1.1  Tausta

Kiinassa käynnistyi vuoden 2020 alussa uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19-tartuntatautiepidemia. Tauti levisi nopeasti Kiinan ulkopuolelle lähes kaikkiin maailman maihin. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. 

Suomi otti tämän jälkeen nopeasti käyttöön suosituksiin, normaaliolojen lainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön perustuvan rajoitustoimien kokonaisuuden. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus antoi 17.3.2020 eduskunnalle ensimmäiset valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetut käyttöönotto- ja soveltamisasetukset. Tämän jälkeen asetuksia on muutettu ja useita uusia asetuksia on annettu tautitilanteen kehittyessä.  

Aluehallintovirastot ovat tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:n nojalla antaneet laajaan tartuntavaaraan liittyvistä toimenpiteistä määräyksiä, joilla oppilaitosten tiloja on suljettu ja julkisia kokoontumisia on rajoitettu. Kaikki yli kymmenen hengen sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat mainittujen päätösten mukaan koko maassa edelleen kiellettyjä.  

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin (306/2006) valmisteltiin maaliskuun lopussa kiireellisesti väliaikainen uusi säännös, jonka mukaisesti lähes kaikki ravitsemisliikkeet ovat koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa suljettuina asiakkailta 31.5.2020 saakka.  

Koronavirusepidemian vuoksi Suomessa on näin ollen otettu käyttöön useita kansalaisten perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut turvata väestön terveys sekä terveydenhuollon toimintakyky.  

Vaikka hallitus on päättänyt useista toimenpiteistä, joiden tavoitteena on ehkäistä rajoittamistoimista aiheutuvia haittoja, rajoituksilla on kuitenkin ollut myös haitallisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.  

Eduskunta edellytti erikseen ravitsemisliikkeitä koskevat rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. Hallitus on 8.5.2020 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen HE 67/2020 vp, jonka tarkoituksena on tukea ravintoloita työllistämisessä sekä hyvittää kustannuksia, joita yritykset eivät ole voineet sopeuttaa lakisääteisestä rajoituksesta aiheutuneeseen muutokseen. 

Valtioneuvoston 6.5.2020 päättämässä periaatepäätöksessä suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi on todettu, että asetetuilla rajoitustoimilla ja annetuilla suosituksilla on onnistuttu hillitsemään epidemian etenemistä ja suojaamaan riskiryhmiä.  

Tämän vuoksi Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain epidemian hillinnän seuraavaan vaiheeseen. Hybridistrategiassa laajamittaisista rajoitustoimista siirrytään hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin ja tartuntatautilain, valmiuslain ja mahdollisten muiden säädösten mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan erityisesti ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on, että hybridistrategian avulla epidemiaa onnistutaan tehokkaasti hillitsemään mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavasti.  

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti hallituksen esityksessä ehdotetaan sääntelyä, joka sallii ravitsemisliikkeiden avaamisen asiakkaille 1.6.2020 alkaen, mutta estää samanaikaisesti tehokkaasti koronavirustaudin leviämistä. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali-ja terveysministeriössä yhteistyössä oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.  

Esitys on valmisteltu valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen vallitessa. Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan säädösehdotuksesta voidaan jättää kirjalliset lausunnot pyytämättä vain perustellusta syystä. Käsillä olevia olosuhteita on pidettävä niin poikkeuksellisina, että lausuntokierroksesta poikkeamiselle on olemassa perustellut syyt.  

Esityksen valmistelussa on kuultu yleisesti Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:tä. Liitto on ilmoittanut, että ravitsemisliikkeet ovat valmiita omin toimin huolehtimaan asiakkaiden turvallisesta asioinnista. 

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella STM061:00/2020.  

2.1  Ravitsemisliikkeiden sulkeminen

Koronavirusepidemian levittyä pandemiaksi hallitus otti maaliskuussa nopeasti käyttöön suosituksiin, normaaliolojen lainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön perustuvan rajoitustoimien kokonaisuuden. Käytännössä lähes kaikki ravitsemisliikkeet suljettiin asiakkailta 4.4.2020.  

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 3 a §:n mukaan ravitsemisliikkeet ja niihin kuuluvat sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta. Säännös ei koske laissa määriteltyjä henkilöstöravintoloita eikä ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.  

Laissa säädetyn asetuksenantovaltuuden nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi (173/2020) on säädetty, että ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta kaikissa 19:ssä maakunnassa. Asetuksen 3 §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö seuraa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa säännöllisesti sitä, onko ravitsemisliikkeet pidettävä kussakin maakunnassa edelleen suljettuina asiakkailta. Asetus tuli voimaan 4.4.2020 ja rajoitus on voimassa 31.5.2020 saakka.  

Tilastokeskuksen Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan ravitsemisalalla toimi vuonna 2018 yhteensä noin 13 600 yritystä, joista päätoimisia oli noin 10 000. Kaikista 13 600 ravitsemisalan yrityksestä henkilöstö- ja laitosruokaloiden määrä oli noin 1 400. 

Koko ravitsemisalan liikevaihto oli Suomessa vuonna 2018 noin 6,2 miljardia euroa, josta päätoimisten ravitsemisalan yritysten osuus oli noin 5,6 miljardia euroa. Koko alan liikevaihdosta henkilöstö- ja laitosruokaloiden osuus oli hieman vajaa miljardi euroa. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ravitsemisalalla oli vuonna 2019 yhteensä noin 72 000 palkansaajaa ja yrittäjät mukaan lukien noin 81 000 työllistä. Vuokratyöntekijöiden osuus on korkea, arviolta noin 4 000 henkeä (koko majoitus- ja ravitsemisalalla yhteensä noin 5 000). Palkansaajien määrä vastaa noin 5 prosenttia koko yksityisen sektorin palkansaajista. 

Alueellisesti ravitsemisliiketoiminta painottuu vahvasti Uudellemaalle. Muita suuria keskittymiä ovat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. 

Koronakriisi on iskenyt poikkeuksellisen rajusti ravitsemisalalle. Seuraukset johtuvat osittain hallituksen päätöksestä sulkea ravitsemisliikkeet asiakkailta 4.4.2020 lähtien. Vaikutusta on voinut olla myös hallituksen vetoomuksella 25.3.2020 ravintoloille sulkea ovensa jo ennen lain muutoksen voimaantuloa. Suurelta osalta kriisi johtuu kuitenkin jo maaliskuussa alkaneesta asiakaskadosta. Ravitsemistoiminnan lisäksi myös majoitusala sekä taide-, viihde- ja virkistyspalvelut ovat kärsineet koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttavasta yleisestä asiakaskadosta.  

Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (TESI) ensimmäisen vaiheen kyselytutkimuksen mukaan 33 prosenttia matkailu- ja ravitsemistoimialan yrityksistä on arvioinut liikevaihtonsa laskeneen maaliskuussa 100–80 prosenttia verrattuna maaliskuun 2019 tilanteeseen. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää ainoastaan suuntaa antavina, koska kyselytutkimuksen otoskoko matkailu- ja ravitsemistoiminnan yritysten osalta oli erittäin pieni (noin 25). 

