PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
SARS-CoV2-viruksen aiheuttamia covid-19-tautitapauksia oli maaliskuussa 2021 todettu jo yli 120 miljoonaa ympäri maailmaa ja tautiin on maaliskuuhun 2021 mennessä menehtynyt yli 2,6 miljoonaa ihmistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 16.4.2021 päivittämän tilannekuvan mukaan Suomessa ilmoitettuja tautitapauksia on ollut yhteensä yli 83 600 ja tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 887.
Covid-19-epidemiaa on Suomessa hallittu lainsäädännöllisesti monilla eri tavoilla. Rajoitustoimenpiteet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakykyä turvaavat valtuudet ovat perustuneet valmiuslakiin ja perustuslain 23 §:n nojalla annettuun väliaikaiseen lainsäädäntöön (poikkeusololainsäädäntö), uuteen tavalliseen lainsäädäntöön sekä jo voimassa olleen lainsäädännön soveltamiseen.
Tartuntatautilain (1227/2016) määräaikaisesti voimassa olevissa 58 a-h ja 59 a-e §:ssä säädetään covid-19-epidemiatilanteen leviämisen ehkäisemiseksi käytettävissä olevista välttämättömistä keinoista. Ravintolarajoituksia koskevat säännökset sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva säännös tulivat nykymuodossaan voimaan 1.3.2021. Muita palveluja koskevat hygieniavelvoitteet sekä eri epidemiatasoihin liittyvät rajoitustoimenpiteet ja näiden valvontaa koskevat säännökset tulivat voimaan 22.2.2021. Tämän jälkeen soveltamiseen liittyneiden tulkintaongelmien vuoksi tartuntatautilain 58 d ja 58 g §:n sanamuotoja muutettiin 31.3.2021 voimaan tulleella lailla 262/2021.
Uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt viimeisen viiden viikon aikana selvästi laskuun, mikä on merkki siitä, että Suomessa epidemia on tällä hetkellä rauhoittumassa. Annetut suositukset ja rajoitukset ovat selvästi tuottaneet tulosta ja estäneet tartuntoja. Viikolla 15 (12.-18.4.) todettiin alle 1900 tapausta, ja ilmaantuvuus oli 19.4.2021 85 /100 000 väestö/14 vrk.
Tartuntoja todetaan kuitenkin edelleen niin paljon, että tilanne voi nopeastikin jälleen heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin. Tartuntatautilain 58 a- 58 h ja 59 a- 59 e §:t ovat voimassa 30.6.2021 saakka, mutta covid-19-epidemiatilanteen yhä jatkuessa säännösten voimassaolon jatkaminen on edelleen tarpeen.
1.2
Valmistelu
Hallituksen esityksen tarkoituksena on jatkaa ravitsemistoimintaa, henkilöliikennettä ja muita palveluita koskevien velvoitteiden ja rajoitusten voimassaoloaikaa 1.7.2021 lukien 31.12.2021 saakka. Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä ja valmistelu on perustunut niihin hallituksen esityksiin ja eduskunta-asiakirjoihin, joissa ravitsemistoimintaa koskevat säännökset (HE 6/2021 vp ja HE 32/2021 vp) sekä henkilöliikennettä ja muita palveluja koskevat säännökset (HE 245/2021 vp ja HE 31/2021 vp) on perusteellisesti käsitelty.
Esityksen kiireellisyyden vuoksi on jouduttu poikkeamaan kuulemista säädösvalmistelussa koskevista ohjeista.
Lausunnon antoivat sisäministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirastot (yhteinen lausunto), Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Suomen Kuntaliitto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Elinkeinoelämän keskusliitto, Finavia, Finlad Festivals, Helsingin seudun liikenne (HSL), Kaupan liitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto (PAM), Suomen Yrittäjät, Tapahtuma-teollisuus ry, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja VR-Yhtymä Oy.
Hallituksen esityksestä järjestettiin kuulemistilaisuus 27.4.2021.
