7.1
Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta
2 §.Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut. Pykälän 3 momenttia esitetään selkiytettäväksi sen osalta, kuinka kauan opiskelijan oikeus opiskeluterveydenhuollon palveluihin jatkuu. Voimassa olevan momentin mukaan opiskelijan oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jatkuu sen lukukauden tai lukuvuoden loppuun asti, jolle opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Voimassa olevan pykälän perusteluissa on todettu, että oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jatkuisi sen lukukauden loppuun asti, jolle opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi (HE 145/2018 vp, s. 49). Momentin ja sen perustelujen ristiriita on aiheuttanut sekaannusta lakia sovellettaessa, josta syystä momenttia esitetään selkeytettäväksi niin, että oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jatkuisi sen lukukauden loppuun, jolle opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi.
Ehdotetun 3 momentin mukaan oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jatkuisi sen lukukauden loppuun asti, jolle opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi.
3 §.Opiskeluterveydenhuolto. Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan opiskeluterveydenhuollon sisällöstä säädettäisiin lisäksi terveydenhuoltolain 23 §:n nojalla annetuissa säännöksissä. Opiskeluterveydenhuollon sisällöstä säädetään terveydenhuoltolain 17 §:ssä ja sisältöä täsmennetään edelleen lain 23 §:n mukaan annetussa asetuksessa. Maininta asetuksesta on aiemmin puuttunut opiskeluterveydenhuoltolaista. Voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) säädetään terveystarkastuksista ja suun terveystarkastuksista sekä niiden sisällöistä, terveysneuvonnasta sekä opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvistä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvistä palveluista.
2 luku.Opiskeluterveydenhuollon rahoittaminen. Voimassa olevan luvun otsikkoa ”Opiskeluterveydenhuollon rahoitus” ehdotetaan muutettavaksi vastamaan paremmin luvun muuttuvaksi esitettävää sisältöä. Pykälien ja momenttien järjestystä tämän ja 3 luvun sisällä sekä myös niiden välillä muutettaisiin vastaamaan paremmin opiskeluterveydenhuollon rahoituksen ja palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamisen prosessia sekä selkeyttämään eri toimijoiden vastuita. Käytettyjä termejä sekä säännösten sisältöä esitetään myös selkiytettäväksi ja täsmennettäväksi kauttaaltaan vastaamaan rahoitusprosesseja ja käytäntöjä.
Luvussa 2 säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen välisistä prosesseista ja menettelyistä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisen rahoittamiseksi. Luvussa olisi nykyisen kahdeksan pykälän sijaan seitsemän pykälää.
14 §.Opiskeluterveydenhuollon rahoitusmalli. Pykälä ja otsikko olisivat uusia. Pykälässä säädettäisiin opiskeluterveydenhuollon rahoitusmallista, koottaisiin voimassa olevasta laista rahoitusta koskevat periaatteet yhteen pykälään ja määriteltäisiin voimassa olevaa lakia selkeämmin, mistä opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannusten rahoitus koostuu. Rahoitusmalliin tehtäisiin EU-koordinaatioasetuksen sekä rajalain edellyttämät muutokset rahoituksen perusteita muutoin muuttamatta. Pykälä sisältäisi elementtejä voimassa olevan lain 14, 16, 17 ja 20 §:stä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan opiskeluterveydenhuollon rahoituksessa hyväksyttäviä kustannuksia olisivat opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset ottaen huomioon laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuullaan asettamat tavoitteet. Momentti vastaisi voimassa olevan lain 14 §:n 1 momenttia muilta osin, mutta siinä tarkennettaisiin, että momentissa säädettäisiin rahoituksessa hyväksyttävistä kustannuksista.
Ehdotettu 2 momentti vastaisi voimassa olevaa 2 momenttia. Sen mukaan opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävät kokonaiskustannukset muodostuisivat opiskelijalle annettavien opiskeluterveydenhuollon palvelujen opiskelijakohtaisesta hyväksyttävästä kustannuksesta kerrottuna läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden määrällä. Kuten aiemminkin, hyväksyttävät kokonaiskustannukset määriteltäisiin valtiontalouden kehyksiä ja valtion talousarviota valmisteltaessa.
Ehdotetussa 3 momentissa määriteltäisiin elementit, joista opiskeluterveydenhuollon toiminnasta aiheutuneiden kokonaiskustannusten rahoitus muodostuu. Voimassa olevan lain mukainen valtion sekä opiskelijoiden terveydenhoitomaksuista koostuva osuus rahoituksesta nimettäisiin kansalliseksi rahoitusosuudeksi. Uutena osana opiskeluterveydenhuollon rahoitusta Kansaneläkelaitos maksaisi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle hakemuksesta rajalain 20 a §:n perusteella korvausta EU-tutkinto-opiskelijoiden hoidosta aiheutuneista kustannuksista. EU-tutkinto-opiskelijat kuuluvat toisen EU-valtion sairaanhoidon kustannusvastuulle EU-koordinaatioasetuksen perusteella. Kansaneläkelaitos hakisi heidän opiskeluterveydenhuollon palvelujen käytöstään aiheutuneista kustannuksista korvaukset toiselta valtiolta rajalain mukaisesti.
Ehdotetun 3 momentin mukaan opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannuksen rahoitus koostuisi kansallisesta rahoitusosuudesta sekä Kansaneläkelaitoksen rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 20 a §:n perusteella maksamista valtion korvauksista.
