1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
Venäjän sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja eurooppalaista turvallisuusympäristöä, myös talouden tilaa ja näkymää. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Eurooppaa uhkaa perustarpeisiin — lämmitykseen, ruokaan tai kulutushyödykkeisiin — kohdistuva niukkuus, joka johtaa myös hintojen nousuun. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee välillisesti vaikuttamaan kansalaisten ostovoimaan.
Hallitus pyrkii kompensoimaan sähkön hinnan nousua, ja tekee lisäksi kohdennettuja toimia kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Erityisenä painopisteenä ostovoimaan liittyvissä toimissa ovat pienituloiset lapsiperheet: hallitus päätti vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä määräaikaisista korotuksista useisiin lapsiperheiden käyttämiin sosiaaliturvan etuuksiin. Lisäksi päätettiin lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuun pitämisestä vuoden 2022 tasolla myös vuonna 2023.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaisen yksityisen hoidon tuen hoitolisän enimmäismäärää esitetään korotettavaksi pysyvästi.
Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) kanssa. Esityksen valmistelun aikana pyydettiin lausuntoa seuraavilta tahoilta : Akava ry, Eduskunnan oikeusasiamies, Elatusvelvollisten Liitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Etävanhempien liitto ry, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopiston Apteekki, Hyvinvointiala HALI ry, Isät lasten asialla ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Lapsiasiavaltuutettu, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Lääkäripalveluyritysten liitto ry, Lapsiperheiden Etujärjestö ry, Lastensuojelun keskusliitto, Lääketeollisuus ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monimuotoiset perheet, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Pelastakaa Lapset ry, Pienperheyhdistys ry, Pirkanmaan hyvinvointialue, Rinnakkaislääketeollisuus ry, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, STTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (Sakki ry), Suomen Apteekkariliitto ry, Suomen Farmasialiitto ry, Suomen Hammaslääkäriliitto — Finlands Tandläkarförbund ry, Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL ry), Suomen Lääkäriliitto ry — Finlands Läkarförbund ry, Suomen Lääkerinnakkaistuojat ry, Suomen opiskelija-Allianssi (OSKU ry), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK ry), Suomen Proviisoriyhdistys ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL ry), Suomen Yrittäjät, Tasa-arvovaltuutettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Terveyspalvelualan liitto ry, Työttömien Keskusjärjestö ry, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ, Valtioneuvoston oikeuskansleri, valtiovarainministeriö, Vanhempainliitto ry, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Väestöliitto, Yhden vanhemman perheiden liitto ry sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Lapsilisä
Kansaneläkelaitos maksaa lapsilisää lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi ja se on lapsikohtainen, kaikille lapsiperheille maksettava etuus. Lapsilisälain (796/1992) mukaan lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten. Lapsilisälakia sovelletaan asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) mukaisesti Suomessa asuvaan tai Suomessa asuvan henkilön asemassa pidettävään lapseen.
Lapsilisä on verotonta tuloa. Omaisuus ja tulot eivät vaikuta lapsilisän määrään. Lapsilisä ei ole indeksisidonnainen etuus.
Lapsilisälain 6 §:n mukaan oikeus lapsilisän nostamiseen on nostajaksi ilmoitetulla lapsen vanhemmalla tai huoltajalla, jonka huollossa lapsi on. Jos lapsilisän nostamiseen oikeutetusta henkilöstä syntyy epäselvyyttä, kuuluu oikeus lapsilisän nostamiseen sille henkilölle, joka pääasiassa huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Silloin, kun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta huolehtii muu henkilö, oikeus lapsilisän nostamiseen on hänellä. Samasta lapsesta maksettava lapsilisä voidaan maksaa vain yhdelle henkilölle. Näin ollen lapsilisää ei voi maksaa molemmille vanhemmille esim. vuoroasumistilanteissa.
Lapsilisälain 7 §:n nojalla lasta kohden maksettavan lapsilisän määrä nousee jokaisesta lapsesta viidenteen lapseen saakka. Tämän jälkeen kustakin seuraavasta lapsesta maksetaan sama määrä, joka viidennestä lapsesta maksetaan. Lapsilisä yhdestä lapsesta on 94,88 euroa kuukaudessa. Pykälän 2 momentin mukaan, jos lapsilisän nostamiseen oikeutetulla henkilöllä on oikeus nostaa lapsilisää useammasta kuin yhdestä lapsesta, on lapsilisä toisesta lapsesta 104,84 euroa kuukaudessa, kolmannesta lapsesta 133,79 euroa kuukaudessa, neljännestä lapsesta 153,24 euroa kuukaudessa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 euroa kuukaudessa.