Hallituksen Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa ”Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi” (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:12) arvioidaan koronakriisin vaikutuksia talouteen yleisesti ja eri rajoitustoimien vaikutuksia erikseen. Ravintoloiden taloudellisen tilanteen arvioinnissa on hyödynnetty Nordean korttiostoja kuvaavaa tilastoa, jota voidaan hyödyntää ravintolasektorin liikevaihdon kehityksen arvioimiseen. Korttitietojen mukaan ostokset ravintoloissa olivat 70 % pienemmät pääsiäisen jälkeisellä viikolla kuin vuosi sitten. 

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry on arvioinut, että ravitsemistoiminnan vuoden 2019 arvioitu liikevaihto noin 5,9 miljardia euroa laskisi vuonna 2020 suotuisissakin olosuhteissa noin 4,0 miljardiin euroon. Liikevaihdon lasku olisi vuositasolla vajaat kaksi miljardia euroa.  

Kokonaisuudessaan työttömien työnhakijoiden määrä ravitsemisalalla kasvoi maaliskuussa 2020 noin 16 000 hengellä ja huhtikuussa noin 12 400 hengellä. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 28.4.2020 lähes 39 000, mikä on yli puolet ravitsemisalan palkansaajista ennen koronakriisiä (vuonna 2019 noin 72 000 henkilöä). Huhtikuun lopussa 28.4.2020 ravitsemisalalla oli kokoaikaisesti lomautettuna noin 25 000 henkeä ja työttömänä 14 000. 

Ravitsemisliikkeiden liiketoimintamallit eroavat toisistaan ja sektori kattaa erikokoisia ja erilaisia yrityksiä. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten ravitsemisliikkeiden sisä- ja ulkotilojen sulkeminen asiakkailta on vaikuttanut niiden toimintaan. Yritykset, joiden liiketoimintamalli on perustunut jo aiemmin pääasiallisesti ruoan ja juomien ulosmyyntiin muualla nautittavaksi, ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa helpommin kuin ravintola- ja kahvilayritykset, joiden liiketoimintamalli perustuu asiakaspaikkoihin ja ruoan nauttimiseen niiden tiloissa. Baarien, pubien ja yökerhojen, joiden liiketoimintamallin pääasiallisena perustana on alkoholin anniskelu yrityksen sisä- ja ulkotiloissa, eivät pysty sopeuttamaan liiketoimintamalliaan lainkaan. Ravitsemisliikkeiden sulkeminen vaikuttaa myös elinkeinonharjoittajiin, jotka toimittavat tuotteita ravintoloiden käyttöön. 

Hallitus on 8.5.2020 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (HE 67/2020 vp). Esityksessä on kuvattu yhdeksän hallituksen toteuttamaa tai suunnittelemaa yleistä toimenpidettä yritysten tukemiseksi koronaviruskriisissä. Näiden lisäksi esityksessä ehdotetaan ravitsemisalan yrityksille erityisjärjestelyjä, joilla tuettaisiin uudelleentyöllistämistä ja hyvitettäisiin toiminnalle säädetyistä rajoituksista. Valtion vuoden 2020 III lisätalousarvioesitykseen on tarkoitukseen esitetty myönnettäväksi 123 000 000 euroa. 

Vaikka tarkkoja tutkimustietoja ei ole olemassa, vain kahden kuukauden kokemusten jälkeen voidaan sanoa koronaviruskriisin vaikuttaneen alkoholin kulutukseen ja haittoihin. Alkoholijuomien anniskelun ja matkustajatuonnin osuudet kokonaiskulutuksesta ovat käytännössä hävinneet ja alkoholijuomien vähittäismyynti sekä Alkoista että päivittäistavarakaupoista on lisääntynyt. Kokonaiskulutus on kuitenkin ensiarvioiden mukaan laskenut.  

Hallituksen Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa viitataan siihen, että rajoitustoimien aikana alkoholinkäyttö kotioloissa on kasvanut ja julkisilla paikoilla tapahtuneet häiriöilmoitukset ovat vähentyneet. Palvelujärjestelmässä ravitsemisliikkeiden sulkeutuminen on näkynyt päivystyspalvelujen tarpeen vähentymisenä, koska ravintolassa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat jääneet pois. 

2.2  Koronavirustaudin epidemiologinen ja lääketieteellinen tilannekuva

Tausta ja tämänhetkinen tilanne

Maailman terveysjärjestö WHO totesi 11.3.2020 Kiinan Hubein maakunnasta lähtöisin olevan covid-19 -epidemian pandemiaksi. Koronavirustartuntoja on todettu maailmalla yhteensä yli 2,9 miljoonaa. Covid-19 -tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yli 200 000. Euroopassa on todettu yhteensä yli 1,3 miljoonaa koronavirustapausta ja yli 120 000 tautiin liittyvää kuolemaa.  

Covid-19 -taudin kaltainen herkästi tarttuva ja keskimäärin lieväoireinen virusinfektio aiheuttaa väestössä, jossa ei ole vastustuskykyä, nopeasti kehittyvän epidemian, jossa päivittäiset uusien tapausten lukumäärät voivat aluksi lisääntyä eksponentiaalisesti. Tämä tapausten lisääntyminen jatkuu, kunnes riittävä osa väestöstä saa tartunnan, jolloin tapausmäärät taas kääntyvät laskuun, koska tartunnalle alttiita ei enää ole tarpeeksi ylläpitämään nopeaa leviämistä.  

Epidemian leviämisnopeuteen vaikuttavat paitsi taudinaiheuttajan ominaisuudet (tartuttamiskyky) myös muut yhteiskuntarakenteen sekä kulttuurin seikat, kuten yhdyskuntatiheys ja väestön eri ikäryhmien keskinäiset kontaktit ja tapakulttuuri. Tiheästi asutuissa yhteisöissä, joissa vietetään paljon aikaa monen ihmisen ryhmissä ja eri ikäryhmien välillä, nopean leviämisen potentiaali on paljon suurempi kuin harvaan asutuissa, joissa yhteisörakenne koostuu pienemmistä perheyksiköistä. Korkean iän lisäksi tupakointi, selkeä ylipaino, heikko toimintakyky ja jotkin yleiskuntoa sekä immuunivastetta heikentävät perussairaudet lisäävät merkittävästi vakavan tautimuodon ja kuoleman riskiä. Vakavien tapausten osuus kasvaa erityisen nopeasti yli 60-vuotiaiden joukossa. 

Suomessa ensimmäinen tapaus todettiin jo tammikuun lopulla 2020 ulkomaisella turistilla. Varsinaisesti epidemia kuitenkin käynnistyi vasta maaliskuun puolella. Suomessa on 11.5.2020 mennessä toistaiseksi todettu 5 984 varmistettua covid-19 tapausta ja 271 kuolemantapausta. 

