5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Hallitusohjelman säästötavoitteiden toteuttaminen
Esitystä valmisteltaessa kävi ilmi, että hallituksen vuosille 2024‒2027 asettamien säästötavoitteiden toteuttaminen kokonaisuudessaan olisi edellyttänyt vastaanottorahan määrän pienentämistä 278 euroon kuukaudessa. Tämä olisi laskenut vastaanottorahan määrän välttämättömänä toimeentulotukena myönnettävän toimeentulotuen laskennallisten ravintomenojen määrän alle. Välttämätöntä toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi ilman oleskeluoikeutta maassa oleskeleville henkilöille. Valmistelun aikana välttämätön toimeentulotuki arvioitiin tässä tilanteessa parhaaksi lähtökohdaksi arvioida vastaanottorahan tasoa.
Esityksen ratkaisuihin vaikutti indeksitarkistuksista vuosina 2024‒2027 annettu laki, jonka mukaan vastaanottorahan ja käyttörahan määrää ei tarkisteta mainittuina vuosina. Laki ei kuitenkaan koske toimeentulotukea, johon tehdään vuosittaiset indeksitarkistukset normaalisti. Näin ollen välttämättömän toimeentulotuen määrä ylittäisi vastaanottorahan määrän, mikäli hallitusohjelman säästötavoitteet toteutettaisiin kokonaisuudessaan ja esitys valmisteltaisiin toistaiseksi voimassaolevana.
Tästä johtuen päädyttiin esittämään vastaanottorahaa koskevan säännöksen muuttamista väliaikaisesti vuosiksi 2024‒2025. Tänä aikana säästötavoitteet on mahdollista saavuttaa lähes tavoitellun tasoisina ja samalla pitämään vastaanottorahan määrä välttämättömän toimeentulotukena myönnettävien toimeentulotuen laskennallisten ravintomenojen tasolla. Toimeentulotuen tasoa arvioidaan toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitystä, jolla poistetaan laittomasti maassa olevilta oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan ja työ- ja elinkeinoministeriöllä ja sosiaali-ja terveysministeriöllä on yhteisvalmistelussa esitys, jolla toteutetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen korvaaminen maahanmuuttajien kotoutumistuella. Nämä muutokset mahdollistavat vastaanottorahan tason uudelleentarkastelun keväällä 2024 käynnistyvässä vastaanottolakia koskevassa jatkohankkeessa. Jatkohankkeen yhteydessä on samalla mahdollista arvioida vastaanottorahan ja käyttörahan pienentämisen sekä indeksijäädytyksen yhteisvaikutuksia.
Vastaanottorahan ehdollinen porrastaminen
Valmistelun aikana arvioitiin vastaanottorahan porrastamista niin, että osa vastaanottorahasta olisi perustunut ehdolliseen korotukseen. Vastaanottorahan perusosaa olisi alennettu nykyisen vastaanottorahan määrästä. Vastaanottorahan määrää olisi kuitenkin voitu korottaa, jos henkilö esimerkiksi sitoutuisi noudattamaan vastaanottokeskuksen sääntöjä, suorittaisi suomalaisen yhteiskunnan kurssin ja osallistuisi vastaanottokeskuksen järjestämään opintotoimintaan sekä säännöllisesti järjestettävään paluuneuvontaan. Lisätuki voitaisiin poistaa joko kokonaan tai osin, mikäli henkilö ei noudattaisi hänelle osoitettuja velvollisuuksia. Malli olisi korostanut henkilön oman toiminnan vaikutusta myönnettävän vastaanottorahan määrään ja kannustanut aktiivisuuteen.
Mallilla olisi kuitenkin ollut kustannuksia kasvattava vaikutus. Se olisi lisännyt merkittävästi vastaanottokeskusten hallinnollista työtä ja sitonut resursseja ohjaukseen, valvontaan ja seurantaan. Lisäksi vastaanottorahan määrästä ja säästötavoitteista johtuen ehdollisesti myönnettävän korotuksen määrä olisi todennäköisesti jäänyt niin pieneksi, että se ei välttämättä olisi motivoinut hakijoita osallistumaan. Erityisesti ruokapalvelukeskuksessa myönnettävään vastaanottorahaan korotuksen tekeminen niin, että samalla olisi saatu myös säästöjä, olisi ollut vaikeaa. Porrastettu malli ei olisi myöskään voinut koskea lapsia. Näillä perusteilla valmisteluissa päädyttiin siihen, ettei arvioitu vaihtoehto ollut toteuttamiskelpoinen.
Vastaanottorahan määrittely asiakasryhmittäin
Valmistelussa arvioitiin mahdollisuutta, että eri asiakasryhmille; kansainvälistä suojelua hakevat, tilapäistä suojelua saavat ja ihmiskaupanuhrit, joilla ei ole kotikuntaa myönnettäisiin eri määrä vastaanottorahaa. Vaihtoehtoon, jossa yhden ryhmän vastaanottorahan taso olisi toista korkeampi, liittyy kuitenkin haasteita. Korkeampi vastaanottorahan määrä voisi esimerkiksi houkutella kansainvälistä suojelua hakevia ja ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevia hakeutumaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, mikä voisi vaikeuttaa tosiasiallisesti apua tarvitsevien uhrien tunnistamista.
Vastaanottorahan tarkoitus on turvata perustoimeentulo kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa. Valmistelun aikana nähtiin ongelmallisena, että yhden asiakasryhmän perustarpeet ja toimeentulo olisivat vastaanottokeskuksissa erilaiset kuin muiden asiakkaiden tarpeet. Yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset nousevat esille vastaanottokeskusten arjessa jo tällä hetkellä. Tästä syystä vaihtoehtoa ei nähty tarkoituksenmukaisena.
