7.1
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
1 §. Lain soveltamisala. Pykälän 4 momentti esitetään muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin maininta siitä, että lain säännökset hyvinvointialueesta koskisivat myös Helsingin kaupunkia. Täsmennys on tarpeen, koska Helsingin kaupunki rinnastetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 1 § 3 momentin mukaisesti hyvinvointialueeseen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäjänä. Helsingin kaupunkiin ei edellä mainitun momentin mukaan kuitenkaan sovelleta lain 7 §:ää, jossa säädetään alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta, vaan Helsinki laatii kunnan hyvinvointisuunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § 5 momentin mukaisesti. Tämän lain 13 a §:n 4 momenttia, jossa säädettäisiin alueellisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta, ei siten sovellettaisi Helsingin kaupunkiin.
Helsingin kaupungin valtuustoon sovellettaisiin tämän lain 13 a §:n ja 14 §:n säännöksiä aluevaltuustosta. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021) säädetään Helsingin kaupunkiin sovellettavista hyvinvointialueesta annetun lain ja kuntalain säännöksistä. Edellä mainitun lain 17 § mukaan Helsingin kaupungin valtuusto käyttää kuntalaissa tarkoitettua ylintä toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä.
Pykälän 4 momentin ensimmäinen lause säilyisi ennallaan. Siinä säädetään, että lain säännökset opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskevat myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua.
3 §.Opiskeluhuollon kokonaisuus. Pykälän 4 momentti esitetään muutettavaksi niin, että opiskeluhuoltoa toteutettaisiinopetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Viittaus sosiaali- ja terveystoimeen muutettaisiin momentissa viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Kyse olisi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta aiheutuvasta teknisestä muutoksesta.
12 §.Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Pykälä esitettäisiin kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Tässä esityksessä ehdotetaan lain 13 § muutettavaksi niin, että koulutuksen järjestäjällä tulisi olla opiskeluhuoltosuunnitelma, joka liitettäisiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Menettely korvaisi aiemman käytännön.
13 §.Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaan. Voimassa olevan pykälän otsikkoa, opiskeluhuoltosuunnitelma, esitetään täsmennettäväksi niin, että se vastaisi pykälän sisältöä. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjät laatisivat jatkossa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman nykyisten oppilaitoskohtaisten suunnitelmien sijaan.
Pykälän 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän olisi laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi sisältää opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Tarkoituksena olisi edistää opiskeluhuollon kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista toteutumista. Opiskeluhuollon omavalvontaa koskeva säännös ehdotetaan sisällytettäväksi 1 momenttiin. Tämä korostaisi omavalvonnan tehtävää nimenomaan koulutuksen järjestäjän tasolla tapahtuvana toimintana.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin opiskeluhuoltosuunnitelman sisällöstä. Koulutuksen järjestäjä vastaisi siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa olisi oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot: 1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista; 2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; 3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; 4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 6 §:n mukaisesti.
Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma kokoaisi yhden koulutuksen järjestäjän kaikkien oppilaitosten erillään olevat tiedot yhteen. Tämä helpottaisi yhteistyön koordinoimista hyvinvointialueen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaisi siitä, että suunnitelma sisältäisi opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten oppilaitoskohtaisesti arvion opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (1 kohta). Kokonaistarpeen arvoissa huomioitaisiin oppilas- ja opiskelijamäärien lisäksi eri ikäisten ja eri taustoista tulevien oppilaiden ja opiskelijoiden arvioitu tuen tarve sekä opiskeluun ja oppilaitosyhteisöön liittyvät opiskeluhuoltopalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tiedot. Hyvinvointialue tarvitsee alueensa koulutuksen järjestäjien arvion opiskeluhuoltopalvelujen tarpeesta, jotta se voi suunnitella opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen tarvetta sekä niiden kohdentamista alueellaan ja järjestää palvelut opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi myös sisältää tiedot oppilaitosyhteisön toimenpiteistä yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi niin ikään oppilaitoskohtaisesti (2 kohta). Lisäksi suunnitelman olisi sisällettävä tiedot yhteistyön järjestämisestä opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa (3 kohta). Suunnitelmaan tulisi myös liittää suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta sekä häirinnältä sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi lain 6 §:n mukaisesti (4 kohta). Kirjattavat tiedot olisivat vastaavat kuin voimassa olevan lain 13 §:n 2 momentissa, mutta omavalvontaa koskeva säännös ehdotetaan sisällytettäväksi 1 momenttiin. Lisäksi suunnitelmaan liitettäisiin tiedot opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Koulutuksen järjestäjä vastaa lain 9 §:n mukaan opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumisesta ja toimii opiskeluhuoltoa järjestäessään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumiseksi suunnitelmallisesti, momenttiin lisättäisiin velvoite siitä, että koulutuksen järjestäjän tulisi kirjata opiskeluhuoltosuunnitelmaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksen mukaisia opiskelijoiden oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi suunniteltuja ja tehtyjä toimenpiteitä. Käytännössä näitä voisivat olla esimerkiksi suunnitelman mielenterveyden estämiseksi, poissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi sekä päihteettömyyssuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Suunnitelmallisella työllä tuettaisiin yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia, terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä sekä edistettäisiin opiskelijoiden mielenterveyttä ja ehkäistäisiin syrjäytymistä lain 6 §:n mukaisesti. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voisi liittää opiskeluhuoltosuunnitelmaan lakisääteiset suunnitelmansa, kuten toimintasuunnitelma äkillisissä uhka- ja vaaratilanteissa, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä voisi näin koota yhteen ja hyödyntää suunnitelmia niin, että niistä muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus opiskelijoiden opiskelukyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestämiseksi monialaisesti.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että suunnitelma olisi laadittava yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Voimassa olevaan säännökseen verrattuna oikeustila muuttuisi niin, että suunnitelman laatimiseen osallistuisivat myös opiskeluhuoltopalvelujen edustajat tai edustaja. Muutoksella varmistettaisiin, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustajilla olisi mahdollisuus osallistua opiskeluhuollon toteuttamisen suunnitteluun.