Tartuntojen todellinen määrä Suomessa on todennäköisesti ilmoitettua suurempi, koska kaikkia lieväoireisia tai oireettomia henkilöitä ei ole testattu ja oireettomien tartuntojen määrästä ei ole tietoa. Tavoitteena on jatkossa testata kaikki, joilla epäillään koronavirustartuntaa. 

Suurin osa Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on ollut lieviä. Sairaalassa olevien tautiin sairastuneiden potilaiden määrä oli 11.5.2020 koko Suomessa 161. Näistä 139 eli noin 86 % oli hoidossa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueella. Vastaavasti tehohoidossa olevia oli koko Suomessa 44 ja heistä 32 eli noin 73 % oli hoidossa HYKS -erityisvastuualueella. Valtaosalla erityisvastuualueista sairaalahoidossa olevien covid-19 -potilaiden määrä on lievästi kasvanut. Tehohoidossa olevien määrä on ennallaan. 

Suuri osa covid-19 -tapauksista on todettu väkirikkaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mutta tapauksia on ollut jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja myös Ahvenanmaalla. Useassa maakunnassa kumulatiivinen ilmaantuvuus on lähestynyt Uudenmaan tilannetta. 

Päivittäin todettavien tapausten määrä on pysynyt lähes kuukauden ajan varsin tasaisella ja kohtuullisen matalalla tasolla. Tämä viittaa epidemian huomattavaan hidastumiseen. 

Ikäjakaumaltaan tapaukset keskittyvät työikäisiin. Kuolleisuus seuraa hyvin tarkkaan kansainvälistä kokemusta, jossa merkittävä tapauskuolleisuus keskittyy ikääntyneisiin ja erityisesti monisairaisiin. Naisia ja miehiä on tapausten joukossa lähes saman verran, mutta miesten osuus menehtyneistä on suurempi. Lapsilla tautia on vähän, ja lapset ovat olleet hyvin lieväoireisia. Vaikka arviot lievien tapausten osuudesta ovat tarkentumattomia, on todennäköistä, että lievien tapauksien osuus kaikista covid-19 -infektioista on huomattava. Tällaisessa tilanteessa taudin harvinaisemmat vakavat ilmenemismuodot voivat nopeasti kasaantua lyhyelle ajalle ja johtaa terveydenhuollon ylikuormittumiseen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuotti yhteistyössä Turun yliopiston kanssa 15.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriölle mallinnuksen epidemian mahdollisesta kehittymisestä väestössä, sen aiheuttamasta sairaalahoitoa aiheuttavasta sairastavuudesta ja myös kuolleisuudesta. Mallissa ennustettiin sairaalahoidon ja tehohoidon tarvetta suomalaisiin hoitokäytäntöihin sekä eri ikäryhmien kontaktimatriisiin perustuen. Mallinnus osoitti, että on olemassa vaara, että epidemia ylikuormittaa erityisesti tehohoidon kapasiteetin usean viikon ajanjaksolta. Näin oli Italiassa samaan aikaan mitä ilmeisimmin käynyt, ja sama kehitys haluttiin Suomessa välttää. Terveydenhuollon ylikuormittuminen taas voisi johtaa sellaiseen ylikuolleisuuteen, joka olisi vältettävissä, mikäli ylikuormittumista ei tapahtuisi. Tästä johtuen hallitus 16.3.2020 päätti väestön henkeä ja terveyttä suojellakseen ottaa käyttöön laajat ihmisten välisten fyysisten kontaktien vähentämiseen tähtäävät yhteiskunnalliset rajoitustoimet. 

Rajoitustoimien jälkeen 25.3.2020 annetun ja päätetyt toimet huomioon ottavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston uuden ennusteen mukaan noin 11 300 ihmistä tulisi tarvitsemaan Suomessa sairaalahoitoa uuden koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa arvioitiin tarvitsevan 3 600 potilasta. Tehohoitopaikkojen maksimitarpeeksi arvioitiin noin 300. 

Rajoitustoimia edeltävänä aikana epidemia oli hyvin nopeassa kasvuvaiheessa, jossa tapausmäärät lähes kaksinkertaistuivat päivittäin. Rajoitusten käyttöön ottamisen jälkeen päivittäin todettujen tapausten määrä tasaantui, eikä ole palannut eksponentiaaliseen kasvuun. Sairaalaan ja tehohoitoon päivittäin otettavien tapausten määrä on tasoittunut ja se on seurannut päivitettyä ennustetta siitä, miten epidemia kehittyy rajoitusten voimassa ollessa ja kontaktien vähennyttyä. Epidemian kasvu on sittemmin rajoitus- ja hygieniatoimien johdosta pysähtynyt koko maassa. Tartuttavuusluku on tällä hetkellä alle yhden.  

Suomessa koronavirusepidemian kasvu on siis pysähtynyt rajoitustoimien ja hygieniakäyttäytymisen selvän parantumisen kautta. Vaikka epidemian eteneminen on tällä hetkellä tasaantumassa, on edelleen olemassa uhka epidemian uudelleen kiihtymisestä sellaiselle tasolle, että se aiheuttaisi terveydenhuollon ylikuormittumisen. Jos terveydenhuollon kapasiteetti ylikuormittuu, osalle väestöä aiheutuu koronavirustartunnasta sellaista hengen ja terveyden vaaraa, joka ilman ylikuormittumista olisi vältettävissä.  

Epidemian toisen aallon syntymisen riskin lisäksi riskinä on myös sen huomattava pidentyminen. Rajoituksilla on kuitenkin voitettu paljon aikaa ja mahdollistettu valmistautuminen suurempaan tapausmäärään. Rajoitusten poistaminen tulee tehdä asteittain ja seuraten tarkkaan vaikutuksia epidemiologisiin mittareihin (tietoon tullut sairastavuus, positiiviset virusosoitustestien tulokset, jatkossa myös vasta-ainetutkimukset), jotta voidaan reagoida, mikäli epidemia alkaa kiihtyä. 

Kun rajoitustoimia vähitellen poistetaan, tapausmäärien kehittymistä ja terveydenhuollon kuormittumista on seurattava ja arvioitava tarkasti. On välttämätöntä säilyttää mahdollisuus ottaa uudelleen käyttöön rajoitustoimia tai päättää uusista toimista. Virusta kiertää yhä sekä Suomessa että laajasti muualla maailmassa, ja Suomen väestöstä valtaosa on yhä altis tartunnalle, mistä johtuu epidemian uudelleen kiihtymisen uhka. 

Tehohoidon tarpeen kehitys

Covid-19-epidemian erityinen haaste terveydenhuollolle on tehohoitoa ja vaativaa tehohoitoa tarvitsevien potilaiden osuus vakavasti sairastuneista. Erityisesti erikoissairaanhoidossa on jouduttu keskittämään resursseja covid-19 -potilaiden hoitoon ja muuhun kiireelliseen hoitoon. Tehohoidon osalta tiedot perustuvat Kansallisen tehohoidon koordinoivan toimiston (KYS) sairaaloilta kokoamiin tietoihin sekä suomalaisen tehohoidon vertaisarviointi-hankkeen, Suomen Tehohoitokonsortion tietoihin (vertaisarvioinnin raportoinnin tuottaa BM-ICU-palvelu, TietoEvry). 

