7.1
7.1 Lukiolaki
9 §.Tilauskoulutus
. Voimassa olevan 9 §:n 1 momentissa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä International Baccalaureate -tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäjä saa järjestää tilauskoulutusta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättävän, että koulutuksen järjestäjä ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on vain välittää opiskelijoita tutkinto-opiskelijoiksi ilman tarkoitusta rahoittaa koulutus. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättävän, että koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tilauskoulutusta koskevassa sopimuksessa on määritelty tilauskoulutukseen osallistuvan oikeudet ja velvollisuudet, ja että tilauskoulutukseen osallistuvat tuntevat ne.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset koulutuksen järjestäjän velvollisuuksista tilauskoulutussopimuksia solmittaessa. Myös koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia tiedottaa tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan korostettaisiin. Lisäysten tarkoituksena on selventää voimassa olevaa sääntelyä. Täsmennyksillä pyritään puuttumaan tilauskoulutuksessa havaittuihin epäkohtiin muun muassa tilauskoulutussopimusten sisällössä ja opiskelijoiden tietoisuudessa omasta asemastaan. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että koulutuksen järjestäjän ei saisi järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on ainoastaan välittää opiskelijoita koulutuksen järjestäjän opiskelijoiksi. Pykälän 1 momentissa on säädetty, että koulutuksen tilaajana voi toimia toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.
Esitys vastaa sisällöltään ammattikorkeakoululakiin ja yliopistolakiin tehtäviä muutoksia.
Tilaajana ja rahoittajana voisi tyypillisesti olla Euroopan ulkopuolinen valtio, joka haluaa kouluttaa ryhmän kansalaisiaan suomalaisessa IB-lukiossa. Mahdollista olisi myös järjestää tilauskoulutusta kehitysavun tai muun kansainvälisen taloudellisen avun yhteydessä niin, että tilaajana olisi Suomen valtio, joku muu valtio taikka kansainvälinen järjestö. Lisäksi olisi mahdollista, että koulutuksen tilaisi missä tahansa kotipaikan omaava yksityinen yritys EU:n ulkopuoliselle henkilöstölleen. Tilauskoulutuksen tarkoituksena on näin ollen, että tilaaja on joko taho, jolla on intressi tilata osaajia omaan käyttöönsä, kuten yritys, joka kouluttaa työntekijöitään taikka julkinen taho tai järjestösektorin toimija, jolla on intressi yleisesti edistää ihmisten kouluttautumista. Tilauskoulutuksen määritelmään kuuluu myös se, että tilaaja rahoittaa koulutuksen.
Eri koulutusmuodoissa tilauskoulutusta on järjestetty tavalla, jossa tilaajana toimii taho, jonka liiketoimintaa on nimenomaisesti opiskelijoiden välittäminen suomalaiseen koulutukseen ja mahdollisesti lisäksi siihen liittyvien palveluiden myyminen, kuten haku- ja maahantulojärjestelyissä avustaminen. Tällaiset tilaajat ovat myös perineet koulutuksen järjestäjälle maksamansa maksut täysimääräisesti tai merkittäviltä osin koulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta. Tilauskoulutuksen ryhmät ovat koostuneet henkilöistä, joilla ei ole yhdistävää tekijää, kuten tilaajan palveluksessa toimimista.
Lukiokoulutuksen järjestäjillä säilyisi edelleen mahdollisuus käyttää erilaisia koulutusagentteja ja -toimijoita koulutuksensa markkinoimiseen. Tällainen agentti ei kuitenkaan voi toimia koulutuksen tilaajana, vaan opiskelijan tulee joko hakeutua koulutukseen omaehtoisesti vapaan hakeutumisen kautta tai tilaajan tulee olla laissa kuvattu hyväksyttävä taho.
Lain tärkeänä tavoitteena on opiskelijoiden varojen turvaaminen epäluotettavilta välikäsiltä. Huomioitavaa on myös, että vaikka tilaaja voi periä opiskelijoilta lainsäädäntönsä sallimia maksuja, tilaajan pitäisi pääsääntöisesti osallistua myös taloudellisin panostuksin opiskelijoiden kouluttamiseen. Tilaajan hyväksyttävä intressi ei voi yrityksen toimiessa tilaajana olla yleinen intressi, kuten työvoiman saaminen työvoimapula-aloille tai heikoista taloudellisista tai yhteiskunnallisista oloista tulevien henkilöiden aseman parantaminen, jos tilaaja perii koulutuksen järjestäjälle maksamansa maksut merkittäviltä osin takaisin opiskelijoilta.
12 §
.
Opetussuunnitelma
. Pykälässä säädetään opetussuunnitelman perusteista. Pykälän 2 momentissa säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opetussuunnitelma, jossa päätetään opetuksen, opintojen ohjauksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta, opiskelijoille tarjottavista opintojaksoista ja niihin osallistumisen edellytyksenä olevista opintosuorituksista sekä opetuksen tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuja lukiokoulutuksen oppimääriä varten sekä erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä ja tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.
2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännökseen lisättäisiin englannin kielellä hyväksyttävä opetussuunnitelma. Tällöin opetussuunnitelma hyväksyttäisiin erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuja lukiokoulutuksen oppimääriä varten sekä erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, englanninkielistä, saamenkielistä ja tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.
Ehdotetun säännöksen myötä opetussuunnitelman perusteet annettaisiin englannin kielellä ja koulutuksen järjestäjän tulisi hyväksyä opetussuunnitelma. Englanninkielinen lukion opetussuunnitelma vastaisi sisällöltään suomen- ja ruotsinkielisiä opetussuunnitelmia.
20 §
.
Opiskelijaksi ottaminen
. Voimassa olevan 20 §:n 1 momentin mukaan opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen päättää koulutuksen järjestäjä. Opiskelija otetaan 2 momentin 1 kohdan mukaan suorittamaan joko nuorille tai aikuisille tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää sekä ylioppilastutkintoa tai 6 §:ssä tarkoitettua erityisen koulutustehtävän mukaista ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavaa kansainvälistä tutkintoa. Opiskelija voidaan ottaa 2 momentin 2 kohdan mukaisesti ottaa suorittamaan myös yhden tai useamman lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opintoja (aineopiskelija).