Yksinhuoltajakorotuksen tarkoituksena on tukea yhden vanhemman taloutta. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta maksetaan 63,30 euroa kuukaudessa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta. Yksinhuoltajakorotus maksetaan, jos lapsilisän saaja ei ole avio- tai avoliitossa tai jos hän on muuttanut aviopuolisostaan erilleen yhteiselämän lopettamiseksi. Lapsen huoltomuoto ei vaikuta yksinhuoltajakorotuksen saamiseen. Korotuksen siis saa, vaikka lasten vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus, jos muut ehdot täyttyvät. Edellytysten täyttyessä yksinhuoltajakorotukseen on oikeus niissäkin tilanteissa, joissa vanhemmat asuvat erillään ja lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona. Samasta lapsesta maksettava lapsilisä voidaan kuitenkin maksaa vain yhdelle henkilölle.
Jos lapsi on (vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavan) hyvinvointialueen kustannuksella hoidettavana laitos- tai perhehoidossa kalenterikuukautta pidemmän ajan, lapsilisä maksetaan hyvinvointialueen esityksestä hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta sille hyvinvointialueelle, joka ensisijaisesti vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on tällöin hyvitettävä niitä hoitokustannuksia, joista yksityinen henkilö, hyvinvointialue tai valtio on vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä lapsilisään oikeutetulle. Kun lapsi on sijoitettuna perhehoitoon, Kela voi hyvinvointialuetta kuultuaan oikeuttaa perhehoitajan nostamaan lapsilisän. Jos lapsi on laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan hyvinvointialueelle taikka jos lapsilisä maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 94,88 euroa kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 63,30 eurolla kalenterikuukaudessa.
Lapsilisä voidaan tietyissä tilanteissa maksaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. Lisäksi, erityisen painavista syistä, voi Kela, lapsen edun niin vaatiessa, hyvinvointialueen esityksestä, määrätä lapsilisän maksettavaksi toiselle lapsen vanhemmista tai huoltajista, muulle sopivalle henkilölle tai hyvinvointialueelle käytettäväksi lapsen elatusta varten.
Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai oikeus lapsilisään alkanut, sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisälain 9 §:n mukaan lapsilisää ei ilman erityistä syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista.
Ahvenanmaalla lapsilisän maksaminen perustuu maakuntalakiin. Maakuntahallitus päättää lapsilisien määristä.
Lapsilisää sai vuoden 2021 joulukuussa 535 576 perhettä. Näissä perheissä oli lapsia yhteensä 968 370, mikä on noin 17 % väestöstä. Lapsilisää saaneista perheistä 44 % oli yksilapsisia, vähintään neljä lasta oli 5 %:ssa perheistä. Yksinhuoltajakorotuksen saaneita perheitä oli vuoden 2021 joulukuussa 107 228, mikä on 20 % kaikista lapsilisää saaneista perheistä. Lapsia, joista maksettiin yksinhuoltajakorotus, oli 173 722. Vuonna 2021 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä n. 1,36 miljardia euroa.Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2021
2.2
Työttömyysturva
Työttömyysturvan lapsikorotusta maksetaan ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.
Lapsikorotusta voidaan maksaa, jos työttömyysetuuden saajalla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi. Työttömyysetuuden saajalla on oikeus lapsikorotukseen myös avio- tai avopuolison alaikäisestä lapsesta, jos tämä asuu työttömyysetuuden saajan kanssa samassa taloudessa.
Lapsikorotuksen suuruus on 1.8.2022 alkaen yhdestä lapsesta on 5,61 €, kahdesta lapsesta yhteensä 8,23 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,61 €. Lapsikorotusta maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lapsikorotuksen määrää tarkistetaan normaalisti vuosittain kansaneläkeindeksin osoittamassa suhteessa.
Huollettavana lapsena pidetään hakijan kanssa samassa taloudessa asuvaa biologista ja adoptiolasta. Samoin huollettavana lapsena pidetään lasta, josta hakija on velvollinen maksamaan elatusapua, vaikka lapsi ei asu hakijan kanssa samassa taloudessa. Sillä ei ole merkitystä, asuuko lapsi Suomessa vai ulkomailla, kunhan hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty. Sijaisvanhemmalle tai kasvattivanhemmalle ei myönnetä lapsikorotusta.
Tietyissä tilanteissa lapsikorotus voidaan maksaa hyvinvointialueen toimielimelle käytettäväksi lapsen elatukseen.
Lapsikorotuksen hakemisen määräaika on sama kuin työttömyysetuuden. Lapsikorotusta ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa.
