulutustutkimuksen mukaan kahden huoltajan lapsiperheet kuluttivat muita kotitaloustyyppejä enemmän rahaa terveyssiteisiin ja tamponeihin ja moninkertaisesti enemmän rahaa vauvanvaippoihin ja vaippaliinoihin. Suhteutettuna kotitalouden jäsenmäärään, yksinhuoltajataloudet kuluttivat hieman enemmän terveyssiteisiin ja tamponeihin kuin kahden huoltajan lapsiperheet.
4.2.6
Tulonjakovaikutukset
Kulutusverokantojen korotukset vaikuttavat tulonjakoon kahdella tavalla. Ensimmäinen vaikutuskanava on kotitalouksien ostovoiman kautta, kun samasta kulutuksesta maksetaan aiempaa enemmän veroa. Mikäli kotitalouden kulutuksen veron sisältävä kokonaismäärä pysyy ennallaan, tulee kulutuksen määrän supistua veron nousua vastaavan määrän verran. Toinen vaikutuskanava ovat indeksisidonnaiset sosiaalietuudet. Kulutusverotuksen korotukset nostavat hintoja ja kiihdyttävät kuluttajahintaindeksin muutosta. Tiettyjen sosiaalietuuksien taso on kiinnitetty yleisen hintatason muutoksiin, jolloin veronkorotus kasvattaa näiden etuuksien tasoa ja etuuksiensaajien käytettävissä olevia tuloja. Koska sosiaalietuudet painottuvat suhteessa enemmän pienituloisille kotitalouksille kuin suurituloisille, indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien korottuminen lieventäisi verokantojen korotuksen tulonjakovaikutuksia. Tämä ostovoiman heikentymisen lieventyminen tapahtuu kuitenkin etuuksien tarkistamisaikataulun mukaisesti noin 1–2 vuoden viiveellä.
Esitettyjen muutosten kohteena olevia hyödykkeitä kulutetaan keskimäärin 4 prosenttia kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna. Näiden hyödykkeiden osuus kaikesta kotitalouden kulutuksesta on suurin alimmalla tulokymmenyksellä ja osuus laskee tulojen myötä. Suurituloiset kuitenkin kuluttavat esitettyjen muutosten kohteena olevia hyödykkeitä euromääräisesti enemmän kuin pienituloiset.
Alla olevassa kuvaajassa on havainnollistettu esitettyjen muutosten yhteenlaskettuja vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin olettaen, että veronkorotukset ja -alennukset siirtyvät täysimääräisinä hintoihin. Pylväät näyttävät keskimääräisen euromääräisen vaikutuksen käytettävissä oleviin tuloihin ja viiva keskimääräisen vaikutuksen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Esitettyjen muutosten euromääräinen vaikutus on suurin korkeammissa tulokymmenyksissä, mutta käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna merkittävin alemmissa tulokymmenyksissä. Alimman tulokymmenyksen osalta esitettyjen muutosten vaikutus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on noin 0,22 prosenttia. Ylimmässä tulokymmenyksessä vaikutus käytettävissä olevien tulojen suhteen on puolestaan noin 0,12 prosenttia.
Intiimihygieniatuotteiden veron alennus hyödyttää suhteellisesti eniten pienituloisia kotitalouksia. Euromääräisesti näitä tuotteita kuluttavat eniten tulojakauman keskikymmenykset.
Kulutuksessa on kuitenkin hyödykekohtaisia eroja, koska esimerkiksi kirjoihin pienituloiset kotitaloudet kuluttavat suhteellisesti vähemmän kuin suurituloiset kotitaloudet. Pienituloisin viidennes kulutti kirjoihin vuonna 2022 keskimäärin 0,1 prosenttia kulutuksestaan, kun korkeatuloisin viidennes kulutti 0,2 prosenttia kulutuksestaan. Kirjoihin kuluttavat keskimäärin eniten yrittäjät sekä euromääräisesti että suhteessa kotitalouden kokonaiskulutukseen. Oppikirjoihin kuluttavat eniten opiskelijat. Oppikirjakulut jakautuvat tuloryhmien välillä tasaisemmin euromääräisesti, joten pienituloisemmat kuluttavat suhteellisesti enemmän. Kirjojen ja oppikirjojen tulonjakovaikutukset ovat pieniä.
4.2.7
Yleisen arvonlisäverokannan korottaminen ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen poistaminen
Yleisen arvonlisäverokannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin on tullut voimaan 1.9.2024 (laki 462/2024). Nyt ehdotettava alennetun arvonlisäverokannan korotus kohdistuu eri tavaroihin ja palveluihin kuin yleisen arvonlisäverokannan korotus. Verohallinnon oma-aloitteisten verojen arvonlisäveroilmoitusten mukaan suurin osa 10 prosentin arvonlisäverokantaa ilmoittavista verovelvollisista ilmoittaa myös yleisen arvonlisäverokannan myyntiä. Vuonna 2023 noin 53 000 verovelvollista ilmoitti myyntiä 10 prosentin arvonlisäverokannalla ja näistä noin 45 000 ilmoitti myyntiä myös yleisellä arvonlisäverokannalla. Osalle yrityksistä aiheutuu kertaluonteisia hallinnollisia kustannuksia kahdesti, kun molemmat arvonlisäverokannan muutokset otetaan käyttöön. Yritysten kohtaama veronkorotusten yhteisvaikutus riippuu toimialasta ja siitä, voidaanko se kyseisillä markkinoilla vyöryttää kuluttajahintoihin.