Ehdotettu 20 §:n 1 momentti vastaisi voimassa olevaa käytäntöä siltä osin, että opiskelijaksi ottamisesta päättäisi jatkossakin koulutuksen järjestäjä. Säännöksen 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi rakenteeltaan ja sisällöltään siten, että opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan myös englanninkielistä lukion oppimäärää. Opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan ensimmäisen kohdan mukaista nuorille tai aikuisille tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää suomen, ruotsin tai englannin kielellä sekä ylioppilastutkintoa. Englanninkielinen lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto suoritettaisiin englannin kielellä, mutta osa opetuksesta voitaisiin antaa myös suomen tai ruotsin kielellä. Tilanteessa, jossa opiskelija muuttaisi Suomeen ja lukio-opintoja vastaavat ulkomaiset opinnot jäisivät kesken, voitaisiin opiskelijan aiemmat opinnot hyväksi lukea. Opiskelija voisi siten suorittaa lukion oppimäärän loppuun Suomessa.
Opiskelija voitaisiin ehdotetun 2 momentin 2 kohdan mukaan ottaa suorittamaan myös nuorille tai aikuisille tarkoitettua 6 §:ssä tarkoitettua erityisen koulutustehtävän mukaista lukion oppimäärää sekä ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavaa kansainvälistä tutkintoa. Lainkohta vastaisi voimassa olevaa sääntelyä, mutta se siirrettäisiin voimassa olevan lain 1 kohdasta omaksi kohdakseen. Ehdotetun 3 kohdan mukaan opiskelija voitaisiin ottaa suorittamaan yhden tai useamman lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opintoja (aineopiskelija).
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säilytettäväksi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaava säännös opiskelijan valitsematta jättämistä koskevasta menettelystä. Poiketen siitä, mitä hallintolain (434/2003) 7 luvussa säädetään, valitsematta jättämisestä voitaisiin ilmoittaa hakijalle kirjallisesti, jos opiskelijaksi ottamisessa käytetään 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia hakumenettelyitä. Koulutuksen järjestäjän tulisi kuitenkin antaa opiskelijaksi ottamista koskeva hallintopäätös, jos hakija sitä kirjallisesti tai suullisesti pyytää 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tässä momentissa tarkoitetun ilmoituksen opiskelijavalinnan tuloksesta.
21 §
.
Opiskelijaksi ottamisen edellytykset.
Pykälässä säädetään opiskelijaksi ottamisen yleisistä edellytyksistä. Sen mukaan lain mukaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän taikka sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin. Opiskelijaksi voidaan painavasta syystä ottaa myös henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo muutoin olevan riittävät edellytykset opinnoista suoriutumiseen. Poiketen siitä, mitä hallintolain 45 §:n 2 momentissa säädetään, opiskelijaksi ottamista koskeva päätös tulee tällöin perustella.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen siirrettäisiin opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 6 §:n 2 momentin säännös opetuskielen hallinnasta. Kyseisen asetuksen 6 §:n 2 momentin mukaan hakijaa ei voida ottaa harkinnanvaraisessa haussa lukion opiskelijaksi, jos hänellä ei ole riittävää valmiutta hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.
Ehdotetun säännöksen mukaisesti hakijaa ei voitaisi ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei olisi riittäviä valmiuksia hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Ehdotettu säännös olisi lisäedellytys oppilaaksi ottamiselle. Hakijan tulisi täten täyttää ensin muut 1 momentissa tarkoitetut edellytykset. Edellytys koskisi kaikkia hakijoita siitä riippumatta, minkä kieliseen koulutukseen hakija hakee opiskelijaksi.
Ehdotetun säännöksen myötä koulutuksenjärjestäjän tulisi jättää valitsematta hakija opiskelijaksi, jos hakijan kielitaito tai muut edellytykset suoriutua lukiokoulutuksesta oppimäärän opetuskielellä eivät olisi riittävät. Opiskelijalta ei voitaisi edellyttää opetuskielen täydellistä hallintaa. Opiskelijalla tulisi kuitenkin olla sellainen opetuskielen taito, että tämä koulutuksenjärjestäjän arvion mukaan selviäisi opinnoista lukion oppimäärän opetuskielellä.
21 a §
.
Lisäedellytykset englanninkieliseen lukiokoulutukseen
. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä lisäedellytyksistä, joiden täyttyessä hakija voitaisiin valita opiskelijaksi englanninkieliseen lukiokoulutukseen.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että englanninkielisen lukion oppimäärän opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on Suomessa suoritetun lukiokoulutusta edeltävän koulutuksen kestosta tai Suomessa asumisen kestosta johtuvasta syystä puutteellinen kielitaito suoriutua lukiokoulutuksesta suomeksi tai ruotsiksi. Momentti ilmaisisi lähtökohdan, jonka mukaan lukiokoulutukseen hakevien tulisi ensisijaisesti pyrkiä suorittamaan lukiokoulutus suomen tai ruotsin kielellä. Hakija, jota ei Suomessa suoritetun lukiokoulutusta edeltävän koulutuksen kestosta tai Suomessa asumisen kestosta aiheutuvan puutteellisen kielitaidon vuoksi voitaisi ottaa opiskelijaksi suomen- tai ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen, voitaisiin ottaa opiskelijaksi englanninkieliseen lukiokoulutukseen. Koulutuksen järjestäjän tulisi opiskelijaksi ottamisesta päätettäessä arvioida, täyttääkö hakija säännöksen edellytykset opiskelijaksi ottamiselle. Puutteellisella kielitaidolla tarkoitettaisiin sellaista kielitaidon riittämättömyyttä, joka ei mahdollista opiskelua suomen tai ruotsin kielellä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kriteeristä, jonka täyttyessä henkilöllä voitaisiin katsoa olevan puutteellinen kielitaito suoriutua nuorille tarkoitetusta lukiokoulutuksen oppimäärästä suomen tai ruotsin kielellä. Henkilöllä voitaisiin katsoa olevan puutteellinen kielitaito suoriutua nuorille tarkoitetusta lukiokoulutusten oppimäärästä suomen tai ruotsin kielellä, jos henkilö olisi suorittanut perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuja perusopetuksen opintoja enintään kolmen vuoden ajan. Kriteeri täyttyisi tällöin myös esimerkiksi tilanteessa, jossa opiskelija olisi suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin.