Suomalaisilla teho-osastoilla on 5.5.2020 mennessä alkanut yhteensä 424 hoitojaksoa, joissa potilaalla on hoitojakson alkaessa ollut jo varmistettu covid-19 -infektio tai sen epäily. Hoitojaksoja on ollut sekä yliopisto- että keskussairaaloiden teho-osastoilla. Kaikista tähänastisista tehohoitojaksoista 53 % on ollut HUS:n erityisvastuualueella. Eniten uusia hoitojaksoja alkoi viikolla 15 (6.-12.4.2020), jolloin vilkkaimpana päivänä (8.4.2020) alkoi 19 uutta hoitojaksoa. Sen jälkeen päivittäisten uusien hoitojaksojen trendi on ollut pääosin laskeva. 

5.5.2020 mennessä on päättynyt 194 tehohoitojaksoa, joissa potilaalla on ollut varmistettu covid-19 -infektio. Teho-osastolla on menehtynyt 23 potilasta (15 % hoitojaksoista). Yli 70-vuotiaiden tehohoitojaksoista 29 % on päättynyt potilaan menehtymiseen. Tehohoitoa tarvitsevien covid-19 -potilaiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti HUS:in sairaaloissa maaliskuun viimeisellä viikolla. Huhtikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana HUS:in teho-osastoilla on jatkuvasti ollut yli 40 potilasta samanaikaisesti, mutta samanaikaisten tehohoitopotilaiden määrä ei ole toistaiseksi kasvanut yli 50:n, ja viimeksi kuluneen viikon aikana se on ollut hieman alle 40. Lisätty tehohoitokapasiteetti on riittänyt näiden potilaiden hoitamiseen.  

Muualla maassa potilasmäärät ovat olleet maltillisia, eikä tehohoitokapasiteetin riittävyyden suhteen ole ollut ongelmia. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että epidemian leviämisen rajoittamiseksi tehdyt toimet ovat tehonneet, eikä pelättyä hyvin suurta tehohoidon tarvetta ole toistaiseksi ilmaantunut. 

Epidemian etenemisen ennustamisesta

Epidemian kasvu on rajoitus- ja hygieniatoimien johdosta tasaantumassa koko maassa. Niin sanottu tartuttavuusluku (R0) on pienentynyt epidemian alkuvaiheen arvioista 2,4 tasolle 1,6 ja sittemmin alle yhden. Tartunnan leviäminen on siten väestötasolla hidasta, mutta paikallisten ryppäiden ja sitä kautta epidemian uudelleen leimahtamisen riski on kuitenkin edelleen ja juuri tästä syystä suuri. 

Valtaosa väestöstä ei ole saanut virustartuntaa ja on edelleen alttiita taudille ja sen vakavillekin seurauksille. Tilanne on epidemian hallinnan ja sairaalahoidon kapasiteetin riittävyyden turvaamisen näkökulmista vielä hyvin riskialtis. 

Alueellisia tartuntaketjuja tai laajempaa yhteisössä tapahtuvaa leviämistä on silti ilmaantunut eri puolilla Suomea. Näiden epidemiapesäkkeiden ilmaantumisia ei ole ollut mahdollista etukäteen ennustaa. Tautitapauksia voi jatkossakin tulla lyhyessä ajassa merkittävä määrä lisää missä tahansa Suomen kunnassa. Tällainen paikallinen epidemia voi olla laajuudeltaan kymmeniä tai satoja uusia tapauksia joidenkin päivien kuluessa. Esimerkiksi Lapissa oli 30.3.2020 yhteensä 6 tautitapausta, kun seuraavalla viikolla uusia tapauksia oli 36 ja sitä seuraavalla 55.  

Epidemiaa hidastava vaikutus syntyy useiden eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksena sekä niiden toisiaan tehostavana vaikutuksena. Epidemian kestoa ei voida tarkasti arvioida. Ennuste on erittäin riippuvainen taudin leviämiskyvyn parametrista, vähäoireisten potilaiden osuudesta ja rajoitustoimien tehokkuudesta. On myös mahdollista, että rajoitustoimenpiteiden myötä epidemia jakautuu useiksi eri aalloiksi lähivuosien aikana.  

Hyvin monessa maassa epidemia myös käynnistyi huomaamatta, koska suurimmalla osalla infektion saaneista oirekuva on niin lievä, ettei tapauksia voida erottaa tavallisesta nuhakuumeesta. Koska pandemia on globaali, epidemian uudelleen kiihtymisen uhka on todellinen. Rokotteen kehittäminen on erittäin aktiivisen tutkimustyön alla sekä kotimaassa että kansainvälisesti, mutta siinä onnistumisen aikataulu on vielä hyvin epävarma. Infektiotautien epidemiologisesta tutkimuksesta tiedetään, että tämän typpisten infektioiden aiheuttamien epidemioiden torjunta on hyvin vaikeaa, ellei tehokasta ja laajasti saatavissa olevaa rokotetta ole olemassa. Osoitus tästä on covid-19 -epidemian leviäminen koko maailmaan alle neljässä kuukaudessa.  

Covid-19 -epidemian suhteen ei voida tarkkaan ennustaa, kuinka pandemia käyttäytyy kevään, kesän ja alkusyksyn aikana tai sitä seuraavan talvikautena ja tulevina vuosina. Jos epidemia noudattaa muiden koronavirusten tapaan kausivaihtelua, sen leviäminen voi vähentyä kesän ajaksi ja taas lisääntyä jossakin vaiheessa loppusyksyä tai alkutalvea. 

Epidemian kulusta

Seuraavassa esitetään THL:n koronamallinnusryhmän laatimia skenaarioita epidemian kulun erilaisista vaihtoehdoista. Pääosa edellä esitetyistä skenaarioista on tehty mallilla, jonka sairastavuutta koskevat parametrit on arvioitu muiden kuin Suomen epidemiatietojen perusteella. 

Mikäli kaikki rajoitteet purettaisiin toukokuun puolivälissä tai touko-kesäkuun vaihteessa, voimakas tartuntaepidemia-aalto alkaisi rajoitustoimien päättyä. Ennusteen mukaan tehohoitojaksoja tulisi 5100 ja tehohoidon maksimitarve (957 paikkaa) ylittäisi käytettävissä olevan raskaan tehohoidon kapasiteetin.  

Toisaalta, jos nykyisiä rajoitustoimia vähitellen poistetaan sen verran, että tartuttavuusluku olisi hieman yli yhden (R0=1,2), epidemia voisi laantua noin vuoden kuluessa. Tällöin kuitenkin oletetaan, että rajoituksia pidetään voimassa ainakin koko tämän ajan. Jos tartuttavuus nousee ko. tasosta, uusi voimakas tartunta-aalto on hyvin todennäköinen, sillä väestön vastustuskyky ei riitä sitä estämään.  

Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että yksittäisen rajoituksen vaikutusta tartuttavuusluvun muutokseen on vaikeaa määrittää ennalta. Rajoitteiden vähittäisen poistamisen odotettua suuremmat tartuntoja lisäävät vaikutukset tai suositeltujen suojaustoimien noudattamatta jättäminen voivat saada epidemian yllättäen kiihtymään huomattavasti ennakoitua voimakkaammin. Suhteellisen pienikin tartuttavuusluvun ero vaikuttaa merkittävästi epidemian huippujen korkeuteen ja siten palvelujärjestelmän kuormitukseen. Tämä korostaa valtioneuvoston 6.5.2020 päättämien rajoitteiden asteittaisen purkamisen, tartuntaketjujen katkaisun, hygieniatoimien, riskiryhmien suojaamisen ja epidemian hyvin tarkan seurannan suurta merkitystä, jotta palvelujärjestelmän kapasiteettia ei ylitettäisi. Kaikkein haavoittuvaisimpia väestöryhmiä kuten yli 70-vuotiaita on pyrittävä suojelemaan covid-19 infektiolta erityisen huolellisesti. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Uudessa tartuntatautilain 58 a §:ssä säädettäisiin tilapäisesti poikkeusolojen aikana tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämättömistä ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä koskevista rajoituksista. Lisäksi ravitsemisliikkeet velvoitettaisiin noudattamaan hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehtimaan asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden tulisi myös laatia suunnitelma siitä, miten se toteuttaa säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.  

Lain nojalla annettavalla määräaikaisella valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset edellä mainituista rajoituksista ja velvollisuuksista, suunnitelman laatimisesta sekä siitä, millä alueilla rajoituksia sovelletaan. Laissa olisi rajoitettu valtioneuvoston asetuksenantovaltaa aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä asiakaspaikkamäärää koskevien rajoitusten säätämiseen. Rajoitukset eivät koskisi henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruuan ja juoman noutomyyntiä. 

Aluehallintovirastot valvoisivat uuden 58 b §:n mukaan rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voisi määrätä valvonnassa havaitsemansa epäkohdat ja puutteet korjattaviksi ja määrätä velvoitteita olennaisesti rikkoneen ravitsemisliikkeen ravitsemisliiketoiminnan välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.  

Valtioneuvoston tulisi 58 b §:n 2 momentin mukaan seurata rajoitusten laissa säädettyjen edellytysten voimassa oloa. Jos edellytykset eivät enää täyty, tilapäiset säännökset on kumottava.  

Ravitsemisliikkeet suljettiin pääsääntöisesti asiakkailta osana niitä toimenpiteitä, joilla vähennettiin voimakkaasti ihmisten välisiä sosiaalisia kontakteja. Toimenpide on rajoittanut voimakkaasti perusoikeuksia ja sillä on ollut haitallisia taloudellisia vaikutuksia. Rajoitus on kuitenkin tässä tilanteessa välttämätön osa sitä kokonaisuutta, jolla hallitus on onnistunut hillitsemään erityisesti sosiaalisten kontaktien vähentämisen kautta koronavirusepidemian etenemistä. Epidemian tilannekuva mahdollistaa useiden rajoitustoimien asteittaisen purkamisen, vaikka poikkeusoloihin liittyviä toimia on jatkettu. Ehdotus on valmisteltu osaksi hallituksen hybridistrategian toteutusta. 

Koronavirustauti leviää pisaratartuntojen avulla ja usein paikallisina ryvästyminä. Hallituksen voimassa olevien rajoitusten hallitun ja vaiheittaisenkin purkamisen yhteydessä tautitapauksia voi tulla hyvin lyhyessä ajassa merkittävä määrä lisää missä tahansa Suomen kunnassa. Näiden epidemiapesäkkeiden ilmaantumista ei ole mahdollista etukäteen ennustaa. Tauti voi tarttua ravitsemisliikkeessä asiakkaiden fyysisen läheisyyden johdosta ja myös tilojen pintojen ja ruokailuvälineiden välityksellä. Merkittävä osa ravitsemisliikkeissä tapahtuvista sosiaalisista kontakteista liittyy alkoholinkäyttöön. Suomalaisten alkoholinkäyttö on yöaikaan tyypillisesti humalajuomista sekä kodeissa että anniskelupaikoissa. Päihtymys vähentää estoja ja heikentää harkintakykyä, mikä voi johtaa varotoimien, kuten turvavälien ja käsihygienian, laiminlyöntiin.  

Ravitsemistoimintaa koskevia laajoja rajoituksia ei siten voida poistaa kokonaan edes muiden epidemian kiihtymistä estävien keinojen tuella. Esityksessä tarkoitetut ravitsemisliikkeiden riskialtteimpiin toimintoihin kohdennetut ja vähemmän elinkeinovapautta rajoittavat rajoitukset ovat tässä epidemiatilanteessa välttämättömiä. Vaiheittain ja hallitusti tapahtuvin kohdennetuin ja yleisin toimin estettäisiin epidemian yltyminen. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on luoda ravitsemistoimintaan omaehtoisiin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin perustuvia toimintamalleja, joilla tartuntataudin leviäminen ravitsemisliikkeissä estettäisiin, vaikka rajoituksia asteittain puretaan. 

Hallituksen Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa on arvioitu tilanteita, joissa epidemia laantuu vasta noin vuoden kuluessa, ja mahdollisuutta, että myös uusi voimakas epidemia-aalto on hyvin todennäköinen. Raportin mukaan tämä korostaa rajoitteiden asteittaisen purkamisen, tartuntaketjujen katkaisun, hygieniatoimien, riskiryhmien suojaamisen ja epidemian hyvin tarkan seurannan suurta merkitystä, kun valtakunnallisia rajoitteita puretaan. Hallitus arvioi, että nämä yleiset toimet yhdessä ravitsemisalan omien toimien kanssa mahdollistavat esityksen tavoitteiden toteuttamisen. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset

Edellä on kuvattu koronakriisin ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa säädettyjen rajoitusten vaikutuksia ravitsemisalaan. Hallituksen Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa on kuvattu koronaviruskriisiin ja sen sulkutoimiin liittyviä taloudellisia vaikutuksia.  

Nämä taloudelliset vaikutukset jatkuisivat ja osin jopa pahenisivat, jos yhteiskunnan laajamittaisia rajoituksia jatkettaisiin. Sama koskee ravitsemisliikkeitä koskevien voimakkaiden rajoitusten jatkamista.  