Opintotukeen perustuva malli
Valmistelussa arvioitiin opintotukijärjestelmän kaltaista vaihtoehtoa, jossa hakijan toimeentulo rakentuisi vastaanottorahasta ja mahdollisesti sen päälle haettavasta lainasta. Opintotuki koostuu pääasiallisesti opintorahasta ja opintoja varten myönnettävästä valtion takauksesta lainalle. Opintorahan määrä itsenäisesti asuvalle 18 vuotta täyttäneelle on 279,38 euroa, joka on noin 80 prosenttia yksin asuvalle aikuiselle myönnettävän vastaanottorahan määrästä. Tasollisesti se on lähellä edellä esiteltyä välttämättömän toimeentulotuen määrää. Vastaanottorahan sitominen ainoastaan opintorahaan ei kuitenkaan ole mahdollista, koska pelkkä opintorahan määrä ei kata välttämätöntä toimeentuloa. Toimeentulon kattamiseksi tulisi opintorahaa vastaavan euromäärän päälle lisätä muita menoja koskeva osuus, joka opiskelijoiden kohdalla hoituu valtion takaamalla lainalla. Opintotukeen kuuluvat myös ateriatuki, opintolainahyvitys ja opintolainavähennys, sekä erityisryhmille myönnettävät korkoavustus, koulumatkatuki, huoltajakorotus, asumislisä ja oppimateriaalilisä. Mikäli opintotuki ja opiskelijalle myönnetyt muut asumisperusteiset sosiaalituet (esimerkiksi asumistuki) sekä opiskelijan omat varat ja tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin, voi hän lisäksi saada tarvittaessa toimeentulotukea toimeentulonsa turvaamiseksi.
Lainamahdollisuuden käyttämiseen vastaanottorahan lisänä sisältyy ongelmia, eikä mallin toimivuuden selvittäminen hankkeen aikataulussa ollut mahdollista. Epäselvää on muun muassa se, mikä taho takaisi lainan, myöntäisikö jokin pankki lainaa tilanteessa, jossa suuri osa hakijoista ei pysty avaamaan pankkitiliä ja miten varmistettaisiin lainan periminen takaisin kielteisen päätöksen saaneilta, jotka poistuvat tai poistetaan maasta. Mallilla olisi todennäköisesti kustannuksia lisäävä vaikutus ottaen huomioon, että yli puolet (Eurostat 2022) kansainvälisen suojelun hakijoista saa kielteisen päätöksen.
Valmistelussa nähtiin myös tärkeänä säilyttää yhteys toimeentulolain mukaisiin menettely- ja myöntämiskäytäntöihin. Vastaanottorahan hakemiseen, myöntämiseen ja takaisinperintään sovelletaan toimeentulotukilain mukaisia käytäntöjä. Opintotukeen sovellettavat menettelyt eivät sellaisenaan sovellu vastaanottorahaan ja erillisten vain vastaanottorahaa koskevien menettelyiden säätäminen hankkeen aikataulussa ei olisi ollut mahdollista.
Edellä mainituilla perusteilla katsottiin, että opintorahaa voitaisiin käyttää välttämättömänä toimeentulotukena myönnettävän toimeentulotuen laskennallisten ravintomenojen tavoin vastaanottorahan yhtenä vertailuarvona. Tasot asettuvat hyvin lähelle toisiaan. Muilta osin nähtiin, että opintotukijärjestelmää ei ainakaan näin lyhyen valmisteluajan puitteissa olisi mahdollista käyttää mallina vastaanottorahalle.
Työnteko-oikeuden laajentaminen
Lausuntopalautteessa nostettiin säästöjen yhtenä toteuttamisvaihtoehtona esille kansainvälistä suojelua hakevan työnteko-oikeuden laajentaminen alkamaan vastaavasti kuin tilapäistä suojelua saavalla heti hakemuksen jättämisestä. Kansainvälistä suojelua saavien työllistyminen vähentäisi vastaanottorahan tarvetta ja parantaisi hakijan toimeentuloa vastaanottoprosessin aikana. Mikäli vastaanottokeskuksen asiakkaalla on omia tuloja, voidaan vastaanottopalveluiden järjestämisestä lisäksi periä vastaanottolain mukainen maksu, mikä edelleen vähentäisi vastaanoton kustannuksia. Maksun määrää voitaisiin lausuntopalautteen mukaan korottaa vastaamaan paremmin palveluiden järjestämisestä syntyviä kustannuksia.
Työnteko-oikeutta koskevaa EU sääntely muuttuu EU-paktin tultua voimaan, minkä vuoksi asiaa on perusteltua selvittää vasta paktin täytäntöönpanon yhteydessä. Valtioneuvoston asetusta vastaanottopalveluista perittävien maksujen osalta tarkastellaan vastaanottolain jatkohankkeen aikana.
Täydentävän vastaanottorahan myöntämisedellytysten lieventäminen
Valmistelussa yhteydessä arvioitiin täydentävän vastaanottorahan myöntämisedellytyksien lieventämistä hakijan toimeentulon varmistamiseksi. Tämä olisi antanut mahdollisuuden pienentää vastaanottorahaa nyt ehdotettua enemmän, koska täydentävällä vastaanottorahalla olisi voitu tukea niitä hakijoita, joiden toimeentuloa aiempaa pienempi vastaanottoraha ei olisi riittänyt takaamaan.
Täydentävä vastaanottoraha on harkinnanvarainen etuus, jonka myöntämisestä vastaanottokeskuksessa vastaa sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Täydentävää vastaanottorahaa on haettava erikseen, mikä edellyttäisi hakijan aktiivisuutta ja vaikeuttaisi siksi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada tukea. Lisäksi täydentävän vastaanottorahan käytön lisääminen kasvattaisi merkittävästi vastaanottokeskusten hallinnollista työtä ja sitoisi sosiaalipalveluiden resursseja hakemusten käsittelyyn. Todennäköistä on, että ratkaisu myös siirtäisi kustannuksia perusvastaanottorahan puolelta täydentävälle vastaanottorahalle ja tavoitellut säästöt jäisivät saavuttamatta. Näillä perusteilla päädyttiin pitämään vaihtoehtoa epätarkoituksenmukaisena.
Vastaanottorahan vähentäminen työ- ja opintotoiminnasta kieltäytymisen vuoksi
Valmistelussa arvioitiin tulisiko vastaanottolain 29 §:n mukaisesta vastaanottorahan vähentämismahdollisuudesta poiketa vastaanottorahan määrän pienentyessä. Voimassa olevan lain mukaan vastaanottorahaa voidaan vähentää enintään 20 prosenttia korkeintaan kahden kuukauden ajan, jos vastaanottokeskuksen asukas ilman perusteltua syytä toistuvasti kieltäytyy hänelle osoitetusta työ- tai opintotoiminnasta.