Vuonna 2020 ansiopäivärahan saajista 35,9 prosenttia, peruspäivärahan saajista 30,1 prosenttia ja työmarkkinatuen saajista 28,3 prosenttia sai lapsikorotusta. Ansiopäivärahan saajille vuonna 2020 maksettiin lapsikorotuksia 88 135 000 euroa, peruspäivärahan saajille 24 134 000 euroa ja työmarkkinatuen saajille 105 755 000 euroa.
2.3
Opintotuki
Opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus opintorahan huoltajakorotukseen. Lapsen huoltajalla tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaisia huoltajia. Huoltajakorotus maksetaan osana kunkin huoltajan opintorahaa. Lasten lukumäärä ja se, kenen luona lapsi asuu, eivät vaikuta huoltajakorotukseen.
Opintorahan huoltajakorotuksen määrä on 1.8.2022 lukien 107,17 euroa kuukaudessa. Opintorahan perusmäärä on huoltajakorotukseen oikeutetulla opiskelijalla 1.8.2022 lukien 268,23 euroa kuukaudessa. Siten lasta huoltava opiskelija voi saada opintorahaa yhteensä 375,40 euroa kuukaudessa. 1.8.2022 maksettaviin opintorahan euromääriin sisältyy ylimääräinen vuoden 2022 voimassa oleva indeksikorotus (3,5 prosenttia).
Opintorahaa saavalle opiskelijalle myönnetään lisäksi valtiontakaus opintolainaan, joka on alle 18-vuotiaalla opiskelijalla 300 euroa kuukaudessa ja muilla opiskelijoilla 650 euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla valtiontakaus on kuitenkin 800 euroa kuukaudessa.
Lukuvuonna 2021—2022 opintorahan huoltajakorotuksen menot olivat 16,5 milj. euroa ja sitä sai 26 800 opiskelijaa. Heistä 15 900 opiskeli korkea-asteella ja 10 900 toisella asteella. Huoltajakorotuksen saajista 19 900 oli naisia ja 6 900 miehiä. Mediaani-ikä oli 32 vuotta.
Opintotuen myöntämisen edellytyksenä on pienet tulot. Opiskelijalla voi olla nykyisin tyypillisesti yhdeksän kuukautta (1.9.—31.5) vuodessa päätoimisesti opiskelleessaan enintään keskimäärin 1 300 euroa kuukaudessa tuloja ja saada sen lisäksi täysimääräisen opintotuen koko lukuvuodelle. Opintotuki on lainapainotteinen siten, että lasta huoltavan tuen määrästä (1 025,40 e/kk) lainan osuus on 63 prosenttia (650 e/kk). Opintorahan määrä on lasta huoltavalla 1.8.2022 yhteensä 375, 40 e/kk.
2.4
Toimeentulotuki
Toimeentulotuki myönnetään henkilölle tai perheelle. Tuen tarvetta arvioitaessa verrataan perheen käytettävissä olevia tuloja ja varallisuutta toimeentulotukilaissa määriteltyihin tarpeelliseksi katsottuihin menoihin. Yksi keskeinen laskelmaan vietävä menoerä on jokaiselle perheenjäsenelle erikseen huomioitava perusosa, joka on laskennallinen määrä jokapäiväisen elämän menoista. Lasten perusosat on määritelty siten, että eri ikäiset ja eri kohdassa sisarussarjaa olevat lapset saavat hieman eri suuruisen perusosan. Lasten perusosa on tietty prosenttiosuus yksinasuvan henkilön perusosasta (10—17-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia sekä alle 10-vuotiaalla lapsella 63 prosenttia yksinasuvan perusosasta. Perusosa on toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta kymmenen prosenttiyksikköä alempi).
Toimeentulotuen perusosan määrät on määritelty toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) ja ne on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lasten perusosia korotetaan samalla tavalla kuin aikuisten perusosia normaalisti vuoden vaihteessa. Nyt perusosiin on toteutunut jo aikaistettu indeksikorotus hintojen nousun johdosta 1.8.2022 lukien ja varsinainen indeksikorotus toteutuu 1.1.2023.
Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on kuukausitasolla noin 25 000 kuukaudesta riippuen. Niissä asuu lapsia hieman alle 50 000. Valtaosassa toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on 1 tai 2 lasta. Toimeentulotukea saadaan hyvin eri pituisia jaksoja. Pitkäaikaisesta toimeentulotuen saannista puhutaan, kun vähintään 10 kuukautena vuoden aikana on ollut oikeutettu toimeentulotukeen.