Esityksen mukaan rajoitusten purkaminen aloitettaisiin asteittain. Esityksessä tarkoitetut esimerkiksi asiakaspaikkoihin sekä aukiolo- ja anniskeluaikaan liittyvät määräaikaiset rajoitukset rajoittaisivat huomattavasti ravitsemisliiketoiminnan harjoittamista, mutta verrattuna nykytilaan niiden vaikutukset olisivat huomattavan positiiviset. Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ravitsemisalalla ollaan itsekin valmiita asiakkaiden turvallisuutta varmistaviin omiin toimiin.  

Ehdotus mahdollistaisi ravitsemisliikkeiden aukiolon, mutta asiakaspaikkoja sekä aukioloaikaa ja anniskeluaikaa koskevien rajoitusten vaikutukset riippuvat ravitsemisliikkeen toiminta-ajatuksesta. Ehdotus vaikuttaa eri tavoin siitä riippuen, onko kyseessä ruokaravintola, kahvila, baari, yökerho tai pääasiassa take away -ruokaa tarjoava ruokakioski.  

Kahviloille ehdotus mahdollistaisi käytännössä normaalin aukiolon, mutta suurin mahdollinen asiakasmäärä olisi rajoitettu. Ruokaravintoloille mahdollistettaisiin lounastoiminta ja normaali tarjoilu asiakkaille myös illan aikana. Suurimmat taloudelliset vaikutukset esityksellä olisi seurusteluravintoloiden, pubien, baarien ja yökerhojen toimintaan. Esitys käytännössä tarkoittaisi, että sellaisten ravitsemisliikkeiden, joiden liiketoiminta ajoittuu yksinomaan yöhön, toiminta olisi lähes kokonaan estetty.  

Alennetun arvonlisäverokannan mukainen ruuan myynti kattaa verotietojen mukaan noin 73 prosenttia koko ravitsemisalan liikevaihdosta. Lopuista 27 prosentista suurin osa on alkoholin myyntiä. Tämä on tyypillisesti sellaista myyntiä, joka tapahtuu ilta-aikaan ja yöllä. On varmaa, ettei ravitsemisalan myynti asiakaspaikka- sekä aukioloaika-ja anniskeluaikarajoitusten johdosta yltäisi koronakriisiä edeltäneelle tasolle. 

Ravintoloiden avaaminen asiakaspaikkoja, aukioloaikoja ja anniskeluaikoja sääntelemällä mahdollistaisi kuitenkin suurimmalle osalle ravintoloista liiketoiminnan uudelleenkäynnistämisen vallitsevien rajoitusten puitteissa. Jos rajoitukset ovat pitkään voimassa, suuri osa ravintolayrityksistä ei kykene voitolliseen liiketoimintaan, vaan joutuu lopettamaan toimintansa. 

Sekä lakisääteisten rajoitusten että niiden purkamisen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että monet muut säännös- ja suositusperusteiset rajoitukset ja niiden muutokset vaikuttavat myös ravitsemisalan toimintaedellytyksiin. Tämän lisäksi ratkaisevaa on kuluttajien käyttäytyminen. Ravitsemisliikkeiden toiminnan asteittainenkin vapauttaminen voi heti johtaa ainakin paikoitellen asiakasryntäykseen, ja toisaalta on mahdollista, että kuluttajat pelkäävät tartuntoja eivätkä ainakaan joukoittain heti muuta kahden kuukauden aikana vakiintuneita vapaa-ajanviettotapojaan. 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on arvioinut toimialan liikevaihdon laskua eri vaihtoehdoissa. Nopean toipumisen vaihtoehto lähtee siitä, että ravintolat avattaisiin kesäkuussa ja liiketoiminta käynnistyy hyvin sen jälkeen. Kun vielä kesäkuun 2020 liikevaihdon oletettaisiin olevan maaliskuun 2020 hyvin alhaisella tasolla ja liikevaihdon nousemisen oletettaisiin kesäkuusta lähtien lisääntyvän vähitellen, ravintoloiden liikevaihto vähenisi silti edelliseen vuoteen verrattuna 31 % (noin 1,8 miljardia euroa). Marraskuusta 2020 eteenpäin liikevaihto palautuisi skenaariossa normaaliksi.  

Ravitsemisalalla oli huhti-toukokuun vaihteessa lomautettuna tai työttömänä lähes 40 000 palkansaajaa, mikä on selvästi yli puolet alan palkansaajista. Ravintoloiden avaaminen rajoitetuilla aukioloajoilla mahdollistaisi näistä osan uudelleentyöllistymisen, mutta osa jäisi todennäköisesti edelleen työttömäksi. Rajoitukset voivat merkitä sitä, että ravitsemisliikkeen ei ole heti liiketaloudellisesti kannattavaa avata toimintojaan, jos sen normaalimyynnistä olennainen osa ajoittuisi sallitun aukioloajan tai anniskeluajan ulkopuolelle. Edellä mainitun MaRa ry:n arvioinnin mukaan on kuitenkin realistista olettaa, että rajoitusten purkamisen jälkeen ravitsemisalan työllisyystilanteen paraneminen kohti normaalia olisi mahdollista. 

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotettujen rajoitusten ja velvollisuuksien valvonta säädettäisiin aluehallintoviranomaisten tehtäväksi. Aluehallintovirastot hoitavat lukuisia valtion aluehallinnon tehtäviä. Tartuntatautilain 12 §:n 1 momentin mukaan tartuntatautien torjuntatyön lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan. Aluehallintoviraston tehtäviin kuuluu myös lain 58 §:ssä tarkoitettujen rajoituspäätösten tekeminen silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Aluehallintovirastot valvovat lisäksi alkoholilain 60 §:n 1 momentin mukaan alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä markkinointia alueellaan. 

Aluehallintovirastoilla on siten hyvät edellytykset valvonnan toteuttamiseen. Käytettävissä olevassa aikataulussa virastoille ei kuitenkaan ole voitu osoittaa lisäresursseja. Varsinaisen valvonnan tarve riippuu ratkaisevasti siitä, miten ravitsemisliikkeet suhtautuvat rajoitusten noudattamiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen. On erittäin todennäköistä, että suurin osa ravitsemisliikkeistä ryhtyy vaikuttaviin toimenpiteisiin tartuntataudin leviämisen estämiseksi senkin vuoksi, että asiakkaat edellyttävät oman turvallisuutensa varmistamista. Vaiheittain toteutettava rajoitusten purkaminen riippuu lisäksi siitä, miten hyvin voimassa olevia säännöksiä noudatetaan. Viranomaisvalvonnan tarve voi olla kohtuullinen, jos ravitsemisliikkeet ja asiakkaat huolehtivat sosiaalisen kontrollin keinoin omalta osaltaan säännösten noudattamisesta. 

Vaikutukset kansalaisiin

Edellä on todettu, että epidemian etenemisen ennustaminen on hyvin haastavaa. On kiistatonta, että laajoilla rajoituksilla voidaan tehokkaasti estää koronavirusepidemian etenemistä. Koska laajamittaiset rajoitustoimet aiheuttavat myös merkittäviä haittoja, hallitus on linjannut, että niistä siirrytään hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin ja tartuntatautilain, valmiuslain ja mahdollisten muiden säädösten mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Touko- ja kesäkuun aikana puretaan ja lievennetään useita rajoituksia ja samanaikaisesti lisätään muiden toimien vaikuttavuutta. Hyvin ratkaisevaa on, noudatetaanko jatkossakin suositeltuja torjuntatoimia.  