Verovelvollisuuden alarajaan liittyvästä huojennuksesta luovutaan 1.1.2025 alkaen (laki 448/2024). Alarajahuojennuksen poistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2024 vp) on arvioitu, että alarajahuojennuksen poistaminen kasvattaisi erityisesti kuluttajille pääasiallisesti myyvien pienten työvoimavaltaisten yritysten verorasitetta. Alarajahuojennuksen poistaminen koskee lähtökohtaisesti yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Verovelvollisuuden alarajaa korotettiin eduskuntakäsittelyssä 15 000 eurosta 20 000 euroon. Valtiovarainvaliokunta katsoi yritysten välistä kilpailuneutraliteettia korostaen, että alarajahuojennuksen poistamisen vaikutuksia on perusteltua lieventää alarajan maltillisella korotuksella ottaen huomioon myös yleisen verokannan korottamisesta aiheutuva verorasituksen kasvu (VaVM 9/2024 vp). Arvion mukaan alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen voimistaisi lähtökohtaisesti edellä kuvattua verorasitteen kasvua. Verorasituksen kasvua lieventää kuitenkin verovelvollisuuden alarajan korottaminen 20 000 euroon.
Kotitalouksien ostovoiman ja tulonjakauman näkökulmasta arvonlisäverokantojen korotusten yhteisvaikutukset ovat additiivisia eli ne lasketaan yhteen. Ostovoiman arvioidaan heikkenevän sen perusteella, kuinka suuri osa korotuksista siirtyy hintoihin. Euromääräinen vaikutus on suurin korkeammissa tulokymmenyksissä, mutta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin vaikutus on suurin alemmissa tulokymmenyksissä.
4.2.8
Kokonaistaloudelliset vaikutukset
Esitettyjen muutosten kokonaistaloudellisia yhteisvaikutuksia on arvioitu valtiovarainministeriön Kooma-mallilla. Mallinnuksen tulokset on esitetty muutoksena kansantalouden perusurasta vuonna 2025. Perusura kuvaa makrotaloudellista kehitystä ilman verokantojen muutoksia.
Yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan alenevan 0,1 prosenttia perusuraan verrattuna.
Muilta osin esityksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä.
4.2.9
Työllisyysvaikutukset
Esitettyjen muutosten työllisyysvaikutuksia on arvioitu valtiovarainministeriön Kooma-mallilla. Työllisyyden arvioidaan alenevan esitettyjen muutosten seurauksena 0,02 prosenttia kansantalouden perusuraan verrattuna vuonna 2025. Työllisten määrän arvioidaan vähenevän noin 400 hengellä ja työttömien määrän arvioidaan nousevan noin 300 hengellä.
Toimialakohtaisten työllisyysvaikutusten arviointi ei ole ollut mahdollista käytettävissä olevilla malleilla.
4.2.10
Vaikutukset verotukiin
Esitetyt veronkorotukset pienentävät tietyille toimialoille ja hyödykeryhmiin kohdentuvaa arvonlisäverotuksen verotukea. Tältä osin esitys parantaa kansantaloudellista tehokkuutta, koska verotukien kohdentuminen on heikkoa. Toisaalta esityksen myötä muodostuu myös uusi arvonlisäverotuksen verotuki, kun kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään yleisestä arvonlisäverokannasta alennettuun 14 prosentin suuruiseen arvonlisäverokantaan.
4.6
Vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen
Niiltä osin kuin arvonlisäveron korotukset siirtyvät hintoihin loppukuluttajan maksettavaksi, esitetyt muutokset voivat vähentää esimerkiksi liikuntapalvelujen kysyntää. Tällä voi olla osin haitallisia välillisiä vaikutuksia terveyteen niiltä osin kuin kuluttaja ei siirry kuluttamaan ei-kaupallisia liikuntapalveluja tai siirry omaan tuotantoon liikuntapalvelujen osalta.
Lääkkeiden arvonlisäveron korotuksen arvioidaan siirtyvän reseptilääkkeiden hintoihin täysimääräisenä. Jos lääke ei kuulu Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksen piiriin, lääkkeiden arvonlisäveron korotus heikentää kuluttajan ostovoimaa. Jos kuluttajan ei ole mahdollista esimerkiksi muuta kulutusta sopeuttamalla ostaa tarvitsemaansa määrää lääkkeitä korkeammalla hinnalla, voi esityksellä lähtökohtaisesti olla osin haitallisia välillisiä vaikutuksia terveyteen. Kansaeläkelaitos kuitenkin korvaa reseptillä määrättyjen lääkkeiden kustannuksia alkuomavastuun ylittävältä osalta, miltä osin kuluttaja ei kanna kustannusta lääkkeiden hinnannoususta.
Lääkkeet ovat monille välttämättömyyshyödykkeitä, joiden kulutusta ei voi vähentää hintojen noususta huolimatta. Fimean Lääkebarometri 2023 -tutkimuksen mukaan useimmilla suomalaisista on vähintään yksi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaislääkitystä käyttävistä 66 prosenttia piti lääkitystään erittäin tarpeellisena ja 25 prosenttia melko tarpeellisena. Suomea ja muita Pohjoismaita koskevan tutkimustiedon mukaan lääkkeitä kulutetaan enemmän silloin, kun kulutushetkellä maksettava hinta on matalampi, ja omavastuilla on vaikutusta keskimääräisiin kustannuksiin.
THL – Raportti 2/2024, Asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden vaikutukset terveydenhuollon käyttöön.
Osa tutkimuksista havaitsee pienituloisten reagoivan maksujen korotukseen enemmän, mutta osa ei.
Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Muutoksiin terveyden tasossa vaikuttavat monet tekijät, eikä esityksessä kuvattujen välillisten vaikutuskanavien osuutta mahdollisissa terveyden muutoksissa ole mahdollista arvioida täsmällisesti. Niiden arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä.