1.1  Hissiturvallisuuslaki

1 luku Yleiset säännökset 

1 §.Lain tarkoitus. Pykälässä määriteltäisiin hissiturvallisuuslain tarkoitus. Pykälän 1 momentin mukaan lain tarkoituksena olisi varmistaa markkinoille saatettavien hissien ja hissien turvakomponenttien vaatimustenmukaisuus ja vapaa liikkuvuus. Lailla pyrittäisiin varmistamaan, että markkinoilla olevat hissit ja hissien turvakomponentit ovat turvallisia ja täyttävät kaikki ne vaatimukset, joiden avulla varmistetaan yleisten etujen korkeatasoinen suojelu. Lain keskeinen erityistavoite olisi toisaalta vähentää sellaisten markkinoilla olevien hissien ja hissien turvakomponenttien määrää, jotka eivät ole vaatimustenmukaisia. EU:n sisämarkkinoiden päätavoitteita on tavaroiden vapaa liikkuvuus, johon pyritään muun muassa yhdenmukaistamalla jäsenmaiden lainsäädäntöä. Hissidirektiivin 3 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää hissidirektiivin mukaisten hissien markkinoille saattamista tai ottamista käyttöön tai hissien turvakomponenttien asettamista saataville markkinoilla alueellaan. 

Samassa momentissa ehdotetaan todettavaksi myös, että esitetyllä lailla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2014/33/EU) hissejä ja hissien turvakomponentteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta, jäljempänä hissidirektiivi. 

Pykälän 2 momentin mukaan esitetyn lain tarkoituksena olisi myös varmistaa hissien käytön aikainen turvallisuus eli turvallisuus markkinoille saattamisen jälkeen. Käytön aikainen turvallisuus on kansallista sääntelyä. Laissa säädettäisiin hissien huoltamisesta, korjaamisesta, muutostöistä, tarkastamisesta ja hissialan töistä sekä niiden valvonnasta. 

2 §.Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Pykälän 1 ja 3 momentin soveltamisala vastaisi hissidirektiivin 1 artiklan 1 kohdan soveltamisalaa. Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellettaisiin kiinteästi rakennuksiin tai rakennelmiin asennettuihin hisseihin, jotka on suunniteltu kuljettamaan henkilöitä, henkilöitä ja tavaroita tai yksinomaan tavaroita, jos henkilö voi mennä kuorman kantavaan yksikköön sisälle vaikeuksitta ja sisäpuolella on ohjauslaitteet tai sisäpuolella oleva henkilö ulottuu ohjauslaitteisiin. 

Hissejä koskevia säännöksiä on perinteisesti sovellettu myös tiettyjen henkilöitä nostavien tai siirtävien laitteiden asentamisen ja käytön turvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovellettaisiin henkilöpaternosterhisseihin, kevythisseihin, liukuportaisiin ja liukukäytäviin. Koska kyseiset laitteet eivät kuulu hissidirektiivin soveltamisalaan, niihin ei sovellettaisi ehdotetun lain 2 ja 3 lukua. Laitteiden vaatimustenmukaisuudesta ja markkinoille saattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa koneiden turvallisuudesta (400/2008), jolla on toimeenpantu konedirektiivi (2006/42/EY). 

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan hissiturvallisuuslaissa säädettäväksi tietynlaisista nosto-ovista. Esitetyn lain 1, 6, 8 ja 9 lukuja sekä 53 ja 54 §:ää sovellettaisiin sähkökäyttöisiin nosto-oviin, joiden ovipinta ei kierry rullalle akselin ympäri ja jotka eivät ole yksityiskäytössä. Yksityiskäytössä olevalla nosto-ovella tarkoitettaisiin erityisesti omakotitalojen autotallien nosto-ovia. Nosto-ovet eivät kuulu hissidirektiivin soveltamisalaan, joten niihin ei sovellettaisi ehdotetun lain 2 ja 3 lukua. Nosto-oviin liittyvästä työstä ei säädettäisi, joten niihin ei sovellettaisi myöskään lain 4 lukua. Nosto-ovet kuuluvat konedirektiivin (2006/42/EY) ja rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamisalaan ja edellä mainituissa säädetään nosto-ovien vaatimustenmukaisuudesta ja markkinoille saattamisesta. Hissiturvallisuuslaissa säädettäisiin nosto-ovien huoltamisesta, kunnossapidosta ja tarkastamisesta. 

Ehdotuksessa sääntelyn ulkopuolelle jäisivät yksityiskäytössä olevat nosto-ovet. Nykyisinkään nosto-ovien käytön aikaisia asioita koskevia säännöksiä ei käytännössä sovelleta omakotitalojen autotallien nosto-oviin. Samoin yleensäkin sääntelyn ulkopuolella ovat muutkin yksityiskäytössä olevat koneet ja laitteet, vaikka niihin voi sisältyä turvallisuusriskejä. Kaikki nosto-ovet tulee joka tapauksessa saattaa markkinoille konedirektiivin ja EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisesti ja niiden tulee olla vaatimusten mukaisia. Rakennuksen omistajan tulee maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan huolehtia, ettei rakennus aiheuta vaaraa. Markkinavalvonnan säätelemin keinoin on mahdollista puuttua sellaisiin nosto-oviin, jotka eivät täytä vaatimuksia markkinoille saatettaessa. Sääntelyä kevennettäisiin pienten nosto-ovien osalta. Niille ei vaadittaisi tehtäväksi määräaikaistarkastuksia, vaan käytönaikainen turvallisuus perustuisi säädettävään yleiseen huolto- ja kunnossapito- sekä huolellisuusvelvoitteeseen. Tämä vähentäisi jonkin verran nosto-ovien haltijoiden kustannuksia sekä toisaalta vähentäisi vastaavalla rahasummalla tarkastuspalveluiden tarjoajien liikevaihtoa. Suurikokoisten nosto-ovien, joita on lähinnä työpaikoilla, sääntely pysyisi perusperiaatteiltaan nykyisellään ja niille tulisi tehdä määräaikaistarkastus neljän vuoden välein. 

Esityksen ei arvioitaisi heikentävän nosto-ovien turvallisuustasoa. Pienten nosto-ovien kohdalla onnettomuuksia sattuu harvoin ja niiden paino ja korkeus ovat melko pienet. Pysäköintihallien nosto-ovet pidetään kunnossa joka tapauksessa liiketoiminnan turvaamiseksi ja niissä asiakkaat ovat auton suojassa ja jalankulku on pääsääntöisesti järjestetty muuta kautta. Lisäksi käytännössä noin 30 - 50 prosenttia käytössä olevista nosto-ovista on jäänyt nykyisin tarkastamatta, mutta silti sattuneiden vakavien onnettomuuksien määrä on erittäin vähäinen. 

Pykälän 4 momentin mukaan ehdotettua lakia sovellettaisiin myös hissien turvakomponentteihin. Ehdotetun lain 6 §:n valtuutuksen nojalla olisi tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella hissidirektiivin liitteessä III määritellyistä hissin turvakomponenteista. 

Ehdotetun lain soveltamisala olisi hissidirektiivin soveltamisalaa laajempi. Ehdotettavan lain soveltamisala kattaisi myös hissien käytön aikaiset asiat, joita ovat hissitöihin liittyvät vaatimukset, huolto, korjaaminen, muutostyöt ja määräaikaistarkastukset. Lisäksi lakia sovellettaisiin 2-3 momentin mukaisiin laitteisiin, jotka saatetaan markkinoille konedirektiivin mukaisesti. 

3 §.Soveltamisalaa koskevat rajoitukset. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi luettelo sellaisista nostolaitteista, joihin ehdotettua lakia ei sovellettaisi. Luettelo vastaisi hissidirektiivin 1 artiklan 2 kohdan luetteloa muutamin poikkeuksin. Hissidirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu liukuportaat ja -käytävät. Kansallisesti ehdotetaan otettavaksi lain soveltamisalan piiriin hissidirektiivin ulkopuolella olevia eräitä konedirektiivin soveltamisalaan kuuluvia laitteita siten kuin 2 §:ssä on esitetty. 

Pykälän 1 momentin 5 kohdan tarkoittamista kaivoskuilussa käytettävistä nostolaitteista säädetään kaivoslaissa (621/2011). Kaivoskuiluun on mahdollista asentaa myös tämä lain soveltamisalaan kuuluva hissi. 

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että lain 2 ja 3 lukuja ei sovellettaisi 1 momentissa mainittujen laitteiden lisäksi nostolaitteisiin, joiden nopeus on enintään 0,15 m/s. Soveltamisalan rajausta esitetään, koska kyseiset laitteet on hissidirektiivissä rajattu soveltamisalan ulkopuolelle ja tämän lain 2 ja 3 luvut koskisivat hissidirektiivin toimeenpanoa. Kyseiset laitteet tarkoittavat pääasiassa kevythissejä, jotka on esitetty otettavaksi mukaan lain soveltamisalaan 2 §:ssä. 

4 §.Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin laissa käytetyt keskeiset käsitteet. Määritelmissä pyritään pääasiassa noudattamaan hissidirektiivissä esitettyä terminologiaa. Merkittävin ero on kuitenkin hissin toimittajan määritelmä, joka poikkeaa direktiiveissä käytetystä asentajan käsitteestä. Pykälässä on avattu kansalliseen lainsäädäntöön vastaavia käsitteitä kuin hissidirektiivin 2 artiklassa. Direktiivipaketin yksi keskeisiä tavoitteita oli harmonisoida eri direktiivien käsitteet niin, että samoista asioista voidaan puhua samoilla termeillä. NLF:n mukaisia käsitteitä on avattu tarkemmin Euroopan komission julkaisussa “Sininen opas EU:n tuotesääntöjen täytäntöönpano-opas 2014” / ”The Blue Guide on the implementation of EU product rules” 2014. Lisäksi pykälässä on määritelty kansallisessa lainsäädännössä käytettyjä termejä. Lain soveltamisalan kannalta keskeiset käsitteet määriteltäisiin yhdessä säännöksessä. 

Ehdotetun 4 §:n 1 ja 2 kohdassa määritellään hissidirektiivin 2 artiklaa vastaavasti hissi ja kuormaa kantava yksikkö. Direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan hissillä tarkoitetaan nostolaitetta, joka liikkuu määrättyjen tasojen välillä ja jolla on kuorman kantava yksikkö, joka liikkuu yli 15 asteen kulmassa vaakatasoon nähden olevia jäykkiä johteita pitkin, tai nostolaitetta, joka liikkuu pysyvällä radalla, vaikka se ei liikukaan jäykkiä johteita pitkin. 

Ehdotetun 4 §:n 3 kohdassa määriteltäisiin käsite kevythissi. Kevythissillä tarkoitettaisiin henkilöiden kuljettamiseen tarkoitettua hissiä, jolla on hissikuilu ja joka liikkuu pystysuoraan rakennuksen kerrostasojen välillä. Kevythissin nopeus on enintään 0,15 m/s ja sen kuorman kantava yksikkö voi olla kokonaan suljettu hissikori tai yläosastaan avoin, matalin suojaseinin ja ovin varustettu tai kokonaan avoin ja suojakaitein varustettu. Kevythissi kuuluu konedirektiivin soveltamisalaan. Lain tarkoittamasta kevythissistä käytetään yleisesti nimitystä kuilullinen kotihissi. Lain tarkoittamaksi kevythissiksi ei katsottaisi kuilutonta hissiä, vähemmän kuin kerrostason nostavaa hissiä eikä portaita pitkin kulkevaa porrashissiä. 

Pykälän 4 kohdassa määriteltäisiin käsite unionin yhdenmukaistamislainsäädäntö. Määritelmä vastaisi hissidirektiivin 2 artiklan 20 kohtaa. 

Pykälän 5 kohdassa ehdotetaan määriteltäväksi akkreditointi. Hissidirektiivin tapaan ehdotetussa laissa viitattaisiin NLF-asetukseen, missä akkreditointi on määritelty. NLF-asetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaan akkreditoinnilla tarkoitetaan kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää tiettyä vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat, yhdenmukaistetuilla standardeilla vahvistetut vaatimukset, ja tarvittaessa muut vaatimukset, mukaan luettuna ne, jotka on vahvistettu asiaa koskevissa alakohtaisissa ohjelmissa. 

Pykälän 6 kohdassa ehdotetaan määriteltäväksi ilmoitettu laitos. Laissa ilmoitetulla laitoksella tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltion nimeämää ja Euroopan komissiolle ilmoitettua laitosta, jolla on oikeus tehdä vaatimustenmukaisuuden arviointeja. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää luvan toimia hissidirektiivin mukaisena ilmoitettuna laitoksena ja ilmoittaa luvasta Euroopan komissiolle. 

Ehdotetut 7 ja 8 kohtien määritelmät markkinoille saattaminen ja asettaminen saataville markkinoilla vastaisivat direktiivin 2 artiklan 4 ja 5 kohtia. 

Pykälän 9 kohdan määritelmä yhdenmukaistetusta standardista vastaisi EU:n standardisointiasetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa yhdenmukaistetun standardin määritelmää. 

Pykälän 10 kohdassa ehdotetaan direktiivistä poiketen käytettävän käsitettä ”hissin toimittaja” käsitteen ”asentaja” sijasta. Asiallista eroa näillä käsitteillä ei ole. Asentajalla ymmärretään suomen yleiskielessä enemmän konkreettista asennustyötä tekevää henkilöä kuin valmistajayritystä. Uudessa hissidirektiivissä on talouden toimijoissa edelleen käytössä käsite ”asentaja”, jota ei esiinny NLF-päätöksessä ja NLF-asetuksessa. Hissidirektiivissä käytetään määritelmää asentaja hissin ”valmistajasta”. Asentajan käsite on ollut käytössä myös voimassa olevassa hissidirektiivissä. Ehdotetussa laissa hissin toimittaja vastaisi hissidirektiivin käsitettä ”asentaja”. Hissidirektiivissä käsitteellä valmistaja ymmärretään hissien turvakomponentin valmistajaa ja asentaja käsite tarkoittaa tahoa, joka vastaa hissin suunnittelusta, valmistuksesta hissitehtaalla, asentamisesta käyttöpaikalla sekä markkinoille saattamisesta. Voimassa olevassa hissien turvallisuudesta annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä käytetään termiä hissin rakentaja, jota ei enää kokonaisuudistuksen jälkeen käytettäisi. 

Ehdotetut 11, 14, 18 ja 21 kohtien määritelmät hissin turvakomponenttiin liittyvistä toimijoista valmistaja, valtuutettu edustaja, maahantuoja ja jakelija vastaisivat direktiivin 2 artiklan 7-10 kohtia. Kohdassa 27 määritelty talouden toimija sisältäisi direktiivin mukaisesti edellä mainitut toimijat sekä lisäksi hissin toimittajan. 

Pykälään kohtaan 12 ehdotetaan otettavan määritelmä vaatimustenmukaisuuden arviointi, mikä vastaa direktiivin 16 kohtaa. 

Lisäksi ehdotetaan pykälän 13 kohdassa otettavan määritelmä CE-merkinnästä. Määritelmä vastaisi hissidirektiivin 2 artiklan 21 kohtaa. 

Ehdotetussa 15 kohdassa ehdotetaan määriteltävän tekninen eritelmä direktiiviä vastaavasti. Tekninen eritelmä on standardia vastaava ennalta laadittu asiakirja, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka tuotteen on täytettävä. 

Pykälän 16 ja17 kohdissa määriteltäisiin markkinavalvontaan liittyvät toimenpiteet markkinoilta poistaminen ja palautusmenettely. Määritelmät vastaisivat hissidirektiivin kohtia 18 ja 19. 

Pykälän kohdassa 19 määriteltäisiin hissiturvallisuusviranomainen, joka olisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. 

Pykälän kohdassa 20 määriteltäisiin toiminnanharjoittaja, joka olisi luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö, joka tekee hissin huolto-, korjaus- ja muutostöitä; 

Pykälän kohdassa 22 esitetään määriteltäväksi käsite hissitöiden johtaja. Hissitöiden johtaja toimisi yrityksessä hissitöihin liittyvän turvallisuuden vastuuhenkilönä. Hissitöiden johtaja vastaisi muuan muassa siitä, että hissitöiden tekemisessä noudatettaisiin hissiturvallisuuslakia, työn lopputulos olisi turvallinen ja että työntekijät olisivat ammattitaitoisia ja opastettuja tehtäviinsä. Toiminnanharjoittaja nimeäisi hissitöiden johtajaksi henkilön, jolla on hissipätevyys. 

Pykälään ehdotetaan 23, 24 ja 26 kohdissa määriteltäviksi valtuutettu tarkastaja, pätevyydenarviointilaitos ja valtuutettu laitos. Näiden määritelmien tarve tulee kansallisesta lainsäädännöstä. Valtuutettu laitos tekee tarkastuksia hisseille ja muille tämän lain soveltamisalaan kuuluville laitteille, valtuutettu tarkastaja tekee tarkastuksia nosto-oville ja pätevyydenarviointilaitos arvioi hissipätevyyttä hakevien henkilöiden pätevyyden. Valtuutettu laitoksen, valtuutetun tarkastajan ja pätevyydenarviointilaitoksen hyväksyisi hissiturvallisuusviranomainen. 

Pykälän kohdassa 25 esitetään määriteltäväksi hissin haltijan käsite. Hissin haltijana pidettäisiin rakennuksen haltijan lisäksi myös rakennuksen omistajaa. Haltijan käsitettä ei ole aikaisemmin laissa määritelty, vaikka hissin haltija on keskeinen vastuutaho. Hissin haltijan on huolehdittava muun muassa määräaikaistarkastusten teettämisestä ja siitä, että hissi on jatkuvasti turvallinen ja että hissille on laadittu huolto-ohjelma, jota noudatetaan. Haltija vastaisi myös siitä, että matkustajat saadaan pelastettua kerrosten väliin jääneestä hissistä. Näiden vastuiden osalta voi tulkinta ongelmia syntyä esimerkiksi liikerakennuksissa ja asunto-osakeyhtiöissä. Rakennusta vuokrattaessa on hyvä sopia vuokrasuhteen osapuolten välillä kuka vastaa hissiin liittyvistä asioista. Lainsäädännön selkeyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset edellyttävät, että laissa on määritelty kenen vastuulla velvoitteiden noudattaminen on. 

Ehdotetun 4 §:n 28 kohdassa määritellään hissidirektiivin 2 artiklaa vastaavasti mallihissi. 

5 §.Lain suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälässä määriteltäisiin ehdotetun lain suhteesta muuhun keskeiseen lainsäädäntöön. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin esitetyn lain toissijaisuudesta. Pykälän mukaan, jos muussa erityislainsäädännössä olisi tästä laista poikkeavia säännöksiä hisseihin tai hissien turvakomponentteihin liittyvien vaarojen osalta, niitä sovellettaisiin tämän lain asemesta. Momentti vastaa hissidirektiivin 2 artiklan 3 kohtaa. 

Pykälän 2 momentissa viitattaisiin NLF-asetukseen, joka on suoraan sovellettavaa oikeutta jäsenmaissa. NLF-asetuksella säädetään akkreditoinnista, markkinavalvonnasta, kolmansista maista tuotavien tuotteiden valvonnasta ja CE-merkinnästä. Hisseihin ja hissien turvakomponentteihin sovelletaan NLF-asetusta ja NLF-päätös on ollut perustana hissidirektiiviä laadittaessa. Näin NLF-asetus ja hissidirektiivi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Yleiset periaatteet markkinavalvonnasta, akkreditoinnista ja CE-merkinnästä on säädetty horisontaalisessa NLF-asetuksessa ja niitä on täydennetty hissidirektiivin säännöksillä. 

Lex specialis -periaatteen nojalla lex generalis -tyyppistä NLF-asetusta sovelletaan asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaan vain, jollei yhteisön muussa, voimassaolevassa tai myöhemmin tulevassa, lainsäädännössä ole erityissäännöksiä, joilla pyritään samaan tavoitteeseen tai vaikutukseltaan samanlaisia kuin tässä asetuksessa vahvistetut säännökset. Lex specialis -periaatteen mukaista vertailua tehdään NLF-asetuksen ja muun lainsäädännön välillä artiklakohtaisesti. 

Pykälän 3 momentin mukaan sähkötyöturvallisuudesta ja laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta säädettäisiin sähköturvallisuuslaissa. 

Koska hissi on verrattavissa sähkölaitteistoon ja sähköisku on hissin parissa tehtävään työhön olennaisesti liittyvä vaara, olisi sähköturvallisuuslain sähkötyöturvallisuutta koskevaa lukua aiheellista soveltaa hissin parissa tehtävään työhön. 

Sähköturvallisuuslailla on toimeenpantu laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi (2004/108/EC), niin sanottu EMC-direktiivi. EMC-direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että laitteet eivät aiheuta sähkömagneettisesti kohtuutonta häiriötä ja toisaalta että laitteiden toiminta ei häiriinny helposti sähkömagneettisesti. EMC-direktiiviä sovelletaan hisseihin. Vuonna 2016 uudistettavalla sähköturvallisuuslailla on tarkoitus toimeenpanna uudistettu EMC-direktiivi (2014/30/EU). EMC-direktiivi on uuden lähestymistavan mukainen ja siten siinä esitetään olennaiset vaatimukset. Hissejä varten on olemassa sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevia standardeja, joka on yhdenmukaistettu EMC-direktiivin alla. Standardien mukaisesti toimimalla direktiivin olennaisten vaatimusten katsotaan täyttyvän. Kyseiset standardit on yhdenmukaistettu myös hissidirektiivin alla. 

Pykälän 4 momentin mukaan markkinavalvonnasta, NLF-asetuksen 27-29 artiklan mukaisesta ulkorajavalvonnasta, valvontaviranomaisista ja muutoksenhausta säädettäisiin eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa. Horisontaalinen laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta, jäljempänä markkinavalvontalaki perustuisi NLF-asetukseen ja kymmenen tuoteryhmän erityissääntelyyn Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. Lailla pantaisiin täytäntöön myös pääosin kansallisesti hissidirektiivin 5 luku eikä ehdotetussa laissa tästä syystä säädettäisi hissidirektiivin markkinavalvontaluvun asioista. Markkinavalvontalaissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto olisi lain markkinavalvontaviranomainen ja Tulli lain tarkoittama ulkorajavalvontaviranomainen. Laki sisältäisi yleiset säännökset viranomaisten toimivaltuuksista ja markkinavalvontaviranomaisen valvontakeinoista tuotteiden vaatimustenvastaisuustilanteissa. Lisäksi laissa olisi säännökset muutoksenhausta viranomaisen markkinavalvontapäätökseen. Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvien hissien käytön aikaisesta valvonnasta säädettäisiin kuitenkin ehdotetun hissiturvallisuuslain 8 luvussa. Kansallisen sääntelyn valvonta, muun muassa hissien tarkastaminen säilyisi uudessa hissiturvallisuuslaissa. Markkinavalvontalakia ei kuitenkaan sovelleta tämän lain noudattamisen valvontaan kevythissien, liukuportaiden, liukukäytävien, henkilöpaternosterhissien eikä nosto-ovien osalta. 

Pykälän 4 momentin mukaan hissien ja hissin turvakomponenttien markkinavalvontaan sovelletaan eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia sen lisäksi, mitä NLF-asetuksessa säädetään. Lailla eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta toimeenpantaisiin pääosin kansallisesti hissidirektiivin 5 luku eikä ehdotetussa laissa säädettäisi hissidirektiivin markkinavalvontaluvun asioista. Käytön aikaisesta valvonnasta säädettäisiin kuitenkin ehdotetun hissiturvallisuuslain 8 luvussa, koska hissidirektiivi ja näin ollen ehdotettu horisontaalinen markkinavalvontalaki säätelevät markkinoille saattamista ja sitä edeltävää aikaa. Kansallisen sääntelyn valvonta ja tarkastaminen säilyisi uudessa hissiturvallisuuslaissa. 

Pykälän 5 momentin mukaan laissa eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista säädetään ilmoitetuille laitoksille asetetuista vaatimuksista, ilmoitettujen laitosten valvonnasta ja muutoksenhausta. Edellä mainitulla lailla toimeenpantaisiin kansallisesti pääosin hissidirektiivin 4 luku. Ilmoitettujen laitosten yleislaki sisältäisi säännökset, jolla laitos saisi ainoastaan ”ilmoitetun laitoksen statuksen” ja lisäksi yleislaissa säädettäisiin statuksen saamisen ja säilyttämisen edellytyksistä. Hissiturvallisuuslain 9 luvussa säädettäisiin hissidirektiivin mukaisen ilmoitetun laitoksen toiminnan aikaisista asioista. 

Pykälän 6 momentin työturvallisuutta koskevista vaatimuksista säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002). Työturvallisuuslakia sovelletaan hisseillä tehtävään työhön. Työturvallisuuslaissa asetetaan vaatimuksia työnantajalle ja työntekijälle. Hissin haltijalle työturvallisuuslain nojalla ei ole mahdollista vaatimuksia asettaa, ellei haltija toimi työnantajan ominaisuudessa, kuten on tilanne esimerkiksi hissin sijaitessa teollisuuskiinteistössä. 

Pykälän 7 momentin mukaan tämän lain mukaisten kevythissien, liukuportaiden, liukukäytävien ja nosto-ovien vaatimustenmukaisuudesta, markkinoille saattamisesta ja markkinavalvonnasta säädetään laissa eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004) ja kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), sillä näihin tuotteisiin sovelletaan konedirektiivin vaatimuksia. Edellä mainittujen koneiden vaatimustenmukaisuudesta, markkinoille saattamisesta ja markkinavalvonnasta säädetään työssä käytettävien koneiden osalta eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetussa laissa ja kuluttajakäyttöön tarkoitettujen koneiden osalta kuluttajaturvallisuuslaissa. Tarkempia vaatimuksia vaatimustenmukaisuudesta, markkinoille saattamisesta ja markkinavalvonnasta on esitetty koneiden turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa, jolla on toimeenpantu konedirektiivi (2006/42/EY) ja joka on annettu eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain nojalla.  

Pykälän 8 momentin nojalla hissin konehuoneeseen ja pyörästötiloihin johtavista kulkuteistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n nojalla on annettu 1 päivänä maaliskuuta 2001 ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta, F2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001. Asetuksen kohdan 5.4.1.mukaan kulku ilmanvaihto- ja hissikonehuoneeseen sekä muiden vastaavien laitteiden luo järjestetään portain, porrastikkain taikka muuta turvallista järjestelyä käyttäen. 

Rakennuksen käyttöturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen 3.6.1. kohdan mukaan hissien, porrasnostimien, liukuportaiden, -käytävien ja vastaavien henkilösiirtolaitteiden tulee toimia turvallisesti. Ne on varustettava asianmukaisin turvalaittein ja helposti tunnistettavin ja käytettävin hätäpysäyttimin. Hätäpysäyttimen luo on voitava päästä helposti. Kyseisen kohdan selostuksessa on todettu, että Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut määräyksiä ja Turvatekniikan keskus ohjeita näiden laitteiden turvallisuudesta ja tarkastamisesta. Edellä mainitusta sääntelystä johtuen, maankäyttö- ja rakennuslailla säännellään hissin konehuoneeseen ja pyörästötiloihin johtavista kulkuteistä. 

2 luku Hissin ja hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuus 

6 §.Markkinoille saattaminen, markkinoilla saataville asettaminen ja käyttöönotto. Pykälän 1 momentissa olisi perussäännös hissin markkinoille saattamisesta ja käyttöön ottamisesta. Hissi voitaisiin saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön vain, jos se täyttäisi esitetyn lain vaatimukset ja se olisi asianmukaisesti asennettu ja huollettu ja sitä käytetäisiin sille suunniteltuun tarkoitukseen. 

Pykälän 2 momentissa olisi vastaava säännös hissin turvakomponentin osalta. Hissin turvakomponentin saisi asettaa saataville markkinoilla ja ottaa käyttöön vain siinä tapauksessa, että se täyttää esitetyn lain vaatimukset ja olisi asianmukaisesti sijoitettu ja huollettu ja sitä käytetäisiin sille suunniteltuun tarkoitukseen. 

Euroopan komission laatiman niin sanottuun uuteen lainsäädäntökehykseen perustuvien direktiivien täytäntöönpano-oppaan mukaan tuote asetetaan saataville Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen markkinoilla silloin, kun se taloudellisen toiminnan yhteydessä toimitetaan markkinoille jakelua, kulutusta tai käyttöä varten maksua vastaan tai maksutta. Tuotteen saattaminen saataville markkinoilla kattaa sellaiset toimenpiteet, jolla tuotetta tarjotaan jakeluun, kulutukseen tai käyttöön ja jotka voivat johtaa tuotteen tosiasialliseen toimittamiseen, kuten esimerkiksi tuotteen mainoskampanjat. Asettamisella saatavilla markkinoilla ei sen sijaan tarkoiteta tuotteen jakelua edelleen unionin ulkopuolelle tai tuotteen jatkojalostamista lopputuotteeksi, jotta se voidaan viedä unionin ulkopuolelle. Tuotteen asettamista saataville markkinoilla edeltää tuotteen saattaminen markkinoille, jolloin tuote saatetaan Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen markkinoille ensimmäistä kertaa. Tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen tuote voidaan asettaa toimitusketjussa useita kertoja saataville markkinoilla. Asetetaan saataville markkinoilla koskisi vain hissien turvakomponentteja, ei hissejä. Pykälän 1 ja 2 momentilla toimeenpantaisiin hissidirektiivin 4 artikla. 

Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin hissien turvakomponenteiksi luokiteltavat hissin osat. Valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus toimeenpanna hissidirektiivin liite III, jossa määritellään hissien turvakomponentit. 

7 §.Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että hissin on täytettävä esitetyssä laissa säädetyt olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, jotta hissi voitaisiin saattaa markkinoille. Säännös vastaisi voimassa olevaa hissien turvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 5 §:ää. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissin turvakomponentin olisi täytettävä laissa säädetyt olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja hissiin asennettuna sen olisi mahdollistettava hissin toiminta niin, että kyseiset vaatimukset täyttyvät. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yleisellä tasolla, mitä seikkoja hissin ja hissin turvakomponentin olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset käsittelevät. Momentti olisi niin sanottu perussäännös hissin ja hissin turvakomponentin olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin valtuutus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin hissin ja hissin turvakomponentin olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista hissidirektiivin liitteen I täytäntöön panemiseksi. Pykälä vastaisi hissidirektiivin 5 artiklaa. 

8 §.Vaatimustenmukaisuusolettama. Pykälän 1 momentin mukaan hissin ja hissin turvakomponentin, joka on sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi katsottava täyttävän 7 §:ssä säädetyt olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset näiden standardien soveltamisalan osalta. Tämä periaate on vanha ja se on ollut käytössä siitä asti, kun teknisen yhdenmukaistamisen uusi lähestymistapa otettiin käyttöön 1980-luvulla Euroopan unionin lainsäädännössä. Voimassa oleva hissidirektiivikin perustuu myös tälle olettamalle hissien ja hissien turvakomponenttien vaatimustenmukaisuudesta. Euroopan komissio julkaisee verkkosivuillaan luettelon hissejä koskevista harmonisoiduista standardeista: 

HYPERLINK "http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/mechanical/documents/standardization/lifts/index_en.htm" http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/mechanical/documents/standardization/lifts/index_en.htm. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hissi ja hissin turvakomponentti voi täyttää 7 §:ssä säädetyt olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, vaikkei se olekaan yhdenmukaistettujen standardien mukainen. Tällöin vaatimustenmukaisuus olisi voitava osoittaa luotettavasti. Näin ollen yhdenmukaistettujen standardien käyttö ei olisi pakollista ja vaatimustenmukaisuus olisi mahdollista osoittaa myös muilla tavoin. Hissin tai turvakomponentin poiketessa standardeista olisi osoitettava muun muassa riskinarvioinnin keinoin, että standardista poikkeavalla ratkaisulla saavutetaan standardin osoittama turvallisuustaso. Pykälä vastaisi hissidirektiivin 14 artiklaa. 

9 §.Näytteille asettaminen. Pykälän mukaan hissi tai hissin turvakomponentti voitaisiin asettaa esille näyttelyssä, messuilla ja esittelyssä, vaikka se ei olisi ehdotetun lain vaatimusten mukainen, jos samalla selvästi ilmoitettaisiin, ettei sitä saisi saattaa markkinoille eikä ottaa käyttöön ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. 

Pykälä vastaa voimassa olevan hissien turvallisuudesta annettua kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 12 §:n sääntelyä. Pykälällä toimeenpantaisiin hissidirektiivin 3 artiklan 2 kohta. 

10 §.Rakennuksia ja rakennelmia koskevat vaatimukset. Pykälän 1 momentin mukaan rakennuksella tai rakennelmalla tehtävästä työstä vastaava henkilön ja hissin toimittajan tulisi sekä huolehtia toisilleen tiedottamisesta että suorittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla hissin asianmukainen toiminta ja turvallinen käyttö ja huolto varmistettaisiin. 

Rakennuksella tai rakennelmalla tehtävästä työstä vastaavan henkilön olisi annettava tietoa hissin toimittajalle oikeiden suunnitteluparametrien määrittelemiseksi, jotta voitaisiin varmistaa hissin sopivuus rakennukseen. Tarvittavia tietoja ovat esimerkiksi kuilun mitat ja materiaali, kerrostason ovien palonkestävyys ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen hissin toiminnoissa. 

Hissin toimittajan olisi puolestaan annettava tietoa hissilaitteiston vaatimista rakennuksen rakenteista ja lujuuksista sekä hissin käytön edellyttämistä asioista, kuten kerrostason valaistuksesta, hälytysyhteydestä ja kulkutiestä hissin konehuoneeseen. Rakentamiselle asetettavista vaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. 

Pykälän 2 momentin mukaan hisseille tarkoitetuissa kuiluissa saisi olla ainoastaan hissin toimintaa ja turvallisuutta varten tarvittavia putkia, johtoja ja kiinnittimiä. Tällä varmistettaisiin se, ettei hissikorin tai vastapainon liikeradalla olisi hissiin kuulumattomien laitteiden osia ja myös pidettäisiin palokuorma hissikuilussa mahdollisimman alhaisena sekä vähennettäisiin sähkömagneettisten häiriöiden mahdollisuutta. Lisäksi pidettäisiin muiden kuin hissiasentajien hissikuiluun pääsyn tarve mahdollisimman alhaisena. 

Pykälällä toimeenpantaisiin hissidirektiivin 6 artikla. 

11 §.Hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Pykälän mukaan ennen kuin valmistaja saa saattaa hissin turvakomponentin markkinoille, sen on täytettävä sovellettavan yhdenmukaistamislainsäädännön kaikki vaatimukset 6 ja 7 §:n mukaisesti. Tämä vaatimus pitää sisällään myös yhdenmukaistamislainsäädännön säätelemä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan NLF-asetuksen 2 artiklan 12 kohdan mukaisesti prosessia sen arvioimiseksi, ovatko tuotteelle, palvelulle, prosessille, järjestelmälle, henkilölle tai elimelle asetetut määritellyt vaatimukset täyttyneet. Vastaava määritelmä on mukautettu hissidirektiivin 2 artiklan 16 kohtaan. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valmistajan on suoritettava hissin turvakomponentille soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi käyttämällä valmistajan valitsemia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä. Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä on säädetty hissidirektiivin liitteissä IV, VI, VII ja IX eli niin sanotuissa moduuleissa. Kaikkien arviointimenettelyiden mukaisissa arvioinneissa on mukana ilmoitettu laitos. 

Hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden arviointi voitaisiin toteuttaa kolmella vaihtoehtoisella menettelyllä: 

1) Turvakomponentin mallikappaleelle tehdään tyyppitarkastus (moduuli B) ja tyypinmukaisuus varmistetaan satunnaisten tarkastusten avulla (moduuli C2). 

2) Turvakomponentin mallikappaleelle tehdään tyyppitarkastus (moduuli B) ja tyypinmukaisuus varmistetaan valmistajan noudattamalla tuotteiden laadunvarmistusjärjestelmällä (moduuli E). 

3) Turvakomponentin vaatimustenmukaisuus perustuu valmistajan tuotannossaan noudattamaan täydelliseen laadunvarmistukseen (moduuli H). 

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävistä menettelyistä. Sovellettavista menettelyistä eli niin sanotuista moduuleista säädetään hissidirektiivin artiklassa 15 ja liitteissä IV, VI, VII, IX. Vaatimustenmukaisuudenarviointimoduulit perustuvat NLF-päätöksen liitteessä II määritettyihin säännöksiin. Moduulien mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointi perustuu valmistajan ja ilmoitetun laitoksen toimenpiteisiin. 

12 §.Hissin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Pykälän 1 momentin mukaan hissin toimittajan olisi suoritettava hissille soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi käyttämällä hissin toimittajan valitsemia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä. Markkinoille saatettavien hissien vaatimustenmukaisuus varmistetaan hissidirektiivin moduuleissa määriteltyjen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden mukaisesti. Menettelyt perustuvat erityyppisiin tarkastuksiin ja laadunvarmistusjärjestelmiin. Menettelyjä on kahdeksan ja jotkut niistä ovat kahden eri moduulin yhdistelmiä. Tyypillisin Suomessa käytetty menetelmä on, että hissi on suunniteltu ja rakennettu EU-tyyppitarkastuksessa olleen mallihissin perusteella ja hissiä käyttöönotettaessa ilmoitettu laitos tekee sille lopputarkastuksen. Jos hissi ei ole tyyppitarkastettua mallia, käytetään Suomessa useimmiten menettelyä, jossa hissille tehdään yksikkökohtainen tarkastus. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä on säädetty hissidirektiivin 16 artiklassa ja liitteissä IV, V, VIII, X, XI, XII. Pykälä säätelisi hissien vaatimustenmukaisuuden arviointia, kun taas 11 § säätelisi hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden arviointia. 

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin hissin vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävistä arviointimenettelyistä. 

13 §.EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hissin toimittajan velvollisuudesta laatia hissin ja valmistajan velvollisuudesta laatia hissin turvakomponentin EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ilmoittaisi, että 7 §:ssä säädettyjen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täyttyminen olisi osoitettu. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus olisi laadittava suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla kielellä, jonka hissiturvallisuusviranomainen hyväksyy. 

Pykälän 2 momentin mukaan laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen hissin toimittaja ottaisi vastuun siitä, että hissi on esitetyssä laissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja sama velvoite koskisi myös valmistajaa, joka ottaisi vastuun siitä, että hissin turvakomponentti on esitetyssä laissa säädettyjen vaatimusten mukainen. 

Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin hissin ja hissin turvakomponentin EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja sen sisällöstä. Valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus toimeenpanna hissidirektiivin liite II, jossa on säädetty, mitä tietoja vaatimustenmukaisuustodistuksessa on esitettävä. Pykälä vastaa hissidirektiivin 17 artiklaa ja siihen liittyvää hissidirektiivin liitettä II. 

14 §.CE-merkintä. Hissidirektiivi edellyttää CE-merkinnän kiinnittämistä hissiin ja hissin turvakomponenttiin. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin NLF-asetuksen 30 artiklaan. CE-merkinnän määritelmä, muoto ja yleiset periaatteet säädetään NLF-asetuksessa. CE-merkinnän kiinnittämisen yleisistä puitteista on säädetty NLF-päätöksen liitteen I artiklassa R 11 – R 12. NLF-päätöksessä säädetään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, jotka on suoritettava ennen CE-merkinnän kiinnittämistä. 

NLF-asetuksen 30 artiklassa säädetään muun muassa siitä, että kiinnittämällä tai kiinnityttämällä tuotteeseen CE-merkinnän, valmistaja osoittaa ottavansa vastuun siitä, että tuote on yhteisön yhdenmukaistamislainsäädännössä säädettyjen kaikkien sovellettavien vaatimusten mukainen. NLF-asetuksessa säädetään, että CE-merkinnän tulee olla NLF-asetuksen liitteen II kuvan mukainen. Liitteessä on säädetty merkinnän kokovaatimuksista. NLF-asetuksen 30 artiklassa kielletään myös harhaanjohtavien merkkien, merkintöjen ja kirjoitusten kiinnittäminen tuotteeseen. Artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä rikkomuksista määrättävistä seuraamuksista. Kyseinen kohta on Suomessa täytäntöönpantu CE-merkintärikkomuksesta annetulla lailla. 

Pykälän 2 momentin mukaan CE-merkintä olisi pakollinen ja se olisi kiinnitettävä aina ennen kuin hissi tai hissin turvakomponentti saatetaan markkinoille. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn jälkeen hissiin ja hissin turvakomponenttiin saataisiin kiinnittää CE-merkintä. CE-merkintä olisi kiinnitettävä kaikkiin uusiin hisseihin ja hissin turvakomponentteihin riippumatta siitä, ovatko ne valmistettu jäsenvaltioissa vai kolmansissa maissa. CE-merkintä ei osoita sitä, että hissi tai hissin turvakomponentti on valmistettu Euroopan unionissa. CE-merkintä kiinnitetään tuotteisiin, jotka saatetaan ETA-maiden ja Turkin markkinoille, riippumatta siitä, onko ne valmistettu ETA-maassa, Turkissa vai jossain muussa maassa. Kiinnittämällä CE-merkinnän hissiin hissin toimittaja ottaa täyden vastuun, että hissi on Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä säädettyjen kaikkien sovellettavien vaatimusten mukainen. Samanlaisen vastuun ottaa myös hissin turvakomponentin valmistaja kiinnittäessään turvakomponenttiin CE-merkinnän. CE-merkintä riittää yksin osoittamaan, että tuote on vaatimusten mukainen. Merkintä olisi kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi jokaiseen hissikoriin tai hissin turvakomponenttiin. Jos CE-merkintää ei olisi mahdollista kiinnittää hissin turvakomponenttiin, se olisi kiinnitettävä hissin turvakomponenttiin erottamattomasti kiinnitettyyn kilpeen. Hissiturvallisuusviranomainen valvoisi markkinoita ja pyrkisi varmistamaan, että CE-merkintää ei käytetä väärin hisseissä ja hissin turvakomponenteissa. 

CE-merkintä antaa olennaista tietoa eri tahoille kuten viranomaisille. CE-merkinnän tulisikin tästä syystä olla helposti kaikkien osapuolten nähtävillä. Merkinnän on oltava pysyvä siten, ettei sitä voida poistaa tuotteesta ilman, että tästä jää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa selviä jälkiä. 

Pykälän 3 momentin mukaan hissin CE-merkinnän yhteyteen olisi merkittävä sen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, joka osallistuu johonkin seuraavista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä: 

a) lopputarkastus; (tämä vastaisi hissidirektiivin liitettä V) 

b) yksikkökohtainen tarkastus; (tämä vastaisi hissidirektiivin liitettä VIII) 

c) tuotteiden, tuotannon tai täydellinen laadunvarmistus (tämä vastaisi hissidirektiivin liitteitä X, XI tai XII). 

Pykälän 4 momentin mukaan hissin turvakomponentin CE-merkinnän yhteyteen olisi merkittävä sen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, joka osallistuu johonkin seuraavista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä: 

a) tuotteiden laadunvarmistus; (tämä vastaisi hissidirektiivin liitettä VI) 

b) täydellinen laadunvarmistus; (tämä vastaisi hissidirektiivin liitettä VII) 

c) hissien turvakomponenttien tyypinmukaisuus satunnaisten tarkastusten avulla (tämä vastaisi hissidirektiivin liitettä IX). 

Pykälän 5 momentin mukaan ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron kiinnittäisi laitos itse tai sen ohjeiden mukaisesti valmistaja, valmistajan valtuutettu edustaja tai hissin toimittaja tai hissin toimittajan valtuutettu edustaja. 

Pykälän 6 momentin mukaan CE-merkintään ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumeroon voitaisiin liittää muuta tietoa, joka liittyy hissin tai hissin turvakomponentin erityisvaaraan tai -käyttöön. 

Pykälällä pantaisiin täytäntöön hissidirektiivin 18 ja 19 artiklat. 

3 luku Talouden toimijoiden velvollisuudet 

Ehdotetun lain 3 luvussa olisi säännökset talouden toimijoiden velvollisuuksista. Säännökset vastaisivat hissidirektiivin 2 luvun säännöksiä. Hissidirektiivissä on selkeytetty asentajan, valmistajan ja valtuutetun edustajan velvollisuuksia ja otettu käyttöön maahantuojan ja jakelijan velvollisuudet. Talouden toimijoiden velvollisuudet on mukautettu NLF-päätökseen.  

15 §.Hissin toimittajan velvollisuus varmistaa hissin vaatimustenmukaisuus. Hissin toimittajan olisi pykälän 1 momentin mukaan varmistettava, että markkinoille saatettava hissi olisi suunniteltu, valmistettu, asennettu ja testattu esitetyn lain olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissin toimittajan olisi laadittava tekniset asiakirjat ja huolehdittava siitä, että hissille suoritettaisiin 12 §:n mukainen soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa olisi käytettävä ilmoitettua laitosta. Arvioinnissa käytetään hissidirektiivin liitteiden mukaisia moduuleja, jotka perustuvat NLF-päätökseen. Kun hissin vaatimustenmukaisuus olisi osoitettu sovellettavien olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten suhteen, hissin toimittajan olisi laadittava 13 §:ssä tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä hissiin 14 §:n mukaisesti CE-merkintä. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi kuuluttava edelleen yksinomaan hissin toimittajan velvollisuuksiin. 

Hissin toimittajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa hissin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska hissin toimittajalla on yksityiskohtaiset tiedot hissin suunnittelusta, valmistuksesta, asennuksesta ja testauksesta. 

Pykälän 3 momentin mukaan hissin toimittajan olisi säilytettävä tekniset asiakirjat, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tarvittaessa ilmoitetun laitoksen myöntämä EU-tyyppitarkastustodistus, EU-suunnittelutarkastustodistus ja laatujärjestelmän hyväksymispäätös kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun hissi on saatettu markkinoille. Ilmoitettu laitos hyväksyy hissin toimittajan tai hissin turvakomponentin valmistajan laatujärjestelmän, jolla varmistetaan hissin ja hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuus. Menetelmää käytetään hissidirektiivin laatujärjestelmiin perustuvissa moduuleissa eli hissidirektiivin liitteissä VI, VII, X, XI, XII. 

Pykälän 4 momentin mukaan hissin toimittajan olisi tutkittava tarvittaessa vaatimustenvastaiset hissit ja hissejä koskevat valitukset sekä pidettävä niistä kirjaa, silloin kun se katsotaan tarpeelliseksi kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 7 artiklan 1-4 kohdat. 

16 §.Hissin toimittajan velvollisuus varmistaa hissin jäljitettävyys sekä ilmoittaa yhteystietonsa. Pykälän 1 momentin mukaan hissin toimittajan olisi varmistettava, että hissiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka perusteella hissi voidaan tunnistaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissin toimittajan olisi ilmoitettava hississä nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä sekä postiosoite, josta hänet tavoittaa. Osoitteessa olisi ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta hissin toimittajaan saa yhteyden. Pykälä vastaa hissidirektiivin 7 artiklan 5 ja 6 kohtaa. 

17 §.Hissin toimittajan velvollisuus antaa ohjeet. Pykälän mukaan hissin toimittajan olisi varmistettava, että hissin mukana on hissidirektiivin liitteessä I kohdassa 6.2 tarkoitetut ohjeet suomen tai ruotsin kielellä. Kielen osalta kyseessä on kansalliseen harkintaan perustuva vaatimus. Ohjeiden ja merkintöjen olisi oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia. Pykälän tarkoittamat muut merkinnät tarkoittaisivat ohjauskaapin painonappien ja kytkimien merkintöjä sekä muissa hissin osissa olevia merkintöjä ja kylttejä esimerkiksi sähkökaapit, koneisto, hissikori ja ovet. 

18 §.Hissin toimittajan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ja ilmoittaa vaarasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hissin toimittajan velvollisuudesta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin tilanteissa, joissa hissi ei ole vaatimustenmukainen. Jos hissin toimittajan olisi syytä epäillä, että sen markkinoille saattama hissi ei täytä esitetyn lain vaatimuksia, olisi hissin toimittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin hissin saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että jos hissi aiheuttaisi vaaran, hissin toimittajan olisi välittömästi tiedotettava asiasta niiden EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa se oli saattanut markkinoille hissin, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. 

Tämän lain 73 §:n mukaan hissin toimittajan olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä hissiturvallisuusviranomaisen kanssa, jotta hissin toimittajan markkinoille saattamiin hisseihin liittyvät vaarat saadaan poistettua. 

19 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuus. Ehdotetussa laissa käsite valmistaja tarkoittaa hissin turvakomponentin valmistajaa. Hissien kohdalla vastaava taho on hissin toimittaja. Ehdotetussa laissa on siis eroteltu hissin turvakomponentin valmistajan velvollisuudet hissin toimittajan velvollisuuksista. Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan olisi varmistettava, että markkinoille saatettava hissin turvakomponentti on suunniteltu ja valmistettu ehdotetun lain 7 §:ssä tarkoitettujen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ehdotetun lain 7 §:n 4 momentin valtuutussäännöksen nojalla on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella näistä olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista. Hissidirektiivin liitteessä 1 on säädetty olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Ehdotetussa 15 §:ssä on vastaava säännös, joka koskee hissin toimittajaa, kuitenkin sillä erotuksella että hissin toimittajan on myös suunnittelun ja valmistuksen lisäksi myös testattava ja asennettava hissi olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. 

Pykälän 2 momentin mukaan turvakomponentin valmistajan olisi laadittava tekniset asiakirjat ja huolehdittava siitä, että hissin turvakomponentille suoritettaisiin 11 §:n mukainen soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa olisi käytettävä ilmoitettua laitosta. Kun hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuus olisi osoitettu sovellettavien olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten suhteen, valmistajan olisi laadittava 13 §:ssä tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä hissin turvakomponenttiin 14 §:n mukaisesti CE-merkintä. Hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. 

Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot hissin turvakomponentin suunnittelusta ja valmistuksesta. 

Pykälän 3 momentin mukaan valmistajan olisi säilytettävä tekniset asiakirjat, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tarvittaessa ilmoitetun laitoksen myöntämä EU-tyyppitarkastustodistus ja laatujärjestelmän hyväksymispäätös kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun hissin turvakomponentti on saatettu markkinoille. 

Pykälällä toimeenpantaisiin hissidirektiivin artiklan 8 kohdat 1-3. 

20 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa sarjatuotannon vaatimustenmukaisuus ja testata tuotetta. Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan olisi varmistettava, että sarjatuotannossa valmistettu hissin turvakomponentti on vaatimustenmukainen. Hänen tulisi ottaa huomioon muutokset hissin turvakomponentin suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, joiden mukaisia hissin turvakomponentin ilmoitetaan olevan. Säännös olisi uusi ja vastaisi hissidirektiivin 8 artiklan 4 kohdan 1 alakohtaa. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että valmistajan on silloin, kun se katsotaan kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tarpeelliseksi, tehtävä näytteisiin perustuvia testejä markkinoilla saataville asetetuille hissin turvakomponenteille, tutkittava valitukset sekä vaatimusten vastaiset hissin turvakomponentit ja hissin turvakomponenttien palautukset ja pidettävä tarvittaessa niistä kirjaa. Valmistajalla olisi lisäksi velvollisuus tiedottaa jakelijoille ja hissin toimittajille tällaisesta toiminnasta. Kyseessä olisi uusi vaatimus ja se perustuisi hissidirektiivin 8 artiklan 4 kohdan 2 alakohtaan. 

21 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa hissin turvakomponentin jäljitettävyys ja ilmoittaa yhteystietonsa. Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan olisi varmistettava, että sen markkinoille saattamiin hissin turvakomponenttiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka perusteella hissin turvakomponentti voidaan tunnistaa. Siinä tapauksessa, että vaaditut tiedot eivät mahtuisi hissin turvakomponenttiin sen koon tai luonteen takia, tiedot voisi esittää hissin turvakomponenttiin erottamattomasti kiinnitetyssä kilvessä. Vaatimus olisi uusi ja se vastaisi hissidirektiivin 8 artiklan kohtaa 5. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin myös valmistajan velvollisuudesta ilmoittaa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa, josta hänet tavoittaa. Tiedot voitaisiin antaa hissin turvakomponentissa tai, jos se ei ole mahdollista, turvakomponenttiin erottamattomasti kiinnitetyssä kilvessä. Osoitteessa olisi ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan saa yhteyden. Vaatimus olisi uusi ja se vastaisi hissidirektiivin 8 artiklan kohtaa 6. 

22 §.Valmistajan velvollisuus antaa ohjeet. Valmistajan on varmistettava, että hissin turvakomponentin mukana on hissidirektiivin liitteessä I kohdassa 6.1 tarkoitetut ohjeet suomen tai ruotsin kielellä. Esitetyn lain 7 §:n 4 momentin valtuutuksen nojalla säädettäisiin hissin turvakomponentin olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista, joihin sisältyisivät ohjeet. Tällaisten ohjeiden ja muiden merkintöjen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia. Pykälän tarkoittamat muut ohjeet tarkoittavat esimerkiksi hissin turvakomponentissa olevia kylttejä tai muita merkintöjä. 

Kielen osalta kyseessä on kansalliseen harkintaan perustuva vaatimus. Vaatimus vastaisi hissidirektiivin 8 artiklan kohtaa 7. Vastaavanlainen vaatimus hissien osalta on hissin toimittajalle esitetyn lain 17 §:ssä. 

23 §.Valmistajan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ja ilmoittaa vaarasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin tilanteissa, joissa hissin turvakomponentti ei ole vaatimustenmukainen. Valmistajan olisi joko saatettava komponentti vaatimusten mukaiseksi, poistettava se markkinoilta tai järjestettävä tuotteen palautus, jos hänen on syytä epäillä, että markkinoille saatettu hissin turvakomponentti ei ole vaatimusten mukainen. Vaatimustenvastainen turvakomponentti tulisi ensisijaisesti saattaa vaatimustenmukaiseksi, mutta vaatimustenvastaisuus voi edellyttää myös markkinoille saatettujen turvakomponenttien poistamista markkinoilta ja jo myytyjen tuotteiden palauttamista. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta välittömästi ilmoittaa EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa valmistaja on asettanut hissin turvakomponentin saataville markkinoilla, ja ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. 

24 §.Valtuutetun edustajan velvollisuudet. Pykälässä ehdotetaan säännöstä valtuutetun edustajan valtuuttamisesta ja tehtävistä, joita hissin toimittaja tai valmistaja voisi antaa valtuutetulle edustajalle. Pykälän 1 momentin mukaan valmistaja tai hissin toimittaja voisi nimittää kirjallisella toimeksiannolla valtuutetun edustajan. 

Pykälän 2 momentissa rajattaisiin se, mitä tehtäviä edustajalle ei voida antaa. Säännöksen mukaan edustaja ei voisi vastata hissin tai hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta ja teknisten asiakirjojen laatimisesta vaan niiden tulisi olla hissin toimittajan ja valmistajan vastuulla. 

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset toimeksiannosta, jonka hissin toimittaja tai valmistaja antaa valtuutetulle edustajalle. Sen mukaan toimeksiannossa olisi valtuutettu edustaja oikeutettava pitämään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tarvittaessa valmistajan tai hissin toimittajan laatujärjestelmään liittyvä hyväksymispäätös ja tekniset asiakirjat tämän lain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun hissin turvakomponentti tai hissi on saatettu markkinoille. Valtuutetun edustajan tehtävät painottuisivat erityisesti yhteydenpitoon esitetyn lain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Säännös vastaisi hissidirektiivin artiklan 9 kohtaa 1 ja 2 a. Valtuutetun edustajan tiedonanto- ja yhteistyövelvollisuudesta on säädetty 8 luvussa. 

25 §.Maahantuojan velvollisuus varmistua hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuudesta ja asiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä sekä velvollisuus ilmoittaa vaarasta. Lakiehdotuksessa säädettäisiin myös nykyistä selkeämmin yksityisiä maahantuojia koskevista velvoitteista. Vastaavia yksityisiä maahantuojia koskevia velvoitteita on myös voimassa olevassa laissa ja heihin on laissa viitattu käsitteellä "markkinoille saattamisesta vastaava henkilö". 

Pykälällä tarkennettaisiin maahantuojan nimenomaisia velvoitteista toimijaketjussa. Pykälän 1 momentin mukaan maahantuojan on saatettava markkinoille ainoastaan vaatimukset täyttäviä hissin turvakomponentteja. 

Pykälän 2 momentin mukaan maahantuojan on ennen hissin turvakomponentin markkinoille saattamista varmistettava, että valmistaja on varmistanut hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden ja suorittanut ehdotetun lain 11 §:ssä tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Lisäksi maahantuojan on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, hissin turvakomponenttiin on kiinnitetty CE-merkintä, hissin turvakomponentin mukana on vaaditut asiakirjat ja ohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Maahantuojalla ei, samoin kuin ei jakelijallakaan, olisi velvollisuutta suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että jos maahantuojalla on syytä epäillä, että hissin turvakomponentti ei ole tässä laissa säädettyjen vaatimusten mukainen, hän ei saa saattaa turvakomponenttia markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos hissin turvakomponentti saattaisi aiheuttaa vaaraa, maahantuojan olisi ilmoitettava siitä valmistajalle ja hissiturvallisuusviranomaiselle. Pykälä perustuisi hissidirektiivin 10 artiklan 1-2 kohtaan. 

26 §.Maahantuojan velvollisuus säilyttää ja toimittaa asiakirjoja. Pykälän mukaan maahantuojan olisi pidettävä kymmenen vuoden ajan hissin turvakomponentin markkinoille saattamisesta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös ja tarvittaessa ilmoitetun laitoksen myöntämä EU-tyyppitarkastustodistus ja laatujärjestelmän hyväksymispäätös hissiturvallisuusviranomaisen saatavilla ja annettava tekniset asiakirjat pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle. 

27 §.Maahantuojan velvollisuus ilmoittaa yhteystietonsa. Pykälän mukaan maahantuojan olisi ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten joko hissin turvakomponentissa, tai jos tämä ei ole mahdollista, hissin turvakomponentin pakkauksessa tai hissin turvakomponentin mukana olevassa asiakirjassa. Pykälä vastaisi hissidirektiivin 10 artiklan 3 kohtaa. 

28 §.Maahantuojan velvollisuus varmistaa hissin turvakomponentin ohjeet. Maahantuojan on varmistettava, että hissin turvakomponenttiin liitetään 22 §:ssä tarkoitetut ohjeet suomeksi tai ruotsiksi. Näistä ohjeista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella esitetyn lain 7 §:n 4 momentin valtuutuksen nojalla. Nämä ohjeet tarkoittaisivat hissidirektiivin liitteessä I kohdassa 6.1. säädettyjä ohjeita. 

Pykälän mukaan maahantuojan olisi varmistuttava siitä, että hissin turvakomponenttiin liitetään hissidirektiivin liitteessä I kohdassa 6.1. tarkoitetut ohjeet. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi maahantuojalle velvollisuus varmistaa, että hissin turvakomponentin mukana olevat ohjeet on annettu siten kuin kielilaissa säädetään. Direktiivin 10 artiklan 4 kohta antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden säätää siitä, että ohjeet annetaan kyseisen valtion kotimaisilla kielillä. 

29 §.Maahantuojan velvollisuus varmistaa hissin turvakomponentin varastointi- ja kuljetusolosuhteet. Maahantuojan olisi pykälän mukaan varmistettava, etteivät hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuus vaarannu hänen vastuullaan olevan varastoinnin tai kuljetuksen aikana. Säännös perustuisi hissidirektiivin 10 artiklan 5 kohtaan. 

30 §.Maahantuojan velvollisuus testata hissin turvakomponentteja. Pykälän mukaan maahantuojan olisi silloin, kun se katsotaan kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tarpeelliseksi, tehtävä testejä markkinoilla saataville asetetuille hissin turvakomponenteille ja tutkittava valitukset, vaatimustenvastaiset hissin turvakomponentit ja hissin turvakomponenttien palautukset ja tarvittaessa pidettävä niistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille ja hissin toimittajille tällaisesta toiminnasta. Pykälä vastaisi direktiivin 10 artiklan 6 kohtaa. 

31 §.Maahantuojan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ja ilmoittaa vaarasta. Pykälässä olisi säännöksiä maahantuojan velvollisuudesta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ja niistä ilmoittamisesta tämän lain noudattamisen valvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Pykälän 1 momentin mukaan maahantuojan, jolla on syytä epäillä, että hissin turvakomponentti, jonka hän on saattanut markkinoille, ei ole tämän lain vaatimusten mukainen on, viipymättä saatettava hissin turvakomponentti vaatimusten mukaiseksi, poistettava se markkinoilta tai ryhdyttävä palautusmenettelyyn. 

Pykälän 2 momentin mukaan maahantuojan, joka katsoo, että hissin turvakomponentti saattaa aiheuttaa vaaran, on lisäksi tiedotettava asiasta välittömästi niiden EU-jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa maahantuoja on asettanut hissien turvakomponentteja saataville markkinoilla ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Pykälä vastaa direktiivin 10 artiklan 7 kohtaa. 

32 §.Jakelijan velvollisuus varmistua hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuudesta ja sitä koskevista asiakirjoista sekä velvollisuus ilmoittaa vaarasta. Pykälässä säädettäisiin jakelijaa koskevista velvollisuuksista, joista hänen tulee vastata ennen hissin turvakomponentin asettamista saataville markkinoilla. Jakelijalla tarkoitetaan muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin hissin toimittajaa, valmistajaa tai maahantuojaa, joka osana hissin turvakomponentin toimitusketjua asettaa hissin turvakomponentin saataville markkinoilla. 

Pykälän 1 momentissa olisi yleissäännös, jonka mukaan jakelijan olisi oltava huolellinen ja otettava lain vaatimukset asianmukaisesti huomioon asettaessaan hissin turvakomponentin saataville markkinoilla. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin jakelijan velvollisuudesta tarkastaa ennen hissin turvakomponentin asettamista saataville markkinoilla, että hissin turvakomponentissa on CE-merkintä, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tuotteen mukana on vaaditut asiakirjat. Jakelijan olisi myös tarkastettava, että hissin turvakomponentissa on hissidirektiivin liitteessä I kohdassa 6.1 tarkoitetut ohjeet suomen ja ruotsin kielellä. Esitetyn lain 7 §:n 3 momentin valtuutuksen nojalla säädettäisiin hissin turvakomponentin olennaisista terveys- ja turvallisuusvaatimuksista, joihin sisältyisivät ohjeet. Jakelijan olisi myös tarkastettava, että hissin turvakomponentissa on 21 ja 27 §:ssä säädetyt merkinnät, joiden perusteella tuote voidaan jäljittää. Hissin turvakomponentin jäljitettävyydellä tarkoitetaan sekä tuotteen tyyppi-, erä-, tai sarjanumeroa että valmistajan ja maahantuojan antamia yhteystietoja. 

Pykälän 3 momentissa asetettaisiin jakelijalle vastaava velvoite kuin maahantuojalle ehdotetun lain 25 §:ssä. Säännöksen mukaan jos jakelijalla on syytä epäillä, että hissin turvakomponentti ei ole lain vaatimusten mukainen, hän ei saisi asettaa hissin turvakomponenttia saataville markkinoilla, ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Tilanteessa, jossa hissin turvakomponentti voisi aiheutua vaaraa, jakelijan olisi ilmoitettava asiasta valmistajalle tai maahantuojalle ja hissiturvallisuusviranomaiselle. 

33 §.Jakelijan velvollisuus varmistaa hissiturvakomponentin varastointi- ja kuljetusolosuhteet. Pykälässä säädettäisiin jakelijan velvollisuudesta varmistaa, etteivät varastointi- tai kuljetusolosuhteet vaaranna hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuutta sinä aikana, jona hissin turvakomponentti on hänen vastuullaan. Pykälä perustuisi hissidirektiivin 11 artiklan 3 kohtaan. 

34 §.Jakelijan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin ja ilmoittaa vaarasta. Pykälän 1 momentissa säädetäisiin jakelijan velvollisuudesta varmistaa korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen tilanteessa, jossa jakelija epäilee, että hänen markkinoille saataville asettamansa hissin turvakomponentti ei vastaa vaatimuksia. Säännös olisi muilta osin vastaava kuin valmistajalle ja maahantuojalle ehdotettu velvoite, mutta jakelijan ei edellytetä itse ryhtyvän saattamaan hissin turvakomponenttia vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai palauttamiseksi. Sen sijaan hänen tulee varmistaa, että näihin toimenpiteisiin ryhtyy jokin muu taho, joka on vastannut hissin turvakomponentin valmistamisesta tai tuonut sen maahan. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos hissin turvakomponentti aiheuttaisi vaaran, jakelijan olisi välittömästi tiedotettava asiasta niiden EU-jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa jakelija on asettanut hissin turvakomponentteja saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenmukaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Näiltäkin osin velvoite olisi vastaava kuin valmistajalle ja maahantuojalle asetettu. 

35 §.Valmistajan velvollisuuksien soveltaminen maahantuojaan ja jakelijaan. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa maahantuojaa ja jakelijaa koskisivat samat velvollisuudet kuin valmistajaa. Tällainen tilanne olisi se, että hissin turvakomponentti saatetaan markkinoille omalla nimellä tai tavaramerkillä. Myös markkinoille jo saatetun hissin turvakomponentin muuttaminen niin, että se voi vaikuttaa lain vaatimusten täyttymiseen, johtaisi siihen, että muutoksen tehneeseen maahantuojaan tai jakelijaan sovellettaisiin valmistajan velvollisuuksia. Kyseessä olisi uusi vaatimus ja se perustuisi hissidirektiivin 12 artiklaan. 

4 luku Hissialan työt 

36 §.Hissityön määritelmä. Pykälässä säädettäisiin hissityön määritelmästä. Pykälän 1 momentissa tarkoitetuksi hissityöksi määriteltäisiin hissin huolto-, korjaus- ja muutostyöt. 

Pykälän 2 momentin mukaan uuden hissin asentamista ei nykyisistä säädöksistä poiketen enää määriteltäisi tässä laissa tarkoitetuksi hissityöksi, koska uuden hissin asentamiseen ja markkinoille saattamiseen liittyvät vaatimukset säädetään hissidirektiivissä. Uuden hissin suunnittelun, valmistuksen, asentamisen ja markkinoille saattamisen vaatimuksista sekä hissin toimittajan velvollisuuksista säädettäisiin tämän lain 3 luvussa. Uuden hissin asentamiselle ei katsota olevan mahdollista asettaa kansallisia urakointitoiminnan ilmoitusvaatimuksia, koska ne rajoittaisivat tuotteiden vapaata liikkumista. Markkinoille saattamisen jälkeiselle toiminnalle, kuten huollolle, korjaukselle ja tarkastamiselle, on mahdollista asettaa vastaavanlaisia vaatimuksia. 

Pykälän 3 momentin mukaan hissin purkutyötä ei katsottaisi hissityöksi, kun sähköiskun vaara sekä hissin korin ja vastapainon putoamisen vaara on poistettu. 

37 §.Hissiturvallisuuden taso. Pykälän 1 momentti sisältäisi hissiturvallisuuslain keskeisen aineellisoikeudellisen säännöksen. Hissiturvallisuuden saavuttamiseksi ja häiriöiden välttämiseksi määriteltäisiin pykälässä yleisellä tasolla, miten hissit on huollettava ja korjattava, miten niille tehtävät muutostyöt on suunniteltava ja tehtävä sekä miten niitä on käytettävä. Lähtökohtana on, että hissistä ei saisi aiheutua henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa. Hissi ei myöskään saisi aiheuttaa sähköisesti tai sähkömagneettisesti kohtuutonta häiriötä ja toisaalta siltä edellytettäisiin kohtuullista häiriönsietoa. Hissin huoltamisesta säädettäisiin lain 50 §:ssä ja hissin korjaamisesta säädettäisiin lain 51 §:ssä. Hissiturvallisuuden tasoon vaikuttaa myös se, että lain 38 §:n mukaan hissitöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja opastettuja työhön sekä se, että työtä valvotaan niin, että hissiturvallisuuden taso pysyy hyvänä. 

Pykälän 2 momentin mukaan sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta hisseihin sovellettaisiin mitä sähköturvallisuuslaissa asiasta säädetään, koska hissit voidaan siltä osin rinnastaa sähkölaitteistoihin. 

Uuden hissien turvallisuudesta ja markkinoille saattamisesta säädetään hissidirektiivissä, joten niitä käsiteltäisiin lain 2 ja 3 luvuissa. 

38 §.Hissityön edellytykset. Pykälässä asetettaisiin perusvaatimukset hissitöille. Perusvaatimuksiin liittyvistä kelpoisuudesta ja ammattitaitovaatimuksista säädettäisiin tarkemmin jäljempänä laissa. 

Pykälän 1 kohdan mukaan toiminnanharjoittajan tulisi nimetä hissitöiden turvallisuudesta vastaavaksi henkilöksi hissitöiden johtaja. Hissitöiden johtajan tulisi olla luonnollinen henkilö, jonka kelpoisuuden toteaisi pätevyydenarviointilaitos. 

Pykälän 2 kohdan mukaan itsenäisesti hissitöitä tekevältä ja valvovalta henkilöltä vaadittaisiin riittävää ammattitaitoa. Tällaiselta henkilöltä ei kuitenkaan edellytettäisi pätevyystodistusta tai muuta vastaavaa osoitusta, vaan hissitöiden johtajan tehtävänä olisi huolehtia, että hissitöissä käytetään riittävän ammattitaitoisia henkilöitä. Itsenäisesti hissitöitä tekevän ja valvovan henkilön ammatillisista perusvaatimuksista säädettäisiin 45 §:n 2 momentissa. 

Pykälän 3 kohdan mukaan edellytettäisiin, että toiminnanharjoittajan käytössä on tarpeelliset työvälineet, kuten työkalut ja mittavälineet, sekä hissi- ja sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. 

Pykälän 4 kohdan mukaan hissitöitä tekevän toiminnanharjoittajan tulisi tehdä ilmoitus hissiturvallisuusviranomaiselle ennen hissityön aloittamista. Ilmoittamisesta säädettäisiin tarkemmin 42 §:ssä. 

39 §.Hissitöiden johtajan tehtävät. Pykälässä säädettäisiin hissitöiden johtajan vastuusta ja tehtävistä. Hissitöiden turvallisuuden varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista, että vastuu toimintaa koskevien säännösten noudattamisesta on selvästi kohdennettu hissitöiden johtajaan. Pykälän 1 momentin mukaan vastuu siitä, että hissityössä noudatetaan ehdotetun lain 37 §:n säännöksiä, olisi hissitöiden johtajalla. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissitöiden johtajan tehtäviin kuuluisi huolehtia siitä, että hissitöissä noudatetaan hissiturvallisuuslakia, hissit ovat säännösten mukaisia tehdyn työn jälkeen ja että työntekijät ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettuja tehtäviinsä. Käytännössä tehtävät liittyisivät lähinnä työntekijöiden ammattitaidon varmistamiseen, työntekijöiden opastamiseen, työskentelyn ja työn lopputuloksen valvontaan, riskien arviointiin, työntekijöiden nimeämiseen, poikkeamatilanteiden hallintaan sekä työvälineistä ja työn ulkoisista puitteista huolehtimiseen. 

40 §.Hissitöiden johtajana toimimisen edellytykset. Hissitöiden johtajana toimimisen olennaisena edellytyksenä on, että henkilön asema organisaation palveluksessa on sellainen, että hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia tehtävästään. Pykälän 1 momentissa korostetaankin hissitöiden johtajan tosiasiallista mahdollisuutta huolehtia tehtävästään. Tämän edellytyksen täyttymiseksi henkilön tulisi 2 momentin mukaisesti toisaalta joko itse toimintaa harjoittavana tai palvelussuhteen nojalla olla asemassa, jossa hänellä on valta vaikuttaa vastuullaan oleviin asioihin, ja toisaalta hänellä tulisi olla kiinteä kosketus töiden suorittamiseen. Palveluksessa olo edellyttää pääsääntöisesti työ- tai virkasuhdetta, mutta kyseeseen saattaa tulla myös esimerkiksi yhtiömiehen tai toimitusjohtajan asemassa oleva henkilö. 

Jos kyseessä on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, konserni, olisi jokaisella kokonaisuuteen kuuluvalla yrityksellä oltava palveluksessaan hissitöiden johtaja. 

Jotta hissitöiden johtajan ammattitaito säilyisi, hänet velvoitettaisiin 3 momentin mukaisesti tuntemaan kulloinkin voimassa olevat turvallisuutta koskevat vaatimukset sekä ylläpitämään ammattitaitoaan. Määrämuotoisia toimenpiteitä tämän osoittamiseksi ei kuitenkaan säädettäisi, jotta usein pienyrittäjinä toimiviin toiminnanharjoittajiin ja hissitöiden johtajiin ei kohdistuisi kohtuuttoman paljon kustannuksia aiheuttavia jatkuvaluonteisia ylläpitovaatimuksia. 

41 §.Hissitöiden johtajan nimeäminen. Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan olisi nimettävä hissitöiden johtaja ennen toiminnan aloittamista. Pykälän 2 momentissa edellytettäisiin, että hissitöiden johtajan vaihtuessa olisi kolme kuukautta aikaa nimetä uusi hissitöiden johtaja. Uutta hissitöiden johtajaa ei tarvitsisi nimetä lyhytaikaisen poissaolon, kuten vuosiloman ajaksi. 

Jotta kiinteä kosketus töiden suorittamiseen toteutuisi, hissitöiden johtaja tulisi lähtökohtaisesti nimetä toiminnanharjoittajan omasta henkilöstöstä. Se ei kuitenkaan aina ole mahdollista varsinkaan pienten yritysten kohdalla, joten on tarpeen sallia hissitöiden johtajan palkkaaminen yrityksen ulkopuolelta. Toisaalta jotta tosiasiallinen mahdollisuus huolehtia tehtävistä toteutuisi, on pykälän 3 momentissa tarpeen rajata saman henkilön nimeäminen enintään kolmelle toiminnanharjoittajalle samanaikaisesti. 

42 §.Ilmoitus hissiturvallisuusviranomaiselle ja muutoksista ilmoittaminen. Pykälän 1 momentin mukaan hissitöitä tekevän toiminnanharjoittajan tulisi tehdä ilmoitus hissiturvallisuusviranomaiselle ennen hissityön aloittamista. Tällä mahdollistettaisiin toiminnan valvonta sekä se, että hissitöiden johtajat yleensä tulevat nimetyiksi. Toiminnanharjoittaja voisi aloittaa hissityöt heti, kun ilmoitus hissiturvallisuusviranomaiselle on tehty. Menettely ei siis edellyttäisi sitä, että hissiturvallisuusviranomainen myöntäisi luvan, jonka perusteella hissitöitä voisi tehdä. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta olisi käytävä ilmi toiminnanharjoittajaa, toimipaikkoja ja hissitöiden johtajaa koskevat tiedot. Ilmoituksessa olisi selvitettävä, että 38 §:n 1 - 3 kohdissa säädetyksi esitetyt hissityön edellytykset ja 40 §:n 2 momentissa säädetyksi esitetyt hissitöiden johtajana toimimisen edellytys sekä 46 §:ssä säädetyksi esitetyt hissitöiden johtajan pätevyysvaatimus täyttyvät. Ilmoitukseen olisi liitettävä hissitöiden johtajaksi nimetyn henkilön suostumus. 

Pykälässä mainituissa asioissa sekä muissa toiminnan kannalta oleellisissa asioissa tapahtuvista muutoksista olisi pykälän 3 momentin mukaisesti ilmoitettava hissiturvallisuusviranomaiselle kuukauden kuluessa muutoksesta. 

Uuden hissin asentamisesta, jota ei katsota tämän lain tarkoittamaksi hissityöksi, ei vaadittaisi ilmoitusta hissiturvallisuusviranomaiselle. Hissiturvallisuusviranomainen valvoisi kuitenkin myös kyseistä toimintaa. 

43 §.Hissiturvallisuusviranomaisen rekisteri ja julkinen tietopalvelu. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi toiminnanharjoittajista, valtuutetuista tarkastajista, valtuutetuista laitoksista ja pätevyydenarviointilaitoksista pidettävästä rekisteristä. Pykälässä säädettäisiin rekisterinpitäjästä, rekisterin käyttötarkoituksesta tietojen luovutus mukaan lukien, rekisteriin merkittävistä tiedoista ja tietojen säilytysajasta. Tarkoituksena on saattaa hissiturvallisuusviranomaisen tätä koskeva sähköinen tietopalvelu vastaamaan voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. 

Pykälän 1 momentin mukaan rekisterinpitäjä olisi hissiturvallisuusviranomainen. Hissiturvallisuusviranomainen pitäisi yllä rekisteriä valvontatehtävien takia sekä sen varmistamiseksi, että hissityöpalveluja tarvitsevat voisivat varmistua toiminnan asianmukaisuudesta. 

Rekisteriin merkittyjä tietoja voisi säilyttää sen aikaa, kun ne olisivat tarpeen valvonnan kannalta. Tiedot olisi poistettava rekisteristä viipymättä, kun ne eivät ole tarpeen enää toiminnan valvontaa varten. Tämä on perusteltua siksi, että tiedot toiminnanharjoittajista, valtuutetuista tarkastajista, valtuutetuista laitoksista ja pätevyydenarviointilaitoksista tulee olla jälkikäteen tarkistettavissa. Tietojen säilyttäminen on perusteltua myös laissa säädetyn seuraamusjärjestelmän kannalta. Rekisteriin merkittäisiin esimerkiksi tieto 76 §:n nojalla annetuista varoituksista ja kielloista toiminnanharjoittajalle tai hissitöiden johtajalle. Jos varoituksen saaja on annetusta varoituksesta huolimatta toistuvasti rikkonut velvollisuuksiaan, hänen toimintansa voidaan 76 §:n mukaan kieltää. Rekisteristä voidaan tarvita jälkikäteen tietoja myös toiminnan kieltämisen ajankohdasta. Rekisteriin tallennettaisiin tietoja myös valtuutetuille tarkastajille, valtuutetuille laitoksille ja pätevyydenarviointilaitoksille annetuista 68 §:n mukaisista valvontatoimenpiteistä. 

Pykälän 2-4 momenteissa säänneltäisiin, mitä tietoja rekisteriin tallennettaisiin eri toimijoiden kohdalla. Hissiturvallisuusviranomainen pitäisi valvontatehtävien takia yllä 42 §:n mukaan ilmoitetuista tiedoista rekisteriä, johon kirjattaisiin toimintailmoituksen tehneet toiminnanharjoittajat sekä toiminnanharjoittajan nimeämät hissitöiden johtajat. Pykälän 2 momentin mukaan rekisteriin merkittäisiin toiminnanharjoittajista seuraavat tiedot: luonnollisen henkilön nimi, henkilötunnus, toiminimi, mahdollinen aputoiminimi, yritys- ja yhteisötunnus, toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan ja muut yhteystiedot (kohta 1), oikeushenkilön toiminimi, mahdollinen aputoiminimi, yritys- ja yhteisötunnus ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan ja muut yhteystiedot (kohta 2), hissitöiden johtajan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot (kohta 3), rekisteröintitunnus (kohta 4) ja toiminnanharjoittajalle ja hissitöiden johtajalle 76 §:n nojalla määrätyt seuraamukset (kohta 5). 

Pykälän 3 momentin mukaan rekisteriin merkittäisiin valtuutetusta tarkastajasta seuraavat tiedot: luonnollisen henkilön nimi, henkilötunnus, toiminimi, mahdollinen aputoiminimi, yritys- ja yhteisötunnus, toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan ja muut yhteystiedot; (kohta 1), valtuutuksen laajuus (kohta 2), rekisteröintitunnus (kohta 3) ja valtuutetun tarkastajan hyväksymisen peruuttaminen (kohta 4). 

Pykälän 4 momentin mukaan rekisteriin merkittäisiin valtuutetuista laitoksista ja pätevyydenarviointilaitoksista seuraavat tiedot: toiminimi, mahdollinen aputoiminimi, yritys- ja yhteisötunnus ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan ja muut yhteystiedot (kohta 1), valtuutuksen laajuus (kohta 2), rekisteröintitunnus (kohta 3), laitoksen hyväksymisen peruuttaminen (kohta 4) ja laitoksen alihankkijan nimi, henkilötunnus, toiminimi, mahdollinen aputoiminimi, yritys- ja yhteisötunnus, pätevyysalue, sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan ja muut yhteystiedot (kohta 5). 

Ehdotettavassa 5 momentissa määriteltäisiin tarkemmin ne tiedot, joita sähköisen tietoverkon kautta voitaisiin luovuttaa julkisesti (julkinen tietopalvelu). Rekisterin tietoja voitaisiin luovuttaa julkisen tietopalvelun kautta siinä määrin, että kansalaisten olisi mahdollista varmistaa hissitöihin käyttämiensä toiminnanharjoittajien, valtuutettujen tarkastajien, valtuutettujen laitosten ja pätevyydenarviointilaitoksen toiminnan luvallisuus. 

Hissiturvallisuusviranomaisen rekisteri olisi henkilörekisteri, koska siihen tallennetaan myös luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietoja, kuten nimi ja henkilötunnus. Viranomaisen henkilörekisterissä olevien henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentin säännöksiä, joiden mukaan sähköinen tietojen luovutus viranomaisen henkilötietorekisteristä on sallittua, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää kyseisiä tietoja. Koska internetin kautta luovutettavien tietojen vastaanottajia tai tietojen käyttötarkoitusta ei ole mahdollista varmistaa, on henkilötietojen luovuttaminen internetverkon kautta mahdollista vain joko säätämällä asiasta erikseen laissa, tai henkilötietolain (523/1999) 8 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla asianomaisten henkilöiden antaman suostumuksen perusteella. Rajoituksen toteuttaminen ei ole tarpeen yksityisyyden suojan vuoksi, jos sähköisen tietoverkon kautta ei luovuteta rekisteröityjen henkilötunnuksia ja kotiosoitetta. 

Julkisen tietopalvelun avulla jokainen voisi tarkastaa ilmoituksen tehneen toiminnanharjoittajan, saada selville tämän nimen ja toimipaikan osoitteen, yritys- ja yhteisötunnuksen, rekisteröintitunnuksen ja hissitöiden johtajan nimen sekä tarkastaa valtuutetun tarkastajan nimen, valtuutetun laitoksen ja pätevyydenarviointilaitoksen toiminimen, toimipaikan osoitteen, yritys- ja yhteisötunnuksen, rekisteröintitunnuksen ja valtuutuksen laajuuden. Muita rekisteriin 2-4 momentissa tallennettavia tietoja ei voisi saada internetverkon kautta. Tietosuojaan liittyvien vaatimusten mukaisesti, julkisen tietopalvelun tietoja voisi hakea vain yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena rekisteröidyn toiminnanharjoittajan nimeä tai toiminnanharjoittajan toimintaoikeutta tai hissitöiden johtajan nimeä tai kuntaa. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin lisäksi tietojen poistamisesta hissiturvallisuusviranomaisen internet-sivustolta. Hissiturvallisuusviranomaisen olisi poistettava toiminnanharjoittaja, valtuutettu tarkastaja, valtuutettu laitos ja pätevyydenarviointilaitos julkisesta tietopalvelusta, jos rekisteröity on lopettanut toimintansa tai toiminnanharjoittajalla ei ole hissitöiden johtajaa, joka täyttää 40 ja 46 §:ssä säädetyt edellytykset eikä toiminnanharjoittaja ole hissiturvallisuusviranomaisen kehotuksessa asetetussa määräajassa ilmoittanut uutta hissitöiden johtajaa. Valtuutettua tarkastajaa, valtuutettua laitosta ja pätevyydenarviointilaitosta koskevat tiedot olisi poistettava hissiturvallisuusviranomaisen sähköisestä tietoverkosta, kun hyväksyminen on peruutettu lainvoiman saaneella päätöksellä tai toiminta on lopetettu. 

44 §.Hissityöturvallisuus. Hissiä voidaan verrata sähkölaitteistoon ja olennainen vaara hissin parissa tehtävässä työssä liittyykin sähköiskuun tai valokaareen. Hissin huoltamiseen, korjaamiseen ja muutostöiden tekemiseen sekä myös uuden hissin asentamiseen on aiheellista soveltaa sähkötyöturvallisuuden osalta sähköturvallisuuslain sähkötyöturvallisuutta koskevaa lukua. Pykälän 1 momentissa säädettäisiinkin, että hissityöhön sekä uuden hissin asentamiseen sovellettaisiin, mitä sähköturvallisuuslain 4 luvussa säädetään sähkötyöturvallisuudesta. 

Sähkön aiheuttamien vaarojen lisäksi hissityössä ja uuden hissin asentamisessa on myös muita vaaratekijöitä. Yleisistä työn tekemisen turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään työturvallisuuslaissa. Työturvallisuuslaki ja sen nojalla annetut säädökset käsittelevät esimerkiksi mekaanisia, kemiallisia ja fysikaalisia vaaroja ja niissä säädetään muun muassa henkilösuojainten ja työvälineiden käytöstä. Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että 1 momentissa tarkoitettujen sähköstä aiheutuvien vaarojen lisäksi olisi otettava huomioon, mitä työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa. 

Sähkötyöturvallisuudesta on olemassa standardi SFS 6002. Se perustuu eurooppalaiseen standardiin EN 50110-1 ja se sisältää kansallisia lisäyksiä. Hissityöturvallisuudesta on kansallinen ohjeellinen standardi SFS 5880. 

45 §.Hissityötä tekevän ammatilliset perusvaatimukset. Pykälän 1 momentin mukaan perusvaatimuksena kaikille hissityötä ja uuden hissin asentamistyötä tekeville olisi, että työntekijän olisi oltava opastettu kyseiseen tehtävään sekä perehtynyt hissiturvallisuutta, sähköturvallisuutta ja yleistä työturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. 

Pykälän 2 momentissa asetettaisiin vaatimuksia itsenäisesti hissityötä tekevälle eli 38 §:n 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle. Itsenäisesti hissityötä tekevä henkilö voisi hissitöiden johtajan alaisuudessa tehdä hissityöt yksin tai huolehtia työryhmässä turvallisuusasioiden täyttymisestä. Muodollista todistusta tai muuta vastaavaa osoittamismenettelyä ei tällaiselle henkilölle asetettaisi, vaan hissitöiden johtajan tehtävänä olisi arvioida henkilön soveltuvuus kulloisiinkin työtehtäviinsä. 

Itsenäisesti hissityötä tekevällä olisi oltava riittävät tiedot ja taidot, jotta työn tekeminen ja työn lopputulos olisivat turvallisia. Itsenäisesti hissityötä tekevän koulutukselle ja työkokemukselle asetettaisiin vaatimuksia. Itsenäisen työskentelyn katsottaisiin edellyttävän, että henkilöllä olisi soveltuva ammatillinen tutkinto tai koulutus ja vähintään puolen vuoden pituinen riittävän laaja-alainen työkokemus hissitöistä tai että henkilöllä olisi kolmen vuoden työkokemus hissitöistä ja riittävät alan perustiedot. 

Henkilön, joka valvoo tai opastaa toista työntekijää, tulisi myös täyttää itsenäisen työskentelyn edellytykset. 

46 §.Hissipätevyys. Henkilön tulisi täyttää tietyt vaatimukset, jotta hän voisi toimia hissitöiden johtajana. Vaatimukset täyttävälle henkilölle myönnettäisiin pykälän 1 momentin mukaan hissipätevyys, joka oikeuttaisi toimimaan hissitöiden johtajana hissien huolto-, korjaus- ja muutostöissä. Pätevyysalue kattaisi myös hissitöissä tarvittavat sähkötyöt. Hissiturvallisuuslakia sovellettaisiin tietyiltä osin hissien lisäksi myös eräisiin muihin henkilöitä siirtäviin laitteisiin. Hissipätevyyttä vaadittaisiin myös henkilöpaternosterhissin, kevythissin, liukuportaan ja liukukäytävän huolto-, korjaus- ja muutostöissä. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hissipätevyyden edellytyksenä olisivat hyväksytysti suoritettu hissiturvallisuustutkinto, soveltuva koulutus ja riittävä työkokemus. Hissiturvallisuustutkinnolla varmistauduttaisiin, että turvallisuuteen liittyvien säädösten ja oleellisten turvallisuusstandardien vaatimukset hallittaisiin riittävästi. Koulutus takaisi riittävän laaja-alaisen teoreettisen osaamisen. Koulutuksen jälkeen henkilön tulisi päästä soveltamaan koulutuksessa saatua oppia käytännössä ja työskennellä kokeneen työntekijän ohjauksessa ja valvonnassa. Niin saavutettaisiin riittävä käytännön perehtyneisyys hissitöiden tekemiseen, hissitöiden johtamiseen, erilaisten hissien tekniikkaan ja hissiturvallisuuteen. Vaadittavan työkokemuksen pituus riippuisi koulutustasosta niin, että sähköalan perustutkinnon suorittamisen jälkeen vaadittaisiin kolmen vuoden pituinen työkokemus ja että korkeamman koulutustason yhteydessä riittäisi kahden vuoden pituinen työkokemus. Työkokemuksen tulisi olla riittävän laaja-alaista, mikä tarkoittaisi sitä, että työkokemusta tulisi olla kaikista hissitöistä eli huolto-, korjaus- ja muutostöistä sekä eri-ikäisistä hisseistä. 

Lakiuudistuksen yhteydessä hissipätevyyden vaatimukset lieventyisivät nykyiseen verrattuna. Uuden hissin rakentaminen ei olisi jatkossa enää hissipätevyyttä edellyttävää toimintaa. Toiseksi, koska uusien hissien asentamista koskeva pätevyysvaatimus poistuisi, ei olisi perusteita enää kahdelle pätevyydelle, vaan yksi hissipätevyys hissitöitä varten riittäisi. Uuden hissipätevyyden voisi saada täyttämällä nykyisen hissipätevyys 2:n vaatimukset ja uudella hissipätevyydellä saisi tehdä kaikkia hissitöitä, myös modernisointia, joka nykyisin edellyttää hissipätevyys 1:n. Pätevyysvaatimuksia lievennettiin myös vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella siten, että hissipätevyys 1:n saamiseksi riitti hissialan ammattitutkinto ja hissipätevyys 2:n edellyttämän työkokemuksen pituutta lyhennettiin neljästä vuodesta kolmeen vuoteen. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadusta työkokemuksesta voitaisiin ottaa huomioon todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti hissitöihin perehdyttävää. 

Pykälän 4 momentin mukaan tutkinnon tai sitä täydentävän koulutuksen oppisisällöstä määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksessa. 

47 §.Hissiturvallisuustutkinto. Hissiturvallisuustutkinnolla varmistetaan, että henkilöllä on riittävät tiedot hissitöiden sekä sähkötöiden turvallisuuteen liittyvistä säännöksistä, määräyksistä, ohjeista ja keskeisimmistä standardeista. Käytännössä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on laatinut tutkintotehtävät, arvostellut vastaukset ja järjestänyt tutkintotilaisuudet. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin hissiturvallisuustutkinto kysymyksessä olevien hissitöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, määräysten ja ohjeiden tuntemusta osoittavaksi hissiturvallisuustutkinnoksi. 

Hissiturvallisuusviranomaisen tehtävänä olisi huolehtia hissiturvallisuustutkinnosta kokonaisuudessaan. Tämän mukaisesti pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hissiturvallisuusviranomainen vahvistaisi tutkintovaatimukset sekä tutkintotodistuksen sisällön ja muodon. Lisäksi hissiturvallisuusviranomainen huolehtisi tutkintojen järjestämisestä sekä tutkintojen tason ja arvostelun valvonnasta. 

48 §.Pätevyystodistukset. Pykälän 1 momentin mukaan pätevyydenarviointilaitos arvioisi hissipätevyyttä hakevan henkilön kelpoisuuden. Jos henkilö täyttäisi vaatimukset, pätevyydenarviointilaitoksen olisi annettava pätevyystodistus. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että pätevyystodistuksen hakemiseen olisi aikaa viisi vuotta hissiturvallisuustutkinnon suorittamisesta. Jos aika ylittyisi, olisi pätevyystodistuksen saamiseksi hissiturvallisuustutkinto suoritettava uudelleen. 

Pykälän 3 momentin mukaan pätevyydenarviointilaitoksen olisi tarvittaessa annettava todistus Suomessa harjoitetusta hissialan ammattitoiminnasta. Tämä olisi tarpeen erityisesti siinä tilanteessa, jossa Suomesta lähdetään muualle Eurooppaan. 

49 §.Ulkomailla hankittu koulutus ja työkokemus. Pykälässä säädettäisiin, miten pätevyydenarviointilaitos ottaa huomioon ulkomailla hankitun koulutuksen ja työkokemuksen, kun se myöntää pätevyystodistukset. Ulkomaisia hakijoita voi olla sekä EU-maista että muualta. 

Pätevyydenarviointilaitoksen tulisi pätevyystodistuksia myöntäessään ottaa huomioon ulkomailla saatu koulutus ja ulkomailla hankittu työkokemus. Päätöksenteon tueksi pätevyydenarviointilaitos voisi pyytää yliopistolta, korkeakoululta tai muulta oppilaitokselta lausunnon siten kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) 4 §:ssä säädetään. Tähän asti vastaavuuslausunto pyydetty Opetushallitukselta.  

Pykälän 2 momentin mukaan pätevyydenarviointilaitos voisi myös myöntää suomalaisen pätevyystodistuksen ulkomaisen pätevyystodistuksen perusteella, jos sen katsotaan vastaavan riittävässä määrin kotimaisia vaatimuksia. Vastaavuusarviointiin liittyen on huomattava, että täsmälleen suomalaisen järjestelmän kaltaista erillistä hissiturvallisuustutkintoa ei ole monessa maassa, mutta turvallisuusmääräysten vaatimusten hallinta hankitaan niissä maissa muilla tavoin. Tarkoitus on, että pätevyydenarviointilaitos voisi myöntää pätevyystodistuksen muusta maasta tulevalle henkilölle, vaikkei hänen lähtömaastaan hankitun pätevyystodistuksensa ehdoissa olisikaan mainintaa erillisestä turvallisuustutkinnosta. 

Pykälän 3 momentilla mahdollistettaisiin henkilön siirtyminen toisesta EU/ETA-alueen maasta Suomeen ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti. Pätevyyden arviointilaitoksen tulisi ottaa huomioon direktiivin vaatimukset ja myöntää pätevyystodistus, jos direktiivi oikeuttaa henkilön siirtymään maasta toiseen ammattia harjoittamaan, ja henkilö täyttää kyseiset vaatimukset. Direktiivi on toimeenpantu lailla ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007 jäljempänä ammattipätevyyslaki). Ammattipätevyysdirektiivi sisältää useita vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmiä. Jos pätevyystodistusta haetaan direktiivin mukaisesti hankitun ammattikokemuksen perusteella (harjoittanut kyseistä ammattia lähtömaassaan riittävän kauan), on pätevyydenarviointilaitoksen tarvittaessa rajoitettava pätevyystodistuksen laajuutta hissitöissä hankitun kokemuksen mukaisesti. 

Ammattipätevyysdirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön muun muassa säätämällä yleislaki ammattipätevyyden tunnustamisesta, jossa säädetään ammattipätevyyden tunnustamista koskevista menettelyistä. Uusi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu laki on annettu 4 päivänä joulukuuta 2016 ja se tuli voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Uuteen lakiin sisältyy ammattipätevyysdirektiiviä muuttaneen direktiivin (2013/55/EU) säännökset, jotka liittyvät muun muassa eurooppalaiseen ammattikorttiin ja osittaiseen ammatinharjoittamisoikeuteen. 

Eurooppalainen ammattikortti on ammattipätevyyden tunnustamista koskeva päätös, jonka muoto poikkeaa nykyisestä eli joka tehdään komission sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän IMI:n avulla. Eurooppalaista ammattikorttia koskevat yksityiskohdat määrittyvät komission täytäntöönpanosäädöksissä (EU) 2015/983. Mainitun täytäntöönpanoasetuksen mukaan ammattikortti voidaan käytännössä myöntää sairaanhoitajan, proviisorin, fysioterapeutin, kiinteistönvälittäjän ja vuoristo-oppaan ammatin harjoittajalle. Sähkö- ja hissialan työt eivät ole olleet komission ja jäsenvaltioiden välillä käydyissä keskusteluissa esillä ammatteina, joille ammattikortin käyttöönottoa oltaisiin harkitsemassa. 

Uusi ammattipätevyyslaki sisältää myös säännöksen osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksistä. Säännös perustuu muutosdirektiiviin sisältyvään 4 f artiklaan, jonka 6 kohdan mukaan artiklaa ei sovelleta ammattihenkilöihin, joiden ammattipätevyys tunnustetaan automaattisesti III osaston II, III ja III a luvun nojalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osittaista ammatinharjoittamisoikeutta koskeva säännös koskee vain yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvia ammatteja, eikä esimerkiksi sähköalan töitä, jos tunnustamispäätökset tehdään ammattikokemuksen tunnustamisen perusteella. Jos pätevyystodistuksen myöntäminen sen sijaan perustuu toisessa EU-/ETA-maassa suoritettuun koulutukseen, pätevyydenarviointilaitos tekee päätöksen yleisen tunnustamisjärjestelmän säännösten mukaisesti ja tällöin tulee myös arvioitavaksi mahdollisuudet myöntää ammatinharjoittamisoikeus osittaisena, jos yleislaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

5 luku Hissin huoltaminen, korjaaminen ja muutostyöt 

50 §.Hissin huoltaminen. Hissin haltijalle annettaisiin vastuu käytössä olevan hissin pitämiseksi turvallisena. Hissin huoltamisen osalta säädettäisiin pykälän 1 momentissa, että hissin haltijan tulisi huolehtia siitä, että hissille laaditaan huolto-ohjelma ja että hissiä huolletaan ohjelman mukaisesti. Huolto-ohjelmassa määritellään huoltokäynneillä tehtävät toimenpiteet ja määrävälit säännönmukaisille käynneille. Varsinaiset huoltotyöt hissin haltija antaisi käytännössä hissihuoltoliikkeen tehtäväksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan huolto-ohjelmaa laadittaessa ja riittävän huollon määrää arvioitaessa tulisi ottaa huomioon hissin käyttömäärä, käyttöympäristö ja hissin tyyppi. Huolto-ohjelmaa laadittaessa lähtökohtana tulisi olla hissin valmistajan ohjeet hissin huollossa tarvittavista toimista. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hissin huollossa tehtävistä toimenpiteistä. Hissin huollossa tehdään tarvittavat toimenpiteet hissin turvallisuuden ja toimintakunnon varmistamiseksi. Huoltokäynneistä tehdään merkintä allekirjoituksineen huoltopäiväkirjaan. 

Hissin huolto-ohjelma ja huoltopäiväkirja tulisi säilyttää hissin luona, jolloin ne ovat paitsi huoltajan, myös hissitarkastajan sekä hissin haltijan käytettävissä. 

51 §.Hissin korjaaminen. Pykälän 1 momentin mukaan hissin haltijan tehtävänä olisi huolehtia siitä, että hississä havaitut viat ja puutteet tulisivat korjatuiksi. Saatuaan tietoon hississä olevan vian esimerkiksi hissin matkustajalta, huoltajalta tai tarkastajalta, hissin haltijan tulisi riittävän nopeasti käynnistää vian tai puutteen korjaaminen. Käytännössä korjaustehtävä annettaisiin hissihuoltoliikkeelle. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hissiä korjattaessa saisi noudattaa hissin rakentamisaikana voimassa olleita vaatimuksia ottaen kuitenkin huomioon myöhemmin takautuvasti annetut hissiä koskevat säännökset. 

Pykälän 3 momentissa määriteltäisiin korjaaminen hissin tai hissin osan korjaamista alkuperäistä vastaavaksi tai hissin osan vaihtamista alkuperäistä vastaavaan. 

52 §.Hissin muutostyöt. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että laitekokonaisuuksia uusittaessa olisi noudatettava lain 2 luvun vaatimuksia uusittavien laitekokonaisuuksien osalta. Jos hississä uusittaisiin esimerkiksi ohjausjärjestelmä, tulisi sen siis olla uusintahetkellä voimassa olevien, uutta hissiä koskevien vaatimusten mukainen. 

Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin, että muutostyöllä tarkoitetaan hissin osan tai isomman laitekokonaisuuden korvaamista alkuperäisestä poikkeavalla osalla tai rakenteella.  

53 §.Turvallisuuden varmistaminen hissin huolto-, korjaus- ja muutostöissä. Hissitöitä tehtäessä olisi huolehdittava siitä, ettei kenellekään aiheutuisi vaaraa työn tekemisen aikana. Tämän mukaisesti pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että hissiä huollettaessa ja korjattaessa sekä muutostöitä tehtäessä olisi noudatettava varovaisuutta ja huolehdittava, ettei hissistä aiheutuisi vaaraa töiden aikana. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hissin turvallisuus ei saisi miltään osin heikentyä hissitöiden seurauksena. Erityisen tärkeää asia on huomioida muutostöissä, jolloin käytössä olevaan hissiin yhdistetään uusien vaatimusten mukaisia laitekokonaisuuksia. 

54 §.Nosto-oven huolto- ja kunnossapitovelvoite sekä huolellisuusvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa asetettaisiin lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun nosto-oven haltijalle yleinen huolto- ja kunnossapitovelvoite. Sen mukaan ovi tulisi pitää turvallisena huoltamalla sitä säännöllisesti sekä korjaamalla havaitut viat. Vikaantumisesta, vaurioitumisesta tai kulumisesta aiheutuva vaara tulisi poistaa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nosto-oven ohjausjärjestelmään ja turvalaitteisiin, joilla on tärkeä merkitys oven turvallisuudessa. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin huolellisuusvelvollisuudesta, jonka mukaan nosto-oven haltijan olisi varmistettava, ettei ovesta aiheudu vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. 

Nosto-ovien käytön aikaisesta turvallisuudesta on esitetyn lain lisäksi säädetty valtioneuvoston asetuksessa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta työpaikoilla sijaitsevien nosto-ovien osalta ja kuluttajaturvallisuuslaissa kuluttajakäytössä olevien nosto-ovien osalta. 

55 §.Hissistä pelastaminen. Hissin haltijan velvollisuuksiin kuuluisi huolehtia siitä, että hissiin loukkuun jääneet matkustajat pelastetaan turvallisesti ja nopeasti. Hissistä pelastaminen vaatii ammattitaitoa ja hissitekniikan tuntemusta ja käytännössä hissin haltija antaisikin pelastamisen useimmiten hissin huoltajan tehtäväksi. Hissistä pelastamisen ei ole tarkoitus olla ensisijaisesti pelastuslaitoksen tehtävä, vaan pelastuslaitoksen hälyttäminen tulisi rajoittua tilanteisiin, joissa hissin jäänyt on loukkaantunut tai välittömässä vaarassa tai joissa pelastuslaitosta tarvitaan jostain muusta erityisestä syystä avustamaan pelastustoimenpiteissä. 

Pelastaminen pitää pystyä tekemään riittävän nopeasti. Kun on tarve nopeampaan pelastamistoimeen kuin mihin hissin huoltaja voi sitoutua, voidaan perehdyttää myös muu henkilö pelastajaksi. Edellä mainittu tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi sairaalan tai hoitolaitoksen kohdalla. 

6 luku Hissin tarkastaminen 

56 §.Määräaikaistarkastus. Määräaikaistarkastuksilla varmistetaan hissin turvallisuus.  

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että henkilöhisseille määräaikaistarkastus tehtäisiin joka toinen vuosi. Ensimmäinen tarkastus olisi tehtävä kahden vuoden aikana hissin käyttöönotosta, mikä poikkeaa nykyisistä säädöksistä, jotka edellyttävät ensimmäisen tarkastuksen tekoa neljän vuoden aikana käyttöönotosta. Selkeyden vuoksi ja jotta hissin käyttöönoton jälkeiset ongelmat tulisivat ilmi nopeammin, olisi perusteltua tehdä ensimmäinen tarkastus kahden vuoden aikana käyttöönotosta. 

Yksityiskäytössä olevalle kevythissille määräaikaistarkastuksia ei tehtäisi. Tässä yhteydessä yksityiskäyttö tarkoittaa, että laitteen käyttö on mahdollista vain tietyille henkilöille, jotka ovat opastettuja sen käyttöön. Yksityiskäyttö on mahdollista esimerkiksi silloin, kun laite sijaitsee yksityisasunnossa tai laitteen käytön mahdollistava avain on vain tietyillä henkilöillä. 

Henkilöpaternosterhissille määräaikaistarkastus olisi tehtävä joka toinen vuosi. Laitteita on Suomessa käytössä alle kymmenen eikä uusia saa saattaa markkinoille. 

Kevythisseille, liukuportaalle ja liukukäytävälle määräaikaistarkastus tehtäisiin samoin määrävälein kuin hissille. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissin ja muun 1 momentissa tarkoitetun laitteen haltijan olisi huolehdittava siitä, että hissille ja laitteelle tehtäisiin määräaikaistarkastus. Hissin tarkastaminen on hissin haltijan ja tarkastuslaitoksen välinen toimeksianto. 

Suurille lain soveltamisalaan kuuluville nosto-oville olisi tarkoituksenmukaista säätää tarkastamisesta, koska niillä tapaturman seuraukset voisivat olla vakavia. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tehtäväksi määräaikaistarkastus nosto-oville, joiden nostokorkeus on suurempi kuin 2,9 metriä. Sellaisista ovista on tarkoitus ajaa kuorma-autoilla ja ne sijaitsevat yleensä teollisuus- tai varastorakennuksissa ja pääsääntöisesti työpaikoiksi katsottavissa rakennuksissa. Kyseisenlaisille nosto-oville tehtäisiin määräaikaistarkastus ensimmäisen kerran neljän vuoden aikana käyttöönotosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Yhden tarkastusvälin pituus säästää ovien haltijoiden kustannuksia, koska ehdotus tekee nykyistä paremmin mahdolliseksi tarkastaa kohteen kaikki ovet samalla kerralla. Nykyisten säädösten mukaan ovien tarkastusväli on kolme, neljä tai viisi vuotta oven koosta ja painosta riippuen. 

Nykyisten säädösten mukaan määräaikaistarkastus tehdään nosto-ovelle, jonka nostokorkeus on yli 2 metriä. Ehdotuksessa nostokorkeusraja muutettaisiin alkamaan 2,9 metristä. Silloin tarkastusten ulkopuolelle jäisivät lähinnä sellaiset pienet ovet, joista on tarkoitus ajaa henkilöautoilla, mutta ei kuorma-autoilla. Kyseisenlaisia ovia on muun muassa omakotitalojen autotalleissa, kerrostalojen ja kauppakeskusten pysäköintihalleissa sekä maksullisissa pysäköintihalleissa. Sellaiset ovet joiden alla työskennellään, jäävät suurimmalta osin tarkastuksen piiriin. Näitä ovat muun muassa teollisuudessa käytettävissä lastauslaiturit ja muut tuotantotilat. 

Hyvin paljon teollisuuden logistiikkaan liittyvistä ovista on noin 3 metrin nostokorkeudella. Ne, esimerkiksi lastauslaiturit, ovat myös tiloja joissa jatkuvasti työskennellään oven alapuolella, jolloin tapaturman riski kasvaa. Käytännössä rajan on hyvä olla hieman alle 3 metriä, jolloin tarkastusrajan kiertämisen mahdollisuus vähenee. Sopiva korkeusraja olisi 2,9 metriä. 

Pykälän 4 momentin mukaan hissin sekä muiden laitteiden, johon tätä lakia sovelletaan, määräaikaistarkastuksen suorittaisi valtuutettu laitos, jos laitoksen tarkastamisvaltuus kattaa kyseisen laitteen. Nosto-ovia saisi tarkastaa myös valtuutettu tarkastaja. Valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan hyväksymisestä ja vaatimuksista säädettäisiin lain 7 luvussa. 

57 §.Varmennustarkastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kevythissin, liukuportaan ja liukukäytävän turvallisuuden varmistamiseksi niille tehtäisiin varmennustarkastus kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Varmennustarkastus ei liittyisi laitteen markkinoille saattamiseen, vaan olisi laitteelle tehtävä ensimmäinen kansalliseen lainsäädäntöön perustuva tarkastus. Varmennustarkastus olisi uusittava, jos laite siirretään uuteen käyttöpaikkaan. Varmennustarkastuksen suorittaisi valtuutettu laitos, jos laitoksen tarkastamisvaltuus kattaa kyseisen laitteen. 

Pykälän 2 momentissa säänneltäisiin, että 1 momentin mukainen varmennustarkastus tehtäisiin myös lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulle nosto-ovelle, jonka nostokorkeus on suurempi kuin 2,9 metriä, niillä poikkeuksilla, että tarkastus tehtäisiin kuuden kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Varmennustarkastus olisi uusittava, jos nosto-ovi siirrettäisiin uuteen paikkaan. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitetun laitteen haltijan ja 2 momentissa tarkoitetun nosto-oven haltijan olisi huolehdittava siitä, että laitteelle ja nosto-ovelle tehdään varmennustarkastus. 

Pykälän 4 momentin mukaan kevythissin, liukuportaan, liukukäytävän ja nosto-oven varmennustarkastuksen tekisi valtuutettu laitos. Nosto-oven varmennustarkastuksen saisi suorittaa valtuutetun laitoksen lisäksi valtuutettu tarkastaja. 

58 §.Määräaikaistarkastuksen ja varmennustarkastusten sisältö. Määräaikaistarkastuksessa varmistettaisiin hissin käytön turvallisuus sekä asianmukainen kunnossapito. Tarkastuksessa käytäisiin läpi hissin teknisiä laitteita ja toimintaa. Tarkastuksessa myös tarkistettaisiin, että hissin huolto-ohjelma on hissille soveltuva ja että sitä on noudatettu ja että hissiä on huollettu ja korjattu asianmukaisesti ja että muutostöistä on asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat. 

Kevythissille, liukuportaalle, liukukäytävälle ja nosto-ovelle tehtävässä varmennustarkastuksessa varmistettaisiin, että laite on asennettu oikein, se toimii turvallisesti ja että laitteella tarvittavat välineet ja asiakirjat ovat käytettävissä. 

59 §.Tarkastuspöytäkirja. Määräaikaistarkastuksesta laadittaisiin tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjaan kirjattaisiin hississä tarkastuksessa havaitut käytön turvallisuutta vähentävät viat ja puutteet. Pöytäkirja olisi kohdennettu hissin haltijalle ja haltijan tulisi huolehtia siitä, että pöytäkirjassa mainitut viat ja puutteet tulisivat korjatuiksi. Hissin haltija ei voisi oman harkintansa mukaan jättää korjauttamatta tarkastuksessa havaittuja vikoja ja puutteita, vaan muutosta tarkastuspöytäkirjaan tulisi hakea pöytäkirjan mukana toimitettavan muutoksenhakuohjeen mukaisesti. Lain 86 §:ssä säädettäisiin muutoksenhausta. 

Tarkastuspöytäkirjaan olisi nykyisen käytännön mukaisesti mahdollista kirjata suositusaikoja havaittujen puutteiden korjaamiseksi. 

Nykyisistä säädöksistä poiketen tarkastajan ei tarvitsisi allekirjoittaa tarkastuspöytäkirjaa. Allekirjoittamisen pois jättämisen ei nähdä lisäävän vaaraa väärinkäytöksiin. Allekirjoittamisella ei saavutettaisi mitään olennaisia etuja. Nykyisenkään käytännön mukaan haltijalle ei toimiteta allekirjoitettua pöytäkirjaa, vaan tarkastuksen aikana täytetty allekirjoitettu pöytäkirja jää normaalisti tarkastuslaitoksen sisäiseen käyttöön. Allekirjoituksen pois jättäminen keventäisi sekä tarkastuksella että sen jälkeen suoritettavia työtehtäviä. 

60 §.Tarkastustarra. Tarkastuksen näkyvyyden vuoksi ja jotta hissin haltija huomaisi tilata seuraavan tarkastuksen, tarkastaja kiinnittäisi pykälän 1 momentin mukaan tarkastuksen yhteydessä hissin koriin näkyville tarkastustarran. 

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastustarrasta kävisi ilmi, milloin hissin on tarkastettu ja milloin se tulee tarkastaa seuraavan kerran. Väärinkäytösten estämiseksi tarkastustarran merkintöjä lisättäisiin nykyisiin säädöksiin verrattuna siten, että tarraan merkittäisiin myös hissin yksilöintitiedot ja tarkastajan allekirjoitus. 

61 §.Vakava puute. Jos tarkastuksessa havaitaan hississä olevan vakavia puutteita, tarkastajan olisi määrättävä hissi tarkastettavaksi uudelleen. Vakavaksi puutteeksi katsotaan sellainen vika, joka vähentää merkittävästi hissin käytön turvallisuutta. Puutteet olisi korjattava viipymättä. Hissin käyttöä ei kuitenkaan olisi välttämätöntä keskeyttää ennen korjaustoimenpiteitä. 

Uusintatarkastus olisi suoritettava kolmen kuukauden kuluessa tarkastusmääräyksen antamisesta. Uusintatarkastuksessa varmistetaan, että puutteet on korjattu. Lähtökohtaisesti uusintatarkastuksen tekisi sama tarkastaja kuin alkuperäisen tarkastuksenkin. 

62 §.Välittömän vaaran aiheuttava vika. Jos tarkastuksessa havaitaan välitöntä vaaraa aiheuttava hissi, olisi tarkastuksen suorittajan kehotettava hissin haltijaa lopettamaan sen käyttö ja erottamaan se sähköverkosta. Nykyisistä säädöksistä poiketen tarkastajalle annettaisiin mahdollisuus tarvittaessa erottaa hissi sähköverkosta. Sellainen tarve voisi olla, jos havaittu vaara on suuri eikä haltijaa tavoiteta tai haltija ei ole suostuvainen hissin erottamiseen sähköverkosta. Valvonnan vuoksi olisi aina tarkastuksessa havaituista välitöntä vaaraa aiheuttaneista hisseistä ilmoitettava hissiturvallisuusviranomaiselle, jonka olisi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. 

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastajan olisi määrättävä tarkastuksen kohteena oleva hissi tarkastettavaksi uudelleen. Uusintatarkastus olisi suoritettava kolmen kuukauden kuluessa välittömän vaaran aiheuttaneen vian poistamisesta. 

63 §.Muutostöiden tarkastaminen. Hissin muutostyöllä tarkoitetaan, että hissin osa tai isompi laitekokonaisuus korvataan alkuperäisestä poikkeavalla osalla tai rakenteella. Muutostyöt voidaan jakaa merkittäviin ja vähäisiin. Merkittävänä muutostyönä pidetään muutosta, jonka kohteena on hissin nimellisnopeus, nimelliskuorma, korin paino tai nostokorkeus. Merkittävä muutostyö on kyseessä myös silloin, jos tiettyjä turvallisuuteen liittyviä hissin osia lisätään, muutetaan tai korvataan toisen tyyppisellä. Edellä tarkoitettuja osia ovat muun muassa ohjausjärjestelmä, kuilun tai korin ovi, nostokoneisto, vetopyörä, nopeudenrajoitin ja tarrain. Laajoista merkittävistä muutostöistä käytetään usein myös nimityksiä peruskorjaus tai modernisointi. Vähäisiä muutostöitä ovat muut kuin edellä tarkoitetut muutostyöt. 

Merkittävissä muutostöissä lisätään olemassa olevaan hissiin uusien vaatimusten mukaisia komponentteja ja laitekokonaisuuksia ja silloin on tarpeen selvittää muutostöiden vaikutus koko hissilaitteiston toimintaan. Merkittävän muutostyön yhteydessä on arvioitava riskit ja varmistettava, että hissin turvallisuus ei heikenny miltään osin. Merkittävän muutostyön tarkastaminen vaatii vanhojen hissien rakenteiden sekä vanhojen kansallisten hissivaatimusten tuntemusta. Merkittävän muutostyön kohdalla on perusteltua, että ennen hissin käyttöönottoa muutostyön tarkastaisi valtuutettu laitos.  

Pykälän 1 momentin mukaan hissin haltijan olisi huolehdittava siitä, että tarkastus tehtäisiin käyttäen 12 §:ssä tarkoitettuja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä ennen kuin hissi otettaisiin käyttöön. Valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin käytettäväksi menetelmäksi hissin yksikkökohtainen tarkastus. Valtuutettu laitos tarkastaisi muutostyöt. 

Pykälän 2 momentin mukaan henkilöpaternosterhissin, kevythissin, liukuportaan ja liukukäytävän merkittävät muutostyöt tarkastettaisiin 57 § 1 momentissa tarkoitettua varmennustarkastusta vastaavassa laajuudessa. Edellä tarkoitetun laitteen haltijan olisi huolehdittava siitä, että tarkastus tehtäisiin. 

Pykälän 3 momentin mukaan vähäisten muutostöiden vaatimustenmukaisuuden varmentaisi työstä vastaava toiminnanharjoittaja. Vähäiset muutostyöt tarkastettaisiin seuraavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Sitä varten muutostöitä tekevän toiminnanharjoittajan olisi huolehdittava siitä, että hissin asiakirjoihin liitetään tarvittavat tiedot ja pöytäkirjat suoritetuista kokeista ja mittauksista. 

Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin hissiin tehtävän merkittävän muutostyön tarkastusmenettelyistä.  

7 luku Valtuutettu laitos, valtuutettu tarkastaja ja pätevyydenarviointilaitos 

64 §.Valtuutetun laitoksen, valtuutetun tarkastajan ja pätevyydenarviointilaitoksen hyväksyminen. Valtuutettu laitos tekee hisseille sekä eräille muille henkilöitä nostaville ja siirtäville laitteille sekä tietynlaisille nosto-oville kansallisen lainsäädännön edellyttämiä tarkastuksia, kuten määräaikaistarkastuksia ja varmennustarkastuksia. Valtuutettu tarkastaja tekee vastaavia tarkastuksia tietynlaisille nosto-oville. Pätevyydenarviointilaitos arvioi hissipätevyyttä hakevien henkilöiden pätevyyden ja myöntää pätevyystodistukset. Pykälän 1 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomainen hyväksyisi valtuutetun laitoksen, valtuutetun tarkastajan ja pätevyydenarviointilaitoksen varmistuttuaan, että hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Hissiturvallisuusviranomainen valvoisi myös niiden toimintaa. 

65 §.Valtuutetun laitoksen ja pätevyydenarviointilaitoksen hyväksymisen edellytykset. Valtuutettua laitosta ja pätevyydenarviointilaitosta koskevat vaatimukset olisi tarkoitus asettaa samalle tasolle kuin sähköturvallisuuslain mukaisesti on vastaaville laitoksille asetettu vaatimuksia. Laitoksen tulisi olla riippumaton esimerkiksi taloudellisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tarkastukseen. Laitoksen tulisi olla puolueeton toiminnassaan eli kohdella tasapuolisesti kaikkia asiakkaitaan. Laitoksen henkilökunnalla tulisi olla riittävä koulutus ja työkokemus. Valtuutetun laitoksen tarkastuksista vastaavalla henkilöllä tulisi olla 46 §:n tarkoittama hissipätevyys ja laitoksen tarkastajien tulisi täyttää 45 §:n 2 momentissa tarkoitetut itsenäisen työskentelyn edellytykset. Laitoksella tulisi olla toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät sekä laatujärjestelmä ja vastuuvakuutus. Laitoksen olisi oltava akkreditointielimen (esim. FINAS-akkreditointipalvelu) arviointitoiminnan kohteena ja siten osoitettava täyttävänsä vaatimukset. 

Laitos voisi käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja arviointipalveluja, mutta silloin laitoksen olisi huolehdittava, että alihankkija täyttää vastaavasti pykälän 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Laitos vastaisi alihankkijalla teettämästään työstä. 

66 §.Valtuutetun tarkastajan hyväksymisen edellytykset. Nosto-ovia tarkastaville valtuutetuille tarkastajille asetettaisiin paljolti samanlaiset vaatimukset kuin edellä valtuutetuille laitoksille. Tarkastajan tulisi olla riippumaton ja puolueeton, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että tarkastaja ei voisi tarkastaa ovia, joiden huoltamisessa hän on mukana. Tarkastajalla tulisi olla riittävä ammattitaito ja nosto-oviin liittyvää työkokemusta sekä sähköturvallisuuslaissa säädetty sähköpätevyys 1-3. Koska nosto-ovissa on mukana sähkölaitteita, edellyttäisi se tarkastajalta käytännössä sähköpätevyyttä. Tarkastajalla tulisi olla käytössään toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät, tarkastajan tulisi varmistaa toimintansa laatu ja tarkastajalla tulisi olla riittävä vastuuvakuutus. 

67 §.Laitoksen ja valtuutetun tarkastajan velvollisuudet. Pykälän 1 momentin mukaan valtuutetun laitoksen ja pätevyydenarviointilaitoksen henkilökunnan ja valtuutetun tarkastajan katsottaisiin toimivan virkavastuulla hoitaessaan esitetyssä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. 