Lähtökohdan kielitaidon arvioimisessa nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa muodostaisi täten opiskelijan aikaisempi koulutuspolku. Vaikka uuden kielen oppiminen on yksilöllistä, keskimääräisesti lukio-opintoihin edellytettävän kielitaidon on arvioitu edellyttävän keskimäärin noin kolmen vuoden pituisia perusopetuksen opintoja. Perusopetuksen oppimäärän opintojen on katsottava lähtökohtaisesti tuottavan riittävän kielitaidon lukio-opintojen aloittamiseen. Lain tarkoittama merkitsevä haaste voisi syntyä, jos henkilöllä ei olisi ollut aikaisempaa suomen tai ruotsin kielen taustaa ja hän olisi aloittanut perusopetuksen opinnot vasta perusopetuksen yläluokilla. Tällöin opinnot eivät olisi tuottaneet hänelle lukio-opintojen aloittamiseen edellytettävää valmiutta oppilaitoksen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Sama tilanne voisi osin koskea myös Suomeen palaavaa henkilöä, vaikka hänen kotikielensä olisi osin tai kokonaan suomi tai ruotsi, mutta hänen aikaisempaan koulu-uraansa ei sisältyisi kotikielensä mukaisia opintoja, eikä hänen lukio-opintoihinsa edellytettävä kielitaitonsa olisi säädetyn mukaisesti riittävä.
Otettaessa opiskelijoita nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään keskeisenä tekijänä kansallisen opetuskielen (suomi tai ruotsi) hallinnan arvioinnissa olisi henkilön aikaisempi koulutusura. Jos henkilö olisi suorittanut suomen tai ruotsin kielen ja kirjallisuuden perusopetuksen oppimäärän, hänen katsottaisiin omaavan lukio-opintojen edellyttävän riittävän suomen tai ruotsin kielen kielitaidon. Koulunkäyntiin suomeksi tai ruotsiksi luettavasta ajasta ei vähennettäisi loma-aikoja, vaikka opiskelija olisi viettänyt ne muualla kuin Suomessa.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kriteeristä, jonka täyttyessä henkilöllä voitaisiin katsoa olevan puutteellinen kielitaito suoriutua aikuisille tarkoitetusta lukiokoulutuksen oppimäärästä suomen tai ruotsin kielellä. Henkilöllä voitaisiin katsoa olevan puutteellinen kielitaito suoriutua aikuisille tarkoitetusta lukiokoulutuksen oppimäärästä suomen tai ruotsin kielellä, jos henkilö olisi asunut Suomessa enintään kolmen vuoden ajan ennen lukiokoulutukseen hakeutumista. Asumisena huomioitaisiin myös muina kuin hakijan koulutukseen hakeutumista välittömästi edeltäneinä vuosina tapahtunut asuminen.
Hakija voisi esittää esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston todistuksen tai asiakirjan, josta ilmenisi aika, jonka hakija olisi asunut Suomessa. Aikaa voitaisiin arvioida voimassa olevan asuinpaikan lisäksi entisten osoitteiden avulla. Mikäli hakija olisi asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan ennen lukiokoulutukseen hakeutumista, voitaisiin hänellä katsoa olevan riittävä kielitaito suoriutua aikuisille tarkoitetusta lukiokoulutuksen oppimäärästä suomen tai ruotsin kielellä.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi oleskeluluvan perustetta koskevasta edellytyksestä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevalta lukiokoulutukseen otettavalta hakijalta edellytettäisiin, että henkilö oleskelee Suomessa muun kuin opiskelun perusteella.
Mikäli edellä kuvattu pelkästään kouluttautumisperusteinen hakeutuminen englanninkieliseen lukio-opetukseen mahdollistettaisiin, olisivat mainitut kouluttautumisperusteiset hakijat yhdenvertaisessa asemassa sen jälkeen myös varsinaisessa opiskelijavalinnassa. Perustuslaissa tarkoitettujen sivistyksellisten oikeuksien turvaaminen ei kuitenkaan tarkoita sivistyksellisten oikeuksien ulottamista koskemaan kaikkia maailman kansalaisia. Hakukelpoisuuden mahdollistaminen kouluttautumistarkoituksessa hakeville, heikentäisi myös nyt säädettäväksi esitetyn kohderyhmän sivistyksellisiä oikeuksien toteutumista käytännössä, koska kaikkia hakukelpoisia tulee kohdella yhdenvertaisesti opiskelijaksi ottamisessa. Pelkästään kouluttautumistarkoituksessa hakevat voisivat sivuuttaa maassa muutoin kuin kouluttautumistarkoituksessa asuvia.
Säädettävä englanninkielinen opetus edellyttäisi sen järjestämisoikeudesta määräämistä lukiokoulutuksen järjestämisluvassa. Luvan myöntämisen keskeinen myöntämisperuste olisi kyseisen koulutuksen tarve.
Mikäli edellä tarkoitetut kouluttautumisperusteiset hakijat olisivat hakukelpoisia, hakijamäärien merkittävällä lisäyksellä voisi olla merkitystä jossain määrin myös luvan myöntämisperusteena olevaan koulutustarpeen arviointiin. Tähän saakka lukiokoulutuksen koulutustarpeen arvioinnissa on otettu huomioon vain maassa asuvan väestön koulutustarpeet. Kyseinen koulutustarpeen kasvu voisi kuitenkin luoda osaltaan painetta lupien lisäämiseen ja lupiin sisältyviin opiskelijamäärien kasvattamiseen. Opiskelijamäärien kasvulla sinänsä olisi etenkin pidemmällä aikavälillä merkittäviä kustannusvaikutuksia.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueen kansalaiset voisivat esittää hakuvaiheen aikana kansalaisuuden osoittavan henkilöllisyystodistuksen, jotta näiden hakijoiden ei tarvitsisi osoittaa oleskelun perustetta koskevaa todistusta.
Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevat hakijat voitaisiin tarvittaessa hyväksyä lukiokoulutukseen ehdollisesti. Lopullinen opiskelijaksi ottamisen päätös voitaisiin tehdä sitten, kun henkilöt olisivat esittäneet oleskelulupaa koskevan todistuksen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö hakisi oleskelulupaa perhesiteen perusteella, voisi tämä hakea englanninkieliseen lukiokoulutukseen jo ennen oleskeluluvan myöntämistä. Tällöin hakija voitaisiin hyväksyä ehdollisesti englanninkieliseen lukiokoulutukseen, ja ehdollinen opiskelijaksi ottamisen päätös astuisi voimaan, kun henkilö olisi esittänyt oleskelulupansa.
Tilanteessa, jossa lopullista oleskelulupaa ei myönnettäisi tai hakija ei sitä esittäisi, tulisi tehdä opiskeluoikeuden raukeamista koskeva päätös. Päätös olisi muutoksenhakukelpoinen ja hakija voisi vaatia päätökseen oikaisua siten kuin 49 §:ssä säädetään.
Säännöksen 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi erityisen painavasta syystä, jolla säännöksen 2 tai 3 momentin kriteeristä olisi mahdollista poiketa.
22 §
.
Opiskelijaksi ottamisen perusteet
. Pykälässä säädetään opiskelijaksi ottamisen perusteista. Säännöksessä määriteltäisiin opiskelijaksi ottamista koskevat perusperiaatteet eli se, miten opiskelijaksi ottamisen valintakriteerit muodostettaisiin ja kelpoisista hakijoista valittaisiin opiskelijoiksi otettavat hakijat. 3 momentissa säädetään opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita suorittamaan 6 §:ssä tarkoitettua erityisen koulutustehtävän mukaista ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavaa kansainvälistä tutkintoa ja siihen valmistavia opintoja, ellei 2 momentissa tarkoitetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa toisin säädetä.
Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että koulutuksenjärjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisen perusteista ottaessaan opiskelijoita englanninkielisen lukion oppimäärän opiskelijoiksi, jollei 2 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa toisin säädettäisi. Säännös antaisi koulutuksen järjestäjälle laajan toimivallan päättää opiskelijaksi ottamisen kriteereistä englanninkieliseen lukiokoulutukseen siltä osin kuin niistä ei olisi opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa toisin säädetty. Asetuksella olisi tarkoitus säätää valintaperusteista tarkemmin. Tilanteessa, jossa hakijoita olisi enemmän kuin opiskelijoita voidaan ottaa opiskelijoiksi, tulisi koulutuksen järjestäjän pitäytyä sellaiseen valintamenettelyyn, joka täyttää lain 22 §:n vaateen opiskelijaksi ottamisessa sovellettavista yhdenvertaisista valintaperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että hakijajoukko olisi kyettävä asettamaan paremmuusjärjestykseen. Jos hakijoita olisi vaikea asettaa aikaisempien opintojen ja todistusten perusteella luotettavissa määrin vertailuasemaan, tulisi koulutuksen järjestäjän tutkia hakijoiden lukio-opinnoissa tarvittavaa ydinosaamista.
3 momenttia ehdotetaan myös selkiytettäväksi pykälän 2 momenttiin nähden siten, että 3 momenttiin ehdotetaan alkuun lisättäväksi sana ”kuitenkin”. Tämä osoittaisi, että 3 momentissa määriteltyjen koulutusten valintakriteerit olisivat poikkeavat 2 momentissa säädettyihin opiskelijaksi ottamisen perusteisiin nähden.
28 §
.
Oikeus oppimisen tukeen
. Voimassa olevan 28 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Voimassa olevan pykälän otsikko on ”Oppimisen tuki”. Otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi selkeämmäksi käyttämällä voimassa olevan ilmaisun sijaan ilmaisua oikeus oppimisen tukeen. 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi rakenteeltaan ja sisällöltään. Ehdotuksen mukaan opiskelijalla olisi oikeus oppimisen tukeen tässä laissa tarkoitettujen opintojen aikana. Oppimisen tuki olisi opiskelijan tarvitsemaa tukiopetusta, ohjausta ja tukea, jota hän tarvitsee lukion oppimäärän suorittamiseksi.
Oppimisen tuessa pääpaino olisi helposti saavutettavassa tuessa, jota annettaisiin opiskelijalle heti tuen tarpeiden ilmetessä ja jolla voitaisiin ennaltaehkäistä vaikeuksien kasautuminen ja vaikeutuminen entisestään. Oppimisen tuki olisi tarkoitettu aineenopetuksen tueksi niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan. Oppimisen tukea ei olisi suunnattu opiskelijoille, jotka omavalintaisten poissaolojen tai passiivisuuden vuoksi jäävät jälkeen opinnoissaan. Oppimisen tukea tulisi olla opiskelijoille saatavissa riittävästi, oikea-aikaisesti ja laadultaan sellaisena, että se edistäisi opiskelijoiden oppimista, osaamisen osoittamista, valmistumista ja jatko-opintoihin siirtymistä. Oppimisen tukea voitaisiin järjestää opiskelijoille monipuolisesti, joustavasti ja vaihtoehtoisia menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija voisi hakeutua itsenäisesti tai hänet voitaisiin ohjata tukitoimien pariin. Vaikka opiskelija voitaisiin ohjata tukitoimien pariin tai hänelle voitaisiin sitä suositella, ei opiskelijalla olisi velvollisuutta ottaa vastaan oppimisen tukea. Lukiokoulutuksen suorittaminen perustuisi edelleen opiskelijan aktiivisuuteen ja oma-aloitteiseen rooliin opintojen edistämisessä, ja oppimäärän vaatimusten saavuttamiseksi opiskelijalla olisi mahdollisuus ottaa vastaan oppimisen tukea.
Tukiopetuksella tarkoitettaisiin opettajien antamaa opetusta ja ohjausta opiskelijan tarvitsemien tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Opiskelijalla, jolla on vaikeuksia oppimisessa ja koulutuksen läpäisemisessä, olisi oikeus saada tukiopetusta muun opetuksen ja ohjauksen ohella. Tukiopetusta voitaisiin antaa opiskelijalle, joka olisi jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai tarvitsisi muusta syystä tukea ja ohjausta lukion oppimäärän suorittamiseksi. Tukiopetusta voitaisiin antaa myös opiskelutaitojen, kuten kielellisten, matemaattisten tai tietoteknisten valmiuksien, vahvistamiseksi taikka opiskelutekniikkaan liittyvien taitojen tukemiseksi. Tukiopetukseen voisi sisältyä kielitaidon vahvistamista silloin, kun opiskelijalla on puutteellinen osaaminen koulutukseen liittyvässä suomen- tai ruotsin kielen sanastossa tai kielen käytön tavoissa. Kielitaidon vahvistamisen tulisi aina liittyä suoritettaviin opintoihin eikä tukiopetusta saisi käyttää peruskielitaidon opettamiseen.
Osana oppimisen tukea voitaisiin antaa erityisopettajan antamaa tukea ja ohjausta. Tällaista erityisopettajan antamaa oppimisen tukea voisi olla esimerkiksi keskustelu opiskelijan tuen tarpeista ja opiskeluja tukevista keinoista tai lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien testaaminen ja ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien erityisjärjestelyjen tarpeen arviointi. Tällainen lyhytkestoinen oppimisen tuki olisi useimmiten riittävää niille opiskelijoille, joilla on esimerkiksi kapea-alaisia oppimisvaikeuksia, kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Tällaisesta erityisopettajan antamasta oppimisen tuesta ei tehtäisi erityisopetuksen päätöstä. Opiskelijan oppimista ja hyvinvointia tuetaan myös opetus-, ohjaus- ja opiskeluhuollon henkilöstön monialaisena yhteistyönä. Opiskelija voisi saada tarpeen mukaan oppimisen tukea myös muulta henkilöstöltä, kuten opinto-ohjaajalta ja opiskeluhuollon henkilöstöltä. Osana oppimisen tukea voitaisiin tarjota lukion oppimäärään sisältyviä opiskelijan oppimista tukevia opintoja.