Päätös vastaanottorahan vähentämisestä tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten. Vähennys ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista, eikä se saa olla muutenkaan kohtuuton. Vähennyksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön fyysinen ja psyykkinen terveys, perhetilanne ja muut hänen toimintakykyynsä ja osallistumismahdollisuuksiinsa vaikuttavat tekijät. Vastaanottorahan vähentämistä ei tehdä perheen kanssa asuvan lapsen vastaanottorahaan tai ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnettävään käyttörahaan.
Vastaanottorahan vähentäminen olisi edelleen mahdollista, koska vähennystä tehtäessä arvioidaan voimassa olevassa laissa säädetyllä tavalla tapauskohtaisesti, vaarantaako vastaanottorahan vähentäminen henkilön välttämättömän toimeentulon ja sen myötä ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan. Näillä perusteilla päädyttiin siihen, että vastaanottorahan vähentämismahdollisuudesta ei ole tarpeellista poiketa.
Maksusitoumusten antaminen
Valmistelun aikana arvioitiin lisäksi mahdollisuutta antaa taloudellista tukea maksusitoumuksilla tavanomaisen vastaanottorahan lisäksi tai sijasta. Etenkin laajamittaisen maahantulon aikana vastaanottorahan myöntäminen saattaa vaikeutua tai hidastua merkittävästi johtuen asiakasmäärien nopeasta kasvusta ja uusien keskusten toiminnan käynnistämiseen sekä tietojärjestelmien käyttöönottoon liittyvistä viiveistä. Tällaisessa tilanteissa olisi tärkeää, että hakijoiden toimeentulo saataisiin varmistettua siitäkin huolimatta, että varsinaisen vastaanottorahan myöntämisessä olisi viiveitä. Normaalitilanteessa maksusitoumuksilla voitaisiin tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia hakijoita, jos tuen saajan taloudellinen tilanne on heikentynyt sekä ehkäistä vastaanottojärjestelmän asiakkaiden hakeutumista ruokajonoihin ja hyvinvointialueen myöntämän ehkäisevän toimeentulotuen piiriin.
Maksusitoumusten antamiseen liittyy hallinnollisia ja kilpailutukseen liittyviä kysymyksiä, joiden selvittäminen on vielä kesken. Vastaanottokeskukset ovat lisäksi tuoneet esille, että kaikki kaupat eivät hyväksy maksusitoumuksia johtuen vastaanottokeskusten asiakkaiden puutteellisista henkilöllisyystodistuksista sekä maksusitoumuksiin liittyvistä yleisistä väärinkäytöksistä. Täten maksusitoumusten laajempi käyttöönotto voi osoittautua haasteelliseksi. Mallia on mahdollista arvioida keväällä 2024 käynnistyvässä vastaanottolain jatkohankkeessa.
5.2
Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
EU:n jäsenmaat ovat järjestäneet kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton omien historiallisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Toimeentulon myöntäminen vastaanottopalveluiden piirissä olevalle henkilölle heijastaa pitkälti maiden omaa hallintokäytäntöä. Vertailussa käytettyjen kymmenen maan, Ruotsin, Tanskan, Norjan, Saksan, Belgian, Alankomaiden, Puolan, Itävallan, Unkarin ja Viron, vastaanottopalveluiden järjestämisessä ja vastaanottorahan määrissä on huomattavia eroja. Myös maiden elinkustannuksissa on merkittäviä eroja: Pohjoismaissa hintataso on EU-maiden korkein, kun taas Unkarissa ja Puolassa hintataso on keskimääräistä matalampi (
https://stat.fi/tilasto/kvhv
).
Edellä mainituista syistä johtuen eri EU-maiden vastaanottorahan myöntämisen käytännöt eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään tai käytännössä suoraan sovellettavissa toisessa jäsenvaltiossa. On kuitenkin tärkeää tuntea eri jäsenvaltioiden vastanottopalvelujen taso, jotta voidaan pyrkiä vähentämään oman järjestelmän houkuttelevuutta ja kansainvälistä suojelua hakevien epätoivottavaa liikkumista jäsenmaiden välillä.
Muiden jäsenvaltioiden käytössä olevien mallien kovin tarkkaa kopiointia vaikeuttaa lisäksi luonnollisesti se, että vastaanottodirektiivi sitoo vastaanottorahan määrän nimenomaisesti kunkin jäsenvaltion omaan kansallisen sosiaaliturvan tasoon. Komissio on huomauttanut Puolaa ja Ruotsia direktiivin nojalla kansainvälistä suojelua hakeville maksettavien rahallisten tukien riittämättömyydestä suhteessa maan elintasoon.
Seuraavassa taulukossa esitetään kansainvälistä suojelua hakevan yksin asuvan aikuisen ja perheen mukana olevan lapsen vastaanottorahan perusosan määrät vertailussa käytetyissä maissa. Taulukossa ilmoitettu vastaanottoraha myönnetään vastaanottokeskuksissa, joissa ei tarjota aterioita. Vastaanottorahan määräytymisen perusteita ja erilaisia mahdollisia lisätukia avataan tarkemmin seuraavissa maakohtaisissa kappaleissa.
Taulukko 13. Vertailussa käytettyjen maiden vastaanottorahan perusosan määrä vastaanottokeskuksessa, jossa ei tarjota aterioita
Maa | Vastaanottoraha yksinasuva aikuinen €/kk | Vastaanottoraha lapsi €/kk |
Ruotsi | 191 | 100-134 |
Tanska | 225-358 | 190-361 |
Norja | 275-362 | 201-342 |
Belgia | 244-280 | 68-136 |
Alankomaat | 215 | 125-178 |
Saksa | 182*-410 | 117*-364 |
Itävalta | 165 | 145 |
Puola | 85 | 70-75 |
Unkari | 85-89 | 85 |
Viro | 140 | 112 |
*vastaanottokeskus tarjoaa ateriat
Ruotsi
Ruotsin vastaanottojärjestelmässä kansainvälistä suojelua hakeville ja tilapäistä suojelua saavalle myönnettävät etuudet koostuvat majoituksesta, päivärahasta, erityiskorvauksesta sekä asumislisästä.
