1  Nykytila

Suomen ja Portugalin välinen sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi (SopS 26 ja 27/1971), jäljempänä verosopimus, allekirjoitettiin 27 päivänä huhtikuuta 1970. Eduskunta hyväksyi sopimuksen vuonna 1971, ja sopimus tuli sovellettavaksi vuoden 1972 alusta alkaen.  

Verosopimus sisältää määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Verosopimuksen määräykset koskevat seuraavia tuloja: kiinteästä omaisuudesta saatu tulo, liiketulo, osinko, korko, rojalti, myyntivoitto, itsenäisestä henkilökohtaisesta työstä saatu tulo, työtulo, johtajanpalkkio, taiteilijan ja urheilijan saama tulo, eläketulo, julkiseen palveluun perustuva tulo, opiskelijoiden saama tulo ja erikseen mainitsemattomat tulot. Lisäksi verosopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä. 

Verosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen verolainsäädäntö on muuttunut merkittävästi sekä Suomessa että Portugalissa. Lisäksi kansalaisten ja yritysten toiminta on entistä kansainvälisempää. Myös Suomen verosopimuspolitiikka eli se millaisia verosopimusmääräyksiä Suomi tavoittelee ja hyväksyy sopimuksiinsa on muuttunut. Suomen ja Portugalin välisessä verosopimuksessa erityisesti eläkkeiden verottamista koskevat sopimusmääräykset eivät vastaa Suomen nykyistä verosopimuspolitiikkaa. Suomen nykyinen, jo 1980-luvulta noudatettu verosopimuspolitiikka on pyrkiä neuvottelemaan sellaisia verosopimuksia, jotka eivät estä Suomea verottamasta Suomesta ulkomaille maksettuja eläkkeitä. Suomen tavoite verotusoikeuden säilyttämiselle perustuu siihen, että eläkemaksut ovat olleet ja ovat edelleenkin vähennyskelpoisia verotuksessa. Suomesta maksetun eläkkeen verokohtelun ei tulisi muuttua sen vuoksi, että eläkettä saava henkilö muuttaa toiseen valtioon. Nykyinen sopimus, joka estää Suomea verottamasta tiettyjä Suomesta maksettuja eläkkeitä, jos henkilö asuu Portugalissa, merkitsee verotuksellista kannustinta muuttaa Suomesta Portugaliin. Lisäksi nykyisen verosopimuksen kiinteää omaisuutta ja luovutusvoittoa koskevista artikloista puuttuvat Suomen verosopimuksissa nykyisin vakiintuneesti käyttämät määräykset, joiden nojalla Suomi voi verottaa tuloa, jonka toisessa sopimusvaltiossa asuva saa omistamansa Suomessa sijaitsevan osakehuoneiston vuokrauksesta tai myynnistä. 

Suomen ja Portugalin välistä verosopimusta on yritetty uudistaa jo 1990-luvulla käydyillä neuvotteluilla, jotka eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen, erityisesti eläkkeiden verotusoikeuden jaosta vallinneiden erilaisten näkemysten johdosta. Neuvottelut uudesta verosopimuksesta Suomen ja Portugalin välillä käynnistettiin Suomen aloitteesta uudelleen lokakuussa 2013 ja niitä jatkettiin toukokuussa 2015. Uusi sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, jäljempänä uusi verosopimus, Suomen ja Portugalin välillä allekirjoitettiin 7 päivänä marraskuuta 2016. Tämä uusi verosopimus sekä sen voimaansaattamislaki annettiin eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esityksellä 246/2016 vp. Eduskunta hyväksyi esityksen 8 päivänä joulukuuta 2016. Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen ja vahvisti voimaansaattamisesta annetun lain 21 päivänä joulukuuta 2016. Näin ollen Suomessa on saatettu loppuun uuden verosopimuksen voimaantuloon tarvittavat sisäiset menettelyt. Portugalissa uutta verosopimusta ei ole annettu parlamentin käsiteltäväksi, joten se ei ole tullut voimaan. 

Suomesta Portugaliin ja Portugalista Suomeen maksettujen suoritusten verokohteluun vaikuttaa verosopimuksen lisäksi EU-lainsäädäntö, koska sekä Suomi että Portugali ovat EU:n jäsenvaltioita, ja Suomen kansallinen verolainsäädäntö kuten tuloverolaki (1535/1992), elinkeinotulon verottamisesta annettu laki (360/1968) ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettu laki (627/1978), jäljempänä lähdeverolaki. Tuloverolain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan yleisesti verovelvollinen eli verovuonna Suomessa asunut henkilö, kotimainen yhteisö, yhteisetuus ja kuolinpesä ovat velvollisia suorittamaan tulon perusteella veroa täältä ja muualta saamastaan tulosta. Mainitun lainkohdan toisen kohdan mukaan rajoitetusti verovelvollinen eli henkilö, joka verovuonna ei ole asunut Suomessa sekä ulkomainen yhteisö, on velvollinen suorittamaan veroa täältä saamastaan tulosta.  