Pysyäkseen toimialan kehityksessä mukana valtuutetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen ja valtuutetun tarkastajan tulisi pykälän 2 momentin mukaisesti seurata toimialan säännösten ja standardien kehittymistä. Laitosten toimintatapojen, mm. arviointikriteerien osalta, tulisi olla yhdenmukaisia. Sen varmistamiseksi laitoksen olisi harjoitettava yhteistyötä toimialan muiden laitosten ja valtuutettujen tarkastajien kanssa. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että valvontaa varten valtuutetun laitoksen, valtuutetun tarkastajan ja pätevyydenarviointilaitoksen olisi annettava hissiturvallisuusviranomaiselle vuosittain kertomus toiminnastaan. Kertomuksen tulisi sisältää ainakin yleiskuvaus toiminnasta, selvitykset tehtyjen tarkastusten tai arvioitujen pätevyyksien määristä, asiakkailta saaduista valituksista, laadun ylläpitämisestä koskevista toimenpiteistä ja ulkopuolisten tarkastus- tai arviointipalvelujen käytöstä. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että valtuutetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen ja valtuutetun tarkastajan olisi ilmoitettava hissiturvallisuusviranomaiselle hyväksyttyjen vaatimusten täyttymiseen vaikuttavista muutoksista. 

Pykälän 5 momentin mukaan pätevyydenarviointilaitoksen olisi pyydettäessä luovutettava hissiturvallisuusviranomaiselle tietoja myöntämistään pätevyystodistuksista. Pätevyydenarviointilaitos voisi julkaista luetteloa myönnetyistä pätevyystodistuksista. 

Pykälän 6 momentissa listattaisiin keskeisiä muita säädöksiä, joita valtuutetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen ja valtuutetun tarkastajan tulisi noudattaa esitetyssä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan. Valtuutetun laitoksen, valtuutetun tarkastajan ja pätevyydenarviointilaitoksen olisi ehdotetussa laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, hallintolaissa (434/2003), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään. Näillä lakiviittauksilla valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat ja pätevyydenarviointilaitokset velvoitettaisiin noudattamaan niin sanottuja hallinnon yleislakeja. 

68 §.Laitoksen ja valtuutetun tarkastajan hyväksymisen peruuttaminen. Pykälän 1 momentin mukaan, jos pätevyydenarviointilaitos, valtuutettu laitos tai valtuutettu tarkastaja taikka laitoksen 65 §:n 3 momentissa tarkoitettu alihankkija toimisi säännösten tai määräysten vastaisesti taikka ei täyttäisi säädettyjä vaatimuksia tai noudattaisi asetettuja ehtoja ja rajoituksia, hissiturvallisuusviranomaisen olisi asetettava laitokselle tai valtuutetulle tarkastajalle riittävä määräaika asian korjaamiseksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomaisen olisi peruutettava antamansa hyväksyminen, jos laitos tai valtuutettu tarkastaja ei olisi korjannut puutteita, rikkomuksia tai laiminlyöntejä asetetussa määräajassa taikka se ei enää täyttäisi hyväksymisen edellytyksiä. 

69 §.Hyväksymishakemusta koskeva asetuksenantovaltuus. Pykälässä annettaisiin valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin valtuutetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen ja valtuutetun tarkastajan hakemuksen sisällöstä. 

8 luku Valvonta 

70 §.Valvonnan ylin ohjaus. Valvonnan ylin ohjaus kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriölle. 

71 §.Valvontaviranomainen. Pykälän mukaan lain noudattamista valvoisi hissiturvallisuusviranomainen, joka lain 4 §:n 19 kohdan mukaan tarkoittaisi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. 

Horisontaalisessa eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa säädettäisiin markkinavalvontaviranomaisesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto toimisi markkinavalvontaviranomaisena. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimivalta markkinavalvontaviranomaisena määräytyisi NLF-asetuksessa säädetyn ja horisontaalisen markkinavalvontalain mukaisesti. Markkinavalvontalaissa säädettäisiin Tullin tehtävästä toimia NLF-asetuksen 27–29 artiklassa tarkoitettuna ulkorajatarkastuksista vastaavana viranomaisena. NLF-asetuksen 27-29 artikloissa käsitellään yhteisön markkinoille tulevien tuotteiden tarkastuksia. NLF-asetuksessa 27-29 artiklojen lähtökohta on, että valvontaa kohdennetaan tuotteisiin ennen niiden markkinoille saattamista. 

72 §.Hissiturvallisuusviranomaisen oikeus saada tietoja. Pykälässä säädettäisiin hissiturvallisuusviranomaisen oikeudesta saada tietoja. Tehokas valvonta edellyttää laissa turvattua oikeutta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Hissiturvallisuuden valvonta perustuu paljolti valvottavien toimittamiin tietoihin ja ilmoituksiin sekä näiden oikeellisuuden tarkistamiseen pistokokein. Erityisesti markkinavalvonnan ja hissitöiden valvonnan yhteydessä voi myös tulla esiin tarve saada valvontaa varten sellaisia tietoja, joiden toimittamiseen ei ole normaalisti velvollisuutta. Tietojen saannin varmistamiseksi hissiturvallisuusviranomaiselle annettaisiin oikeus saada valvottavilta valvontaa varten tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä. Velvollisuus luovuttaa tietoja koskisi talouden toimijaa, toiminnanharjoittajaa, hissin haltijaa, valtuutettua laitosta, valtuutettua tarkastajaa sekä pätevyydenarviointilaitosta. Velvollisuus antaa tietoja koskisi myös onnettomuuksia. Hissiturvallisuusviranomainen voi tehostaa määräystä 77 §:n mukaisella uhkasakolla. 

73 §.Tietojen luovuttaminen ja velvollisuus tehdä yhteistyötä. Pykälän 1 momentissa talouden toimijalle, toiminnanharjoittajalle ja hissin haltijalle säädettäisiin velvollisuus luovuttaa hissiturvallisuusviranomaiselle pyynnöstä 72 §:ssä tarkoitetut tiedot ja asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla kielellä, jonka hissiturvallisuusviranomainen hyväksyy. Tiedot ovat tarpeellisia erityisesti markkinavalvonnan mahdollistamiseksi, uuden ja vanhan hissin vaatimustenmukaisuuden selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan toiminnan säädöstenmukaisuuden selvittämiseksi. Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin, että talouden toimijan, toiminnanharjoittajan ja hissin haltijan olisi tehtävä yhteistyötä hissiturvallisuusviranomaisen kanssa hissien ja hissin turvakomponenttien aiheuttamien vaarojen poistamiseksi. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hissin turvakomponentin jäljitettävyydelle asetettavista vaatimuksista. Talouden toimijan olisi pyynnöstä esitettävä hissiturvallisuusviranomaiselle tunnistetiedot kaikista talouden toimijoista, jotka ovat toimittaneet sille hissin turvakomponentin ja kaikista talouden toimijoista, joille se on toimittanut hissin turvakomponentin. 

Pykälän 2 momentissa tarkoitetut tiedot olisi voitava esittää pykälän 3 momentin mukaan kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun talouden toimijalle on toimitettu hissin turvakomponentti, ja kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun se on toimittanut hissin turvakomponentin edelleen. 

74 §.Tiedonsaanti viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälässä säädettäisiin hissiturvallisuusviranomaisten oikeudesta saada tietoja toisilta viranomaisilta ja luovuttaa niitä toisille viranomaisille. Tiedon saaminen on olennaisen tärkeää hissiturvallisuusviranomaisen toiminnassa ja valvonta edellyttää laissa turvattua oikeutta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Tehokas valvonta edellyttää laissa turvattua oikeutta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Julkisuuslaissa ei ole säännöksiä siitä, että salassa pidettäviä tietoja voisi luovuttaa toiselle viranomaiselle tietyn tehtävän suorittamiseksi. Asiasta täytyy säätää erikseen erityislainsäädännössä. Valvontaviranomaisten keskinäinen tiedonsaanti tulee turvata silloinkin, kun kyse on salassa pidettävistä tiedoista. 

Pykälän 1 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomaisella olisi salassapitosäännösten tai muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada tämän lain mukaista valvontaa varten välttämättömiä tietoja toisilta viranomaisilta, kuten poliisilta sekä pelastus-, ja työsuojeluviranomaisilta. Tietojensaantioikeus olisi kytketty välttämättömyysvaatimukseen. Viranomaisten keskinäinen tiedonsaanti tulee turvata silloinkin, kun kyse on salassa pidettävistä tiedoista. 

Pykälän 2 momentin mukaan salassapitosäännökset eivät estäisi tietojen luovuttamista syyttäjälle ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi, pelastusviranomaiselle ja työsuojeluviranomaiselle, jos tiedon luovuttaminen on viranomaisen tehtävien suorittamisen kannalta välttämätöntä tai toimivaltaiselle toisen valtion viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle Euroopan unionin säädökseen tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan velvoitteen täyttämiseksi. 

75 §.Oikeus tehdä tarkastuksia. Pykälässä varmistettaisiin hissiturvallisuusviranomaisen oikeus tehdä tarkastuksia sekä päästä paikkoihin, joihin pääsy on ehdotetun lain valvonnan kannalta tarpeen. Jotta hissiturvallisuusviranomainen pystyisi varmistumaan siitä, että laissa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan, sen on voitava päästä paikoille, joissa hissiä käytetään, valmistetaan, rakennetaan, korjataan, huolletaan tai varastoidaan. Tarkastuksissa noudatettaisiin, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään. 

76 §.Pakkokeinot. Pykälässä säädettäisiin hissiturvallisuusviranomaisen toimenpiteistä, jos valvonnassa todetaan, että toiminnanharjoittaja tai hissitöiden johtaja ei noudata esitettyä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Hissiturvallisuusviranomaisen olisi ensin kehotettava toiminnanharjoittajaa korjaamaan puutteen määräajassa. Hissiturvallisuusviranomainen voisi kohdistaa toimenpiteitä hissitöiden johtajaan, jos hissitöiden johtajan todettaisiin hoitavan tehtäviään puutteellisesti tai virheellisesti. Hissiturvallisuusviranomainen voisi antaa varoituksen hissitöiden johtajalle, jos hän ei tehtäväänsä hoitaessaan noudattaisi esitettyä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Jos puutteet tai laiminlyönnit olisivat vakavia tai olennaisia tai jos annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta puutteita tai laiminlyöntejä ei olisi korjattu, hissiturvallisuusviranomainen voisi kieltää osaksi tai kokonaan toiminnanharjoittajan tai hissitöiden johtajan toiminnan määräajaksi tai toistaiseksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomaisen olisi ilmoitettava välittömästi toiminnanharjoittajalle hissitöiden johtajalle antamastaan varoituksesta. 

Voimassa olevan sähköturvallisuuslain 26 §:ssä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön sähköalan töistä annetun päätöksen 8 §:ssä on säädetty valvontakeinoista. Voimassa olevasta laista poiketen pykälässä olevat toimenpiteet kohdistuisivat vain käytön aikaiseen valvontaan. Asiasta on tarpeen säätää ehdotetussa laissa sillä laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta ei koske tuotteiden käytön aikaista valvontaa. 

77 §.Uhkasakko ja teettämisuhka. Pykälässä säädetään uhkasakosta ja teettämisuhasta. Hissiturvallisuuteen liittyvät puutteet voivat aiheuttaa välitöntä hengen, terveyden tai omaisuuden vaaraa, minkä vuoksi puutteiden korjaus nopeasti on tärkeää. Tästä syystä hissiturvallisuusviranomaisen antamien kieltojen ja määräysten tehostamiseksi olisi tarpeen olla mahdollisuus uhkasakon tai teettämisuhan asettamiseen. Näistä olisi voimassa, mitä säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). 

78 §.Vaatimusten vastaista hissiä sekä sen huoltoa ja käyttöä koskevat hissiturvallisuuviranomaisen toimenpiteet. Pykälässä säädettäisiin hissiturvallisuusviranomaisen toimenpiteistä, jos havaitaan, että hissi taikka sen huolto tai käyttö ei ole ehdotetun lain mukainen. Hissin haltijalle olisi annettava korjauskehotus puutteen korjaamiseksi määräajassa tai kiellettävä hissin käyttö ja tarvittaessa vaadittava hissin erottamista sähköverkosta. 

79 §.Vaatimusten vastaisen hissin tarkastaminen. Pykälän 1 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomaiselle annettaisiin pykälän 1 momentilla oikeus teettää hissin tarkastus tai muu vastaava tutkimus tai määrätä hissin haltija tarkastuttamaan hissi, jos on perusteltua syytä epäillä hissin olevan vaatimustenvastainen siten, että siitä aiheutuu hengen, terveyden tai omaisuuden vaaraa tai kohtuuttomia ongelmia sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin 1 momentin mukaisen tarkastuksen kustannuksista. Jos hissi osoittautuu tarkastuksessa vaaraa tai häiriötä aiheuttavaksi, hissiturvallisuusviranomainen voisi velvoittaa hissin haltijan korvaamaan tarkastuksesta tai tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset. Jos vaara tai häiriö on aiheutunut hissin toimittajan toimenpiteistä, hissiturvallisuusviranomainen voisi velvoittaa hissin toimittajan korvaamaan tarkastuksesta tai tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset. 

80 §.Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö. Pykälässä säädettäisiin hissiturvallisuusviranomaisten oikeudesta käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tutkimaan, testaamaan tai arvioimaan hissien ja hissin turvakomponenttien vaatimustenmukaisuutta. Ehdotetun 1 momentin mukaan ulkopuoliset asiantuntijat voisivat hissiturvallisuusviranomaisen tai tämän määräämän viranhaltijan apuna osallistua tarkastuksiin sekä tutkia ja testata hissejä ja hissin turvakomponentteja. Näin ollen ulkopuolinen asiantuntija ei käyttäisi itsenäisesti perustuslain 124 §:ssä säädettyä julkista valtaa, vaan asiantuntijan rooli olisi avustava ja täydentävä. 

Pykälän 2 momentin mukaan ulkopuolisella asiantuntijalla tulisi olla tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja pätevyys. 

Pykälän 3 momentin mukaan ulkopuoliseen asiantuntijaan sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, kun hän hoitaisi pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. 

81 §.Virka-apu. Pykälässä viitattaisiin poliisilakiin. Poliisilain 9 luvun 1 §:n mukaan poliisin on annettava pyynnöstä muulle viranomaiselle virka-apua, jos niin erikseen säädetään. Poliisin on annettava virka-apua muulle viranomaiselle myös laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi, jos virka-apua pyytävää viranomaista estetään suorittamasta virkatehtäviään. Hissiturvallisuusviranomainen voisi saada virka-apua poliisilta muun muassa vaatimusten vastaisten tai vaarallisten hissien sähköverkosta erottamisessa. 

9 luku Erinäiset säännökset 

Luvussa ehdotetaan annettavaksi säännökset eräistä ilmoitetun laitoksen antamista todistuksista ja muutoksenhausta ilmoitettujen laitoksen päätökseen. Ilmoitetuille laitoksille asetetuista vaatimuksista, ilmoitettujen laitosten valvonnasta ja muutoksenhausta säädetään eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetussa laissa. Tässä luvussa säänneltäisiin lisäksi muutoksenhausta, rangaistussäännöksistä, maksuista, Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnasta, onnettomuuden ilmoittamisesta, onnettomuuden tutkinnasta, lain voimaantulosta sekä siirtymäsäännöksestä. 

82 §.Ilmoitetun laitoksen todistukset vaatimustenmukaisuudesta. Lain 5 §:n 5 momentin mukaan laissa eräitä tuoteryhmiä koskevien ilmoitettujen laitosten hyväksymis- ja ilmoitusmenettelystä säädetään ilmoitetuille laitoksille asetetuista vaatimuksista ja ilmoitettujen laitosten valvonnasta. Ilmoitettujen laitosten yleislaki sisältäisi säännökset, jolla laitos saisi ”ilmoitetun laitoksen statuksen” ja lisäksi yleislaissa säädettäisiin statuksen saamisen ja säilyttämisen edellytyksistä. Hissiturvallisuuslain yhdeksän luvussa säädettäisiin hissidirektiivin mukaisten ilmoitetun laitoksen toiminnan aikaisista asioista. 

Pykälässä säädettäisiin ilmoitetun laitoksen velvollisuudesta antaa valmistajalle EU-tyyppitarkastustodistus tai vaatimustenmukaisuustodistus, jos hissi tai hissin turvakomponentti täyttää lain vaatimukset. 

Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitetun laitoksen olisi myös säilytettävä jäljennökset 1 momentissa tarkoitetuista todistuksista ja niiden lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, hissin toimittajan ja hissin turvakomponentin valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, kyseisen todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka. 

Pykälän 3 momenttiin sisältyisi valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin EU-tyyppitarkastustodistuksesta, vaatimustenmukaisuustodistuksesta ja niiden sisällöstä. 

Esitetyssä laissa ilmoitettujen laitosten pykälät koskisivat hissidirektiivin mukaisesti nimettyjä ilmoitettuja laitoksia. 

83 §.Ilmoitetun laitoksen todistuksen antamatta jättäminen tai sen peruuttaminen. Pykälässä säädettäisiin ilmoitetun laitoksen velvollisuudesta jättää todistus antamatta tai peruuttaa todistus. Jos ilmoitettu laitos havaitsisi, että hissi tai hissin turvakomponentti ei täytä sitä koskevia olennaisia turvallisuusvaatimuksia, sen olisi vaadittava hissin toimittajaa ja hissin turvakomponentin valmistajaa korjaamaan puute, eikä se saisi antaa hissin toimittajalle tai hissin turvakomponentin valmistajalle todistusta vaatimustenmukaisuudesta. Jos ilmoitettu laitos katsoisi todistuksen antamisen jälkeen, ettei hissi tai hissin turvakomponentti enää ole vaatimusten mukainen, sen olisi vaadittava hissin toimittajaa tai hissin turvakomponentin valmistajaa korjaamaan puute ja tarvittaessa peruutettava todistus väliaikaisesti tai pysyvästi. Jos puutetta ei korjattaisi tai toimenpiteillä ei olisi vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen olisi tarpeen mukaan peruutettava todistus väliaikaisesti tai pysyvästi tai myönnettävä ne rajoitettuna. 

84 §.Rangaistussäännökset. Pykälässä säädettäisiin hissiturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisesta, josta voisi seurata sakkorangaistus, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 

Voimassa olevan sähköturvallisuuslain 54 §:ssä ei ole mainintaa syyksiluettavuuden asteesta. Tästä syystä syyksiluettavuudesta on saattanut olla käytännössä epätietoisuutta. Rikoslain (39/1889) 3 luvun 5 §:ssä säädetään syyksiluettavuudesta. Mainitun säännöksen 2 momentin mukaan rikoslaissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava, jollei toisin säädetä. Mainitun säännöksen 3 momentin mukaan 2 momentti koskee myös muualla laissa tarkoitettua tekoa, josta ankarimmaksi rangaistukseksi on säädetty enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta tai jota koskeva rangaistussäännös on annettu kyseisen säännöksen voimaantulon (2003) jälkeen. Voimassa oleva sähköturvallisuuslaki on annettu ennen vuotta 2003 ja sen enimmäisrangaistus on sakko, joten edellä mainittu rikosoikeuden 3 momentti ei siihen sovellu. 

Rikoslain 3 luvun 7 §:ssä säädetään tuottamuksesta. Sen mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Pykälän 2 momentissa on säädetty siitä, millä perusteella tekoa pidetään tehtynä törkeän huolimattomalla tavalla. Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. 

Ehdotetussa laissa sanktioiduksi ehdotetut velvollisuuksien laiminlyönnit koskevat pääosin hissin toimittajaa, hissin turvakomponentin valmistajaa, toiminnan harjoittajaa, hissitöiden johtajaa ja tarkastajaa. Näiltä toimijoilta vaaditaan erikoisosaamista ja erikoisammattipätevyyttä, jossa korostuu huolellisuusvelvoite. Esitetyn lain vaatimukset kohdistuvat turvallisuuteen ja vaaran aiheuttamiseen. Huolimattoman menettelyn seuraukset voivat olla hyvin vakavia ja tästä syystä voidaan vaatia erityistä huolellisuutta tehtävien hoidossa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että hissiturvallisuutta koskevien säännösten rikkominen olisi rangaistavaa paitsi tahallisesti myös tuottamuksellisesti tehtynä. Koska myös tuottamuksellinen teko on tarkoitus säätää rangaistavaksi, on siitä nimenomaisesti säädettävä. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. 