Päiväraha vastaa Suomen vastaanottorahaa, joka maksetaan päivittäisten kulujen kattamiseksi, mikäli henkilöllä ei ole omia varoja tai tuloja. Päivärahan määrä on yksin asuvalle aikuiselle, joka majoittuu vastaanottokeskuksessa, jossa tarjotaan ateriat noin 64 euroa kuukaudessa, pariskunnalle noin 51 euroa kuukaudessa aikuista kohden ja alaikäiselle noin 32 euroa kuukaudessa Vastaanottokeskuksessa, jossa ei tarjota aterioita yksin asuvan aikuisen vastaanottoraha on noin 189 euroa kuukaudessa, pariskunnalle noin 164 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Alaikäisen päiväraha on jaettu ikäryhmittäin siten, että pienin päiväraha on 0‒3 vuotiaille noin 100 euroa kuukaudessa ja suurin on 11‒17 vuotiaille myönnettävä noin 134 euroa kuukaudessa. Yksityismajoituksessa majoittuvalle henkilölle myönnetään vastaava päiväraha kuin henkilölle, joka majoittuu vastaanottokeskuksessa, jossa ei tarjota aterioita. Päivärahalla henkilön tulee kattaa ruoan lisäksi vaatteet ja kengät, sairaanhoito ja lääkkeet, hammashoito, hygieniatuotteet, muut kulutustavarat ja vapaa-ajan toiminta.
Erityiskorvaus vastaa Suomessa maksettavaa harkinnanvaraista täydentävää vastaanottorahaa. Erityisavustusta voi hakea, mikäli henkilöllä on erityinen tarve kyseiselle tavaralle tai palvelulle, eikä hän itse pysty maksamaan sitä. Tällaisia ovat esimerkiksi silmälasit, lastenvaunut tai lämpimät talvikengät, tai tietyt matkakulut. Vastaanottorahan pienuudesta johtuen täydentävän vastaanottorahan myöntöperusteet ovat Migrationsverketin arvion mukaan vuosien kuluessa lieventyneet. Erityiskorvausta haetaan paljon erityisesti odotusajan keskuksissa ja sitä käytetään korvaamaan myös arjen toimeentulossa olevaa vajetta.
Turvapaipaikan hakijan tulee maksaa terveydenhuollosta, mutta maksun määrä on noin 2,20-4,40 euroa käyntikertaa kohden. Esimerkiksi lääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa maksaa henkilölle 4,40 euroa. Lasten terveydenhuolto, äitiyshuolto, synnytykset sekä tartuntatauteihin liittyvä terveydenhuolto on maksutonta. Terveydenhuollon menoissa on noin 35 euron katto kuuden kuukauden ajanjaksoa kohden. Määrän ylityttyä voi hakea erityiskorvausta ylimenevältä osalta.
Asumislisää voi hakea, jos hakija on saanut työpaikan tai työtarjouksen, jossa työsuhde kestää yli kolme kuukautta ja hakijan on muutettava paikkaan, jossa Migrationsverketillä ei ole tarjota asuntoa. Asumislisän suuruus on noin 74 euroa kuukaudessa perheille ja 30 euroa kuukaudessa yksinasuville.
Ruotsi on saanut komissiolta moitteita vastaanottorahan riittämättömyydestä ja siitä, että määrä ei ole suhteessa ruotsalaiseen sosiaaliturvaan. Ruotsi on perustellut vastaanottorahan määrää sillä, että se on sidottu vuoden 1994 sosiaaliturvaan. Lisäksi perusteena on käytetty sitä, että turvapaikanhakijoilla ei ole niin paljon taloudellisia velvoitteita kuin vakinaisella väestöllä ja että vastaanottojärjestelmässä oleskellaan vain lyhyt aika, jolloin vastaanottorahan määrä voi olla pienempi kuin sosiaaliturvan määrä. Keskimääräinen vastaanottojärjestelmän piirissä vietetty aika oli 840 päivää (myönteinen päätös keskimäärin 335 päivää, kielteinen päätös 875 päivää, valitusprosessin kautta myönteinen päätös 1 455 päivää) vuonna 2023. Ruotsi on perustellut vastaanottorahan määrän pienuutta myös sillä, että yksityismajoituksessa majoittuvat voivat aina hakeutua vastaanottokeskukseen, jossa heille tarjotaan ateriat. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Komissio ei ole tyytynyt Ruotsin antamiin selvityksiin vaan odottaa, että Ruotsi ryhtyy toimenpiteisiin asian osalta.
Vastaanottorahan pienuus on noussut Ruotsissa yleiseen keskusteluun tilapäisen suojelun direktiivin toimeenpanon yhteydessä. Tilapäistä suojelua saaviin henkilöihin sovelletaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaa lakia, joten päivärahan suuruus on heillä sama. Tilapäistä suojelua saavilla ei ole kuitenkaan oikeutta siirtyä kuntiin ja päästä asumisperusteisen sosiaaliturvan piirin kuin vasta kolmen vuoden maassa oleskelun jälkeen.
Ruotsin vastaanottojärjestelmän asiakkaista noin 60 prosenttia asuu yksityismajoituksessa. Majoittua voi missä haluaa, mutta jos turvapaikanhakija tai tilapäisen suojelun saaja asettuu asumaan alueelle, jolla katsotaan olevan sosioekonomisia haasteita, hänelle ei myönnetä päivärahaa. Tällä rajoituksella on pyritty ehkäisemään turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien kasaantumista niin kutsuttuihin ongelmalähiöihin. Koska päivärahan tason määrä on niin matala, ei rajoituksella ole ollut erityisesti vaikutusta. Migrationsverketin mukaan päivärahan matala taso on johtanut tilanteeseen, jossa yksityismajoituksessa majoittuvilla henkilöillä ei ole juurikaan kannustinta olla yhteydessä viranomaisiin. Yksityismajoituksessa asuvat eivät välttämättä hae lainkaan vastaanottokeskuksen myöntämää päivärahaa tai muita etuuksia, vaan hankkivat toimeentulonsa itse tai turvautuvat sosiaalisen verkostonsa tukeen. Sekä turvapaikanhakijoilla että tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä työtä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Migrationsverketin mukaan osa hakijoista työskentelee epämääräisissä työsuhteissa alttiina hyväksikäytölle.