Erityisopettaja tukisi konsultoimalla muita opettajia ottamaan huomioon opiskelijoiden erityispedagogisia tuen tarpeita opetuksessa ja ohjauksessa. Erityisopettaja voisi suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa opiskelijan tarpeiden mukaisia osaamisen osoittamisen tapoja ja erityisjärjestelyjä.
Voimassa olevan 28 §:n 2 momentissa säädetään tuen tarpeen arvioimisesta opintojen alussa ja säännöllisesti opintojen edetessä sekä tukitoimien kirjaamisesta. Säännöksen ehdotetaan pysyvän ennallaan. Voimassa olevan lain 28 §:n 3 momentissa säädetään opiskelijan oikeudesta opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, erityisiin apuvälineisiin ja muihin palveluihin. Lainkohta ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 28 a §:ään.
28 a §.Oikeus erityisopetukseen.
Lakiin ehdotetaan säädettäväksi uusi 28 a § opiskelijan oikeudesta erityisopetukseen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että opiskelijalla olisi oikeus erityisopetukseen, jos hän tarvitsisi todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi erityisopetusta laissa tarkoitettujen opintojen suorittamiseksi eikä 28 §:ssä tarkoitettu oppimisen tuki olisi riittävää opiskelijan tuen tarve huomioon ottaen. Erityisopetus kirjattaisiin opiskelijan pyynnöstä hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa. Erityisopetuksen kirjaamista koskeva lainkohta vastaisi täten 28 §:n perusteella myönnettävää oppimisen tukea ja tuen kirjaamisen periaatetta. Selkeillä erityisopetuksen saamisen kriteereillä varmistettaisiin, että erityisopetus kohdentuisi sitä eniten tarvitseville opiskelijoille.
Todennetuilla oppimisvaikeuksilla tarkoitettaisiin sellaisia opiskelijan oppimista vaikeuttavia tekijöitä, jotka on tunnistettu joko perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen aikana. Nämä tekijät voivat johtua oppimisvaikeudesta, neuropsykiatrista vaikeuksista tai muusta oppimista haittaavasta vammasta tai sairaudesta. Mikäli opiskelija olisi perusopetuksen aikana saanut erityistä tukea, olisi tukitoimet kirjattu koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleviin opiskelijan tukea koskeviin asiakirjoihin. Nämä asiakirjat siirtyisivät lukiokoulutuksen järjestäjälle oppivelvollisuuslain 23 §:n ja ehdotetun 28 b §:n 2 momentin perusteella.
Vaikeudet voidaan tunnistaa myös toisen asteen koulutuksen alussa tai aikana. Tällöin opiskelijan oppimisvaikeudet voitaisiin todentaa erilaisten seulojen ja testien perusteella. Osana arviointia voitaisiin tarvittaessa haastatella opiskelijoita opettavia opettajia, jotta voidaan arvioida opiskelijan oppimisvaikeuksien vaikutukset opiskeluun sekä tarvittavat tukitoimet. Tarvittaessa oppimisvaikeuksien todentaminen tehdään yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Erityisopetusta voitaisiin tarjota ja tuen päätös tehdä tuen tarpeen perusteella ilman, että ensin kokeiltaisiin oppimisen tukeen ja tukiopetukseen liittyviä 28 §:n tukikeinoja. Tällainen tilanne voisi toteutua silloin, kun opiskelijalla ilmenisi sellainen tuen tarve, johon oppimisen tuen ja tukiopetuksen ei arvioitaisi jo etukäteen riittävän.
Muulla niihin rinnastettavalla syyllä tarkoitettaisiin tilanteita, joissa opiskelija tarvitsisi erityispedagogista tukea jonkun muun syyn kuin oppimisvaikeuksien, vamman tai sairauksien takia. Muu syy voi olla esimerkiksi vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvä syy, joka vaikeuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti opiskelua ja oppimista.
Erityisopetuksella vastattaisiin niiden opiskelijoiden tarpeisiin, joilla on sellaisia tuen tarpeita, joihin 28 § mukainen tuki ei riitä. Erityisopetusta antaisi erityisopettaja, jonka kelpoisuudesta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta. Erityisopettaja vastaisi erityispedagogisten tukitoimien tarpeen arvioinnista ja opiskeluun sekä osaamisen osoittamiseen liittyvien tukitoimien suunnittelusta. Erityisopetus voisi olla esimerkiksi sopivien opiskelustrategioiden opettamista tai tukea tehtävien aikatauluttamiseen sekä tukea itsenäiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun. Tukitoimet toteutettaisiin opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteistyönä. Erityisopetuksessa huomioitaisiin myös opiskelijan tarvitsemat erityisjärjestelyt osaamisen osoittamiseen liittyvissä tilanteissa lukiokoulutuksen aikana sekä ylioppilaskirjoituksissa. Lukiokoulutuksessa ei ole mahdollista poiketa oppimäärän mukaisista tavoitteista. Opiskelun poikkeavasta järjestämisestä säädetään 29 §:ssä. Lukioon hyväksyttävillä tulee olla riittävät edellytykset suoriutua lukion oppimäärän opinnoista. Erityisopetuksessa tehtäisiin tarpeen mukaan yhteistyötä opiskeluhuollon sekä opiskelijan hoito- ja kuntoutusverkoston kanssa. Vammaisten opiskelijoiden tuen tarpeisiin vastaamiseksi tehdään yhteistyötä hyvinvointialueen vammaispalveluiden kanssa. Opiskeluhuoltohenkilöstö sekä hyvinvointialueen johto tarvitsevat perehdytystä ja koulutusta osana lukiokoulutusta järjestettävästä erityisopetuksesta.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan siirrettäväksi nykyisessä 28 §:n 3 momentissa oleva säännös opiskelijan oikeudesta opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, erityisiin apuvälineisiin ja muihin palveluihin. Näissä tuen muodoissa on kyse vahvemmista tukimuodoista, minkä vuoksi olisi selkeämpää säädellä niistä erityisopetuksen yhteydessä.
28 b §
.