Ehdotetussa 4 momentissa määriteltäisiin esityksessä käytettävä termi ”kansallinen rahoitusosuus”. Kansallisella rahoitusosuudella tarkoitettaisiin voimassa olevan lain 17 §:n 1 momentin mukaista valtion Kansaneläkelaitokselle maksamaa opiskeluterveydenhuollon rahoitusosuutta sekä opiskelijoiden Kansaneläkelaitokselle maksamia 25 §:ssä tarkoitettuja terveydenhoitomaksuja. Tavoitteena olisi, että valtion varoista katettaisiin 77 prosenttia ja opiskelijoilta perittävillä terveydenhoitomaksuilla 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kansallisesta rahoitusosuudesta. Tämä vastaisi sisällöltään voimassa olevan lain 17 §:n 2 momenttia, mutta ehdotuksessa tarkennettaisiin valtion ja opiskelijoilta perittävällä terveydenhoitomaksun prosenttiosuuksien suhteen olevan tavoite, johon opiskeluterveydenhuollon rahoituksen budjetoinnissa pyritään.
Ehdotetun 4 momentin mukaan kansallinen rahoitusosuus koostuisi valtion Kansaneläkelaitokselle maksamasta opiskeluterveydenhuollon rahoitusosuudesta sekä opiskelijoiden Kansaneläkelaitokselle maksamista 25 §:ssä tarkoitetuista terveydenhoitomaksuista. Tavoitteena olisi, että valtion varoista katettaisiin 77 prosenttia ja opiskelijoilta perittävillä terveydenhoitomaksuilla 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kansallisesta rahoitusosuudesta.
Ehdotetun 5 momentin mukaan eduskunta päättäisi vuosittain hyväksyttävästä opiskeluterveydenhuollon kansallisesta rahoitusosuudesta ja valtion rahoitusosuudesta valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan lain 16 §:n 2 momenttia, mutta sen termistö rahoitusosuuksista päivitettäisiin vastaamaan ehdotuksessa esitettyä sanoitusta. Eduskunta päättäisi vuosittain opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävien kustannusten kansallisen rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden enimmäismääristä valtion talousarvion yhteydessä.
Ehdotetun 6 momentin mukaan valtio korvaisi Kansaneläkelaitokselle lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut siten kuin Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisesti säädetään. Momentin sisältö olisi identtinen voimassa olevan lain 20 §:n kanssa.
15 §.Sosiaali- ja terveysministeriön arvio hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja niiden rahoituksesta. Pykälä ja sen sisältöä kuvaava otsikko olisivat uusia. Siinä täsmennettäisiin voimassa olevan lain 15 §:n säännöstä sosiaali- ja terveysministeriön velvollisuudesta arvioida Kansaneläkelaitoksen esittämät arviot opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja niiden rahoituksesta seuraavaksi toimintavuodeksi. Pykälässä täsmennettäisiin lisäksi voimassa olevan lain 16 §:n 1 ja 3 momentin säännöksiä siitä, mihin tekijöihin perustuen esitettyjen kustannusten hyväksymistä sosiaali- ja terveysministeriössä arvioitaisiin. Pykälä sisältäisi siten elementtejä voimassa olevan lain 15 ja 16 §:stä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö laatisi vuosittain arvion 14 §:ssä tarkoitetuista opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista sekä niiden rahoituksesta. Arvio perustuisi opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarpeeseen, saatavuuteen, taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arviossa otettaisiin huomioon palvelujen saatavuuden toteutunut kehitys ja saatavuuden mahdolliset ongelmat sekä kustannustason muutos. Momentti täsmentäisi voimassa olevan lain 15 §:n 1 momenttia käytettyjen termien osalta, sisällön muutoin säilyessä ennallaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö tekisi laatimansa arvion perusteella ehdotuksen valtion rahoitusosuudesta opiskeluterveydenhuoltoon julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousarviota varten kuten aiemminkin. Arvion tavoitteena olisi saada tietoa opiskeluterveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä ja vuosittaisesta rahoitustarpeesta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi myös opiskeluterveydenhuollon kustannusten tulevaa kehitystä. Ministeriön tekemä itsenäinen ja riippumaton arvio hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, niiden rahoituksesta ja kustannustason noususta perustuisi kaikkeen saatavilla olevaan tietoon.
Ehdotetun 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön laatima arvio perustuisi: 1) 19 §ssä tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen selvitykseen, 20 §:ssä tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen arvioon sekä mahdollisesti toimitettuihin muihin selvityksiin ja arvioihin; 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämään opiskeluterveydenhuoltoa koskevaan tietoon; sekä 3) muihin kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin käytettävissä oleviin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tilaa koskeviin selvityksiin ja tietoihin. Momenttiin tehtäisiin tekniset muutokset viittausten osalta. Sisällöltään pykälä vastaisi muutoin voimassa olevan lain 15 §:n 2 momenttia.
Ehdotetun 3 momentin mukaan hyväksyttävien kokonaiskustannusten arviossa olisi edellä säädetystä poiketen otettava huomioon opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamista koskeva muutos, joka johtuisi laista tai asetuksesta taikka toimintaympäristön olennaisesta muutoksesta. Momentti vastaisi voimassa olevan lain 16 §:n 3 momenttia täsmentäen käytettyjä termejä esityksen mukaiseksi.
Voimassa olevan lain säännöskohtaisten perustelujen mukaan huomioon voitaisiin ottaa opiskeluterveydenhuollon palvelujen laajuuden tai sisällön muutos tai muu palvelujen tuottamista koskeva muutos, joka johtuu laista tai asetuksesta. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden varmistamiseksi olisi mahdollistettava poikkeaminen hyväksyttävien kustannusten enimmäiskasvua rajoittavasta indeksistä lainsäädännön muutosten tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä riippumattomien toimintaympäristön olennaisten muutosten perusteella. Toimintaympäristön olennaisia muutoksia voisivat olla esimerkiksi korkeakouluverkoston muutokset, joiden johdosta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tulisi perustaa uusia toimipisteitä tai lakkauttaa olemassa olevia toimipisteitä.
Ehdotetun 4 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tekemässä arviossa hyväksyttäviä kokonaiskustannuksia korotettaisiin vuosittain kuitenkin enintään työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan lain 16 §:n 1 momenttia käytettyjä termejä esityksen mukaiseksi täsmentäen. Tarkoituksena olisi arvioida kustannustason nousua sekä ansiotasoindeksin että kuluttajahintaindeksin avulla.