Alla olevassa taulukossa näkyy perusosien määrät tällä hetkellä eri ikäisille ja eri kohdassa sisarusparvea oleville lapsille. Taulukosta ilmenee myös Kelasta saadut tiedot maksetuista tukikuukausista lapsille vuoden aikana välillä syyskuu 2021 ja elokuu 2022. Toimeentulotuen saanti on ollut hieman yleisempää pienten lasten perheissä, kuin yli 10-vuotiaiden, vaikkakin ensimmäisiä lapsia on yhtä paljon sekä yli että alle 10-vuotiaiden perheissä.
PERUSOSAROOLI | Kerroin yksinasuvan aikuisen perusosasta | Perusosan määrä | Maksettujen kuukausien lkm ajalla 09/2021—08/2022 |
10-17-vuotias 1. lapsi | 0,7 | 373,08 | 153 085 |
10-17-vuotias 2. lapsi | 0,65 | 346,43 | 56 758 |
10-17-vuotias 3. lapsi | 0,6 | 319,78 | 20 771 |
Alle 10-vuotias 1. lapsi | 0,63 | 335,77 | 140 253 |
Alle 10-vuotias 2. lapsi | 0,58 | 309,12 | 100 136 |
Alle 10-vuotias 3. lapsi | 0,53 | 282,47 | 105 979 |
Yhteensä | | | 576 982 |
2.5
Lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu
Lääkekorvausjärjestelmän tehtävänä on turvata kansalaisille sairauden hoidossa tarvittavat lääkkeet kohtuullisin kustannuksin. Lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä sairausvakuutusta. Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetään sekä lääkkeen korvaamisesta potilaalle että lääkkeen sisällyttämisestä lääkekorvausjärjestelmään. Sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä säädetään vuotuisesta omavastuuosuudesta, jonka ylittäviä lääkekustannuksia korvataan lisäkorvauksella. Vuosiomavastuun ylityttyä vakuutettu maksaa 2,50 euron lääkekohtaisen omavastuun lisäkorvattavista lääkkeistään. Vuosiomavastuun taso on sidottu elinkustannusindeksiin siten, että sitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaisesti.
2.6
Yksityisen hoidon tuki ja hoitolisä
Yksityisen hoidon tuki on osa kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona ja sen rinnalla toimivaa lastenhoidon tukien järjestelmä, josta säädetään laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996). Järjestelmän tarkoituksena on tukea lapsen vanhempia ja muita huoltajia lapsen hoidon järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.
Yksityisen hoidon tukea voi saada aikaisintaan sen kuukauden alusta, jonka aikana lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Tukea maksetaan alle kouluikäisestä lapsesta, joka on yksityisessä varhaiskasvatuksessa.
Yksityisen hoidon tukea voi hakea toinen lapsen vanhemmista tai muu huoltaja. Kela maksaa tuen kuitenkin aina suoraan yksityiselle hoitajalle tai varhaiskasvatuksen tuottajalle. Yksityisen hoidon tuki on verotettavaa tuloa varhaiskasvatuksen tuottajalle, mutta ei tukea hakevalle perheelle. Yksityisen hoidon tukeen kuuluu kaikista tukeen oikeuttavista lapsista maksettava hoitoraha sekä tulosidonnainen hoitolisä. Kunta voi maksaa tukeen kuntalisää, jonka tasosta ja ehdoista päätetään kunnassa. Tuen kokonaismäärä kuukaudessa ei kuitenkaan voi ylittää sitä määrää, jonka vanhempi tai muu huoltaja on sitoutunut maksamaan hoidon tuottajalle kuukausittain.
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 1.8.2022 lukien 184,61 euroa kuukaudessa lasta kohden, jos lapsi on kokopäiväisessä hoidossa, ja 67,92 euroa kuukaudessa, jos lapsi on osapäiväisessä hoidossa.
Hoitoraha ja hoitolisä maksetaan jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisä on tulosidonnainen ja hoitolisän määrään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 155,24 euroa kuukaudessa jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta. Hoitolisä maksetaan kaikista alle kouluikäisistä lapsista, jotka ovat yksityisessä hoidossa, jos vanhempien tulot jäävät tulorajojen alle. Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan laskettavaa tulorajaa. Bruttotulo, jolla ei enää saa hoitolisää on 2 509,87 euroa kuukaudessa.
Hoitolisän määräytymisessä huomioon otettavista tuloista säädetään varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016, asiakasmaksulaki) 11 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan perheen tuloina otetaan huomioon lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa sekä heidän kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Veronalaisena tulona voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuina niillä prosenttimäärillä, jotka Verohallinto vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.