Pykälän 4 momentin mukaan Opetushallitus antaisi opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Säännös vastaisi voimassa olevan pykälän 3 momenttia, mutta suunnitelmasta annetut määräykset koskisivat muutoksen myötä koulutuksen järjestäjää. Siltä osin, kuin nämä määräykset koskisivat opiskeluhuoltopalveluja, Opetushallituksen olisi valmisteltava määräykset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Opiskeluhuoltopalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joten riittävä yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tulisi varmistaa.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että koulutuksen järjestäjän olisi seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista oppilaitoksissa ja tarkistettava opiskeluhuoltosuunnitelma tarvittaessa. Säännös vastaisi muilta osin voimassa olevan pykälän 4 momenttia, mutta siihen lisättäisiin koulutuksen järjestäjälle velvollisuus tarkistaa opiskeluhuoltosuunnitelma tarpeen mukaan.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 6 momentti, jonka mukaan kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat tulisi liittää lastensuojelulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Momentti korvaisi kumottavaksi ehdotetun 12 §:n, jonka mukaan lastensuojelulain 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Liittämällä kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat osaksi kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa selkeytettäisiin nykyistä menettelyä. Lisäksi vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja vahvistettaisiin opiskeluhuollon asemaa lasten ja nuorten peruspalveluna sitomalla se aiempaa tiiviimmin kuntalain mukaiseen kunnan strategia- ja talousarvioprosessiin. Jos koulutuksen järjestäjällä on oppilaitoksia useiden kuntien alueilla, olisi suunnitelmasta mahdollista toimittaa kullekin kunnalle sen kunnan alueella toimivien oppilaitosten osalta tarvittavat tiedot.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kunnan palvelut sekä kunnan alueella tehtävän muun lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävän työn. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään joka neljäs vuosi. Hyvinvointisuunnitelmien on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/ 2021) 6 ja 7 §:n mukaisesti tarkoitus toimia sekä kunnallisella että alueellisella tasolla konkreettisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyön ja yhteensovittamisen välineenä. Kunnan sekä hyvinvointialueiden laatimien suunnitelmien tulee olla yhteydessä toisiinsa. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvointisuunnitelmia laatiessaan.
13 a §.Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Lakiin lisättäisiin uusi 13 a § alueellisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta.Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialueella tulisi olla valtuustokausittainen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma, joka hyväksyttäisiin hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Suunnitelma olisi tarkistettava tarvittaessa. Hyvinvointialueen vastuulla olisi huolehtia siitä, että alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma laadittaisiin yhteistyössä alueen kuntien sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Suunnitelma tulisi ehdotetun 14 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan valmistella alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä.
Pykälän 2 momentin mukaan alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi 13 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja sen tulisi sisältää opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet (1 kohta), suunnitelma hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi (2 kohta), hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista ilmenneet arviot opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta ja muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet (3 kohta), suunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamisesta (4 kohta) sekä toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (5 kohta).
Alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulisi kirjata hyvinvointialueen ja alueen koulutuksen järjestäjien yhdessä sopimat tavoitteet ja periaatteet opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Suunnitelmaan kirjattaisiin hyvinvointialueen alueella sovitut käytännöt opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelmasta tulisi ilmetä esimerkiksi alueen opiskeluhuollosta vastaavat tahot ja heidän vastuunsa, sovitut yhteistyörakenteet ja käytännöt opiskeluhuoltopalvelujen suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi sekä riittävän tietojenvaihdon varmistamiseksi kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma sisältäisi hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien ilmoittamat arviot opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta. Kokonaistarpeen arvoissa huomioitaisiin oppilas- ja opiskelijamäärien lisäksi eri ikäisten ja eri taustoista tulevien oppilaiden ja opiskelijoiden arvioitu tuen tarve sekä opiskeluun ja oppilaitosyhteisöihin liittyvät tiedot. Hyvinvointialue tarvitsisi alueensa koulutuksen järjestäjien arvion opiskeluhuoltopalvelujen tarpeesta, voidakseen suunnitella opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamista opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Oppilaitosten tilanteet sekä opiskelijoiden tuen tarve vaihtelevat, minkä vuoksi hyvinvointialueen, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien tulisi tehdä jatkuvaa yhteistyötä yhteisöllisen työn sekä opiskelijoiden riittävän tuen varmistamiseksi.
Alueellisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta tulisi ilmetä opiskeluhuollon voimavarojen kohdentamisen periaatteet ja käytännöt sekä riittävän pitkälle ajalle laadittu resurssisuunnitelma. Suunnitelmaan tulisi kirjata myös alueella sovitut käytännöt ja toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi sekä sen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seuraamiseksi. Alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan olisi myös sisällytettävä kirjaukset oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ssä tarkoitetuista koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista ilmenevistä sekä muista mahdollisista opiskeluhuollon kokonaisuuden kannalta oleellisista kehittämistarpeista sekä suunnitelma kehittämistarpeisiin vastaamiseksi. Alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulisi huomioida tarkoituksenmukaisella tavalla kaikki koulutustasot varhaiskasvatuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin sekä kaikki koulutusmuodot.
Pykälän 3 momentin mukaan alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa olisi huomioitava opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutuminen opiskeluhuoltopalveluissa. Hyvinvointialueen tulisi yhteistyössään koulutuksen järjestäjien kanssa, palveluja järjestäessään sekä opiskeluhuoltopalvelujen voimavaroja kohdentaessaan toteuttaa ja varmistaa alueensa opiskelijoiden kielelliset oikeudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä säädetään palvelujen kielestä. Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluna hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 33 §:ssä tarkoitettujen kielilautakuntien seurannan piiriin. Lain hyvinvointialueesta 33 §:n 2 momentin mukaan kansalliskielilautakunta selvittää, arvioi ja määrittelee hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seuraa näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. Se voi tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistöjen palvelujen kehittämiseksi. Mitä kansalliskielilautakunnasta säädetään, sovelletaan myös saamen kielen lautakuntaan hyvinvointialueesta annetun lain 33 §:n 6 momentin mukaisesti.
Pykälän 4 momentin perusteella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Kyse olisi vastaavasta velvoitteesta, jonka mukaan kunnan olisi liitettävä koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma olisi osa alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Käytännön avulla vahvistettaisiin opiskeluhuoltopalvelujen asemaa lasten ja nuorten peruspalveluna hyvinvointialueen strategia- ja talousarvioprosessissa. Hyvinvointisuunnitelmien on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:n mukaisesti tarkoitus toimia sekä kunnallisella että alueellisella tasolla konkreettisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyön ja yhteensovittamisen välineenä. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvointisuunnitelmia laatiessaan ja suunnitelmien tulee olla yhteydessä toisiinsa.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että Helsingin kaupungin olisi sisällytettävä 13 §:ssä tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2 momentissa mainitut asiat Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin perustuen. Helsingin kaupungin on myös huomioitava opiskeluhuoltosuunnitelmassaan opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutuminen siten kuin 3 momentissa säädetään.