16 §. Opiskeluterveydenhuollon lisärahoitus ennakoimattomissa tilanteissa toimintavuoden aikana. Pykälää ja sen sisältöä kuvaavaa otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi. Otsikko vastaisi voimassa olevan lain 18 § otsikkoa muutoin, mutta siihen lisättäisiin täsmennys, että kyseessä olisi menettely, jota käytettäisiin toimintavuoden aikana.
Ehdotetun 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 14 §:ssä säädetään, valtio vastaisi siitä, että Kansaneläkelaitoksen käytettävissä olisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon riittävä rahoitus, jos se olisi välttämätöntä opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaamiseksi äkillisestä tai ennakoimattomasta syystä johtuen. Voimassa olevan lain 18 §;n sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että se mahdollistaisi voimassa olevan lain hallituksen esityksen (HE 145/2018) tavoitetilan opiskeluterveydenhuollon rahoituksen varmistamiseksi. Opiskeluterveydenhuoltolain voimassa olevan 17 §:n 3 momentin mukaan, jos opiskelijoiden terveydenhoitomaksut eivät jonakin vuonna kata kokonaan 23 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, puuttuva osuus rahoitetaan valtion varoista. Hallituksen esityksen mukaan puuttuva osuus rahoitettaisiin viipymättä valtion varoista lisätalousarviomenettelyssä. Voimassa olevan 18 §:n sanamuotoa esitetään siksi täsmennettäväksi niin, että lisärahoituksen esittäminen ei edellyttäisi tilannetta, joka on sekä äkillinen että ennakoimaton, vaan se olisi mahdollista myös tilanteessa, joka on joko äkillinen tai ennakoimaton.
17 §. Valtion rahoitusosuuden ennakon suorittaminen Kansaneläkelaitokselle. Pykälä vastaisi voimassa olevaa 19 §:ää valtion rahoitusosuuden suorituksesta, mutta pykälän otsikkoa täsmennettäisiin vastaamaan paremmin pykälän sisältöä, ja sanamuotoja täsmennettäisiin vastaamaan esitystä ja käytäntöjä. Lisäksi valtioon ja Kansaneläkelaitokseen kohdistuvat velvollisuudet erotettaisiin selkeyden vuoksi omiin momentteihinsa.
Pykälän 1 momentin mukaan valtio suorittaisi Kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla järjestettävän opiskeluterveydenhuollon valtion rahoitusosuuden ennakon neljässä erässä vuoden aikana. Kuten aiemminkin valtion maksuerien suuruus voisi vaihdella vuodelle talousarviossa myönnetyn valtion rahoitusosuuden puitteissa. Vaihtelu riippuisi esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavista korvauksista ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksujen kertymisestä. Pääosa terveydenhoitomaksuista kertyisi oletettavasti edelleen lukukausien alkupuolella. Kyseessä olisi kaksivuotinen siirtomääräraha.
Pykälän 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi kymmenen pankkipäivää ennen erän maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle valtion maksuerän suuruus.
18 §. Lopullisten rahoitusosuuksien vahvistaminen. Pykälä ja sen sisältöä kuvaava otsikko olisivat uusia. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta vahvistaa lopulliset valtion ja opiskelijoiden osuudet opiskeluterveydenhuollon rahoituksesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tilikauden päätyttyä. Pykälässä olisi elementtejä voimassa olevan lain 17 §:stä.
Ehdotettu 1 momentti olisi sisällöltään uusi. Opiskeluterveydenhuollon rahoitusosuuksien määrittely sekä terveydenhoitomaksun tuoton ali- tai ylijäämän huomioonottamismenettely valtion rahoitusosuutta lisäävästi tai vähentävästi tili- ja toimintakauden päätyttyä vastaisivat voimassa olevan opiskeluterveydenhuoltolain sisältöä. Momentissa esitetty velvoite, jonka mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi vahvistettava lopulliset rahoitusosuudet, olisi kuitenkin uusi. Määrärahan vuosikohtaisen käytön seurannan kannalta olisi välttämätöntä määritellä rahoitusosuudet, kun kyseessä on siirtomääräraha ja rahaa voidaan käyttää myös talousarviovuotta seuraavana vuonna. Ennakoiden maksaminen ja laskutus on vuodenvaiheen yli jatkuvaa, eikä siinä ole tarpeen huomioida rahoitusosuuksien täsmäyttämistä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos vahvistaisi opiskeluterveydenhuollon lopulliset valtion ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksun rahoitusosuudet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tili- ja toimintakauden päätyttyä.
Ehdotetun 2 momentin mukaan, jos opiskelijoiden terveydenhoitomaksujen tuotto ei jonakin vuonna kattaisi kokonaan 23:a prosenttia opiskeluterveydenhuollon kansallisesta rahoitusosuudesta, puuttuva osuus rahoitettaisiin valtion varoista. Jos opiskelijoiden terveydenhoitomaksujen tuotto olisi jonakin vuonna enemmän kuin 23 prosenttia kansallisesta rahoitusosuudesta, ylittävää osuutta ei palautettaisi opiskelijoille. Momentti vastaisi voimassa olevan lain 17 §:n 3 momenttia muutoin, mutta käytettyjä termejä täsmennettäisiin esityksen mukaiseksi.
Ehdotetun 3 momentin mukaan valtion rahoitusosuuden ali- tai ylijäämä huomioitaisiin rahoitusosuuksien vahvistamisen jälkeen maksettavassa kuluvan vuoden ennakkoerässä. Momentti olisi sisällöltään uusi, ja se täsmentäisi rahoituksen kohdentumisen talousarviovuosittain.