Asiakasmaksulain 11 §:n 3 momentissa luetellaan ne tulot, joita ei oteta huomioon. Tällaisia tuloja ovat mm. lapsilisä, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaiset etuudet, kansaneläkelain (568/2007) mukainen lapsikorotus, asumistuki, opintoraha, aikuiskoulutustuki, opintotuen asumislisä tai toimeentulotukena maksettavaa toimintaraha ja matkakorvaus.
Kansaneläkelaitoksen perhe-etuustilaston mukaan vuonna 2021 yksityisen hoidon tuen saajia oli 13 205 ja tukea maksettiin 16 264 lapsesta. Yksityisen hoidon tuen hoitolisän saajia oli 1 405. Yksityisen hoidon tuki oli yhdestä lapsesta keskimäärin 495 euroa kuukaudessa. Hoitolisää maksettiin keskimäärin 91 euroa kuukaudessa ja kuntalisää 375 euroa kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen saajille maksettiin kuntalisää useammin kuin kotihoidon tuen saajille. Vuoden aikana yksityisen hoidon tukea saaneista 93 % sai kuntalisää. Osa kunnista tukee perheitä yksityisen hoidon tuen sijasta palvelusetelillä.
2.7
Nykytilan arviointi
Yli 110 000 lasta asuu pienituloisissa perheissä. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan toimeentuloon liittyviä ongelmia kohtaavat lapsiperheet, joille on ominaista yksinhuoltajuus, matala koulutustaso, työttömyys ja opiskelu. Myös monilapsisten ja ulkomaalaistaustaisten perheiden lapset joutuvat muita yleisemmin kohtaamaan pienituloisuutta, ja sitä kautta taloudellisia ongelmia. Talousongelmien kanssa painiville perheille tyypillistä ovat myös vähäiset työtulot sekä sosiaaliturvaetuuksien suuri merkitys.
Toimeentulotuesta annetun lain mukaan etuudet otetaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta toimeentulotukilaskelmassa huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Toimeentulotuen määrä on käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotukilaissa määriteltyjen tarpeelliseksi katsottujen menojen erotus. Korotukset muissa tuloissa vähentävät tarvetta toimeentulotuelle, eivätkä välttämättä siten suoraan vaikuta kaikkien toimeentulotukea saavien käytettävissä olevien tulojen yhteismäärään. Jotta käyttöön jäisi enemmän rahaa, yksi vaihtoehto on nostaa toimeentulotukioikeutta arvioitaessa huomioitaessa olevia perusosien määriä. Perusosat ovat laskennallinen suure, jonka ajatellaan kattavan elämisestä aiheutuvia yleisiä kustannuksia kuten ruoka, vaatteet, paikallisliikenteen käyttö, puhelimen käyttö jne.
Lääkekorvausjärjestelmän kansaneläkeindeksiin sidottu vuosiomavastuu vuonna 2022 on 592,16 euroa, jota määrää olisi tarkistettava kansaneläkeindeksillä vuodelle 2023. Simulointimallilla tehtyjen laskelmien mukaan lääkekorvausjärjestelmän kansaneläkeindeksiin sidottua vuosiomavastuuta tulisi korottaa vuonna 2023 arviolta 44 eurolla 636,03 euroon, jolloin aiempaa suurempi vuotuinen omavastuukustannus oikeuttaisi lisäkorvaukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin nostamalla tulorajoja 33 prosenttia. kysyntään heikentävästi, jos yksityisen toiminnan maksut ovat merkittävässä määrin korkeammat kuin kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen maksut, saattaa tämä kaventaa pienituloisten perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuspalveluissa. Tästä syystä tulosidonnaiseen yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.
5
Lausuntopalaute
Esityksen kiireellisestä valmisteluaikataulusta johtuen varsinaista laajaa lausuntokierrosta ei ole ollut mahdollista järjestää, vaan esitysluonnos lähetettiin lausuttavaksi lausuntopalautteen antamista varten ajalla 28.9.—5.10.2022. Lausunnon toimittivat seuraavat tahot: Akava ry, Etävanhempien liitto ry, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Hyvinvointiala HALI ry, Isät lasten asialla ry, Kela, Lapsiperheiden Etujärjestö ry, Lastensuojelun keskusliitto, Lääketeollisuus ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monimuotoiset perheet, Pelastakaa Lapset ry, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, STTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (Sakki ry), Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL ry), Suomen Monikkoperheet ry, Suomen opiskelija-Allianssi (OSKU ry), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK ry), Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL ry), valtiovarainministeriö, Väestöliitto sekä Yhden vanhemman perheiden liitto ry. Lausunnot ovat luettavissa Hankeikkunassa (STM 082:00/2022).
Helsingin kaupunki, oikeusministeriö, tasa-arvovaltuutettu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa.