14 a §.Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä. Lakiin lisättäisiin uusi 14 a § alueellisesta opiskeluhuollon yhteistyöryhmästä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että hyvinvointialueen olisi yhdessä alueensa kuntien kanssa muodostettava alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä (yhteistyöryhmä). Hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluista vastaava taho olisi vastuussa yhteistyöryhmän kokoamisesta ja toiminnasta. Koska hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitseviin oppilaitoksiin, ja sen on otettava huomioon kaikkien alueensa koulutuksen järjestäjien tarpeet ja näkemykset opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään, on sen tarkoituksenmukaista vastata yhteistyöryhmän toiminnasta.
Mikäli hyvinvointialueen alueella on kunnan lisäksi muita koulutuksen järjestäjiä, heidän tulisi olla edustettuina yhteistyöryhmässä. Tilanteessa, jossa alueella on lukuisia koulutuksen järjestäjiä, niiden tulisi sopia riittävästä edustuksesta. Edustuksellisen yhteistyöryhmään osallistumisen lisäksi koulutuksen järjestäjillä tulisi olla mahdollisuus tuoda tarpeitaan alueellisen yhteistyöryhmän tietoon alueella sovittujen yhteistyörakenteiden kautta. Yhteistyöryhmässä tulisi huomioida alueen koulutuksen järjestäjien mahdollisuus olla edustettuna kattavasti niin, että kaikki tasot varhaiskasvatuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin ja kaikki koulutusmuodot tulisivat huomioiduksi. Yhteistyöryhmässä tulisi lisäksi olla edustettuina alaikäisten vanhempien ja huoltajien sekä opiskelijoiden edustajia, opiskeluhuollon työntekijöiden edustajia sekä tarvittaessa muita yhteistyötahoja. Momentti sallisi yhteistyöryhmän kokoonpanon määrittämisen alueellisten tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialue, alueen kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät voisivat sopia kokoonpanosta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Pykälän 2 momentin mukaan yhteistyöryhmä toimisi hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Tarkoituksena olisi varmistaa riittävä yhteistyö ja vuorovaikutus, koska vastaisuudessa opiskeluhuollon kokonaisuuden järjestäminen on jakautunut koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen vastuulle. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaisi edelleen koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä, ja oppilaitoksissa toimisivat edelleen monialaiset oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät.
Hyvinvointialue ja kunta koulutuksen järjestäjänä neuvottelevat yhteistyörakenteistaan ja -käytännöistään lain hyvinvointialueesta 14 §:n mukaisissa neuvotteluissa. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toiminta loisi perustan yhteistyölle opiskeluhuollon osalta. Kunnat ja hyvinvointialue voisivat niin halutessaan hyödyntää opiskeluhuollon yhteistyössä kehittämiään lapsi- ja perhepalvelujen yhteistyörakenteita ja -käytäntöjä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 ja 7 §:n mukaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosittaista raportointi- ja neuvottelukäytäntöä, tai sopia tiiviimmästä yhteistyöstä haluamallaan tavalla muutoin.
Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi valmistella 13 a §:ssä tarkoitettu alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen aluevaltuustolle (1 kohta). Säännöksellä varmistettaisiin, että hyvinvointialue tekisi riittävästi yhteistyötä alueensa kuntien kanssa edellä mainittua suunnitelmaa laatiessaan. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös seurata alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Kyse olisi opiskeluhuoltopalvelujen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon tarkoituksenmukaisen yhteistyön seurannasta. Yhteistyöryhmä arvioisi siten työskentelyssään opiskeluhuoltopalvelujen toteutumista sekä alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman ajantasaisuutta ja päivitystarpeita. Se voisi esittää hyvinvointialueen aluevaltuustolle oma-aloitteisesti alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tarkistamista. Yhteistyöryhmän tulisi lisäksi seurata opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä muiden tarvittavien palvelujen yhteistyön toteutumista (2 kohta).
Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä yhteistyökysymyksiä (3 kohta). Yhteistyöryhmä voisi ottaa käsiteltäväkseen tärkeäksi katsomiaan opiskeluhuoltoon liittyviä asioita. Se saisi myös päätöksensä mukaisesti sopia yhteisistä opiskeluhuollon käytännöistä alueella. Koulutuksen järjestäjien monialaiset opiskeluhuollon ohjausryhmät vastaisivat edelleen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista koulutuksen järjestäjäkohtaisesti.
Yhteistyöryhmän tulisi lisäksi huolehtia muista kuin 1 – 3 kohdassa tarkoitetuista sille erikseen annettavista tehtävistä (4 kohta). Tämä jättäisi mahdollisuuden kehittää yhteistyöryhmän toimintaa. Esimerkiksi hyvinvointialueen aluevaltuusto voisi antaa yhteistyöryhmälle sille soveltuvia tehtäviä.
Pykälän 3 momentin mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä on oltava kansalliskielten edustus. Hyvinvointialueella, joihin kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvia kuntia, on alueellisessa yhteistyöryhmässä oltava saamenkielisten edustus. Kielivähemmistöjen edustus yhteistyöryhmässä edesauttaa ja varmistaa alueen opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutumista.
16 §.Yhteydenotto opiskeluhuoltopalvelujen saamiseksi. Pykälän otsikkoa esitetään täsmennettäväksi siten, että se vastaisi paremmin pykälän sisältöä. Voimassa olevan pykälän otsikkona on yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi. Esityksessä ehdotetaan yhteydenottomahdollisuuden laajentamista myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.
Pykälän 1 momentissa on säädetty yhteydenotosta opiskeluhuoltoon. Momenttia esitetään muutettavaksi siten, että oppilaitoksen työntekijä voisi ottaa yhteyttä opiskeluhuoltohenkilöstöön yhdessä opiskelijan kanssa, kun hän arvioi opiskelijan mahdollisesti tarvitsevan opiskeluhuollon palveluja. Yhteydenoton syytä ei enää rajattaisi opiskelijan opiskeluvaikeuksiin tai sosiaalisiin tai psyykkisiin vaikeuksiin, vaan syyksi riittäisi oppilaitoksen työntekijän huoli opiskelijan terveydestä, hyvinvoinnista tai muusta työntekijän havaitsemasta tai hänen tietoonsa tulleesta ongelmasta, johon oppilaitoksen työntekijä arvioi opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalvelujen arvioita tai tukea.