19 §.Kansaneläkelaitoksen selvitys opiskeluterveydenhuollon rahoituksesta ja toiminnasta. Pykälä ja sen sisältöä kuvaava otsikko olisivat uusia. Pykälässä täsmennettäisiin voimassa olevan lain 21 §:n 1 momentin säännöstä Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveysministeriölle antamasta selvityksestä edellisen vuoden opiskeluterveydenhuollon rahoituksesta ja toiminnan toteutumisesta. Kansaneläkelaitos laatisi selvityksen kuten tähänkin saakka voimassa olevan lain 21 §:n 1 momentin mukaan.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi niin, että Kansaneläkelaitoksen selvityksen tulisi sisältää tiedot myös lain edellyttämien opiskeluterveydenhuollon osa-alueiden toteutumisesta. Terveydenhuoltolain mukaan opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy oppilaitoksen opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein, opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät terveystarkastukset, perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto sekä opiskelijan erityisen tuen tai tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto. Valtioneuvoston asetuksessa 338/2011 säädetään tarkemmin muun muassa opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta. Kansaneläkelaitoksen selvityksen tulisi sisältää riittävät tiedot edellä mainittujen opiskeluterveydenhuollon toimintojen toteutumisesta sekä palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Myös tiedot toiminnan kehittämisestä, palveluissa tapahtuneista muutoksista, palveluverkosta sekä henkilöstö- ja opiskelijamääristä tulisi edelleen sisällyttää selvitykseen. Lisäksi selvityksestä tulisi ilmetä, kuinka Kansaneläkelaitoksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet.
Selvityksen tulisi sisältää tiedot myös Kansaneläkelaitoksen vahvistamista opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannuksista, rajalain mukaisten EU-tutkinto-opiskelijoiden hoitokustannusten korvauksista ja opiskeluterveydenhuollon lopullisista rahoitusosuuksista. Lisäksi selvityksessä tulisi olla tiedot Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallintokustannuksista, yksikkökustannuksista, kustannusten jakautumisesta terveydenhuoltolain mukaisiin toimintoihin sekä tavanomaista suuremmista investoinneista.
Kansaneläkelaitos voisi tarvittaessa täydentää selvitystä palvelujen laadun ja sisällön osalta toukokuun loppuun saakka.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön edellisenä vuonna tuottaman terveydenhuoltolain 17 §:ssä tarkoitetun opiskeluterveydenhuollon laadusta, saatavuudesta, saavutettavuudesta ja palvelujen toteutumisesta, kokonaiskustannuksista ja lopullisista rahoitusosuuksista.
Ehdotetun 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä selvityksen sisällöstä. Opiskeluterveydenhuoltolakia on toimeenpantu vasta reilut kaksi vuotta. On mahdollista, että opiskeluterveydenhuollon raportoinnin ja selvityksen sisällöistä tarvittaisiin edelleen alemman asteista sääntelyä helpottamaan lain toimeenpanoa, josta syystä esitetään asetuksenantovaltuutta.
20 §.Kansaneläkelaitoksen arvio opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja niiden rahoituksesta. Pykälä ja sen sisältöä kuvaava otsikko olisivat uusia. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa lakia selkeämmin Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta arvioida opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset sekä kustannusten rahoitusosuudet seuraavalle toimintavuodelle. Pykälässä täsmennettäisiin arvioitujen kustannusten perusteita sekä muodostumista. Kansaneläkelaitoksen tekemän arvion tarkoituksena olisi toimia lähtökohtana ehdotetun 15 §:n mukaiselle sosiaali- ja terveysministeriön arviolle sekä talousarviovalmistelulle. Pykälässä olisi elementtejä voimassa olevan lain 14, 15, 21 sekä 22 §:stä.
Voimassa olevan lain 21 §:n 2 momentin säännöstä Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta laatia huhtikuun loppuun mennessä arvio seuraavan vuoden vahvistettavista opiskelijoiden terveydenhoitomaksun suuruudesta laajennettaisiin niin, että Kansaneläkelaitoksen olisi jatkossa esitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle arvionsa myös opiskeluterveydenhuollon kokonaisrahoituksesta sekä kansallisesta rahoitusosuudesta. Kansallisen rahoitusosuuden sisältö on määritelty esitetyn 14 §:n 3 momentissa. Arvio koskisi sekä terveydenhoitomaksun tuotolla katettavaa osuutta, että valtion rahoitusosuudella katettavaa osuutta hyväksyttävistä kustannuksista. Kaiken käytettävissä olevan tiedon toimittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle on edellytys sille, että ministeriö voi huomioida omassa talousarvion perusteena käytettävässä arviossaan kaikki näkökohdat. Arvion toimittamisen ajankohta on suunniteltu siten, että Kansaneläkelaitos voisi hyödyntää sen laatimisessa selvityksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön edellisenä vuonna tuottaman opiskeluterveydenhuollon toteutumisesta. Voimassa olevan lain 21 §:n 2 momentin mukaisesta Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa helmikuun loppuun mennessä arvio seuraavalle vuodelle vahvistettavasta terveydenhoitomaksun suuruudesta luovuttaisiin tarpeettomana.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio opiskeluterveydenhuollon seuraavan vuoden kokonaiskustannuksista, kansallisesta rahoitusosuudesta ja terveydenhoitomaksun suuruudesta.
Ehdotettu 2 momentti vastaisi osin voimassa olevan lain 15 §:n 1 momenttia, jossa on kyse sosiaali- ja terveysministeriön laatiman arvion sisällöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö tarvitsee riittävät pohjatiedot omaa arviointiaan varten palvelujen järjestäjältä. Momentissa tarkoitetut tiedot perustuisivat muun muassa Kansaneläkelaitoksen tarkastukseen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Kansaneläkelaitokselle toimittamiin tietoihin.
Kuten voimassa olevan lain 21 §:n 2 momentin säännöskohtaisten perustelujenkin mukaan Kansaneläkelaitos kävisi arviota muodostaessaan neuvotteluja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa ja hyödyntäisi siltä saatavaa talousarviota ja muita tarpeellisia selvityksiä sekä kuulisi tarvittaessa myös muita opiskeluterveydenhuollon keskeisiä sidosryhmiä. Kansaneläkelaitos laatisi arviot tarvittavasta opiskelijakohtaisesta rahoituksesta, opiskelijamäärän kehityksestä ja tarvittavan rahoituksen kokonaismäärästä kuultuaan tarvittavia asiantuntijatahoja. Kansaneläkelaitos ottaisi arvioissaan huomioon Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottaman opiskeluterveydenhuollon viimeisimmän tili- ja toimintakauden tiedot, palvelutarvetta ja saatavuutta koskevat tiedot sekä mahdolliset toimintaan vaikuttavat lainsäädännön muutokset. Kansaneläkelaitos tuottaisi arvioidensa tueksi tarpeelliset perustelevat ja täsmentävät selvitykset.
Ehdotetun 2 momentin mukaan arvio perustuisi opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarpeeseen, saatavuuteen, taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arviossa otettaisiin huomioon palvelujen saatavuuden toteutunut kehitys ja saatavuuden mahdolliset ongelmat sekä kustannustason muutos. Lisäksi arviossa otettaisiin huomioon toimintaympäristön olennaiset muutokset.
Ehdotetun 3 momentin sisältö seikoista, jotka Kansaneläkelaitoksen tulee huomioida arviota määrittäessään, vastaisi voimassa olevan lain 22 §:n 2 momenttia muutoin, mutta käytettyjä ilmaisuja täsmennettäisiin esityksen mukaiseksi. Kuten voimassa olevan lain säännöskohtaisissa perusteluissakin todetaan, kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta arvioitaisiin jatkossakin suhteessa tämän lain ja terveydenhuoltolain 17 §:n mukaisiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tehtäviin ja velvoitteisiin. Arvioinnissa otettaisiin huomioon myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus, käytettävissä olevan valtion ja opiskelijoiden rahoituksen määrä sekä varojen tarkoituksenmukainen käyttö. Lisäksi otettaisiin huomioon Kansaneläkelaitoksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tässä laissa tarkoitetulle toiminnalle asettamat laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat tavoitteet. Tarpeellisia perustamiskustannuksia olisivat muun muassa opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston sekä terveydenhuollon ja hallinnon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet kustannukset.
Ehdotetun 3 momentin mukaan arviota määrittäessään Kansaneläkelaitos ottaisi huomioon arvioidut opiskeluterveydenhuollon käyttökustannukset ja perustamiskustannukset sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallintokustannuksista sen osan, joka kohdistuu tämän lain mukaiseen toimintaan.
3 luku. Opiskeluterveydenhuollon kustannusten korvaaminen.Voimassa olevan luvun otsikkoa ”Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle suoritettava korvaus” ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin luvun muuttuvaksi esitettävää sisältöä. Luvussa 3 säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Luvussa olisi nykyisen kahden pykälän sijaan kolme pykälää. Säännösten sisältöä, käytettyjä termejä sekä säännöskohtaisia perusteluja esitetään kauttaaltaan selkiytettäväksi ja täsmennettäväksi vastaamaan opiskeluterveydenhuollon rahoituksen ja palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamisen prosessia sekä eri toimijoiden vastuita.
21§. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle suoritettava ennakko. Pykälä ja sen sisältöä kuvaava otsikko olisivat uusia. Pykälässä täsmennettäisiin termistöä ja säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksamista ennakoista opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta syntyvien kustannusten kattamiseksi. Pykälässä olisi elementtejä voimassa olevan lain 22 §:stä, mutta siinä täsmennettäisiin Kansaneläkelaitoksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön rahoitusprosessia niin, että toimintavuoden aikana Kansaneläkelaitoksen maksut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle olisivat ennakkoja.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos maksaisi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon kansallisen rahoitusosuuden ennakkoa palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ennakko sisältäisi valtion osuuden ennakon sekä kertyneen terveydenhoitomaksun tuoton. Momentti vastaisi osittain voimassa olevan lain 22 §:n 1 momenttia, mutta sen sisältöä olisi tarkennettu ja termistöä täsmennetty.
Ehdotetun 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitos suorittaisi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ennakon neljässä erässä vuoden aikana. Tämä vastaisi voimassa olevan lain 22 §:n 3 momenttia täsmennettynä siten, että sana korvaus olisi korvattu sanalla ennakko. Kuten voimassa olevan 22 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on mainittu, maksuerien suuruus voisi vaihdella vuosittaisen kokonaiskorvauksen puitteissa. Kansaneläkelaitos ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö voisivat sopia kunkin maksuerän suuruudesta. Kansaneläkelaitoksen olisi vuosittaisen kokonaiskorvauksen puitteissa turvattava maksuerien kautta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön riittävä maksuvalmius. Jatkossakaan ennakoiden maksuerät eivät olisi riippuvaisia siitä, minä ajankohtana opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksunsa.
22 §.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle suoritettava lopullinen korvaus. Pykälä ja sen sisältöä kuvaava otsikko olisivat uusia. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta määritellä ja vahvistaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettava lopullinen korvaus opiskeluterveydenhuollon kustannuksista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tilikauden päätyttyä. Pykälä sisältäisi elementtejä voimassa olevan lain 22 ja 23 §:stä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos tarkastaisi opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta aiheutuneet kokonaiskustannukset ja toiminnalle asetettujen laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden toteutumisen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tili- ja toimintakauden päätyttyä. Momentti vastaisi 22 §:n 5 momenttia termejä täsmentäen. Kuten voimassa olevan lain säännöskohtaisissa perusteluissa on mainittu, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus ja velvollisuus seurata ja tarkastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tämän lain mukaisen toiminnan laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämän perusteella Kansaneläkelaitos toimittaisi sosiaali- ja terveysministeriölle tämän esityksen 19 §:ssä tarkoitetut selvitykset.