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat esitystä ja sen tavoitetta tukea erityisesti lapsiperheitä. Toisaalta muutamassa lausunnossa nostettiin esiin myös se, että esitys ei huomioi yleisemmin erilaisia kotitalouksia — mukaan lukien lapsettomat kotitaloudet. Lausunnoissa katsottiin myös, että esitys ei riittävässä määrin huomioi niitä vanhempia, joiden luona lapsi ei ole kirjoilla. Valtaosassa lausuntoja tuotiin esiin, että nyt esitetyt toimet ostovoiman tukemiseksi eivät ole riittävä toimi ottaen huomioon esimerkiksi lapsilisän ostovoiman jälkeenjääneisyyden ja elinkustannusten nopean nousun. Huomiota kiinnitettiin tarpeeseen arvioida, tarvitaanko määräaikaisten korotusten sijasta pysyviä korotuksia. Samoin pidettiin tarpeellisena tehdä kokonaisvaltaisempia muutoksia etuusjärjestelmään, ja erityisesti toimeentulotuen osalta on tarkasteltava siihen vaikuttavia muita etuuksia.
Suomen Kuntaliitto kritisoi lausunnossaan esitysluonnosta siitä, että siinä ei taulukkomuotoisesti eritelty julkisen talouden kustannusten jakoa. Lisäksi se totesi, että sosiaalihuollon tehtävien siirtyessä kokonaisuudessaan sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta, kunnilla ei ole käytännössä minkäänlaisia lakisääteisiä vaikutusmahdollisuuksia työmarkkinatuen kuntaosuuksiin eikä perustoimeentulotuen kustannuksiin, ellei kunta ole mukana työllisyydenhoidon kuntakokeilussa. Kuntaliitto katsoi myös, että esitys asettaa kunnat tästä syystä eriarvoiseen asemaan suhteessa esitysluonnoksen niille aiheuttamiin kustannuksiin. Kuntaliitto vaati, että valtio korvaa esitysluonnoksessa ehdotettujen etuuskorotusten kunnille aiheuttamat lisäkustannukset täysimääräisesti. Valtionvarainministeriö toi palautteessaan esiin tarpeen arvioida tarkemmin tuleville hyvinvointialueille täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tarpeen kasvusta aiheutuvia kustannuksia.
Antamassaan lausunnossa Kela kiinnitti huomiota erityisesti yksityisen hoidon tuen hoitolisää koskevaan muutosehdotukseen. Kelan mukaan, yksityisen hoidon tuen hoitolisään ehdotetun korotuksen kasvattaessa hoitolisän saajamäärää, tulee kyseinen lainmuutos aiheuttamaan ennakoitua enemmän toimeenpanoon liittyvää työtä. Kela kannatti hoitolisää koskevan uuden sääntelyn myöhäisempää, 1.3.2023 lukien, ehdotettua voimaantuloa, ja esitti tähän liittyen joitain säädösteknisiä huomioita.
Esityksessä on, pääosin, kyseessä määräaikainen sääntely, jonka tavoitteena on erityisesti pienituloisten lapsiperheiden ostovoiman tukeminen ajankohtaisessa tilanteessa. Saadun lausuntopalautteen johdosta esityksen perusteluita on monin paikoin täsmennetty ja täydennetty.
6
Säännöskohtaiset perustelut
6.1
Lapsilisälaki
7 §.Lapsilisän määrä. Pykälässä säädetään lapsilisän määrästä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti, joka olisi voimassa vuoden 2023 ajan. Momentissa säädettäisiin viidellä eurolla korotetusta lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrästä. Vuoden 2023 ajan pykälän uutta momenttia sovellettaisiin siltä osin kuin se koskee korotuksen rahamäärää, pykälän 3 ja 4 momenteissa säädetyn sijasta.
Lapsilisälain 11 §:n 2 momentin mukaan lapsilisä voidaan myöntää takautuen kuuden kuukauden ajalta. Mikäli yksinhuoltajakorotus lapsilisään myönnetään lain voimassaolon päättymisen jälkeen takautuen vuodelle 2023, maksettaisiin yksinhuoltajakorotus määrältään korotettuna myös näissä tilanteissa. Vastaava tilanne voi tulla myös silloin, kun muutoksenhakuelin muuttaa Kelan päätöstä ja lapsilisä tulee takautuen myönnettäväksi.