Yhteydenottomahdollisuus laajennettaisiin kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin, joten oppilaitoksen työntekijät voisivat jatkossa ottaa opiskelijan kanssa yhteyttä kuraattorin tai psykologin lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstöön. Yhteyden ottaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäriin edellyttää pääsääntöisesti terveydenhoitajan tekemää hoidon tarpeen arviointia. Maininta siitä, että myös opiskeluhuollon työntekijän on otettava yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin poistettaisiin pykälästä tarpeettomana. Yhteydenotto tehtäisiin, kuten tähänkin asti, viipymättä ja yhdessä opiskelijan kanssa. Myöskään siihen, että oppilaitoksen työntekijän on annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvoimiseksi tarvittavat tiedot, ei esitetä muutoksia.
Pykälän voimassa olevaan 2 momenttiin ei esitetä muutoksia.
Pykälän 3 momentti esitetään kumottavaksi. Momentissa on säädetty, että myös muu henkilö kuin 1 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä, joka ammatillisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Säännöksen katsotaan olevan tarpeeton, koska pykälän 1 momentin mukainen yhteydenottomahdollisuus turvaa riittävällä tavalla opiskelijan tuen tarpeen huomioimisen. Rajoittamaton yhteydenotto-oikeus opiskeluhuoltopalveluihin opiskelijan tietämättä arvioidaan myös yleisen tietosuoja-asetuksen valossa ongelmalliseksi opiskelijan oikeusturvan kannalta.
Pykälän voimassa oleva 4 momentti, jossa säädetään huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle annettavasta tiedosta, siirtyisi pykälän 3 momentiksi. Säännöksen mukaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto siitä, että opiskelijan asiassa on otettu yhteyttä opiskeluhuollon työntekijään. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että vanhemmille tiedon antaisi työntekijä, joka on yhteyttä opiskeluhuoltoon ottanut. Voimassa olevan momentin viittausta yhteydenotosta esitetään täsmennettäväksi. Viittaus kohdentuisi tämän lain 18 §:n 2 momenttiin, jossa on säädetty alaikäisen ja muun vajaavaltaisen kielto-oikeudesta itseään koskevien tietojensa antamisesta huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
20 §.Tietojen kirjaaminen yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa. Pykälän otsikkoa, opiskeluhuollon kertomukset, esitetään muutettavaksi siten, että se vastaisi paremmin pykälän sisältöä yksilökohtaisen opiskeluhuollon tietojen kirjaamisesta.
Pykälän1 momentin sanamuotoa esitetään tarkennettavaksi siten, että monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen opiskeluhuollon kertomusten sijaan. Vastaava tarkennus on tehty myös lain muissa pykälissä. Muilta osin voimassa olevaan 1 momenttiin ei esitettäisi muutoksia. Tässä laissa ei säädettäisi sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- ja opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tämä laki ei säätele myöskään oppilaitoksessa tehtävää yhteisöllisen työn kirjaamista.
Pykälän 2 momentti olisi luoteeltaan informatiivinen. Voimassa olevan säännöstä täsmennettäisiin niin, että säännöksen todettaisiin koskevan opiskeluhuoltoa toteuttavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä opiskeluhuollon kuraattoreita. Lisäksi selkeytettäisiin kirjaamisvelvollisuuden koskevan opiskeluhuollon yksilökohtaista työtä koskevia tietoja. Potilas- tai asiakasasiakirjoihin kirjaamista edellyttävää tietoa voi syntyä yksilötapaamisten lisäksi myös esimerkiksi pienryhmätapaamisissa tai sitä voidaan saada puhelimitse. Kirjaamisvelvoite koskisi jatkossa yksilökohtaisessa työssä syntyneitä asiakas- ja potilastietoja. Momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaisivat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot potilasasiakirjoihin. Niiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetussa potilasasiakirja-asetuksessa (298/2009). Opiskeluhuoltoa toteuttavien kuraattorien olisi kirjattava opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Opiskeluhuollon kuraattorin kirjaamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa (254/2015). Momenttiin lisättäisiin viittaus sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettuun lakiin.
Pykälän voimassa olevassa 3 momentissa säädetään siitä, missä tarkoituksessa opiskeluhuoltokertomukseen tehdään kirjauksia monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että jo silloin, kun suunnitellaan opiskeluhuollon tukea, olisi monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön tehtävä välttämättömät kirjaukset opiskeluhuoltokertomukseen. Momentissa myös tarkennettaisiin sitä, että opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin opiskelijan opiskeluhuollon tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuollon tuen suunnitteleminen sekä monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenten toteuttamat suunnitellut ja sovitut yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukitoimet. Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin vain sellaiset opiskelijan terveydentilaa koskevat tiedot, joita monialaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän jäsenet välttämättä tarvitsevat työtehtäviensä hoitamiseksi. Opiskeluhuoltokertomukseen voisi kirjata vain ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä opiskelijan monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta. Esimerkiksi opiskeluhuoltokertomukseen voidaan kirjata oppilaan kuormittavan elämäntilanteen tai psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen koulupäivän aikana erilaisin opetusjärjestelyin. Voimassa olevan lain tavoin myös muutkin monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenet kuin monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö voisivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.
Pykälän 4 momenttia siitä, mitä aikajärjestyksessä etenevään opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan, ehdotetaan tarkennettavaksi. Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin opiskelijan nimi, henkilötunnus ja kotikunta sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot. Opiskelijan yhteystietoja ei tarvitsisi kirjata opiskeluhuoltokertomukseen, koska tiedot ovat saatavissa koulutuksen järjestäjältä. (1 kohta). Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin asian aiheen ja vireille panijan lisäksi myös asian tausta. Asian taustalla tarkoitetaan asiantuntijatyöryhmän kokoamiseen johtaneita syitä ja tapahtumia. (2 kohta). Opiskeluhuoltokertomukseen olisi kirjattava tiedot asian käsittelystä asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuvat henkilöt ja heidän asemansa (3 kohta). Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin suunnitelma toimenpiteistä, joita tarvitaan, kun yksilökohtaista opiskeluhuoltoa järjestetään ja toteutetaan. Lisäksi kirjattaisiin ne tahot, jotka toteuttavat kyseiset suunnitelman toimenpiteet ja seuraavat niiden toteutumista (4 kohta). Koska opiskeluhuollossa voidaan käsitellä opiskelijan terveydentilaa koskevaa tietoa (yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvaa tietoa), olisi vain välttämätön opiskelijaa koskeva monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeellinen tieto kirjattava. Tämä tieto liittyisi opiskeluhuollossa jo toteutettuihin ja toteutettaviin toimenpiteisiin (5 kohta). Lisäksi opiskeluhuoltokertomukseen olisi kirjattava, kuten tähänkin asti, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattinsa tai virka-asemansa. Samalla muutettaisiin teknisenä muutoksena ammattiasema ammatiksi (6 kohta).