Ruotsissa täydentävän vastaanottorahan myöntöperusteet ovat lieventyneet vuosien aikana edellä kuvatun mukaisesti. Ealmistelun aikana arvioitiin vastaavaa toteutusvaihtoehtoa. Sen todettiin kuitenkin olevan epätarkoituksenmukainen.
Tanska
Turvapaikanhakija voi saada Tanskassa vastaanottorahaa sekä hoitorahaa lapsista. Vastaanottorahan perusosa on noin 225 euroa kuukaudessa yksin asuvalle aikuiselle. Pariskunnalle vastaanottorahan perusosa on noin 180 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Vastaanottorahan määrää korotetaan lisätuella noin 38 eurolla kuukaudessa sen jälkeen, kun hakija on sitoutunut vastaanottokeskuksen sääntöihin, osallistumaan tarjottavaan opetukseen ja edesauttamaan oman turvapaikka-asiansa käsittelyä. Mikäli henkilö ei noudata sitoumustaan, tämä lisätuki voidaan perua kokonaan tai sitä voidaan pienentää. Lisätuen määrä nousee noin 133 euroon, jos hakijan turvapaikkahakemus päätetään käsitellä Tanskassa, eikä jossakin muussa Dublin-asetusta soveltavassa maassa. Täysimääräinen vastaanottoraha voi siis olla yksin asuvalla yhteensä noin 358 euroa kuukaudessa. Lisäksi kansainvälistä suojelua hakeva voi saada hoitorahaa alaikäisen lapsen huoltajana. Hoitoraha on kahdesta ensimmäisestä lapsesta noin 266 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos hakijan hakemus päätetään käsitellä Tanskassa, korotetaan hoitoraha 361 euroon kuukaudessa. Alennettu hoitoraha, joka maksetaan kolmannesta ja sitä seuraavista lapsista, on noin 190 euroa kuukaudessa lasta kohden.
Jos turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, joka tarjoaa ateriat, hänelle maksettavan vastaanottorahan määrä vastaa lisätuen määrää.
Rahana maksettavan vastaanottorahan lisäksi hakijat saavat erilaisia hyödykkeitä, esimerkiksi kahdesti kuukaudessa jaettavan hygieniapaketin (arvo noin 17 euroa) ja lasten paketin (arvo noin 23 euroa). Lasten paketti sisältää muun muassa hedelmiä, juomia ja makeisia. Aikuinen saa kertaluonteisen vaatepaketin, jonka arvo on noin 216 euroa. Lapset saavat kuuden kuukauden välein noin 102 euron arvoisen vaatepaketin. Vauvoille annettavan paketin arvo on noin 432 euroa.
Turvapaikanhakijat, jotka saapuvat turvallisiksi katsotuista maista, eivät saa lainkaan rahallista tukea, vaan pelkästään aineellista tukea.
Tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat saada sosiaalitukia kunnasta. He voivat kuitenkin halutessaan majoittua vastaanottokeskuksessa.
Tanskan mallin mukaista ehdollista vastaanottorahan määrän korottamista arvioitiin edellä kappaleessa 6.1. Se todettiin kuitenkin vaikeaksi toteuttaa Suomen olosuhteissa.
Norja
Norjassa vastaanottorahan määrään vaikuttavat esimerkiksi hakemusprosessin tila sekä vastaanottokeskuksen toimintamalli.
Kansainvälisen suojelun hakijat majoitetaan alkuvaiheessa transit-keskukseen. Transit-vaiheen aikana vastaanottorahan määrä on matalampi. Jos keskuksessa tarjotaan ateriat, on aikuisen yksin asuvan vastaanottorahan määrän enintään noin 60 euroa, jonka lisäksi yksinhuoltajalle voidaan myöntää noin 36 euron yksinhuoltajalisä. Mikäli aikuinen hakija ei osallistu henkilöllisyytensä selvittämiseen, on vastaanottorahan määrä transit-vaiheessa noin 31 euroa. Perheen mukana olevan alaikäisen vastaanottoraha on noin 54 euroa.
Jos hakija majoittuu transit-keskuksessa, jossa ei tarjota aterioita, on vastaanottorahan määrä aikuiselle yksin hakevalle noin 275 euroa, jonka lisäksi yksinhuoltajalle voidaan myöntää noin 119 euron yksinhuoltajalisä. Pariskunnan vastaanottoraha on noin 443 euroa. Perheen mukana olevan alaikäisen vastaanottoraha on noin 238 euroa.
Hakijan siirtyessä odotusajan keskukseen vastaanottorahan määrä nousee. Aikuisen vastaanottoraha on ateriat tarjoavassa odotusajan keskuksessa noin 115 euroa, johon voi saada yksinhuoltajalisää noin 61 euroa kuukaudessa. Mikäli aikuinen ei osallistu henkilöllisyytensä selvittämiseen, alennetaan vastaanottorahaa siten että se on noin 63 euroa. Perheen mukana olevan alaikäisen vastaanottoraha on noin 126 euroa kuukaudessa.
Odotusajan vastaanottokeskuksessa, joka ei tarjoa aterioita, on vastaanottorahan määrä yksin asuvalle aikuiselle noin 362 euroa kuukaudessa, johon voi saada yksinhuoltajalisän noin 119 euroa kuukaudessa. Pariskunnille vastaanottorahan määrä on noin 687 euroa kuukaudessa. Perheen mukana olevan alaikäisen vastaanottorahan määrä riippuu lapsen iästä ja vaihtelee noin 201 euron ja 342 euron välillä. Mikäli aikuinen ei osallistu henkilöllisyytensä selvittämiseen, alennetaan vastaanottorahaa siten että se on noin 275 euroa kuukaudessa. Vastaanottorahan määrä on pienempi hakijoilla, jotka ovat ylittäneet maastapoistumisajan tai ovat Dublin-prosessissa.
Hakijalla on mahdollisuus saada tarveharkintaisia lisäetuuksia muun muassa vaatteiden hankintaan tai lapsen syntymän johdosta. Turvapaikanhakijat voivat asua yksityismajoituksessa turvapaikkahakemuksensa käsittelyn ajan, mutta he menettävät silloin oikeuden taloudelliseen tukeen.