Päätös erityisopetuksesta
. Lakiin ehdotetaan säädettäväksi uusi 28 b § erityisopetuksesta tehtävästä päätöksestä. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaisesti koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijalle annettavasta erityisopetuksesta. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulisi kuulla ennen tässä momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä. Ehdotetun säännöksen myötä koulutuksen järjestäjän tulisi tehdä hallintopäätös erityisopetuksen tarpeen ilmetessä tai opiskelijan tai tämän huoltajan tai laillisen edustajan tuen tarvetta koskevan pyynnön tai tahdonilmaisun perusteella. Koulutuksen järjestäjä arvioisi 28 b §:ssä tarkoitettujen erityisopetuksen edellytysten täyttymistä päätöksenteon yhteydessä, sekä kuulisi opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Päätöksenteossa noudatettaisiin yleisiä päätöksentekoa koskevia säännöksiä, lähinnä hallintolakia (434/2003) ja kunnissa myös kuntalakia (365/1995).
Perustuslain 21 §:n mukaisesti jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Ehdotettu säännös hallintopäätöksen tekemisestä parantaisi opiskelijan oikeusturvaa, sillä erityisopetusta koskeva päätös olisi muutoksenhakukelpoinen. Opiskelijalla olisi mahdollisuus hakea päätökseen oikaisua aluehallintovirastolta. Erityisesti tämä turvaisi niiden opiskelijoiden asemaa, jotka saisivat kielteisen päätöksen koulutuksen järjestäjältä tilanteessa, jossa opiskelija itse kokisi erityisopetuksen kriteerien täyttyvän, mutta koulutuksen järjestäjä tekisi erityisopetuksesta kielteisen päätöksen. Täten päätöksen perustelujen sisältämä informaatio mahdollistaisi opiskelijalle päätöksen lainmukaisuuden ja muutoksenhaun tarpeen arvioinnin. Ehdotettu säännös parantaisi toisen asteen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, sillä vastaavat säännökset ovat jo nykyisin voimassa ammatillisessa koulutuksessa annetussa laissa ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi perusopetuksessa tehtävän erityisen tuen päätöksen tietojen siirrosta. Jos oppivelvolliselle olisi tehty perusopetuslain 17 §:n mukainen perusopetuksen päättyessä voimassa oleva päätös erityisestä tuesta, koulutuksen järjestäjän olisi selvitettävä ja arvioitava opiskelijan erityisopetuksen tarve perusopetuksen aikana tehdyn erityisen tuen päätöksen perusteella. Ehdotettu säännös tehostaisi opiskelijan tuen tarpeen tiedonsiirtoa perusopetuksesta toiselle asteella ja mahdollistaisi tukitoimien suunnitelmallisen toteuttamisen heti lukio-opintojen alusta alkaen. Säännöksen myötä vahvistettaisiin opiskelijoiden yhdenvertaisuutta siirtymävaiheessa perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Säännöksellä varmistettaisiin, että opiskelijan erityisen tuen tarve todettaisiin mahdollisimman varhain ja tarvittavat tukitoimet päästäisiin aloittamaan heti koulutuksen alussa. Tukitoimien vaikuttavuutta arvioitaisiin opintojen kuluessa ja tarvittaessa tukea vahvistettaisiin tai vähennettäisiin. Erityisopetuksesta olisi myös mahdollista luopua ja tuki lakkauttaa, mikäli erityisopetusta saavalla opiskelijalla ei olisi enää tarvetta tuelle.
Ehdotetun lukiolain 28 §:n mukaan opiskelijalla olisi oikeus oppimisen tukeen lukiolaissa tarkoitettujen opintojen aikana. Oppimisen tuki olisi opiskelijan tarvitsemaa tukiopetusta, ohjausta ja tukea, jota hän tarvitsisi lukion oppimäärän suorittamiseksi. Kuten edellä 28 §:n perusteluissa todetaan, osana oppimisen tukea voitaisiin antaa myös erityisopettajan antamaa tukea ja ohjausta. Erityisopettajan antamasta oppimisen tuesta ei tehtäisi erityisopetuksen päätöstä. Erityisopettajan antamaa tukea ja ohjausta ja ilmeisen tarpeen mukaan myös erityisopettajan antamaa opetusta voitaisiin tarjota opiskelijalle jo ennen erityisopetusta koskevan hallintopäätöksen tekemistä. Asia on kuitenkin käsiteltävä ja päätös erityisopetuksesta annettava hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Muutoksesta aiheutuvan hallinnollisen työn keventämiseksi Opetushallitus valmistelee valtakunnalliset mallilomakkeet ja päätöspohjat, joita koulutuksen järjestäjät voivat käyttää erityisopetuksesta päättäessään.
49 §
Oikaisuvaatimus. Pykälässä säädetään oikaisuvaatimuksen tekemisistä tietyistä lukiolaissa säädetyistä päätöksistä. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kuudentena kohtana, että päätökseen, joka koskisi oikeutta saada erityisopetusta, saisi hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
7.3
7.3 Laki ylioppilastutkinnosta
1 §.Ylioppilastutkinto
. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan lukiolaissa tarkoitetun lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon suorittanut opiskelija on omaksunut lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistuvia kutsutaan laissa kokelaiksi.
Pykälän 2 momentin pääsäännön mukaan ylioppilastutkinto suoritettaisiin suomeksi tai ruot-siksi oppilaitoksen opetuskielen mukaisesti. Lisäksi ylioppilastutkinto olisi kuitenkin jatkossa mahdollista suorittaa myös englanniksi. Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi turvaisi sellaisten kokelaiden asemaa, joilla on heikot edellytykset menestyä suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa. Tämä edistäisi toisen asteen koulutuksen läpäisyä ja sujuvoittaisi siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Lisättävän säännöksen muotoilulla korostettaisiin kansalliskielten asemaa siten, että ylioppilastutkinto olisi lähtökohtaisesti suoritettava suomen tai ruotsin kielellä. Oikeudesta suorittaa englanninkielinen ylioppilastutkinto säädettäisiin erikseen lain 5 a §:ssä.
3 §
.
Ylioppilastutkinnon kokeet.
Voimassa olevassa 3 §:n 1 momentissa säädetään ylioppilastutkintoon kuuluvista ja järjestettävistä kokeista. Säännöksen mukaan ylioppilastutkintoon kuuluu äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa sekä luonnontieteellisissä ja humanistis-yhteiskunnallisissa oppiaineissa (reaaliaineet) järjestettäviä kokeita. 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ylioppilastutkinnossa olisi mahdollista suorittaa myös taito- ja taideaineiden (musiikki, kuvataide ja liikunta) koe.
Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, missä reaaliaineissa ja vieraissa kielissä kokeet järjestetään sekä kokeiden laatimisesta. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin myös taito- ja taideaineiden kokeiden järjestämisestä.