Pykälän voimassa olevassa 5 momentissa on säädetty opiskeluhuoltokertomukseen sisältyvien tietojen luovuttamisesta sivulliselle sekä asiakirjaan tehtävistä merkinnöistä, kun tietoja luovutetaan. Momenttia esitetään tarkennettavaksi sivullisen määrittelyllä. Sivullisella tarkoitettaisiin henkilöä tai tahoa, joka ei osallistu opiskelijan monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen, sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.
21 §.Yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterit. Pykälää esitetään muutettavaksi ja selkeytettäväksi mukaan lukien voimassa oleva otsikko. Uusi otsikko yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterit vastaisi paremmin pykälän sisältöä.
Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään opiskeluhuoltorekisterin rekisterinpitäjästä sekä rekisteriin tallennettavista tiedoista. Momentin sanamuotoja esitetään selkeytettäväksi ja täsmennettäväksi. Momentissa säädettäisiin, että monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterin (opiskeluhuoltorekisteri) rekisterinpitäjä olisi koulutuksen järjestäjä. Momentin ilmaisu rekisteri täsmennettäisiin opiskeluhuoltorekisteriksi. Voimassa olevaa momenttia esitetään lisäksi tarkennettavaksi siten, että opiskeluhuoltorekisteriin tallennettaisiin opiskeluhuoltokertomusten ohella myös opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa tahdonilmaisut, kuten esimerkiksi opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa suostumukset.
Tietosuojasäännösten vakiintuneen tulkinnan mukaan palvelun järjestäjä toimii palveluissaan syntyneiden tietojen rekisterinpitäjänä. Koska opiskeluhuollon kokonaisuuden järjestämisvastuu jakaantuu sekä koulutuksen järjestäjälle että hyvinvointialueelle, ja koska monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa voivat toteuttaa sekä koulutuksen järjestäjän työntekijät että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, momentin säännös opiskeluhuoltokertomuksen rekisterinpitovastuusta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää laissa.
Voimassa olevan pykälän 1 ja 3 momentissa säädetään rekisterinpitäjän nimeämästä opiskeluhuoltorekisterin vastuuhenkilöstä. Säännösten rekisterinpitäjän vastuuhenkilön nimeämisestä ja tämän tehtävistä katsotaan olevan tarpeettomia. Yleisen tietosuoja-asetuksen sääntely huomioiden vastuuhenkilön nimeämistä koskeva voimassa olevan momentin erityissäännös olisi tarpeeton ja osin myös päällekkäinen suoraan sovellettavan yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käsittelyn keinot ja tarkoitukset. Käsittelyn keinojen määrittely pitää sisällään toiminnot, jotka kohdistetaan henkilötietoihin, kuten esimerkiksi käyttöoikeuksien myöntämisen. Rekisterinpitäjän vastuista säädetään muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artiklassa. Lisäksi rekisteröidyn informointia koskevissa 13 ja 14 artikloissa säädetään rekisterinpitäjän velvollisuudesta toimittaa rekisteröidylle rekisterinpitäjän, ja tapauksen mukaan tämän mahdollisen edustajan, identiteetti- ja yhteystiedot. Rekisterinpitäjän tulisi ohjeistaa asiasta sisäisesti, joten siitä ei olisi tarpeen säätää laissa.
Pykälän 2 momenttia (sellaisena kuin se on vahvistetussa laissa 633/2021) ehdotetaan muutettavaksi ja täsmennettäväksi. Momentti olisi luonteeltaan informatiivinen hyvinvointialueiden osalta. Hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ssä. Momentissa esitettäisiin erikseen hyvinvointialueen sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion rekisterinpitovelvoitteet. Terveydenhuollon potilasasiakirjat, joista säädetään lain 20 §:n 2 momentissa, tallennettaisiin potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimisi palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Vahvistetun lain ilmausta opiskeluhuollon kuraattorin asiakasrekisteristä esitetään muutettavaksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain mukaiseksi. Näin ollen 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.
Sekä potilasrekisterin että sosiaalihuollon asiakasrekisterin osalta rekisterinpitäjänä toimisi palveluja järjestävän hyvinvointialueen toimielin. Kun opiskeluhuoltoa toteuttava terveydenhuollon ammattihenkilö tekee kirjauksia potilasasiakirjoihin tai sosiaalihuollon ammattihenkilö sosiaalihuollon asiakirjoihin, määräytyvät käyttöoikeudet näihin tietoihin siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021, asiakastietolaki) 15 §:ssä säädetään. Sen mukaan käyttöoikeuksien on perustuttava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun asiakas- ja potilastietoja käsittelevän henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun siten, että henkilöllä on käyttöoikeus vain työtehtävissään tarvitsemiinsa välttämättömiin asiakastietoihin, joihin hänellä on tiedonsaantioikeus. Asiakastietojen käsittelyn perusteena on oltava tietoteknisesti varmistettu asiakas- tai hoitosuhde tai muu lakiin perustuva oikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat käyttää.
Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestäisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja lain 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti, sillä olisi velvollisuus toimia potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä. Koska vahvistetussa laissa tunnistetaan hyvinvointialueen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjäksi ainoastaan lain 10 §:n mukainen toiminta, lisättäisiin momenttiin myös yksityisen koulutuksen järjestäjän velvollisuus toimia rekisterinpitäjänä tämän järjestäessä opiskeluhuollon palveluja lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yksityisen koulutuksen järjestäjän ja valtion potilasasiakirjojen sekä sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpidon vastuuhenkilöstä. Voimassa olevan momentin ilmaisua koulutuksen järjestäjästä esitetään täsmennettäväksi niin, että yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio toimisi potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä järjestäessään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja lain 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti. Momentin mukaan yksityisen koulutuksen järjestäjän tai valtion tulisi nimetä potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterien vastuuhenkilöksi kyseisen alan ammattihenkilö. Vaikka rekisterinpitäjän vastuista säädetään muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artiklassa, ja muun muassa yleisestä vastuuhenkilöiden nimeämiseen liittyvästä tietosuojasääntelyn kanssa päällekkäisestä sääntelystä tulee muutoin pidättäytyä, on tässä katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää voimassa olevan momentin säännös. Koulutuksen järjestäjän velvoitteella nimetä terveydenhuollon potilasasiakirjojen sekä sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterien vastuuhenkilöksi kyseisen alan ammattihenkilö halutaan varmistaa asiakirjojen hallinnointi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti.