Norja myöntää EU:n käytäntöä vastaavaa tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyssotaa paenneille ukrainalaisille vuodeksi kerrallaan. Tilapäistä suojelua saavilla on Norjassa pitkälti samat oikeudet kuin pakolaisilla, kuten oikeus majoitukseen, pääsy työmarkkinoille ja sosiaalietuudet. Norjaan saavuttuaan he majoittuvat ensin saapumiskeskuksiin, joista heidät ohjataan hakemuksen jättämisen jälkeen majoittumaan joko vastaanottokeskukseen tai kuntaan. Tilapäistä suojelua saavalla on myös oikeus osallistua Norjan pakolaisten perehdytysohjelmaan. Ohjelma sisältää norjan ja/tai englannin kielen opetusta sekä työhön liittyvää koulutusta, jota suorittamalla he voivat saada samalla taloudellista tukea. Perehtymisohjelman aloittamisen jälkeen tilapäistä suojelua saava henkilö voi saada noin 1 500 euroa kuukaudessa (alle 25-vuotiaat saavat 75 prosenttia tästä summasta). Tuki on veronalaista tuloa, jonka on tarkoitus kattaa kaikki kulut, myös asumiskustannukset. Lisäksi tilapäisen suojelun saajilla on mahdollisuus saada samoja tarveharkintaisia sosiaalietuuksia, kuin muillakin vakinaisesti maassa asuvilla. Norjan viranomaisten mukaan perehtymisohjelmaan osallistumisesta maksettava korvaus motivoi osallistumaan, mikä tukee tilapäistä suojelua saavien työllisyys-, opiskelu- ja kotoutumismahdollisuuksia Norjassa huomattavasti.
Belgia
Belgiassa vastaanottojärjestelmä jakautuu kahteen erilliseen järjestelmään, jossa myönnettävät palvelut ja aineellinen tuki eroavat oleellisesti toisistaan. Valtion ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa etuudet myönnetään pääasiassa hyödykkeinä. Tähän aineelliseen apuun kuuluvat mm. majoitus, ateriat ja vaatteet. Lisäksi kansainvälistä suojelua hakevat saavat vastaanottorahan, jonka määrä on aikuisilla ja yli 12-vuotiailla lapsilla 38 euroa kuukaudessa. Alle 12-vuotiailla, tai sitä vanhemmilla lapsilla, jotka eivät käy koulua Belgiassa, vastaanottoraha on 22 euroa kuukaudessa. Aineellinen tuki voidaan kuitenkin tarvittaessa tarjota myös kokonaan rahana, vaikkakin se on harvinaista.
Mikäli turvapaikanhakijalla on erityisiä haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä tai vastaanottoon liittyviä erityisiä tarpeita, hänet osoitetaan kansalaisjärjestöjen ylläpitämään vastaanottokeskukseen tai paikallisiin vastaanotto-ohjelmiin (LRI). Kansalaisjärjestöjen tai LRI:n vastaanottopalveluissa olevat kansainvälisen suojelun hakijat saavat vastaanottorahaa käteisenä tai ateriakuponkeina, jotta he voivat huolehtia tarpeistaan itsenäisesti. Vastaanottorahan määrä vaihtelee perheen kokoonpanon, lasten iän ja vastaanottokeskuksen tarjoamien ateriapalveluiden mukaan. Yksin asuvan aikuisen tuki ateriat tarjoavassa vastaanottokeskuksessa on 180‒212 euroa kuukaudessa, mutta jos keskus ei tarjoa aterioita, on tuki 244‒280 euroa kuukaudessa. Kotitalouden toinen aikuinen saa matalampaa tukea (136‒200 euroa kuukaudessa). Yksinhuoltajille maksetaan lisätukea 24‒40 euroa kuukaudessa. Perheen mukana olevien lasten tuen määrä riippuu lasten iästä ja siitä, tarjoaako vastaanottokeskus ateriat vai ei, ja vaihtelee 48 euron ja 136 euron välillä kuukautta kohden. Vastaanottokeskuksesta riippuen henkilön voi olla mahdollista hakea täydentävää tarveharkintaista tukea.
Tilapäistä suojelua saavat ovat lähes samassa asemassa sosiaaliturvan suhteen kuin muut Belgiassa vakinaisesti asuvat. Tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja muun muassa sosiaaliturvakeskuksen (PCSW) maksamaan tukeen, joka määrältään vastaa Belgian toimeentulotukea, mutta johon on laadittu eri myöntämisperusteet tilapäistä suojelua saavia varten. Oikeus etuuksiin alkaa hakemuksen jättämispäivästä. Tilapäistä suojelua saavat lapset ovat oikeutettuja lapsilisään.
Alankomaat
Alankomaissa kansainvälistä suojelua hakevat ja tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja samoihin tukiin lukuun ottamatta yksityismajoitustukea, jota vain tilapäistä suojelua saavat voivat hakea.
Mikäli henkilö majoittuu vastaanottokeskuksessa, joka tarjoaa ateriat, on vastaanottorahan määrä kaikille 52 euroa kuukaudessa. Vastaanottorahan on tarkoitus kattaa vaatteet, hygieniatuotteet ja henkilökohtaiset menot. Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, määrittyy vastaanottorahan suuruus perhekoon mukaan. Aikuiselle tai yksinhuoltajalle vastaanottorahan määrä on 215 euroa ja mukana hakevalle alaikäiselle 178 euroa. Kolmehenkiselle perheelle vastaanottorahan määrä on 172 euroa aikuista ja 143 euroa lasta kohden, ja neljähenkiselle tai suuremmalle perheelle 150 euroa aikuista ja 125 euroa lasta kohden. Mikäli hakija majoittuu vastaanottokeskuksessa, jossa tarjotaan yksi lämmin ateria, on vastaanottorahan määrä aikuiselle tai yksinhuoltajalle 145 euroa ja mukana hakevalle lapselle 123 euroa, ja perhekoon kasvaessa tuen määrä pienenee samaan tapaan kuin keskuksessa, joka ei tarjoa aterioita.
Tämän lisäksi turvapaikanhakijat voivat hakea korvausta yksittäisiin menoihin, kuten ruuanlaittovälineisiin, työssäkäyntiin, lasten koulukustannuksiin, turvapaikkakäsittelyyn liittyviin matkakuluihin, terveydenhoitoon ja koulutukseen osallistumiseen.
Tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja kuntien järjestämiin vastaanotto- ja majoitusolosuhteisiin. Aikuiselle, yksinhuoltajalle tai ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle tilapäistä suojelua saavalle vastaanottorahan määrä on 271 euroa ja mukana hakevalle alaikäiselle 234 euroa kuukaudessa. Kolmehenkiselle perheelle vastaanottorahan määrä on 172 euroa aikuista ja 199 euroa lasta kohden. Nelihenkiselle tai suuremmalle perheelle summat ovat pienempiä.
Saksa
Saksassa hakija on vastaanoton alkuvaiheessa velvoitettu majoittumaan vastaanottokeskuksessa, joka tarjoaa ateriat. Vastaanottokeskus voi myöntää alkuvaiheen vastaanottopalveluihin liittyvän toimeentulon kokonaan hyödykkeinä, hyödykkeiden ja rahan yhdistelmänä tai pelkkänä rahana. Mahdollisuutta tarjota etuus kokonaan hyödykkeinä ei juurikaan käytetä, koska niiden jakaminen vaatii enemmän resursseja ja tulee lopulta kalliimmaksi kuin käteisen vastaanottorahan myöntäminen. Jos etuudet annetaan pelkkänä rahana, on tuki ensimmäisen 18 kuukauden maassa oleskelun ajan vastaanottokeskuksessa yksin asuvalle aikuiselle 182 euroa kuukaudessa. Nuorten ja lasten tukien määrä on tätä matalampi. Vastaanottokeskus järjestää majoituksen ja ateriat. Rahallinen tuki on tarkoitettu henkilökohtaisiin menoihin, kuten hygieniatarvikkeisiin, puhelinkuluihin ja matkalippuihin. Vastaanottorahan lisäksi turvapaikanhakijat saavat kahdesti vuodessa rahaa vaatteisiin. Lisäksi raskaana olevat voivat hakea tukea esim. odotusajan vaatteisiin ja vauvanvaatteisiin. Mikäli turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksen ulkopuolella saavat he erikseen tukea vuokraan.
Hakija voi muuttaa pois alkuvaiheen keskuksesta oleskeltuaan maassa 18 kuukautta. Tämän jälkeen yksin asuvan aikuisen tuki on 410 euroa kuukaudessa, joka on noin 82 prosenttia Saksan toimeentulotukea vastaavasta sosiaalietuudesta (510 euroa kuukaudessa). Mikäli hakijalle annetaan etuuksia hyödykkeinä, vähennetään niiden määrä myönnettävästä etuudesta. Kansallista toimeentulotukea pienemmän tuen määrää on perusteltu sillä, että vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden voidaan olettaa jakavan yhteisen talouden samalla tavalla kuin samaan kotitalouteen kuuluvat kumppanit. Vastaanottokeskusmajoituksen vertaamista yhteistalouteen on kritisoitu paljon ja useat sosiaalituomioistuimet ovat todenneet sen todennäköisesti perustuslain vastaiseksi. Marraskuun 2023 alussa Saksassa uutisoitiin, että turvapaikanhakijoiden tukia tullaan leikkaamaan. Jatkossa vastaanottoraha nousisi vasta 36 kuukauden oleskelun kuluttua aiemman 18 kuukauden sijaan. Lisäksi vastaanottorahan maksamisessa siirrytään käteisen sijasta maksukortteihin.
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus samoihin sosiaalietuuksiin kuin Saksassa pysyvästi asuvilla. He vastaavat itse oman asunnon löytämisestä ja saavat siirtyä omaan asuntoon heti oleskeluluvan saatuaan. Tilapäistä suojelua saavat voivat kuitenkin tarvittaessa asua ensin valtion tarjoamassa hätämajoituksessa tai vastaanottokeskuksessa tai heille voidaan osoittaa asunto. Valtio tukee ukrainalaisten vuokrakuluja. Vuokra-avustuksen määrä muodostuu tapauskohtaisesti hakijan tulojen, vuokran ja samassa kotitaloudessa asuvien henkilöiden ja näiden tulojen perusteella.
Itävalta
Itävallassa turvapaikanhakijoilla ja tilapäistä suojelua saavilla on oikeus samoihin vastaanottopalveluihin. Järjestely on saanut kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä, sillä se on kuormittanut valmiiksi äärirajoillaan olevaa vastaanottojärjestelmää entisestään.
Liittovaltion vastaanottokeskuksissa asuvat pakolaiset saavat keskuksessa ateriat, vaatteet, kouluvälineet, harrastusvälineet sekä terveydenhuollon maksutta. Ateriavastaanottokeskuksessa asuville maksetaan vastaanottorahaa 40 euroa kuukaudessa. Osa vastaanottokeskuksista ei tarjoa aterioita, jolloin vastaanottoraha on noin 165‒186 euroa kuukaudessa. Tilapäistä suojelua saavat majoittuvat pääasiallisesti yksityismajoitukseen, mutta vastaanottokeskusmajoituksessa heille maksetut etuudet ovat samat, kuin turvapaikanhakijoilla.
Sekä tilapäistä suojelua saavat, että turvapaikanhakijat voivat hakea taloudellista tukea yksityismajoituksessa asumista varten. Tuen suuruus vaihtelee osavaltioittain. Yksityismajoituksessa yksin asuva aikuinen voi saada vastaanottorahaa 260 euroa ja lisäksi 165 euroa kuukaudessa vuokrakuluihin. Perheessä asuva aikuinen voi saada vastaanottorahaa 260 euroa ja lapsi 145 euroa kuukaudessa. Lisäksi kotitaloudelle voidaan maksaa yhteinen raha vuokrakuluihin, joka on 330 euroa kuukaudessa. Yksityismajoituksessa majoittuva ilman huoltajaa oleva alaikäinen voi saada vastaanottorahaa 260 euroa kuukaudessa.
Sekä turvapaikanhakijoille, että tilapäisen suojelun saajille annetaan vaatetukea 150 euroa vuodessa ja tukea koulutuskustannuksiin 200 euroa vuodessa. Vaatteita ja koulutarvikkeita varten on mahdollista saada myös maksusitoumuksia.