Viruksen leviämistavan huomioon ottaen keskeistä on edelleen vähentää ihmisten fyysistä läheisyyttä toisiinsa. Vaikka yksittäisen rajoituksen poistamisen, muuttamisen tai käyttöön ottamisen vaikutusta epidemian kulkuun ja tartuttavuusluvun muutokseen on erittäin vaikeaa määrittää ennalta, on syytä varautua siihen, että ravitsemisliikkeiden vaiheittainkin avaaminen voi omalta osaltaan lisätä tartuntatautiriskiä. 

Tämän vuoksi esitys perustuu hybridistrategian mukaisesti epidemian jatkuvaan seurantaan ja kertyvän tutkimustiedon hyödyntämiseen.  

Alkoholijuomien anniskelu ja matkustajatuonti tulevat näillä näkymin vaiheittain mahdollisiksi kesän aikana. Alkoholin kulutuksen ja haittojen voidaan ennustaa palaavan entisen kaltaisiksi. Ravintoloiden vaiheittainen avaaminen lisännee esimerkiksi ravintoloissa ja julkisilla paikoilla tapahtuvia pahoinpitelyitä ja järjestyshäiriöitä.  

Optimistisesti voidaan ennakoida, että koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvän omavalvonnan ja toimintatapojen kehittäminen johtaisi myös anniskelun valvonnan paranemiseen ja sitä kautta alkoholijuomien anniskeluun liittyvien haittojen vähenemiseen. 

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Ei-säädösperusteiset suositukset ja itsesääntely

Hallitus on koronavirusepidemian aikana antanut lukuisia suositusluonteisia rajoituksia, joita noudatetaan kattavasti: yli 70-vuotiaiden karanteenia vastaavat olosuhteet, ihmisten välisten etäisyyksien ylläpitäminen, uudet käsihygieniakäytännöt, valtion ja kuntien museoiden ja teatterien jne. sulkeminen ja suositus yksityisten toimijoiden vastaavien tilojen sulkemiseen. 

Suosituksilla ei kuitenkaan ole oikeudellista velvoittavuutta eli niiden noudattaminen perustuu ihmisten ja eri toimijoiden pyrkimykseen ehkäistä epidemian leviämistä omilla toimillaan.  

Suositukset ravintola-alan toimijoille esimerkiksi asiakasmäärien rajoittamisesta sisä- ja ulkotiloissa tai turvavälien vaatimusten ylläpitämisestä voisivat tosiasiallisesti toimia erityisesti siksi, että on alan omien etujen mukaista saada asiakkaat tuntemaan olonsa turvalliseksi.  

Lakisääteisten rajoitusten vaihtoehtona voitaisiin myös harkita alan itsesääntelyä ja sen yhdistämistä suositusten noudattamiseen. Esityksen valmistelussa on arvioitu, että tartuntataudin rajoitustoimet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne perustuvat elinkeinonharjoittajien ja niiden asiakkaiden yhteisiin etuihin. Tämän vuoksi esityksen tarkoituksena on, että ravitsemisliikkeet suunnittelevat omat toimensa tartuntataudin leviämisen estämiseksi lain tullessa voimaan. Tavoitteena on, että asetuksessa säädettyjä rajoituksia voitaisiin tautitilanteen ja oman suunnittelun toimivuuden seurannan perusteella nopeastikin poistaa.  

Toisaalta luopuminen ravitsemisliikkeiden toiminnan kaikista lakisääteisistä rajoituksista heti 1.6.2020 lukien olisi koronavirustaudin leviämisen kannalta liian suuri riski. Myös kansainvälisen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen on haastavinta yksinomaan tai pääosin alkoholin myymiseen keskittyvissä anniskelupaikoissa. On myös vaikea nähdä, että kaikki Suomen tai tietyn alueen anniskeluluvanhaltijat esimerkiksi sulkisivat vapaaehtoisesti anniskelupaikkansa samaan aikaan hallituksen tai terveysviranomaisten suositusten perusteella.  

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettu laki

Voimassa olevan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 3 a §:n ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan ravitsemisliikkeet ovat pääsääntöisesti suljettuina asiakkailta. Ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö seuraa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa säännöllisesti sitä, onko ravitsemisliikkeet pidettävä kussakin maakunnassa edelleen suljettuina asiakkailta.  

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa säädetään kyseessä olevan elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä ja toiminnalle asetettavista vaatimuksista. Lain määräaikaisella muutoksella pantiin kiireellisesti toimeen rajoitukset, joilla käytännössä kiellettiin elinkeinotoiminnan harjoittaminen.  

Esityksen valmistelussa on pidetty tarkoituksenmukaisena, että ravitsemisliiketoiminnan rajoitukset koronavirusepidemian aikana koottaisiin tartuntatautilakiin säädettävään määräaikaiseen muutokseen. 

Tartuntatautilaki

Tartuntatautilain 58 §:n (Laajaan tartunnanvaaraan liittyvät toimenpiteet) mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeVL 7/2020 vp) ja talousvaliokunnan käsittelyssä (TaVM 5/2020 vp) nousi esiin kysymys siitä, olisivatko majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain muutoksen tavoitteet paremmin saavutettavissa esimerkiksi tartuntatautilakia muuttamalla. Kuntien ja aluehallintoviranomaisten päätöksiin perustuvan järjestelmän muuttaminen ei kuitenkaan käsillä olevissa poikkeusoloissa ja vallitsevan tilannekuvan olosuhteissa ollut mahdollista. Tartuntatautilain muutostarpeet oli valiokunnan mukaan perusteltua arvioida niiden periaatteellisemman luonteen vuoksi normaalioloissa ja niiden luonteen edellyttämässä laajuudessa. Alueelliset tai alueellisten viranomaisten harkintavaltaan jäävät kiellot eivät välttämättä mahdollista väestön terveyden ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden turvaamista tavalla, joka täyttäisi julkiseen valtaan perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista johtuvat velvoitteet.  

Voimassa olevan tartuntatautilain 58 §:n nojalla ei voida tässä tartuntatautitilanteessa tehdä ravitsemisliiketoimintaan liittyviä kielto- tai rajoituspäätöksiä. Esityksessä ei myöskään eduskunnan talousvaliokunnan esittämien perusteiden johdosta ehdoteta muutoksia kyseiseen viranomaisten harkintavaltaan perustuvaan säännökseen. Esityksessä on näin ollen päädytty malliin, jossa tartuntatautilakiin lisättäisiin erityissäännös ravitsemisliiketoiminnan tilapäisestä rajoittamisesta poikkeusoloissa.  