Lakia kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta (1552/1995), jäljempänä menetelmälaki, sovelletaan tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen silloin, kun tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on määräys kansainvälisessä sopimuksessa. Menetelmälakia sovelletaan myös silloin, kun verosopimusta ei sovelleta.  

Eri jäsenvaltiossa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU, jäljempänä emo-tytäryhtiödirektiivi, mukaan verosta on vapautettu osingot ja muut jaetut voitot, joita emoyhtiöt saavat tytäryhtiöiltään. Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY, jäljempänä korko-rojaltidirektiivi, mukaan jäsenvaltiosta lähtöisin olevat korko- ja rojaltimaksut ovat vapaita kaikista siinä valtiossa näistä maksuista lähdeveroina tai lopullisessa verotuksessa kannettavista veroista, mikäli koron tai rojaltin tosiasiallinen edunsaaja on toisesta jäsenvaltiosta oleva yhtiö tai jostakin jäsenvaltiosta olevan yhtiön toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva kiinteä toimipaikka. EU:n jäsenvaltioiden välillä on myös voimassa yleissopimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä (SopS 61/1999, 171/2004 ja 66/2006), jäljempänä EU:n arbitraatioyleissopimus. Sopimus koskee vastaoikaisun tekemistä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi toisen jäsenvaltion tekemän ensioikaisun jälkeen. 

Lisäksi viranomaisyhteistyötä koskevat hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annettu neuvoston direktiivi 2011/16/EU, jäljempänä virka-apudirektiivi, ja keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annettu direktiivi 2010/24/EU, jäljempänä perintädirektiivi.  

Suomi ei ole aiemmin irtisanonut verosopimusta ja verosopimusten irtisanominen on myös kansainvälisesti tarkasteltuna harvinaista. Tanska on irtisanonut verosopimuksensa Espanjan ja Ranskan kanssa vuoden 2009 alusta lukien. Merkittävin syy oli se, että eläkettä koskevan artiklan osalta ei löytynyt neuvotteluratkaisua. 

Suomen ja Portugalin välisen verosopimuksen 30 artiklan mukaan sopimusvaltio voi irtisanoa sopimuksen diplomaattista tietä vähintään kuusi kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä tehtävällä irtisanomisella. Tässä tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa irtisanomisvuotta lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivästä. Näin ollen vuoden 1970 verosopimuksen voimassaolo ja soveltaminen lakkaisivat 1 päivänä tammikuuta 2019 alkaen, jos Suomi ilmoittaisi irtisanomisesta Portugalille kesäkuun 2018 loppuun mennessä.  

On mahdollista, että uuden verosopimuksen voimaansaattaminen etenee Portugalissa siten, että se tulisi voimaan ja sovellettavaksi 1 päivänä tammikuuta 2019. Uusi verosopimus tulee voimaan 30 päivää sen diplomaattista tietä kirjallisesti tehdyn myöhemmän ilmoituksen vastaanottamisajankohdan jälkeen, joka välittää tiedon kunkin sopimusvaltion voimaantuloa varten edellytettyjen sisäisten menettelyjen loppuun saattamisesta. Jotta uusi verosopimus tulisi voimaan ja sovellettavaksi 1 päivänä tammikuuta 2019 alkaen, Suomen tulisi vastaanottaa Portugalin ilmoitus viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2018. 

2  Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Nykyinen verosopimus on erityisesti eläkettä koskevan artiklan osalta Suomen verosopimuspolitiikan tavoitteiden vastainen, koska verosopimus rajoittaa Suomen oikeutta verottaa Suomesta Portugaliin maksettuja eläkkeitä. Tilanne voidaan muuttaa joko neuvottelemalla ja saattamalla voimaan uusi verosopimus, jossa Suomi saisi oikeuden verottaa Suomesta maksettuja eläkkeitä, tai irtisanomalla nykyinen sopimus, jolloin Suomi voisi verottaa kaikkia Suomesta maksettuja eläkkeitä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 

Portugalin kanssa on tehty uusi verosopimus ja Suomessa eduskunta on hyväksynyt sopimuksen joulukuussa 2016. Portugalissa uutta verosopimusta ei ole hyväksytty. Jotta epätyydyttävä tila saataisiin päättymään 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien uuden verosopimuksen voimaantulon mahdollisesta viivästymisestä huolimatta, esitetään, että Suomi irtisanoo vuoden 1970 verosopimuksen.  