Voimassa olevassa momentissa on säädetty opiskeluhuoltorekisterin vastuuhenkilön tehtävistä. Vastuuhenkilön tehtäviä koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Rekisterinpitäjä päättää rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta. Rekisterinpitäjän tulee sisäisin menettelyin ja ohjeistuksin järjestää tietojen luovuttaminen, eikä siitä ole tarpeen säätää erityislaissa.
Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin, ettei koulutuksen järjestäjä saisi käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädettäisi. Säännös vastaisi voimassa olevan 3 momentin sisältöä.
Pykälän 5 momentti olisi informatiivinen ja se sisältäisi viittaukset voimassa oleviin tietosuojasäännöksiin. Voimassa olevassa momentissa on viitattu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja henkilötietolakiin (523/1999). Koska henkilötietolaki on kumottu, esitetään viittausta muutettavaksi siten, että henkilötietolain sijasta viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalakiin (1050/2018). Yleinen tietosuoja-asetus sisältää kansallista liikkumavaraa, minkä perusteella tietosuojalailla on voitu täydentää ja täsmentää asetuksessa määriteltyjä seikkoja. Tietosuojalailla kumottiin aiemmin voimassa ollut henkilötietolaki. Momentin viittaukset ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tämän lain lisäksi opiskeluhuollon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelyssä sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa olevia säännöksiä.
Pykälän voimassa oleva 5 momentti esitetään kumottavaksi tarpeettomana. Säännös tietojen luovutuksesta teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti ei ole tarpeellinen, koska tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä säädetään laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Tämän myötä viranomaisten välisestä tekniseen käyttöyhteyteen liittyvästä sääntelystä luovutaan erityislainsäädännössä tarpeettomana.
22 §.Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito. Pykälän 1 momentin sanamuotoa esitetään tarkennettavaksi siten, että käsite yksittäinen opiskelija korvattaisiin käsitteellä opiskelija. Muuten momentti jäisi ennalleen. Momentin mukaan edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriin, eli opiskeluhuoltorekisteriin, tallennetut tiedot, jotka koskevat opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin julkisuuslain 24 §:ssä säädetään. Julkisuuslain 24 §:ssä on luettelo salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta.
Pykälän 2 momenttiin esitetään muutettavaksi siten, että täsmennetään momentissa olevaa sivullisen käsitettä ilmaisulla henkilöstä, joka ei osallistu kyseisen opiskelijan monialaiseen yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Momentissa säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet voivat luovuttaa monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja henkilölle, joka ei osallistu kyseisen opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.
Tietojen luovutuksen tulisi jatkossakin perustua asianomaisen henkilön, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjalliseen, yksilöityyn suostumukseen, tai vaihtoehtoisesti tiedon luovuttamiseen oikeuttavaan lain säännökseen. Opiskeluhuollossa on huomioitava, että esimerkiksi oppivelvollisuuslain (1214/2020) 23 §:n 4 momentin mukaan rehtorilla ja oppivelvollisen opetukseen osallistuvalla opettajalla on oikeus saada oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilta salassapitosäännösten estämättä.
Pykälän 3 ja 4 momentti esitetään kumottavaksi. Pykälän 3 momentissa on määritelty sivullisen käsite. Tämä määritelmä olisi tarpeeton, koska sivullisen käsite on esitetty määriteltäväksi jo 20 §:n 5 momentissa. Sivullisella tarkoitettaisiin henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.
Pykälän 4 momentissa on viitattu julkisuuslain 22 §:ssä säädettyyn asiakirjasalaisuuteen ja 23 §:ssä säädettyyn vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon. Momentti esitetään kumottavaksi tarpeettomana. Laissa on jo aiemmin viitattu julkisuuslain kyseisiin säännöksiin, joten tässä kohtaa viittaussäännös on tarpeeton.
26 §.Opiskeluhuollon valvonta. Pykälän 1 momentti säilyisi sellaisenaan. Vahvistetun lain (633/2021) mukaan koulutuksen järjestäjä vastaisi yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Hyvinvointialueen palvelujen omavalvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 40 §:ssä.
Pykälän 2 momentti esitetään kumottavaksi. Kansanterveyslaki (66/1972) on kumottu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä lailla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanosta sekä sitä koskevan lainsäädännön toimeenpanosta (616/2021). Lisäksi momentissa viitataan jo kumottuun sosiaalihuoltolakiin (710/1982). Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 42 –49 §:ssä sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 2 §:ssä. Näin ollen pykälän 2 momentti jäisi tarpeettomaksi.
Pykälän 3 momenttiin ei esitettäisi muutoksia. Aluehallintovirastolla olisi edelleen oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt 6 §:ssä tarkoitetun opiskeluhuollon tämän lain mukaisesti.
7.2
Terveydenhuoltolaki
15 a §.Opiskeluhuoltopalvelut. Lakiin lisättäisiin uusi 15 a § opiskeluhuoltopalveluista.Tässä pykälässä esitetyn myötä kouluterveydenhuollon sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämällä tavalla kunnilta hyvinvointialueille. Opiskeluhuoltopalveluissa on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kyse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään lukeutuvista palveluista, joten on perusteltua säätää niiden määritelmästä sekä muista hyvinvointialueen opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvistä velvoitteista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä.
Pykälän 1 momentin mukaan opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitettaisiin 16 §:ssä tarkoitettuja kouluterveydenhuollon palveluja, 17 §:ssä tarkoitettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja ja 17 a §:ssä tarkoitettuja psykologipalveluja sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 27 c §:ssä tarkoitettuja kuraattoripalveluja. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto ei sisälly opiskeluhuoltopalveluihin, sillä oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013) ei sovelleta korkeakouluopiskelijoihin.
Opiskeluhuollon kokonaisuus muodostuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n mukaan ennalta ehkäisevästä koko oppilaitosyhteisöä tukevasta yhteisöllisestä opiskeluhuollosta sekä yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien tehtäviin. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitettaisiin terveydenhuoltolaissa yksittäiselle oppilaalle tai opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja.