Alkoholilaki

Alkoholilain tarkoituksena on ehkäistä alkoholipitoisten aineiden aiheuttamia haittoja käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Alkoholilain 18 §:n mukaan alkoholijuomien anniskelulupa myönnetään laissa säädetyin edellytyksin majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua ravitsemistoimintaa harjoittavalle hakijalle. Alkoholijuoman anniskelulla tarkoitetaan lain 3 §:n mukaan alkoholijuoman myyntiä nautittavaksi myyjän hallitsemissa tiloissa tai myyjän järjestämässä valvonnassa. 

Alkoholijuomien anniskelupaikkaa ja anniskelun valvontaa koskevista vaatimuksista ja velvoitteista säädetään lain 35 –39 §:ssä. Aluehallintovirastot valvovat lain 60 §:n 1 momentin mukaan alkoholijuomien anniskelua alueillaan ja luvanhaltijoilla on 56 §:n mukaan velvollisuus omavalvontaan ja omavalvontasuunnitelman laatimiseen.  

Aluehallintovirasto voi alkoholilain 22 §:n mukaan määrätä anniskelulupaan muun muassa anniskelualueeseen ja anniskeluaikaan liittyviä ehtoja ja rajoituksia. Ehtojen ja rajoitusten määräämisen edellytykset liittyvät ennen kaikkea alkoholilain valvonnan sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseen ja myös esimerkiksi alaikäisten suojeluun ja meluhaittojen ehkäisyyn.  

Alkoholilain nojalla ei näin ollen voida tässä tartuntatautitilanteessa tehdä anniskelupaikkaa ja sen toimintaa koskevia kielto- tai rajoituspäätöksiä. Koska tartuntatautilakiin ehdotetaan soveltamisalaltaan yleisiä ja yhdenvertaisia säännöksiä tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi kaikissa ravitsemisliikkeissä, esityksessä ei ehdoteta muutoksia alkoholilain säännöksiin.  

Terveydensuojelulaki

Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on terveydensuojelulain 51 §:n mukaan oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Jos terveyshaitta ulottuu laajalle alueelle tai muutoin on erityisen merkityksellinen, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto toimialueellaan voi antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi. Terveyshaitalla tarkoitetaan muun muassa ihmisessä todettavaa sairautta ja muuta terveydenhäiriötä. 

Terveydensuojelulailla voitaisiin periaatteessa tehdä jopa valtakunnallisia ravitsemisliiketoimintaan liittyviä kielto- tai rajoituspäätöksiä. Lakia ei kuitenkaan ole tarkoitettu esimerkiksi esityksen tavoitteen mukaiseen tilanteeseen, jossa voimassa olevia valtakunnallisia rajoituksia pyritään lieventämään sekä punnitsemaan suhteessa niistä syntyviin haittoihin.  

5.2  Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Koronavirusepidemian levittyä maaliskuussa lähes kaikkiin maailman maihin ravitsemisliiketoiminta on näissä maissa pääsääntöisesti lakannut. Useissa Euroopan maissa koko yhteiskunta suljettiin siten, ettei edes väestön liikkumista ulkona ole sallittu. Monissa maissa kaikki tai useimmat asiakkaita palvelevat liikeyritykset suljettiin. Monia rajoituksia on huhtikuun loppupuolelta lähtien kaikissa Euroopan maissa purettu, mutta ravitsemisliikkeiden toimintaa koskevia rajoituksia avataan selvästi viimeisten joukossa. Ravitsemistoiminta nähdään yleisesti tartuntojen leviämisen kannalta kaikkein riskialttiimpana elinkeinotoimintana. 

Ruotsissa Kansanterveysviranomainen on 31.3.2020 tartuntatautiasetuksen (2004:55) nojalla antanut päätöksen (HSLF-FS 2020:9), jossa määrätään ravitsemistoiminnan rajoituksista. Ravitsemisliikkeet saavat olla auki, mutta niiden tulee estää koronavirustartuntoja viranomaisten ohjeistuksia seuraamalla ja omavalvonnan ja riskienhallinnan keinoin. Päätöksen 4 §:n mukaan ravitsemisliikkeiden tulee varmistaa, ettei toiminnassa synny tungosta ja jonoja. Asiakkaiden tulee voida säilyttää riittävä etäisyys toisiinsa.  

Päätöksessä on määrätty, että asiakkaat saavat syödä ja juoda ainoastaan istuen, ja että seisoville asiakkaille tarjoilu baareissa on kielletty. Noutomyynti asiakkaille on sallittu. Jos koronavirustaudin tartuntariskejä esiintyy, saa tartuntatautilääkäri kuntaa kuultuaan kieltää ravitsemistoiminnan päätöstä rikkoneilta liikkeiltä. Päätös on tullut voimaan 25.3.2020 ja se on voimassa 31.12.2020 saakka. 

Myös Norjassa ruokaravintolat ovat saaneet olla auki, kunhan pöytien välissä on vähintään kaksi metriä. Oslon metropolialueella ei ole saanut tarjoilla alkoholia.  

Saksassa ravintoloita avataan osavaltiokohtaisesti ruokailijoille toukokuun aikana. Ruokailua koskevat tarkkaan määrätyt säännöt: pöytien tulee olla vähintään 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan, jokaista asiakasta varten tulee varata vähintään kymmenen neliömetrin pinta-ala, asiakkaat saavat oleskella ravintolassa enintään kaksi tuntia ja pöydät desinfioidaan aina asiakkaiden vaihtuessa.  

Sveitsin hallitus sulki ravintolat 8.6.2020 saakka, mutta ilmoitti 29.4.2020, että ne avataankin jo 11.5.2020 tiukoilla rajoituksilla. Ravintoloiden tulee varmistaa sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen ja tarjoilu sallitaan vain istuville asiakkaille ja enintään neljän hengen pöytiin. Pöytäkunnat tulee eristää joko sermein tai vähintään kahden metrin päähän toisistaan. Pöytäkunnissa olevat ryhmät eivät saa sekoittua. Asiakkaiden henkilötiedot kerätään ja säilytetään ravintolassa 14 vuorokauden ajan mahdollisten altistumisten jäljittämiseksi. Ravintolat ja kahvilat tulee sulkea kello 22. Baarit, pubit ja yökerhot pysyvät kokonaan suljettuina.  

Itävallassa ravintolat saivat 15.5.2020 lukien tarjoilla ainoastaan enintään neljän hengen pöytiin ja vain ennakkovarauksella. Unkarissa ravintoloita avataan toukokuun aikana siten, että asiakkaiden tulee käyttää hengityssuojaimia. Liettuassa ulkoilmaravintolat saatiin avata jo huhtikuussa. Espanjassa neliportainen yhteiskunnan avaamissuunnitelma aloitettiin huhtikuun lopussa siten, että alle 14-vuotiaiden lasten sallittiin ulkoilla enintään yhden tunnin päivässä. Toisessa vaiheessa esimerkiksi ravintolat ja museot voivat avautua, mutta vain kolmasosalle normaalista asiakasmäärästä.