3  Esityksen taloudelliset vaikutukset

Vuoden 1970 verosopimuksen irtisanominen johtaa siihen, että kyseinen sopimus ei enää rajoita sopimusvaltion oikeutta soveltaa kansallista verolainsäädäntöään. Uuden verosopimuksen vaikutuksia on selostettu sen hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä 246/2016 vp. Seuraavassa selostetaan sopimuksettoman tilan vaikutuksia.  

Sopimuksettomassa tilanteessa Suomessa voidaan verottaa yleisesti verovelvollisen Portugalista saamaa tuloa ja rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa tuloa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Myös Portugalissa verotus määräytyisi Portugalin kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 

Tullin maaraporttien mukaan Suomen vienti Portugaliin oli vuonna 2014 noin 136 miljoonaa euroa, vuonna 2015 noin 141 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 noin 130 miljoonaa euroa. Suomen tuonti Portugalista oli vuonna 2014 noin 294 miljoonaa euroa, vuonna 2015 noin 268 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 noin 257 miljoonaa euroa.  

Nykyisen sopimuksen mukaan osingosta voidaan verottaa osingon maksavan yhtiön asuinvaltiossa (osingon lähdevaltiossa), mutta vero ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia, jos osingonsaajana on yhtiö, joka omistaa vähintään 25 prosenttia maksavan yhtiön pääomasta. Muissa tapauksissa vero ei saa olla 15 prosenttia suurempi. Sopimuksen irtisanomisen myötä nämä määräykset eivät rajoittaisi Suomen verotusoikeutta. Emo-tytäryhtiödirektiivin vuoksi osingosta ei peritä lähdeveroa, jos se maksetaan direktiivissä tarkoitetulle yhtiölle, joka omistaa vähintään 10 prosenttia maksajan pääomasta. Portfolio-osakkeiden osalta lähdevero nousee nykyisestä verosopimuksen mukaisesta 15 prosentista lähdeverolain 7 §:n mukaiseen veroon, joka on saajan tyypistä riippuen 15, 20 tai 30 prosenttia. Portugaliin ei maksettu suorasijoitusosinkoja vuosina 2014—2016. Vuonna 2014 muita osinkoja maksettiin 1 116 570 euroa lähdeveron ollessa 166 607 euroa. Vuonna 2015 näitä osinkoja maksettiin 159 620 euroa lähdeveron ollessa 23 592 euroa ja vuonna 2016 näitä osinkoja maksettiin 1 001 702 euroa lähdeveron ollessa 149 989 euroa. 

Koron osalta sopimuksen irtisanominen ei merkittävästi muuttaisi nykytilannetta, sillä Suomesta maksetut korot ovat laajasti verovapaita. Vuonna 2014 Portugaliin maksettiin korkoja 27 764 757 euroa lähdeveron ollessa 23 923 euroa, vuonna 2015 40 660 euroa lähdeveron ollessa 36 euroa ja vuonna 2016 46 902 euroa. 

Nykyisen sopimuksen mukaan rojaltista perittävän lähdeveron enimmäismäärä on 10 prosenttia. Sopimuksen irtisanomisen myötä tämä määräys ei rajoittaisi enää Suomen verotusoikeutta. Kuitenkin yhtiöiden välinen rojalti on lähdeverovapaa korkorojaltidirektiivin nojalla, kun direktiivin edellyttämä 25 prosentin vähimmäispääoma- tai äänivaltaosuus täyttyy. Direktiivin ulkopuolelle jäävissä tilanteissa lähdevero olisi nykyisen 10 prosentin sijaan lähdeverolain 7 §:n mukainen eli 20 prosenttia, jos saajana on yhteisö ja 30 prosenttia, jos saajana on muu kuin yhteisö. Vuonna 2014 Portugaliin maksettiin rojalteja 19 346 euroa lähdeveron ollessa 1 934 euroa. Vuonna 2015 rojalteja ei maksettu ja vuonna 2016 Portugaliin maksettiin rojalteja 697 euroa lähdeveron ollessa 69 euroa. 

Suomi ei nykyisen sopimuksen mukaan voi verottaa vuokratuloa, jonka Portugalissa asuva henkilö saa omistamansa Suomessa sijaitsevan osakehuoneiston vuokrauksesta. Sama koskee luovutusvoittoa, jota tällainen henkilö saa tällaisen huoneiston luovuttamisesta. Sopimuksen irtisanomisen myötä Suomi voi verottaa kumpaakin tuloa, mikä lisää verotuottoa. Näistä nyt verotuksen ulkopuolelle jääneistä suorituksista ei ole tallennettu tietoja Verohallinnon järjestelmiin, joten irtisanomisen myötä verotuksen piiriin tulevien tapauksien määrää ja verotuottovaikutuksia ei voida arvioida. 