4 §.Kokeiden järjestäminen.
Pykälässä säädetään ylioppilastutkinnon kokeiden järjestämisestä ja prosessista. Voimassa olevan säännöksen 4 momentin mukaan ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään kirjallisesti tai sähköisesti ja niissä voi olla suullisia tehtäviä. Ylioppilastutkintolautakunta määrää tarkemmin kokeiden järjestämisestä ja siihen liittyvistä aikatauluista ja koejärjestelyistä.
Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sähköisten ylioppilaskokeiden sijaan säädettäisiin digitaalisista kokeista. Terminologinen muutos on tarpeen, sillä kaikki ylioppilaskokeet on vuodesta 2019 alkaen järjestetty digitaalisesti.
Pykälän 4 momentin ensimmäistä virkettä ehdotetaan selkiytettäväksi siten, että 1 momentin virke kokeisiin sisältyvistä suullisista kokeista ehdotetaan siirrettäväksi toiseen virkkeeseen. Momentin toisessa virkkeessä ehdotetaan säädettäväksi, että kokeisiin voi sisältyä suullisia tehtäviä ja valmistavia näyttöjä.
Valmistavilla näytöillä viitattaisiin sellaisiin taiteellisiin ja taidollisiin näyttöihin, joita voisi sisältyä taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden suorituksiin. Valmistavia näyttöjä olisi mahdollista järjestää muina aikoina kuin samanaikaisesti järjestettäviä ylioppilastutkinnon kokeita.
Taito- ja taideaineen kokeella osoitettaisiin, missä määrin opiskelija on omaksunut lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden oppiaineessa. Koe sisältäsi valmistavassa näytössä taito- ja taideaineelle ominaiseen ilmaisuun, esittämiseen tai toimintaan perustuvia tehtäviä sekä muiden kokeiden tavoin järjestettäviä kirjallisia tai digitaalisia tehtäviä. Ylioppilastutkinnon kokeissa voisi olla jatkossa myös valmistavia näyttöjä. Valmistavat näytöt liittyisivät taito- ja taideaineiden kokeisiin ja ne suoritettaisiin ennen koetilaisuutta, lähtökohtana valmistavan näytön hyödyntäminen koesuorituksessa. Taito- ja taideaineille ominaista osaamisen osoittamisen prosessinomaisuutta ja pitkäkestoisuutta huomioitaisiin kokeiden kehittämisessä kaksi kertaa vuodessa järjestettävän ylioppilastutkinnon aikataulujen puitteissa.
Pykälän 4 momentissa säädetään ylioppilastutkintolautakunnan toimivaltuudesta määrätä tarkemmin kokeiden järjestämisestä ja siihen liittyvistä aikatauluista ja koejärjestelyistä. Lautakunta määräisi jatkossa myös kokeisiin sisältyvien näyttöjen järjestämisestä. Näytöillä viitattaisiin taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden prosessiin sisältyviin taito- ja taideaineiden tuotoksiin. Lisäksi sana ”koejärjestely” ehdotetaan muutettavaksi sanaksi ”järjestely”. Muutoksen seurauksena ylioppilastutkintolautakunnalla olisi toimivaltuudet määrätä taito- ja taideaineiden kokeiden ja niitä edeltävien näyttöjen järjestelyistä ja aikatauluista laajemmin.
5 a §.Oikeus englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi 5 a §, jossa säädettäisiin oikeudesta englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi edellytyksistä, joiden täyttyessä opiskelija voisi suorittaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon.
Opiskelija voisi suorittaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon kolmessa tilanteessa. Suoritusoikeus olisi 1 momentin mukaisesti niillä, jotka suorittavat lukiolain 20 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista lukiokoulutuksen oppimäärää englannin kielellä. Lisäksi tutkinnon voisi suorittaa henkilö, joka on aiemmin suorittanut lukiokoulutuksen oppimäärän englannin kielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voisi suorittaa 3 kohdan nojalla myös se, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman tutkinnon englannin kielellä.
Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voisi suorittaa vielä englanninkielisen International Baccalaureate tai European Baccalaureate –tutkintoon tähtäävät opinnot suorittanut opiskelija. Edellytyksenä olisi se, ettei opiskelija ole suorittanut tutkintoa. International Baccalaureate –tutkintoon kuuluvan Diploma Programme –opetusohjelman lopussa opiskelijan on kirjoitettava päättökokeissa vähintään kuusi ainetta. Opiskelija ei olisi suorittanut tutkintoa esimerkiksi silloin, jos hän ei olisi suorittanut päättökokeissa kuutta oppiainetta hyväksytysti. Myös muiden IB-diplomin suorittamisen edellytyksenä olevien vaatimusten täyttämättä jättäminen voitaisiin katsoa tutkinnon suorittamattomuudeksi. Säännöksen tavoitteena on estää se, että International Baccalaureate tai European Baccalaureate -tutkintoon hakeuduttaisiin tavoitteena suorittaa opintojen päätteeksi lukiolain 20 §:n 2 momentin 1 kohdan mukainen englanninkielinen ylioppilastutkinto.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lisäksi, että ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa aiempaa tutkintoa englannin kielellä suorittava voisi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä opiskelijana asianomaisessa perustutkintokoulutuksessa. Ehdotetun säännöksen myötä kahta tai useampaa tutkintoa samanaikaisesti suorittavilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto.
3 momentissa säädettäisiin opiskelijan kielitaitoa koskevista lisäedellytyksistä 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sovellettaessa. Opiskelijalla tulisi 3 momentin mukaan olla 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sovellettaessa puutteellinen kielitaito ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomen tai ruotsin kielellä. Ehdotetulla säännöksellä estettäisiin se, että suomen tai ruotsin kieltä taitava henkilö täyttäisi 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun edellytyksen ja pyrkisi sen jälkeen suorittamaan englanninkielistä ylioppilastutkintoa. Tällaisen henkilön tulisi hakeutua suorittamaan ylioppilastutkintoa suomen tai ruotsin kielellä.
Puutteellisella kielitaidolla tarkoitettaisiin suomen tai ruotsin kielen kielitaidon riittämättömyyttä. Opiskelija, joka ei puutteellisen kielitaidon vuoksi voitaisi suorittaa suomen- tai ruotsinkielistä lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa, voisi suorittaa ylioppilastutkinnon englannin kielellä. Puutteellista kielitaitoa arvioitaisiin lukiolain 21 a §:n kriteerien avulla.
7 §.Kokeisiin osallistumisen edellytykset.