Ehdotettu 2 momentti olisi sisällöltään uusi. Ehdotetun mukaan Kansaneläkelaitoksen edellytettäisiin jatkossa vahvistavan opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavan lopullisen korvauksen vuosittain. Vuosittaisten rahoitusosuuksien vahvistaminen on osa taloudenhallinnan menettelyä. Momenttiin lisätyn velvoitteen lisääminen helpottaa opiskeluterveydenhuollon talouden seurantaa ja hallintaa.
Valtion ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksun rahoitusosuuksien vahvistamista sekä maksettavan korvauksen määrittelyä varten kokonaiskustannuksista vähennettäisiin sekä rajalain 20 a §:n perusteella maksetut korvaukset, että muut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuotot. Rajalain mukaisten valtion korvausten haku- ja käsittelyajoista johtuen vähennys ei välttämättä kohdistuisi kyseisen toimintavuoden aikana annetusta hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin ja niiden korvauksiin. Kansaneläkelaitos vähentäisi lopullisesta korvauksesta sen summan, jonka se on todellisuudessa maksanut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle valtion korvauksena kyseisen toimintavuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön saamat muut tuotot voivat olla käyttämättä jätetyistä ajoista perittyjä maksuja sekä esimerkiksi rahasto- ja sijoitustuottoja, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vakuutusyhtiöiltä laskuttamia sairauskertomuskopioiden toimitusmaksuja tai isännöinti- ja toimistopalvelumaksuja. Vahvistaessaan valtion ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksun rahoitusosuuksia Kansaneläkelaitos huomioisi muiden tuottojen osuuden valtion rahoitusosuutta vähentävänä.
Ehdotetun 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitos vahvistaisi opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta aiheutuneet kokonaiskustannukset sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavan edellisen vuoden opiskeluterveydenhuollon lopullisen korvauksen. Kansaneläkelaitos vähentäisi vahvistamistaan kokonaiskustannuksista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 a §:n perusteella maksetut korvaukset sekä Yli-oppilaiden terveydenhoitosäätiön saamat muut tuotot. Lopullinen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön saama korvaus voisi olla enintään opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen vähennettynä edellä mainituilla korvauksilla ja tuotoilla.
Ehdotuksen 3 momentin mukaan, jos Kansaneläkelaitos havaitsisi 1 momentin mukaista tarkastusta suorittaessaan, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle olisi maksettu liikaa ennakkoa, se tekisi päätöksen liikaa maksetun ennakon (ylijäämä) palauttamisesta. Jos tarkastuksen perusteella Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä olisi oikeus ennakkoa suurempaan korvaukseen (alijäämä), Kansaneläkelaitos maksaisi ennakon ja lopullisen rahoitusosuuden erotuksen. Rahoituksen yli- tai alijäämä huomioitaisiin kansallisen rahoituksen vahvistamisen jälkeen maksettavassa ennakkoerässä. Momentti olisi sisällöltään voimassa olevan lain 23 §:n 2 ja 3 momenttien kaltainen, kuitenkin niin, että sen sanoitus täsmennettäisiin esityksessä käytettyjen termien mukaiseksi.
Ehdotuksen 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä rahoituksen toteuttamisesta. Opiskeluterveydenhuoltolain kahden ensimmäisen vuoden toimeenpanossa on esiintynyt epäselvyyttä kustannusten määrittelyssä ja käytännön rahaliikenteessä. On mahdollista, että opiskeluterveydenhuollon rahoituksen käytännön toteuttamiseen tarvittaisiin edelleen alemman asteista sääntelyä helpottamaan lain toimeenpanoa, josta syystä esitetään asetuksenantovaltuutta.
23 §. Takaisinperintä. Pykälän voimassa olevan otsikkoa ”takaisinperintä ja lisäsuoritus” esitetään muutettavaksi vastaamaan ehdotetun pykälän sisältöä. YTHS:n oikeudesta lisäsuoritukseen tai -korvaukseen säädettäisiin ehdotetussa 22 §:ssä.
Ehdotetun 1 momentin mukaan, jos Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö olisi käyttänyt opiskeluterveydenhuollon kustannusten kattamiseen tarkoitettua rahoitusta muuhun kuin tämän lain mukaiseen toimintaan, Kansaneläkelaitos tekisi päätöksen korvauksen takaisinperinnästä. Momentti vastaisi sisällöltään voimassa olevan lain 23 § 1 momenttia muutoin, mutta sen sanoitusta täsmennettäisiin vastaamaan esityksen termien muutoksia.
Voimassa olevan lain 2 momentti esitetään kumottavaksi tarpeettomana. Momentin mukaan, jos Kansaneläkelaitos havaitsee 22 §:n 4 momentissa tarkoitettua tarkistusta suorittaessaan, että korvausta on maksettu liikaa, se tekee päätöksen liikaa maksetun korvauksen takaisinperinnästä. Jos tarkistuksen perusteella Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on oikeus lisäkorvaukseen, Kansaneläkelaitos maksaa lisäkorvauksen sen jälkeen, kun korvauksen tarkistus on tehty.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle suoritettavan lopullisen korvauksen ja sen rahoitusosuuksien vahvistamisesta sekä siihen liittyvistä menettelyistä olisi tarkoituksenmukaista säätää samassa pykälässä. Voimassa oleva 2 momentti ei sisällä velvoitetta vahvistaa rahoitusosuuksia. Ylijäämän palauttamisesta tai alijäämän maksusta sekä niihin liittyvistä toimista ehdotetaan säädettävän esityksen 22 §:n 3 momentissa, joten momentti jää tarpeettomaksi.