Puola
Puolassa kansainvälistä suojelua hakevat voivat asua vastaanottokeskuksessa tai järjestää majoituksensa itsenäisesti ja saada siihen rahallista tukea. Kaikki hakijat voivat osallistua kielikursseille, saada tukea lasten koulutarvikkeisiin, mahdolliseen vapaa-ajantoimintaan ja harrastamiseen, julkisen liikenteen kuluihin, lääkärintarkastuksiin ja rokotuksiin sekä perustelluissa tapauksissa saada sairaalahoitoa.
Ateriat tarjoavassa vastaanottokeskuksessa vastaanottorahan määrä on noin 15 euroa kuukaudessa. Jos keskus ei tarjoa aterioita, on vastaanottoraha 85 euroa kuukaudessa. Lisäksi hakijat voivat saada noin 30 euron suuruisen kertaluonteisen taloudellisen tuen tai kupongin vaatteiden ja kenkien hankintaan.
Yksityismajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat saavat vain yhtä taloudellista avustusta, joka riippuu hakijan perheen koosta. Kuukausittainen tukisumma yksinasuvalle aikuiselle on noin 159 euroa, kaksihenkiselle perheelle noin 127 euroa henkilöä kohden, kolmihenkiselle perheelle noin 95 euroa ja vastaavasti nelihenkiselle perheelle noin 80 euroa henkilöä kohden.
Turvapaikanhakijoille myönnettävän vastaanottorahan määrää ei ole nostettu vuoden 2003 jälkeen, vaikka elinkustannukset Puolassa ovat nousseet merkittävästi. Euroopan pakolaisten kattojärjestön ECRE:n vuoden 2022 maaraportissa on todettu, että aineelliset vastaanotto-olosuhteet eivät riitä kattamaan perustarpeita tai asumisen kuluja Puolassa. Turvapaikanhakijat turvautuvat usein epävirallisiin töihin toimeentulonsa turvaamiseksi ja vuokrakulujen kattamiseksi. Mikäli turvapaikanhakijat eivät onnistu löytämään itselleen asuntoa tai huonetta, he joutuvat usein majoittumaan jopa kadulla. Vuonna 2020 SIP teki Euroopan komissiolle kantelun siitä, että Puola ei noudata vastaanottodirektiivin 17 artiklan 2 kohdasta johtuvia velvoitteitaan. EU:n Ihmisoikeusvaltuutettu vetosi tuloksetta myös Puolan sisä- ja hallintoministeriöön, jotta yksityismajoituksessa asuvien turvapaikanhakijoiden taloudellisen tuen määrää nostettaisiin.
Puolan hallitus hyväksyi vuonna 2022 erityislain Ukrainan kansalaisille annettavasta avusta alueella käytävän aseellisen konfliktin vuoksi. Lain mukaan tilapäisen suojelun saajat ovat oikeutettuja kertaluontoiseen rahalliseen tukeen, joka on noin 70 euroa. Tilapäisen suojelun saajat ovat lisäksi oikeutettuja samaan sosiaaliturvaan kuin Puolassa vakinaisesti asuvat. Käytännössä sosiaalietuuksien hakuajat voivat olla kuitenkin olla hyvin pitkiä. Ukrainalaisilla on ollut merkittäviä ongelmia majoituksen järjestämisessä, kuten taloudellisen tuen riittämättömyyttä vuokranmaksuun sekä paikallisten haluttomuutta vuokrata yksityisasuntoja tai huoneita ukrainalaisten käyttöön. Yhä useampi ukrainalainen ja kansainvälistä suojelua hakeva tarvitsee Puolassa kansalaisjärjestöjen apua esimerkiksi taloudellisissa ja asumisjärjestelyihin liittyvissä vaikeuksissa.
Unkari
Kansainvälistä suojelua hakevan on vuodesta 2020 lähtien täytynyt toimittaa aieilmoitus Unkarin suurlähetystöön EU:n ulkopuolisessa maassa, ennen kuin he voivat saapua maahan ja hakea kansainvälistä suojelua. Unkarissa tehtiin vuoden 2022 aikana vain 35 turvapaikkahakemusta.
Vastaanottokeskuksissa asuvat kansainvälisen suojelun hakijat ovat oikeutettuja majoitukseen, kolmeen ateriaan päivässä tai vastaavaan määrään ruokarahaa, sekä hygienia- ja ruokailutarvikkeisiin tai vastaavan suuruiseen taloudelliseen avustukseen. Mikäli vastaanottokeskusmajoitus ei sisällä aterioita tai hygieniatarvikkeita, on niihin tarkoitetun rahallisen tuen määrä aikuisille ja yli 3-vuotiaille lapsille noin 85 euroa kuukaudessa sekä raskaana oleville naisille tai alle 3-vuotiaiden lasten äideille noin 89 euroa kuukaudessa. Tuki voidaan myöntää joko käteisenä tai kuponkeina. Myös Unkarissa kansainvälistä suojelua hakevat ovat monilta osin riippuvaisia kansalaisyhteiskunnan avusta.
Viro
Virossa vastaanottopalveluna myönnettävän kuukausirahan määrä lasketaan Viron vähimmäiskulutukseen perustuvan toimeentulon vähimmäismäärän perusteella. Rahallisen tuen määrä on 140 euroa kuukaudessa perheen ensimmäiseltä jäseneltä. Muiden perheenjäsenten rahallinen tuki on 80 prosenttia ensimmäisen perheenjäsenen tuesta eli 112 euroa kuukaudessa. Ilman huoltajaa olevat lapset saavat kuitenkin saman tukimäärän kuin perheen ensimmäinen aikuinen. Rahallinen tuki on tarkoitettu turvapaikanhakijan itse käytettäväksi ruuanlaittoon ja hygieniatuotteisiin. Vaatteet joko tarjotaan aineellisesti tai niiden osto korvataan kuittien perusteella.
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus samoihin sosiaalietuuksiin ja tukiin kuin Viron kansalaisilla. Näitä ovat lapsiperheille maksettavat etuudet, sekä vammaisten tai eläkeiässä olevien henkilöiden taloudellinen tuki. Rahallista tukea saadakseen henkilöllä on oltava todistus myönnetystä tilapäistä suojelusta, henkilöllisyystodistus ja pankkitili. Pankkitilin ei tarvitse olla virolainen.