Voimassa olevassa 7 §:ssä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava voi osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös edellytyksistä, joiden täyttyessä lukion oppimäärää suorittava voi osallistua taito- ja taideaineen kokeisiin. Taito- ja taideaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole pakollisia opintoja, lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava voisi osallistua opiskeltuaan neljä opintopistettä oppiaineen opintoja. Vaatimus neljän opintopisteen oppiaineen opinnoista vastaisi kokeisiin osallistumisen edellytyksiä niissä reaaliaineissa, joissa ei ole pakollisia opintoja.
Ylioppilastutkintolain 7 §:n 3 momentin mukaisesti ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin suoritettuaan vähintään 90 osaamispistettä vastaavan osaamisen. Tällaisella kokelaalla on oikeus osallistua myös taito- ja taideaineen kokeeseen suoritettuaan mainitut 90 osaamispistettä ammatillisia opintoja. Hän voi myös suorittaa lukion oppimäärän mukaiset taito- ja taideaineen opinnot, mikäli näitä opintoja on hänelle tarjolla.
Taito- ja taideaineen kokeen suorittaminen edellyttäisi kaikilta kokelailta myös tutkintolauta-kunnan määräämän valmistavan näytön mukaista suoritetta.
Uudistus ei muuttaisi ammatillisen perustutkinnon tai aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän opiskelijoiden laissa säädettyjä oikeuksia ylioppilastutkintoon osallistumiseen.
8 §.Ilmoittautuminen kokeisiin.
Voimassa olevan 8 §:n 1 momentin mukaan kokelaan tulee ilmoittautua kirjallisesti kutakin tutkintokertaa ja suoritettavaa koetta varten viimeistään Ylioppilastutkintolautakunnan määräämänä päivänä siihen lukioon, jossa aikoo suorittaa kokeen. Rehtorin tehtävänä on varmistaa, että kokelas täyttää 5–7 §:n mukaiset tutkintoon ja sen kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset. Osallistumisoikeuden epäämisestä tulee antaa perusteltu kirjallinen päätös.
Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännökseen lisättäisiin viittaus 5 a §:ään. Tällöin rehtorin tehtävänä olisi varmistaa myös ehdotetun 5 a §:n mukaiset edellytykset englanninkieliseen ylioppilastutkintoon osallistumiselle.
10 §
.
Ylioppilastutkinnossa suoritettavat kokeet.
Voimassa olevan säännöksen 1 momentin mukaan ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan on suoritettava viisi koetta, joihin sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kokelaan valinnan mukaan vähintään kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä ja reaaliaineessa järjestettävä koe. Säännöksen 1 momentin rakennetta ehdotetaan selkiytettäväksi numerolistauksen avulla. Lisäksi 1 momenttiin lisättäisiin mahdollisuus suorittaa taito- ja taideaineen ylioppilaskoe.
Kaikkien kokelaiden olisi jatkossakin suoritettava äidinkielen ja kirjallisuuden koe (ryhmä 1). Lisäksi kokelaan olisi suoritettava kolme koetta eri ryhmistä 2–5 ja yksi koe ryhmistä 2–6. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi kokeita järjestettäisiin seuraavissa oppiaineissa: 2) matematiikka; 3) toinen kotimainen kieli; 4) vieraat kielet; 5) reaaliaineet; 6) taito- ja taideaineet.
Ylioppilastutkinnossa opiskelija osoittaa omaksuneensa lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot, joten taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe olisi mahdollista suorittaa nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvissä pakollisissa taito- ja taideaineissa: musiikissa, kuvataiteessa ja liikunnassa.
Ehdotetun 3 momentin nojalla 1 momentissa tarkoitettuihin kokeisiin voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Lisäksi tutkintoon voi kuulua yksi tai useampi muu koe mistä tahansa ryhmistä 1–6. Tutkintoon olisi nykyistä vastaavasti sisällyttävä ehdotetun 4 momentin nojalla vähintään yksi 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu vaativampi koe taikka 11 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen kokeen sijasta suoritettu äidinkielen ja kirjallisuuden koe.
14 §.Koetilaisuuteen saapumatta jääminen ja keskeytynyt koe.
Voimassa olevan 14 §:n mukaisesti tilanteessa, jossa kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan hylätyksi. Säännöksessä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi valmistavista näytöistä. Jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jättäisi saapumatta yhteenkin koetilaisuuteen tai ei jättäisi koesuoritusta arvosteltavaksi tai hän jättäisi saapumatta valmistavan näytön koetilaisuuteen tai ei jättäisi valmistavaa näyttöä arvosteltavaksi, koe katsottaisiin hylätyksi. Muutoksen seurauksena tutkinto ei voisi 12 §:n nojalla tulla suoritetuksi, jos koe katsottaisiin ehdotetun säännöksen nojalla hylätyksi.
19 §.Tutkintotodistus ja kokeiden suorittamisesta annettavat todistukset.
Voimassa olevassa 19 §:ssä säädetään tutkintotodistuksesta ja kokeiden suorittamisesta annettavista todistuksista. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin englanninkielisestä ylioppilastutkintotodistuksesta. Ehdotuksen mukaan englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta annettaisiin suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen ylioppilastutkintotodistus. Kielilain (423/2003) 19 §:n lähtökohtana on, että tuomio, päätös ja muu viranomaisen antama asiakirja laaditaan asian käsittelykielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Englanninkielisestä tutkintotodistuksesta on siksi tarpeen säätää erikseen ehdotetussa laissa.
21 §.Muutoksenhaku rehtorin ja koulutuksen järjestäjän monijäsenisen toimielimen päätökseen.
Voimassa olevassa 21 §:ssä säädetään muutoksenhausta rehtorin ja koulutuksen järjestäjän monijäsenisen toimielimen päätökseen. Säännöksen 1 momentissa säädetään oikaisun hakemisesta rehtorin 8 §:n 1 momentin nojalla tekemään päätökseen, jolla on evätty osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon tai sen kokeeseen. Päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että päätös pantaisiin täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Osallistumisoikeutta koskevat päätökset ovat yleensä selkeitä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönotto voi lisätä ulkomailta tulevia ilmoittautumisia ja pyrkimyksiä valmistua Suomesta ylioppilaaksi. Ehdotetun muutoksen myötä mahdolliset valitukset tulisivat kuitenkin käsitellyksi ennen kuin kokelas on suorittanut ylioppilastutkinnon sekä hakenut ja otettu opiskelijaksi ylioppilastutkintotodistuksella kotimaisiin tai ulkomaisiin korkeakouluihin.