Ehdotetun uuden 2 momentin mukaan takaisinperintä voitaisiin ottaa huomioon seuraavissa Kansaneläkelaitoksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksamissa ennakoiden maksuerissä. Momentti vastaisi sisällöltään voimassa olevan 23 §:n 3 momenttia, mutta käytetyt termit täsmennettäisiin vastaamaan esityksen termistöä. Momentissa ei myöskään olisi tarpeen enää mainita lisäsuoritusta, koska lisäsuorituksen osuus tulisi huomioiduksi esitetyn 22 §:ssä säädetyn lopullisen rahoitusosuuden vahvistamisen yhteydessä. Kuten voimassa olevan 23 §:n 3 momentin säännöskohtaisten perustelujenkin mukaan, takaisinperintä voitaisiin jakaa useampaan maksuerään, jos takaisinperittävä summa olisi merkittävä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön maksuvalmiuden turvaaminen sitä vaatisi.
24 §. Terveydenhoitomaksun maksuvelvollisuus. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksun maksupäiviä ehdotetaan muutettavaksi opiskelijaystävällisemmiksi, niin että Kansaneläkelaitos voisi jatkossa tiedottaa oppilaitokseen läsnä olevaksi ilmoittautuneille opiskelijoille terveydenhoitomaksun maksuvelvollisuudesta hyvissä ajoin ennen maksun eräpäivää. Voimassa olevan pykälän 2 momentin kevät- ja syyslukukautta koskevat terveydenhoitomaksun maksuvelvollisuuteen liittyvät maksupäivät ehdotetaan myös siirrettäväksi selkeyden ja luettavuuden vuoksi omiksi momenteikseen.
Terveydenhoitomaksu maksettaisiin edelleen lukukausittain. Vaikka opiskelija valmistuisi kesken lukukauden, maksua ei palautettaisi ja oikeus opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttöön säilyisi kyseisen lukukauden loppuun.
Ehdotetun 2 momentin mukaan, jos opiskelija ilmoittautuisi läsnä olevaksi opiskelijaksi kevätlukukaudelle viimeistään tammikuun 31 päivänä, maksu olisi suoritettava viimeistään maaliskuun 15 päivänä. Jos opiskelija ilmoittautuisi läsnä olevaksi opiskelijaksi kevätlukukaudelle tammikuun 31 päivän jälkeen, maksu olisi suoritettava viimeistään 31 päivänä heinäkuuta.
Ehdotetun 3 momentin mukaan, jos opiskelija ilmoittautuisi läsnä olevaksi opiskelijaksi syyslukukaudelle viimeistään syyskuun 30 päivänä, maksu olisi suoritettava viimeistään marraskuun 15 päivänä. Jos opiskelija ilmoittautuisi läsnä olevaksi opiskelijaksi syyslukukaudelle syyskuun 30 päivän jälkeen, maksu olisi suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta.
Lisäksi pykälään esitetään lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka mukaan jos sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 tai kansainvälisessä sopimuksessa olisi tästä luvusta poikkeavia säännöksiä tai määräyksiä, niitä sovellettaisiin tämän luvun asemasta.
Ehdotetussa 4 momentissa olisi voimassa olevan lain tilaa selkeyttävä viittaussäännös Suomea velvoittavaan EU-koordinaatioasetukseen. Informatiivisella viittauksella selvennettäisiin, että terveydenhoitomaksua koskevat säännökset eivät koordinaatioasetuksen perusteella koske sellaista Suomen korkeakoulussa opiskelevaa EU-tutkinto-opiskelijaa, joka tulee toisesta EU- tai ETA-valtiosta, Sveitsistä tai Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta ja joka esittää todistuksen siitä, että sairaanhoidosta aiheutuvista kustannuksista vastaa jokin edellä mainituista valtioista. Luvun 4 terveydenhoitomaksua koskevat säännökset eivät siten koskisi edellä mainittuja opiskelijoita. Ehdotetun esityksen mukaan EU-tutkinto-opiskelijat, jotka opiskelevat suomalaisessa korkeakoulussa läsnä olevaksi ilmoittautuneina, eivät olisi velvollisia maksamaan lukukausikohtaista terveydenhoitomaksua Kansaneläkelaitokselle.
25 §.Terveydenhoitomaksun suuruus. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan täsmennettäväksi menettelyä, jonka mukaan terveydenhoitomaksun suuruus määriteltäisiin. Menettely vastaisi nykytilaa, kuitenkin niin, että EU-tutkinto-opiskelijoiden vapautus maksusta huomioitaisiin. Lisäksi pykälän sanoitusta ehdotetaan täsmennettäväksi esityksessä käytettävin termein.
Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan terveydenhoitomaksun suuruus määrätään siten, että valtion rahoitusosuudella ja terveydenhoitomaksun tuotoilla katetaan 14 §:ssä tarkoitetut hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kustannukset. Maksua määrättäessä noudatetaan, mitä laissa säädetään opiskeluterveydenhuollon rahoitusosuuksista. Terveydenhoitomaksun suuruus määrätään siten, että opiskelijoiden rahoitusosuus jaetaan arvioidulla läsnä oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrällä. Terveydenhoitomaksu on saman suuruinen kaikille opiskelijoille.
Ehdotetussa 1 momentissa ei enää puhuttaisi terveydenhoitomaksun määräämisestä vaan maksun määrittelystä. Lisäksi momentin ensimmäistä lausetta täsmennettäisiin niin, että siinä todettaisiin terveydenhoitomaksujen tuotoilla katettavan opiskelijoiden rahoitusosuus kansallisesta rahoituksesta. Momentin loppuun lisättäisiin myös viittaus maksuvelvollisiin opiskelijoihin, jotta EU-tutkinto-opiskelijoiden asema terveydenhoitomaksuista vapautettuina kävisi laista jatkossa ilmi.
Ehdotetun 1 momentin mukaan terveydenhoitomaksun suuruus määriteltäisiin siten, että sen tuotolla katettaisiin 14 §:ssä tarkoitettu opiskelijoiden rahoitusosuus kansallisesta rahoituksesta. Terveydenhoitomaksu olisi saman suuruinen kaikille opiskelijoille, jotka ovat maksuvelvollisia. EU-tutkinto-opiskelijat ovat vapautettuja terveydenhoitomaksun maksuvelvollisuudesta EU-koordinaatioasetuksen perusteella.