Pykälän 2 momentin mukaan hyvinvointialueen olisi järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitettujen koulujen ja oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon olisivat siten jatkossakin oikeutettuja perusopetuksen oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, mutta palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta hyvinvointialueelle. Momentin sisältö vastaisi kouluterveydenhuollon järjestämisvastuun osalta osin voimassa olevan lain 16 § 1 momenttia ja opiskeluterveydenhuollon osalta osin 17 § 1 momenttia. Termit koulu ja opetuksen järjestäjä viittaavat opetustoimen lainsäädännössä perusopetukseen ja oppilaitos sekä koulutuksen järjestäjä lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen.
Momentissa säädettäisiin, että opiskeluhuoltopalvelujen olisi muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Opiskeluhuollossa tämä tarkoittaisi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin toiminnan yhteensovittamista saumattomaksi kokonaisuudeksi niin, että oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea viiveettä opiskeluhuollon ammattilaisilta. Tämä edellyttäisi sitä, että opiskeluhuoltopalveluissa työnjaosta on sovittu, tiedonvaihto on toimivaa ja kunkin ammattiryhmän osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Hyvinvointialueen järjestämien opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuus tulisi myös sovittaa yhteen opiskeluhuollon kokonaisuuteen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n mukaisesti, niin että sekä yhteisöllinen että yksilökohtainen työ tulevat huomioiduksi tarkoituksenmukaisella tavalla.
Hyvinvointialueen olisi opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään huomioitava myös, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä sosiaalihuoltolaissa säädetään opiskeluhuollosta. Momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen muuhun lainsäädäntöön, koska opiskeluhuoltoa koskeva sääntely on hajaantunut useaan eri lakiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta säädetään lain 16 ja 17 §:ssä, psykologipalveluista lain 27 c §:ssä. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelu on sosiaalipalvelu sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin ja 27 c §:n perusteella. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään opiskeluhuollon kokonaisuuden, järjestämisen ja valvonnan lisäksi myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamisesta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että hyvinvointialueen olisi opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Hyvinvointialueen olisi tehtävä yhteistyötä myös oppilaan vanhempien ja huoltajien tai alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden, opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Säännös vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan lain kouluterveydenhuoltoa koskevan 16 §:n 3 momenttia sekä opiskeluterveydenhuoltoa koskevan 17 §:n 4 momenttia. Kuitenkin yhteistyötahoja täsmennettäisiin siten, että hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:n mukaisesti palvelujen käyttäjillä, eli oppilailla ja opiskelijoilla, olisi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus palveluja kehitettäessä. Alaikäisten osalta olisi myös pyrittävä varmistamaan riittävä yhteydenpito vanhempiin ja huoltajiin sekä tarvittaessa muihin yhteistyötahoihin. Muut tarvittavat tahot voisivat olla esimerkiksi viranomaisia, julkisyhteisöjä tai muita lasten ja nuorten parissa toimivia yhteisöjä.
Pykälän 4 momenttiin olisi koottu viittauksia hyvinvointialueen yhteistyövelvoitteisiin. Hyvinvointialueen olisi osallistuttava perusopetuslain 15 §:n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueen tulisi osallistua myös lukiolain 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Säännös vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan lain 16 §:n 4 momenttia sekä 17 §:n 5 momenttia.
Pykälän 4 momentin mukaan hyvinvointialueella tulisi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetun 13 a §:n mukaisesti. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Se hyväksyttäisiin aluevaltuustossa ja se tulisi liittää lastensuojelulain (417/2007) 12 §:n mukaiseen alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointialueen tulisi lisäksi muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä alueensa kuntien sekä muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa ehdotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n mukaisesti. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä olisi muun muassa valmistella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma, seurata sen toteutumista sekä käsitellä hyvinvointialueen ja alueen koulutuksen järjestäjien välisiä yhteistyökysymyksiä.
Pykälän 5 momentin mukaan opiskeluhuoltopalvelujen olisi oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen olisi järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut ensisijaisesti kouluissa tai oppilaitoksissa. Esiopetusikäisten neuvolapalvelut järjestetään pääsääntöisesti lastenneuvolassa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän olisi tarjottava hyvinvointialueen käyttöön tarkoitukseen soveltuvat tilat palvelujen järjestämiseksi. Mikäli oppilaitokseen ei olisi mahdollista tarjota tarkoitukseen soveltuvia tiloja, hyvinvointialueen olisi järjestettävä palvelut opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamissa koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa, tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Välittömällä läheisyydellä tarkoitettaisiin kohtuullista kävelymatkaa koulusta tai oppilaitoksesta, kuten esimerkiksi samaan kiinteistöön kuuluvaa erillistä rakennusta. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä olisi oikeutettu saamaan tilojen käytöstä kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset kattavan korvauksen hyvinvointialueelta. Koska oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat osa hyvinvointialueen palveluja, myös opetuksen tai koulutuksen järjestäjien hyvinvointialueille vuokraamien tilojen vuokrien määrityksessä sovellettaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 22§:n 3 momentin nojalla annettua asetusta.
Pykälän 6 momentin mukaan mitä 5 momentissa säädettäisiin opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, ei koskisi ehdotetun terveydenhuoltolain 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua kouluterveydenhuoltoon sisältyvää suun terveydenhuoltoa, eikä saman momentin 6 kohdassa tarkoitettuja kouluterveydenhuollon erikoistutkimuksia. Suun terveydenhuoltoa tai oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellisia erikoistutkimuksia on harvoin mahdollista järjestää kouluissa laitteistojen ja tilojen erityisvaatimusten vuoksi. Erikoistutkimukset ja suun terveydenhuolto on järjestettävä asianmukaisissa terveydenhuollon tiloissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta säädettäessä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:ään lisättiin säännös opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen lähipalveluperiaatteesta. Lisäämällä esityksen mukainen lähipalveluperiaate myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, esitetyin rajauksin, turvattaisiin kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen säilyminen lähipalveluina laintasoisesti.
Pykälän 7 momentin mukaan ehdotetussa terveydenhuoltolain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja voitaisiin perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä. Kyse olisi lähipalveluperiaatteesta poikkeamisen sallimisesta opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta. Opiskeluterveydenhuollon palveluja antavalla yksiköllä tarkoitettaisiin yksikköä, jossa on riittävä osaaminen ja voimavarat opiskeluterveydenhuollon palvelujen antamiseen. Opiskeluterveydenhuoltoa antavien yksiköiden tulisi olla sijoitettuina niin, että opiskelijat pystyisivät hakeutumaan niihin mahdollisimman vaivatta.