Nykyisen sopimuksen mukaan aikaisempaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä ja muista samanluonteisista hyvityksistä verotetaan vain asuinvaltiosta. Näitä eläkkeitä ei ole voitu verottaa Suomessa, kun ne maksetaan Portugalissa asuvalle henkilölle. Verosopimuksen irtisanomisen myötä näitä eläkkeitä voitaisiin verottaa Suomessa, mikä lisää verotuottoja. Taulukoissa on esitetty Suomesta Portugaliin rajoitetusti verovelvollisille vuosina 2014—2016 maksettuja eläkkeitä ja veroja koskevat tiedot. 

Portugaliin maksettiin rajoitetusti verovelvollisille yllä olevien Verohallinnon tietojen mukaan muita kuin julkisyhteisön palvelukseen perustuvia eläkkeitä yhteensä lähes 4,9 miljoonaa euroa. Yllä olevassa taulukossa esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että Portugaliin maksetuista eläkkeistä kertyisi veroa noin miljoona euroa vuositasolla. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan Portugaliin maksettu keskimääräinen kokonaiseläke 31 päivänä joulukuuta 2014 oli 3 484 euroa kuukaudessa ja eläkkeensaajia oli 247 henkilöä. Mikäli nämä henkilöt saisivat eläketuloa keskimäärin 3 484 euroa kuukaudessa koko vuoden ajan, verotuottoa näistä tuloista kertyisi Suomeen vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella irtisanomisen verotuottovaikutuksen arvioidaan eläketulojen osalta olevan vuoden 2014 tiedoilla vuositasolla 1—3 miljoonaa euroa. 

Portugaliin maksettiin rajoitetusti verovelvollisille yllä olevien Verohallinnon tietojen mukaan muita kuin julkisyhteisön palvelukseen perustuvia eläkkeitä yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa. Yllä olevassa taulukossa esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että Portugaliin maksetuista eläkkeistä kertyisi veroa noin 1,2 miljoonaa euroa vuositasolla. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan Portugaliin maksettu keskimääräinen kokonaiseläke 31 päivänä joulukuuta 2015 oli 3 575 euroa kuukaudessa ja eläkkeensaajia oli 440 henkilöä. Mikäli nämä henkilöt saisivat eläketuloa keskimäärin 3 575 euroa kuukaudessa koko vuoden ajan, verotuottoa näistä tuloista kertyisi Suomeen vuositasolla noin 5,6 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella irtisanomisen verotuottovaikutuksen arvioidaan eläketulojen osalta olevan vuoden 2015 tiedoilla vuositasolla 1—5 miljoonaa euroa. 

Portugaliin maksettiin rajoitetusti verovelvollisille yllä olevien Verohallinnon tietojen mukaan muita kuin julkisyhteisön palvelukseen perustuvia eläkkeitä yhteensä lähes 8,8 miljoonaa euroa. Yllä olevassa taulukossa esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että Portugaliin maksetuista eläkkeistä kertyisi veroa noin 2,7 miljoonaa euroa vuositasolla. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan Portugaliin maksettu keskimääräinen kokonaiseläke 31 päivänä joulukuuta 2016 oli 3 493 euroa kuukaudessa ja eläkkeensaajia oli 490 henkilöä. Mikäli nämä henkilöt saisivat eläketuloa keskimäärin 3 493 euroa kuukaudessa koko vuoden ajan, verotuottoa näistä tuloista kertyisi Suomeen vuositasolla noin 6 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella irtisanomisen verotuottovaikutuksen arvioidaan eläketulojen osalta olevan vuoden 2016 tiedoilla vuositasolla 3—6 miljoonaa euroa. 

Yhteenvetona edellä esitetyistä verovuosien 2014—2016 tiedoilla tehdyistä arvioista voidaan todeta, että eläketulojen verottamisen verotuottovaikutuksiksi arvioidaan vuositasolla 3—6 miljoonaa euroa ja että vuoden 1970 verosopimuksen määräyksien johdosta saamatta jääneet verotuotot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2016 1—3 miljoonasta eurosta 3—6 miljoonaan euroon.  