27 §.Terveydenhoitomaksun periminen ja viivästymismaksu. Voimassa olevan 2 momentin viimeisen virkkeen viittaus terveydenhoitomaksun vanhentumisesta ehdotetaan täsmennettäväksi. esityksen mukaiseksi, jotta viittaus kohdistuisi oikein.
Ehdotetun 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi lähetettävä opiskelijalle maksumuistutus, jos opiskelija ei maksaisi terveydenhoitomaksua määräajassa. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu ja viivästymismaksu olisivat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä ja vanhentumisesta säädettäisiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Vanhentuminen laskettaisiin maksun 24 §:n 2 ja 3 momentissa säädetystä erääntymisestä.
29 §. Potilastietojen rekisterinpito. Voimassa olevan pykälän viimeinen virke esitetään siirrettäväksi selkeyden vuoksi omaksi uudeksi momentikseen, mutta sisällöllisesti sekä 1 momentti että ehdotettava 2 momentti pysyisivät ennallaan.
Ehdotetun 1 momentin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö olisi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitettu rekisterinpitäjä sen tuottamisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille terveydenhuollon potilasasiakirjoille.
Ehdotettu uusi 2 momentti koskisi edelleen voimassa olevan lain mukaisesti poikkeuksellista tilannetta, jossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ei kykenisi tuottamaan opiskeluterveydenhuollon palveluja säädetyllä tavalla ja Kansaneläkelaitoksen olisi järjestettävä palvelut muun palveluntuottajan toimesta.
Ehdotetun 2 momentin mukaan edellä 13 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa rekisterinpitäjänä toimisi kuitenkin Kansaneläkelaitos.
31 §. Kansaneläkelaitoksen oikeus saada tietoja. Voimassa olevan pykälän otsikko ”tietojen saanti ja tietojen luovutus” ehdotetaan muutettavaksi siten, että otsikko kuvaisi täsmällisemmin pykälän sisältöä. Lisäksi pykälän 4 momenttia esitetään selkiytettäväksi jakamalla sen sisältö kahteen erilliseen momenttiin. Sisällöllisesti ehdotettavat 4 ja uusi 5 momentti pysyisivät ennallaan. Voimassa oleva 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.
Ehdotetun uuden 4 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä järjestämänsä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon saatavuuden, saavutettavuuden, laadun, vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja jatkuvan kehityksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvitsemiaan tietoja. Nämä tiedot eivät saisi sisältää henkilötietoja.
Voimassa olevan 4 momentin alkuosa pysyisi ennallaan. Sen säännöskohtaisten perustelujen mukaan momentin tiedot tarkoittaisivat lähinnä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön järjestelmistä saatavia olemassa olevia tilastotietoja, eivätkä tiedot saisi sisältää yksittäisen opiskelijan terveydentilatietoja.
Voimassa olevan 4 momentin loppuosa, joka koskee Kansaneläkelaitoksen oikeutta tarkistaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kirjanpito sekä arvioida säätiön toimintaa ehdotetaan selkeyden vuoksi siirrettäväksi omaksi, uudeksi 5 momentikseen ja sen viittaussäännös momentin kohtiin täsmennettäisiin esitystä vastaavaksi.
Ehdotetun uuden 5 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus tarkastaa säätiön kirjanpito ja suorittaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintaan ja tiloihin kohdistuva arviointi ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Kansaneläkelaitoksen oikeus saada 4 momentissa tarkoitettuja tietoja koskisi myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön muilta palveluntuottajilta hankkimia tässä laissa tarkoitettuja palveluja. Voimassa olevan momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan Kansaneläkelaitos voisi antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita lain toimeenpanoon liittyvistä menettelyistä. Kansaneläkelaitos tarvitsisi lain mukaisen järjestämistehtävän hoitamiseksi ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottaman palvelun saatavuuden ja saavutettavuuden, laadun, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden seuraamiseksi ja varmistamiseksi laajasti tietoja säätiön toiminnasta ja taloudesta.
Voimassa olevan 5 momentti esitetään kumottavaksi erityislainsäädännössä tarpeettomana. Momentin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on velvollinen toimittamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteriin tarvittavat tiedot. Säädös on tarpeeton, koska Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö vastaa tietojen toimittamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) 5 §:n perusteella.
32 §. Teknisen yhteyden käyttö rekisteritietojen luovutuksessa. Voimassa olevan pykälän mukaan edellä 31 §:ssä tarkoitettuja tietoja voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
Pykälä viranomaisten välisestä tekniseen käyttöyhteyteen liittyvästä sääntelystä esitetään kumottavaksi erityislainsäädännössä tarpeettomana. Tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä säädetään laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019), joten säännös tietojen luovutuksesta teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti ei ole tarpeellinen.
34 a §.Tiedoksianto. Lakiin esitetään lisättäväksi uusi tiedoksiantokäytäntöjä selkeyttävä säännös Kansaneläkelaitoksen tämän lain nojalla antamien päätösten tiedoksiannosta. Voimassa olevassa laissa ei ole erikseen säädetty päätösten tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä.
Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyä etuutta koskevan päätöksen tiedoksiannosta säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 a §:ssä. Tarkoituksenmukaista olisi, että myös korkeankouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain perusteella annettavat päätökset olisivat samanlaisen tiedoksiantomenettelyn piirissä. Asiantilan selkeyttämiseksi myös kaikkien Kansaneläkelaitoksen opiskeluterveydenhuoltolain nojalla antamien päätösten tiedoksiannossa olisi syytä käyttää samanlaista tiedoksiantomenettelyä, jota Kansaneläkelaitos käyttää etuuspäätösten kohdalla.
Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen tämän lain nojalla antaman päätöksen tiedoksiannossa noudatettaisiin sitä, mitä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 a §:ssä säädetään etuuspäätöksen tiedoksiannosta.