6.2
Työttömyysturvalaki
6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
6 §.Lapsikorotus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 2 momentti. Momentti olisi voimassa vuoden 2023 ajan. Momentissa säädettäisiin ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen maksettavista lapsikorotuksista vuonna 2023. Lapsikorotusten määrät olisivat vuonna 2023 korotetut 20 prosentilla verrattuna 1.8.2022 voimaan tulleeseen lapsikorotusten tasoon. Korotettuja lapsikorotuksia maksettaisiin niihin työttömyysetuuksiin, joita maksetaan vuodelta 2023. Korotetun lapsikorotuksen saamiseksi työttömyyspäivän, jolta lapsikorotus maksetaan tulisi kohdistua vuodelle 2023. Korotettua lapsikorotusta voitaisiin maksaa, vaikka työttömyysetuutta haettaisiin tai se maksettaisiin vuoden 2023 päätyttyä jos se kohdistuisi vuodelle 2023.
6.3
Toimeentulotukilaki
9 §.Perusosan suuruus. Pykälässä säädetään toimeentulotuen perusosan suuruudesta kuukautta kohti. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uudet 4 ja 5 momentit, jotka olisivat voimassa vuoden 2023 ajan. Vuoden 2023 ajan momentteja 4 ja 5 sovellettaisiin 1 momentin 4 ja 5 kohtien sijasta sekä momentin 3 sijasta. Jos toimeentulotukea myönnettäisiin ja maksettaisiin vuoden 2023 päätyttyä takautuvasti vuodelle 2023, huomioitaisiin lapsen perusosan suuruus 4 ja 5 momenteissa säädetyn suuruisina. Kuuden prosenttiyksikön korotus lasten perusosien osuuteen yksinasuvan perusosasta vastaa tarpeellisella tarkkuudella tavoiteltua 10% tasokorotusta vuoden 2022 perusosien tasoon.
4 momentissa säädettäisiin, että poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään 10—17-vuotiaalla lapsella toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti vuonna 2023 olisi 76 prosenttia ja alle 10-vuotiaalla lapsella 69 prosenttia 1 momentin 1 kohdan mukaisesta perusosasta.
5 momentissa säädettäisiin, että poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, jos perheeseen kuuluisi useampi alle 18-vuotias lapsi, toimeentulotuen perusosa olisi vuonna 2023 toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin 4 momentissa säädetään.
6.4
Opintotukilaki
11 b §.Opintorahan huoltajakorotuksen määrä vuonna 2023. Opintotukilakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 11 b §, joka olisi voimassa vuoden 2023 ajan. Pykälässä säädettäisiin 11 §:n 6 momentissa tarkoitetun opintorahan huoltajakorotuksen määrän väliaikaisesta korottamisesta 10 eurolla vuonna 2023. Tarkoitus on, että 1.1.—31.7.2023 välisenä aikana 10 euron korotus tehtäisiin opintorahan huoltajakorotuksen 1.8.2022 voimaan tulleeseen kansaneläkeindeksillä tarkistettuun tasoon. Siten kevätlukukaudella 2023 opintorahan huoltajakorotus olisi 117,17 euroa kuukaudessa. Tästä säädettäisiin pykälän 1 momentissa. Ehdotetussa 1 momentissa tarkoitettu 10 euron korotus on sidottu kansaneläkeindeksin pistelukuun 1733.
Pykälän 2 momentin mukaan ehdotetussa 1 momentissa tarkoitettua 10 eurolla korotettua opintorahan huoltajakorotuksen määrää tarkistettaisiin 1 päivästä elokuuta 2023 noudattaen, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Euromäärät pyöristettäisiin lähimpään senttiin. Indeksitarkistus tehtäisiin väliaikaisesti korotettuun huoltajakorotuksen määrään vastaavalla tavalla, kuin voimassa olevan 11 §:n 8 momentissa säädetään opintorahan huoltajakorotuksen tarkistamisesta indeksillä kunkin lukuvuoden alusta lukien. Syyslukukaudella 2023, eli 1.8.—31.12.2023 välisenä aikana opintorahan huoltajakorotus olisi arviolta 121,57 euroa kuukaudessa. Syyslukukauden 2023 osalta huoltajakorotuksen euromäärä on arvio, koska kansaneläkeindeksin lopullinen pisteluku, jota käyttäen huoltajakorotuksen euromäärää tarkistetaan, vahvistetaan lokakuussa 2022. Elokuun alussa 2023 voimaan tulevan opintorahan huoltajakorotuksen määrän arviossa on käytetty kansaneläkeindeksin pistelukua 1798. Siten opintorahan huoltajakorotuksen määrä perustuisi seuraavaan laskelmaan: 1798/1617 x 100 = 111,19 + 10 euron tasokorotus 1798/1733 x 10 = 10,38, jolloin opintorahan huoltajakorotus olisi yhteensä 121,57 euroa.