Verovelvollisten kannalta sopimuksen irtisanominen kiristää verotusta. Esimerkiksi nyt Suomen verotuksen ulkopuolelle jäävät Suomesta maksetut eläkkeet tulevat verotuksen piiriin. Verosopimuksen irtisanominen poistaa eläketulon verotusta koskevan kannustimen muuttaa Portugaliin.  

Myös Portugalista Suomeen maksettujen suoritusten verotus voi kiristyä. Kaksinkertainen verotus poistetaan menetelmälain nojalla myös sopimuksettomassa tilanteessa, mutta vain valtionveron osalta. Portugalissa mahdollisesti maksettavaksi tulevat muut kuin valtiolle kannettavat verot jäävät hyvittämättä. Lisäksi verosopimus ei enää rajoita Portugalissa perittävien verojen enimmäismäärää, joten verot voivat, riippuen Portugalin kansallisesta lainsäädännöstä, olla niin korkeita, että osa niistä jää hyvitettävän veron enimmäismäärää koskevan sääntelyn vuoksi hyvittämättä Suomessa. 

4  Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Vuoden 1970 sopimuksen irtisanominen oli esillä jo neuvoteltaessa 7 päivänä marraskuuta 2016 allekirjoitettua uutta sopimusta ja esitysluonnos sopimuksen irtisanomiseksi oli lausuntokierroksella helmi-maaliskuussa 2016. Lausunnot pyydettiin ulkoasiainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, oikeusministeriöltä, Verohallinnolta, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry:ltä, Keskuskauppakamarilta, Veronmaksajain Keskusliitto ry:ltä, Suomen Veroasiantuntijat ry:ltä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, STTK ry:ltä, professori Marjaana Helmiseltä Helsingin yliopistosta, professori Seppo Penttilältä Tampereen yliopistosta ja Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta. Lausunnon antoivat ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, Verohallinto, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Keskuskauppakamari, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, professori Marjaana Helminen, professori Seppo Penttilä ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Pyydettyjä lausuntoja annettiin siten yhteensä 12. 

Ne lausunnonantajat, jotka ottivat kantaa Suomen tavoitteeseen saada Suomesta maksettujen eläketulojen samoin kuin Suomessa sijaitsevien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden perusteella saatujen vuokratulojen ja luovutusvoittojen verotusoikeus, pitivät sitä kannatettavana. Yleisesti ottaen lausunnonantajat pitivät uuden verosopimuksen tekemistä ensisijaisena ratkaisuna näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli neuvotteluratkaisua ei löydytä, kuusi lausujaa katsoi, että asiassa on perusteltua edetä nykyisen sopimuksen irtisanomiseen. Vain yksi lausuja katsoi, että irtisanomiseen ei tässä vaiheessa tule ryhtyä ja lisäksi toinen piti ensisijaisena lähestymistapana sopimusneuvotteluja ottamatta varsinaisesti kantaa irtisanomiseen. Neljä lausujaa ei ilmaissut kantaansa. 

Lausunnoissa tuotiin myös esille sitä, että sopimuksen irtisanominen vaikuttaa myös muiden kuin eläketulojen ja asunto- ja kiinteistöosakkeista saatujen tulojen verotukseen. Lausunnoissa tuotiin myös esiin, että sopimukseton tila heikentäisi yritysten kilpailukykyä suhteessa yrityksiin, jotka tulevat valtiosta, jolla on Portugalin kanssa verosopimus. Lausunnoissa myös kannatettiin sopimusneuvottelujen jatkamista uuden verosopimuksen tekemiseksi.  

Pyydettyjen lausuntojen lisäksi lausunnon antoivat Algarven Suomi-Seura ja kaksi yksityishenkilöä. Nämä tahot suhtautuivat verosopimuksen irtisanomiseen ja myös eläketulon verokohtelun muuttamiseen kriittisesti. 

5  Ahvenanmaan asema

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 59 §:n mukaan, jos valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite, johon Suomi sitoutuu, sisältää määräyksen tämän lain mukaan maakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa, maakuntapäivien on, jotta määräys tulisi voimaan maakunnassa, hyväksyttävä säädös, jolla määräys saatetaan voimaan. Verosopimukset sisältävät maakunnan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, joten verosopimusten voimaansaattamisen osalta maakuntapäivien hyväksyminen tarvitaan. 

Koska Portugalin kanssa tehty verosopimus sisältää maakunnan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, maakunnan hallitukselta on pyydetty lausunto irtisanomisesta hallituksen esityksen laatimisvaiheessa. Maakunnan hallitus yhtyi hallituksen esityksessä esitettyihin näkökohtiin irtisanomisesta. Itsehallintolain perusteella maakuntapäivien hyväksyminen ei ole tarpeen sopimuksen irtisanomiselle tai kumoamislaille.