Hissiturvallisuuden varmistamiseksi tiettyjen ehdotetun lain säännösten laiminlyönti olisi tarpeellista säätää rangaistavaksi. Velvollisuudet koskisivat hissin ja hissin turvakomponentin markkinoille saattamiseen liittyvää vaatimustenmukaisuuden varmistamista ja tähän liittyviä hissin toimittajan, hissin turvakomponentin valmistajien, maahantuojan ja jakelijan velvollisuuksia sekä toiminnanharjoittajan, hissitöiden johtajan, hissin haltijan ja tarkastajan velvollisuuksia, jotka koskevat käytönaikaista hissiturvallisuutta. Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvat markkinoille saattamista koskevat velvollisuudet sisältävät runsaasti teknisiä yksityiskohtia, joista on perusteltua säätää tarkemmin alemman asteisissa säännöksissä. Blankorangaistussäännöksiä on pidetty mahdollisina, jos niihin sisältyvät valtuusketjut ovat täsmällisiä, rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu rangaistussäännöksiltä vaaditulla tarkkuudella ja nämä säännökset käsittävästä normistosta käy ilmi niiden rikkomisen rangaistavuus. Kriminalisoinnin sisältävässä lain säännöksessä tulee myös olla asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta. Lisäksi aineellisissa säännöksissä tulee olla selkeä velvoite, jonka rikkominen on rangaistavaa. 

Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin rikkomukset, jotka olisivat rangaistavia tahallisina tai tuottamuksellisina tekoina. Momenttiin olisi koottuna keskeiset hissiturvallisuuslaissa säädetyt velvollisuudet sekä lain nojalla annetut kiellot ja määräykset, joiden rikkomisesta olisi seurauksena sakkoa. Ehdotetussa pykälässä rangaistussääntelyä on tarkennettu yksilöimällä nykyistä tarkemmin ne teot, joista voidaan tuomita. Pelkän pykäläviittauksen sijaan säännöksessä lyhyesti kuvattaisiin, missä asiasta pykälässä säädetään. Pykälän rangaistavuuden ala vastaisi ehdotettujen säännösten mukaisia velvollisuuksia, kieltoja ja rajoituksia. Voimassa olevan sähköturvallisuuslain rangaistussäännös (54 §) on blankkorangaistussäännös. Koska rangaistavat teot määräytyvät blankkorangaistussäännöksen perusteella, rangaistavuuden osalta ei ole viitattu yksittäisiin lainkohtiin. Tästä johtuen voimassa olevan lain rangaistussäännös on osin tulkinnanvarainen sen osalta, mitkä lain pykälät on kriminalisoitu. 

Momentin 1 - 5 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi hissin toimittajan velvollisuuksien laiminlyönti. Kohdassa 1 säädettäisiin rangaistavaksi hissin toimittajan velvollisuus, varmistaa hissin vaatimustenmukaisuus. Kohdassa 2 säädettäisiin rangaistavaksi laiminlyönti, joka koskee hissin toimittajan velvollisuutta laatia tekniset asiakirjat, suorittaa EU-vaatimuksenmukaisuusvakuutus ja kiinnittää hissiin CE-merkintä. Momentin 3 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi hissin toimittajan velvollisuus varmistaa, että hissin mukana on ohjeet. Käytännössä tämä velvollisuus pyritään toteuttamaan hissin toimittajalle asetettavien uhkasakkojen nojalla, mutta laiminlyöntien rangaistavuus on tarpeen toistuvien laiminlyöntien välttämiseksi. Hissiturvallisuuden kannalta on tärkeää, että pystytään osoittamaan, että markkinoille saatettava hissi on vaatimustenmukainen ja kuinka hissi on rakennettu sekä kuinka sitä käytetään ja huolletaan. Kyseiset tiedot ovat tarpeen myös hisseihin kohdistuvat markkinavalvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Kohdassa 4 ja 5 säädettäisiin rangaistavaksi laiminlyönti, joka koskee hissintoimittajan velvollisuutta ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin ja ilmoittaa vaarasta. Hissin aiheuttaman vaarasta ilmoittamisen ja korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen laiminlyönti olisi tarpeen säätää rangaistavaksi hissiturvallisuuden vuoksi. 

Momentin 6 - 11 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi hissin turvakomponentin valmistajan velvollisuuksien laiminlyönti. Hissin turvakomponentin valmistajan velvollisuuksista olisi sanktioitu vastaavat kohdat kuin hissin toimittajalla ja lisäksi olisi sanktioitu 8 kohta, jota ei ole säädetty hissin toimittajan velvollisuudeksi. Momentin 8 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi valmistajan velvollisuus varmistaa sarjatuotannossa valmistetun hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuus. Velvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuus olisi tarpeen, jotta hissin turvakomponentin vaatimustenmukaisuutta noudatettaisiin komponenttien valmistuksessa myös sen jälkeen kun se on ensimmäisen kerran saatettu markkinoille. 

Momentin 12 - 14 kohdissa säädettäisiin sanktioitavaksi maahantuojan velvollisuuksien laiminlyönti. Momentin 12 - 14 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi maahantuojan velvollisuus varmistaa ennen hissin turvakomponentin markkinoille saattamista, että hissi turvakomponentti olisi vaatimustenmukainen ja sen mukana olisivat edellytetyt asiakirjat, siihen on kiinnitetty CE-merkintä ja siihen on liitetty ohjeet. Sanktioitua olisi myös se, jos maahantuoja ei ilmoittaisi valmistajalle tai hissiturvallisuusviranomaiselle hissin turvakomponenttiin liittyvästä vaarasta. Maahantuojan velvoitteiden laiminlyönnin rangaistavuus on tarpeen esimerkiksi Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien laitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Sanktioitua olisi kohdan 14 mukaan myös maahantuojan laiminlyönti olla ryhtymättä tarvittaviin toimenpiteisiin hissin turvakomponentin saattamiseksi esitetyn lain mukaiseksi. Rangaistavaksi ehdotetaan lisäksi tähän liittyvä ilmoitusvelvollisuus EU-jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. 

Momentin 15 - 17 kohdissa säädettäisiin sanktioitavaksi jakelijan velvollisuuksien laiminlyönti. Momentin 15 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi jakelijan velvollisuus varmistaa ennen hissin turvakomponentin markkinoille saattamista, että hissi turvakomponentti olisi vaatimustenmukainen ja sen mukana olisivat edellytetyt asiakirjat, siihen olisi kiinnitetty CE-merkintä ja siihen olisi liitetty ohjeet. Sanktioitua olisi myös se, jos jakelija ei ilmoittaisi valmistajalle, maahantuojalle tai hissiturvallisuusviranomaiselle hissin turvakomponenttiin liittyvästä vaarasta. Momentin 16 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi velvollisuuden laiminlyönti olla ryhtymättä tarvittaviin toimenpiteisiin hissin turvakomponentin saattamiseksi esitetyn lain mukaiseksi. Rangaistavaksi ehdotetaan 17 kohdassa myös tähän liittyvä ilmoitusvelvollisuus. Myös näiden velvoitteiden laiminlyönti olisi tarpeen säätää rangaistavaksi hissiturvallisuuden vuoksi. 

Momentin 18 - 26 kohdissa säädettäisiin rangaistavaksi hissitöiden johtajalle, toiminnanharjoittajalle, nosto-oven haltijalle, hissin haltijalle ja tarkastajalle säädettyjä velvollisuuksia, joilla pyritään varmistamaan käytön aikainen hissiturvallisuus. 

Momentin 27 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi hissien ja hissien turvakomponenttien valvonnan perusteella annettujen kieltojen ja määräysten laiminlyönti. Rangaistavuus on tarpeen valvontaviranomaisen valvontakeinojen tehokkaaksi toteutumiseksi ja hissiturvallisuuden varmistamiseksi. 

Jos kyseessä olisi hissiturvallisuussäännösten rikkominen, hissiturvallisuusviranomainen harvoin tekisi ensimmäiseksi ilmoitusta poliisille ja vaatisi rangaistusta. Ilmoitus poliisille olisi ankarimmasta päästä oleva reaktiokeino ja hallinnon suhteellisuusperiaatteen mukaan sitä ei käytetä, kun kyseessä olisi lievä puute. Ensisijaisesti hissiturvallisuusviranomainen turvautuisi hallinnollisiin pakkokeinoihin. Tavoitteena olisi, että hissiturvallisuuslain rikkomustapauksissa käytettäisiin ensisijaisesti hallinnollisia pakkokeinoja ja sakkorangaistuksiin turvauduttaisiin vain vakavammissa rikkomustapauksissa. Hissiturvallisuuslain velvoitteiden noudattamisen kannalta olisi tärkeää, että vakavissa hissiturvallisuuslain rikkomustapauksissa esimerkiksi, jos hissiturvallisuuslain säännöksiä rikotaan toistuvasti, voitaisiin tuomita sakkorangaistus. Käytännössä hissiturvallisuussäännösten rikkomisesta tuomittava sakko olisi useissa tapauksissa tarkoituksenmukaisin sanktio, koska esimerkiksi uhkasakolla ei kaikissa tilanteissa enää voida saavuttaa haluttua tarkoitusta. 

Esitetyssä pykälässä olisi toissijaisuuslause kuten voimassa olevassa sähköturvallisuuslain 54 §:ssä. Ehdotetun lain 55 §:n sisältämän hissistä pelastamisvelvoitteen laiminlyöntiin saattaisi soveltua myös rikoslain 21 luvun 14 §:n heitteillepano tai 15 §:n pelastustoimen laiminlyönti, jos pelastamistoimi viivästyy niin pahoin, että siitä aiheutuu pelastettavan hengelle tai terveydelle vakavaa vaaraa. Myös muut rikoslain 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia koskevat säännökset saattaisivat tulla sovellettaviksi, jos tiettyjä esitetyn hissiturvallisuuslain mukaisia velvoitteita laiminlyötäisiin tahallaan tai huolimattomuudella, ja tästä aiheutuisi toisen henkilön kuolema tai vammautuminen taikka vaara sellaisesta. Kyseeseen voisi tällöin tulla esimerkiksi kuolemantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus (8 ja 9 §), vammantuottamus tai törkeä vammantuottamus (10 ja 11§) taikka vaaran aiheuttaminen (13 §). Ehdotetun lain 39 §:n sisältämän hissitöiden johtajan velvoitteiden laiminlyöntiin saattaisi soveltua myös rikoslain 47 luvun 1 §:n rangaistus työturvallisuusrikoksesta. 

Pykälän 2 momentin nojalla rangaistukseen ei voitaisi tuomita samasta teosta sitä, joka rikkoo uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoitetta. Momentti vastaisi voimassa olevan sähköturvallisuuslain 54 §:n 2 momenttia. 

Pykälän 3 momentissa viitattaisiin CE-merkintärikkomuksen osalta lakiin CE-merkintärikkomuksesta (187/2010). Mainitussa laissa säädetään NLF-asetuksessa tarkoitetun CE-merkinnän vastaisen käytön seuraamuksista. Mainittua lakia sovelletaan CE-merkintärikkomuksiin, jollei muualla laissa toisin säädetä. Kyseisellä lailla osaltaan varmistetaan hissidirektiiviin 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti CE-merkintää koskevan järjestelmän moitteeton toiminta silloin, kun CE-merkintää käytetään sääntöjen vastaisesti. CE-merkintärikkomuslaissa ei kriminalisoida tuotteen markkinoille saattamista ilman CE-merkintää, vaan sen on jätetty sektorikohtaisen sääntelyn varaan. 

Nämä esitetyt seuraamussäännökset pohjautuvat myös hissidirektiivin 43 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan talouden toimijoiden rikkoessa hissidirektiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan näiden seuraamusten täytäntöönpanon valvonta. Seuraamuksiin voi sisältyä vakavia rikkomistapauksia koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 

85 §.Muutoksenhaku hissiturvallisuusviranomaisen päätökseen. Ehdotetun 1 momentin mukaan hissiturvallisuusviranomaisen päätökseen saisi hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus antaisi valitusluvan. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä valitusluvasta. 

Voimassa olevassa sähköturvallisuuslaissa ei säädetä oikaisuvaatimuksesta hissiturvallisuusviranomaisen päätökseen eikä oikaisuvaatimusta esitetä otettavaksi käyttöön. Oikaisuvaatimusmenettelyä ei esitetä otettavaksi käyttöön, koska se saattaisi tarpeettomasti hidastaa oikeusturvan antamista asioissa, jotka on perusteltua voida saattaa nopeasti tuomioistuimen ratkaistavaksi. 

Esitetyn lain nojalla ei säädettäisi enää työ- ja elinkeinoministeriölle mitään päätöksentekoa, joten tästä syystä ei säädettäisi muutoksenhausta ministeriön päätökseen. Hissiturvallisuuden toteutuminen edellyttää, että tarkastuksessa säännösten vastaiseksi tai hissiturvallisuutta muutoin vaarantavaksi todetun laitteen käyttö voidaan estää tai sen käyttöä rajoittaa. Siten lakiin ehdotetaan otettavaksi esitetty momentti, jossa säädettäisiin, että hissiturvallisuusviranomaisen antamaa päätöstä olisi kuitenkin muutoksenhausta huolimatta noudatettava, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- ja keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saisi kuitenkin hakea muutosta siten kuin uhkasakkolaissa säädetään. 

86 §.Muutoksenhaku ilmoitetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen, valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan päätökseen. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta ilmoitetun laitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta koskevaan päätökseen. Lisäksi pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta pätevyydenarviointilaitoksen, valtuutetun laitoksen tai valtuutetun tarkastajan päätöksiin, jotka koskevat vaatimuksenmukaisuus- tai tarkastustodistuksia. Niiltä osin kuin ilmoitetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitos, valtuutettu laitos ja valtuutettu tarkastaja suorittavat lakiin perustuvia tarkastustehtäviä ja vaatimustenmukaisuuden arviointia, kyse on perustuslain 124 §:n mukaan julkisesta hallintotehtävästä. Edelleen perustuslain 124 §:n mukaan, milloin yksityisoikeudellinen oikeussubjekti hoitaa julkista hallintotehtävää, on vaatimukset oikeusturvan takaamisesta pystyttävä turvaamaan. Siten edellä mainittujen tahojen tekemiin päätöksiin tulisi voida hakea muutosta niiltä osin kuin on kyse hallintopäätöksestä. 

Ehdotuksen mukaan 1 momentin oikaisuvaatimussäännöksessä viitattaisiin hallintolakiin. Yleiset säännökset oikaisuvaatimusmenettelystä ovat hallintolain 7 a luvussa. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että ilmoitetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen, valtuutetun laitoksen tai valtuutetun tarkastajan ehdotetun lain nojalla tekemään päätökseen saisi vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. 

Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Toimivaltainen hallinto-oikeus olisi se, jonka tuomiopiirissä päätöksen kohteena oleva hissi tai hissin turvakomponentti sijaitsee, tai jos kyse on pätevyyden arvioinnista, missä päätöksen kohteella on kotipaikka. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Pykälän 3 momentin mukaan ilmoitetun laitoksen, pätevyydenarviointilaitoksen, valtuutetun laitoksen tai valtuutetun tarkastajan ehdotetun lain nojalla tekemää päätöstä olisi muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määräisi. Muutoksenhakua koskevia säännöksiä muutettaisiin nykytilasta siten, että valituslupajärjestelmä otettaisiin muutoksenhaussa laajemmin käyttöön.  

87 §.Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunta. Sähkö- ja hissiturvallisuusasioiden kehittämistä ja seurantaa varten valtioneuvosto asettaisi Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi. Neuvottelukuntaan nimettäisiin eri sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta toimisi työ- ja elinkeinoministeriön ja hissiturvallisuusviranomaisen apuna esitetyn lain sekä sähköturvallisuuslain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten. Neuvottelukunta käsittelisi tarvittaessa hissiturvallisuuteen liittyviä asioita ja kutsuisi silloin kokoukseen hissialan viranomaisten, järjestöjen ja eri toimijoiden edustajia. 

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä. 

88 §.Onnettomuudesta ilmoittaminen. Tärkeä osa hissiturvallisuusviranomaisen toimintaa on onnettomuuksien tutkiminen. Tutkimisen mahdollistamiseksi hissin toimittajalle, toiminnanharjoittajalle, valtuutetulle laitokselle, valtuutetulle tarkastajalle ja hissin haltijalle säädettäisiin pykälän 1 momentissa velvollisuus ilmoittaa hisseillä sattuneista vakavista onnettomuuksista hissiturvallisuusviranomaiselle. Vastaava velvoite koskisi myös poliisia, pelastusviranomaista ja työsuojeluviranomaista. 

Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin vakava onnettomuus. Tällä tarkoitettaisiin onnettomuuksia, joiden seurauksena on ollut kuolema tai vakava henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko taikka ilmeinen tällaisen vahingonvaara. 

89 §.Onnettomuuden tutkinta. Pykälässä edellytettäisiin hissiturvallisuusviranomaisen tutkivan hisseillä sattuneet vakavat onnettomuudet, kun se on tarpeen syyn selvittämisen ja onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta. Lisäksi hissiturvallisuusviranomainen voisi tutkia myös muut hisseillä sattuneet onnettomuudet, jos se on tarpeen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää tilastoja sattuneista onnettomuuksista ja julkaisee niitä koskevia yhteenvetoja. 

90 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2016 hissidirektiivin soveltamisajankohdan mukaisesti. 

91 §.Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että ennen lain voimaantuloa markkinoille saatetut hissit ja hissin turvakomponentit, joiden vaatimustenmukaisuus on varmistettu lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saisivat olla markkinoilla lain voimaan tullessa. Lisäksi säädettäisiin, että hisseihin ja hissin turvakomponentteihin liittyvät todistukset vaatimustenmukaisuudesta jäisivät edelleen voimaan. Säännös perustuisi hissidirektiivin 44 artiklan 1 ja 2 kohtiin. 

Pykälän 2 momentin mukaan ehdotetun uuden lain voimaan tullessa vireillä oleva asia käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin esitetyn lain voimaan tullessa olevien säännösten mukaan. Voimassa oleva lainsäädäntö tarkoittaisi lähinnä sähköturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja alemmanasteisia säädöksiä. 

Pykälän 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön 22 päivänä lokakuuta 2014 nimeämä sähköturvallisuuden neuvottelukunta jatkaisi toimintaansa toimikautensa loppuun saakka. Esitetyn lain voimaantulon jälkeen sähköturvallisuuden neuvottelukunnalla tarkoitettaisiin ehdotetun lain mukaista sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukuntaa. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa myönnetyt pätevyystodistukset, erivapaudet ja poikkeusluvat jäisivät voimaan annetussa laajuudessa. 

Sähköturvallisuuslain ja sitä ennen voimassa olleiden sähkölain ja sähkölaitoksista annetun lain nojalla on myönnetty hissiturvallisuuslakiehdotuksen alaan kuuluvia toimintalupia ja pätevyyden toteamisia. Toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi tarpeen säätää lupien ja pätevyyden toteamisten olevan voimassa edelleen. Niiden katsottaisiin vastaavan hissiturvallisuuslaissa edellytettyä ilmoitusta hissitöistä ja pätevyyden toteamista. 

Pykälän 5 momentin mukaan ennen ehdotetun lain voimaantuloa voimassa olevat pätevyystodistukset voisi pätevyydenarviointilaitos kirjallisesta pyynnöstä muuttaa ehdotetun lain mukaisiksi pätevyystodistuksiksi siten, että nykyisen sähköturvallisuuslain tarkoittamat hissipätevyys 1 ja hissipätevyys 2 sekä niitä vastaavat aiempien säädösten tarkoittamat pätevyydet oikeuttaisivat ehdotetun lain mukaiseen hissipätevyyteen. Vaatimukset ehdotuksen hissipätevyydelle vastaavat aikaisempia huolto- ja korjaustoimintaan oikeuttaneiden pätevyyksien vaatimuksia. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin, että toiminnanharjoittaja, jolla on ehdotetun lain voimaantullessa oikeus tehdä hissitöitä, saisi jatkaa toimintaansa aiemmin antamansa toimintailmoituksen tai saamansa luvan mukaisessa laajuudessa. 

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin, että valtuutettu laitos ja pätevyydenarviointilaitos, joka on hyväksytty ennen ehdotetun lain voimaantuloa, voisi jatkaa toimintaansa ilman erillistä hyväksyntää.