6.5
Sairausvakuutuslaki
5 luku Lääkekorvaukset
8 §.Vuosiomavastuu ja oikeus lisäkorvaukseen. Voimassa olevassa pykälässä säädetään lääkkeiden vuosiomavastuusta ja vakuutetun oikeudesta lisäkorvaukseen vuosiomavastuun ylittymisen jälkeen. Pykälän 1 momentin mukaan jos saman kalenterivuoden aikana alkuomavastuun ja vakuutetulle tämän luvun mukaan korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista sekä perusvoiteista korvaamatta jääneiden korvauksen perusteena olevien kustannusten yhteismäärä ylittää 576,60 euroa (vuosiomavastuu), vakuutetulla on oikeus ylittävältä määrältä lisäkorvaukseen. Lisäkorvaus on 100 prosenttia 2,50 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta. Pykälän 2 momentin mukaan vuosiomavastuun rahamäärä on sidottu elinkustannusindeksiin siten, että sitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaisesti. Vuosiomavastuun määrä on vuonna 2022 592,16 euroa.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin vuosiomavastuun määrästä vuonna 2023. Uuden 3 momentin mukaan sen estämättä mitä 1 ja 2 momentissa säädetään vuosiomavastuu rahamäärä vuonna 2023 on 592,16 euroa. Vuoden 2022 vuosiomavastuun rahamäärää 592,16 ei tarkisteta kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti vuodelle 2023 ja vuoden 2022 vuosiomavastuun rahamäärä säilyy myös vuoden 2023 vuosiomavastuuna.
6.6
Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
5 §.Hoitolisä. Pykälässä säädetään kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hoitolisästä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi korottamalla momentissa säädettyä hoitolisän täyttä määrää.
Täysimääräisen hoitolisän laissa säädetty määrä on 134,55 euroa. Määrä on ilmoitettu vuoden 2010 indeksitasossa. Voimassa oleva hoitolisän täysi määrä vuoden 2022 lopun indeksitasossa (kansaneläkeindeksi) on 155,24 euroa. Pykälän 2 momentissa ilmoitettu euromäärä korotettaisiin 221,22 euroon. Vuoden 2022 lopun kansaneläkeindeksin tasossa määrä olisi suuruudeltaan 255,24 euroa. Lainmuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.3.2023 lukien. Vuodenvaihteessa hoitolisään tehtävän indeksitarkistuksen johdosta lopullinen korotus on euromääräisesti hieman suurempi kuin 100 euroa. Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa kansaneläkeindeksin vuoden 2023 tarkka pisteluku ei vielä ole ollut tiedossa.
9
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Ehdotetut muutokset liittyvät perustuslain 6 §:ssä ja 19 §:ssä säädettyihin perusoikeuksiin. Mainitut säännökset koskevat yhdenvertaisuutta ja jokaisen oikeutta perustoimeentulon turvaan.
Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tällä yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate. Lisäksi siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (HE 309/1993 vp, s. 42). Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia kansalaisille, että asetettaessa heille velvollisuuksia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (HE 309/1993 vp, s. 42—43).
Yhdenvertaisuussäännöstä täydentää perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan säännöksessä lueteltujen erotteluperusteiden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säännös ei kuitenkaan estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia (HE 309/1993 vp). Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Perustuslain 19 §:n 1 momentin nojalla jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Saman pykälän 2 momentin perusteella lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Lisäksi pykälän 3 momentin mukaan julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Esityksessä ehdotetaan, että lapsiperheiden tukemiseksi ja lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten kasvun kompensoimiseksi korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, työttömyysturvan lapsikorotusta, opintorahan huoltajakorotusta sekä lapsen perusosaa toimeentulotuessa. Lisäksi ehdotetaan, että sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu ehdotetaan jäädytettäväksi vuodelle 2023 vuoden 2022 tasoon.
Kyse on pääosin määräaikaisista muutoksista, joiden taustalla on vallitsevasta taloustilanteesta johtuva poikkeuksellinen hintojen nousu. Korotukset kohdentuvat lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen oikeutettuihin, työttömiin, opiskeleviin, sekä toimeentulotukea saaviin lapsiperheisiin. Ehdotetuilla etuuskorotuksilla parannetaan näin ollen niiden lapsiperheiden taloudellista tilannetta, jotka tutkimusten mukaan ovat muita heikommassa asemassa. Esitetyillä muutoksilla tuetaan näiden perheiden mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu sekä edistetään köyhyysriskissä olevien lasten yhdenvertaisuutta muihin nähden.
Esitykseen sisältyvät ehdotukset voidaan siten säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.