Palvelut voitaisiin järjestää muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, jos opiskelijoiden oikea-aikainen, laadukas ja tarpeiden mukainen palvelujen saanti voitaisiin varmistaa tällä tavoin paremmin. Sitä, järjestetäänkö palvelut lähipalveluna vai muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, olisi arvioitava opiskelijoiden edun näkökulmasta. Opiskelijoiden edun näkökulmasta tulisi arvioida, milloin opiskelijoiden tarpeet, palvelujen laatu, potilasturvallisuus tai muu näihin rinnastuva syy osoittaisivat tarkoituksenmukaiseksi tarjota palvelut muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä. Esimerkiksi palvelun edellyttämä erityisosaaminen, joka keskittyy tietyille ammattihenkilöille tai palvelun antamiseksi tarvittava henkilöstö, laitteisto tai välineistö voisi olla peruste järjestää palvelut muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä.
Vaikka opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestettäisiin muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden tulisi muodostaa valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (338/2011) 17 §:n 2 momentin mukainen yhtenäinen kokonaisuus, joka edistäisi opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus myös muiden opiskeluhuoltopalvelujen kanssa, eikä lähipalveluperiaatteesta poikkeaminen saisi vaarantaa tätä. Opiskeluterveydenhuoltoa järjestäessään hyvinvointialueen olisi huomioitava opiskeluterveydenhuollon henkilöstön riittävä yhteistyö opiskeluhuollon muiden työntekijöiden sekä oppilaitoksen henkilöstön kanssa huolimatta siitä, missä palvelut opiskelijoille tarjotaan.
16 §.Kouluterveydenhuolto. Koko pykälä muutettaisiin. Voimassa olevan 1 momentin sisältö jäisi järjestämisvastuun osalta turhaksi, koska hyvinvointialueen järjestämisvastuu ilmenisi ehdotettujen muutosten jälkeen 15 a §:n 2 momentista. Kouluterveydenhuoltoon olisivat jatkossakin oikeutettuja perusopetuksen oppilaat.
Pykälän ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin kouluterveydenhuollon sisällöstä, josta säädetään voimassa olevan pykälän 2 momentissa. Kouluterveydenhuollon sisältö ei muuttuisi.
Pykälän ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin oppilaan työelämään tutustumisen aikaisesta terveydenhuollosta, joka kuuluisi kouluterveydenhuoltoon. Momentti vastaisi sisällöltään voimassa olevaan pykälän 1 momentissa säädettyä.
Pykälän ehdotettu 3 momentti olisi osin saman sisältöinen kuin voimassa oleva 5 momentti. Momentissa muutettaisiin viittaus kuntaan viittaukseksi siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee. Momentin mukaan se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, olisi vastuussa oppilaan ja tarpeellisen saattajan kouluterveydenhuoltoon liittyvästä matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista, jos matkaa ei ole mahdollista yhdistää koulumatkaan. Lisäksi lisättäisiin viittaus kotikuntalakiin (201/1994). Käytännössä kyse olisi suun terveydenhuollon käynneistä sekä kouluterveydenhuoltoon sisältyvistä erikoistutkimuksista. Tällaiset toimintayksiköt eivät ole yleensä sijoitettuina kouluihin.
Voimassa olevan pykälän 3 momentin sisältö kouluterveydenhuollon järjestäjän yhteistyövelvoitteista oppilaiden vanhempien ja opetushenkilöstön kanssa siirtyisi osin muutettuna ehdotetun 15 a §:n 3 momenttiin. Lisäksi voimassa olevan pykälän 4 momentin sisältö kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen velvollisuudesta osallistua perusopetuslain mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siirtyisi osin muutettuna ehdotetun 15 a §:n 1 ja 4 momenttiin.
Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin, että jos 16 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut erikoistutkimukset on hankittu kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle oppilaalle, jonka kotikunta ei sijaitse sen hyvinvointialueen alueella, jossa hänen koulunsa sijaitsee, olisi sen hyvinvointialueen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, suoritettava erikoistutkimuksen hankkineelle hyvinvointialueelle korvaus tutkimuksesta sekä oppilaan ja tarpeellisen saattajan matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista. Momentissa muutettaisiin viittaukset kuntaan ja kotikuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja sen hyvinvointialueen alueeseen, jossa oppilaan kotikunta sijaitsee. Lisäksi momenttia täsmennettäisiin erikoistutkimusten osalta lisäämällä viittaus kouluterveydenhuoltoa koskevan 16 §:n 1 momentin 6 kohtaan, jossa kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset on määritetty. Pykälän ehdotettu 4 momentti olisi osin saman sisältöinen kuin voimassa oleva 6 momentti.
17 §.Opiskeluterveydenhuolto. Koko pykälä muutettaisiin. Voimassa olevan 1 momentin sisältö opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuusta siirtyisi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta ehdotetun 15 a §:n 2 momenttiin. Korkeakouluopiskelijoiden osalta voimassa olevassa 1 momentissa säädetty viittaus opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuuseen siirtyisi pykälän ehdotettuun 3 momenttiin.
Pykälän ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin opiskeluterveydenhuollon sisällöstä, josta säädetään voimassa olevan pykälän 2 momentissa. Opiskeluterveydenhuollon sisältöön ei esitettäisi muutoksia. Opiskeluterveydenhuoltoon olisivat oikeutettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 2 §:ssä tarkoitetut opiskelijat. Oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitettaisiin opiskelijoita, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, joista säädetään neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) 3 §:ssä.
Pykälän ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluisi myös opiskelijan muun kuin oppisopimukseen perustuvan työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Kyse olisi voimassa olevan pykälän 3 momentin sisällöstä, joten ehdotus ei toisi muutosta nykytilaan.
Pykälän ehdotetun 3 momentin mukaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta järjestää opiskeluterveydenhuolto korkeakouluopiskelijoille. Kyse olisi informatiivisesta viittauksesta korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettuun lakiin.
Voimassa olevan pykälän 4 momentin sisältö opiskeluterveydenhuoltoa järjestävän tahon velvoitteesta tehdä yhteistyötä opiskelijoiden sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa siirrettäisiin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta ehdotetun 15 a §:n 3 momentiksi sekä korkeakouluopiskelijoiden osalta osin muutettuna korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain ehdotettuun 6 §:ään uudeksi 2 momentiksi.
Voimassa olevan pykälän 5 momentin sisältö kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen velvollisuudesta osallistua lukiolain mukaisen opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siirtyisi osin muutettuna ehdotetun 15 a §:n 1 ja 4 momenttiin.