2
Nykytila ja sen arviointi
Covid-19-viruksen ilmaantuvuus
Valtakunnallinen epidemiatilanne heikentyi merkittävästi helmikuussa 2021 ja saavutti huolestuttavimman tason maaliskuussa. Uusien covid-19-tapausten määrä on nyt viimeisen viiden viikon aikana kääntynyt selvästi laskuun. Koko maassa 14 vuorokauden ilmaantuvuus oli 5–18.4. 105 ja 19.−25.4 se oli 64. Uusia tapauksia todettiin näinä ajanjaksoina 5 799 ja 3 544. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75–0,90 (90 % todennäköisyysväli). Otettujen näytteiden määrä on ollut lievässä laskussa. Toisaalta myös positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä on pienentynyt viimeisen kuukauden ajan, viikolla 15 osuus oli noin 1,8 %. Tämä merkitsee sitä, että tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 29.4.2021 päivittämän epidemiologisen tilannekuvan mukaan Suomen covid-19-ilmaantuvuus viimeisen 14 päivän aikana 100 000 asukasta kohden oli noin 60. Sairaanhoitopiireistä viisi (5) oli 29.4.2021 päivitetyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muistion tilannekuvan mukaan leviämisvaiheessa. Kiihtymisvaiheessa sairaanhoitopiireistä oli viisi. Sairaanhoitopiireistä kymmenen oli epidemiavaiheen perustasolla. Ahvenanmaan maakunta oli muistion mukaan 29.4.2021 kiihtymisvaiheessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alueellinen ilmaantuvuus on muuttunut edellisen 14 päivän seurantajakson aikana (13.-26.4.) verrattuna edelliseen 14 päivän seurantajaksoon (30.3.-12.4) siten, että 21 alueesta ilmaantuvuus on kasvanut kuudella (6) alueella. Seurantajakson aikana Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla on kaikissa todettu yli 100 uutta tapausta. Viimeisen 14 päivän seurantajakson aikana kaikilla alueilla on todettu uusia tapauksia.
Sairaalahoidossa oli 29.4.2021 yhteensä 125 potilasta, joista tehohoidossa oli 32. Sairaalahoidossa olevien covid-19-potilaiden määrä lisääntyy tapausmäärien kasvaessa noin viikon tai kahden viiveellä. Maaliskuussa erikoissairaanhoidon ja tehohoidon tarve kasvoi tartuntojen määrän kasvaessa ja 24.3. ja 31.3. osastoilla oli yhteensä lähes 300 covid-19-potilasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt maaliskuun huippulukemista selvästi laskuun ja tapausmäärät ovat laskeneet viikoittain. Myös sairaanhoidon yhteenlaskettu potilasmäärä on pienentynyt merkittävästi. Maaliskuun lopulta lähtien tehohoitopotilaiden määrä on pienentynyt huomattavasti, mutta viimeisen viikon aikana määrä on pysynyt melko vakaana. Uusimpien ennusteiden mukaan erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen määrä tulee todennäköisesti olemaan tulevana viikkona edellisiä pienempi. Suomessa epidemia on siis tällä hetkellä rauhoittumassa.
Vaikka valtakunnallinen ilmaantuvuus on pienentynyt, Suomessa esiintyy kuitenkin suuria alueellisia eroja ilmaantuvuudessa ja epidemian ajallisessa kehityksessä. Tartuntoja todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan edelleen niin paljon, että tilanne voi nopeastikin jälleen heiketä, mikäli ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin.
EU- ja ETA-maiden covid-19-tilanne
Maalis-huhtikuun taitteessa viikoilla 13-14 Euroopan korkeimpia ilmaantuvuuslukuja per 100 000 väestö/14 vrk todettiin Unkarissa, jossa luku oli 861/100 000/14 vrk, Puolassa (840), Kyproksella (774), Ruotsissa (771), Virossa (770) ja Ranskassa (762). Myös monissa Itä-Euroopan maissa, ml. Slovenia, Kroatia, Bulgaria, ja Tsekki, tapausilmaantuvuus oli suurta.
Lähialueista Ruotsissa epidemiatilanne jatkuu edelleen vaikeana ja tartuntoja todetaan runsaasti. Samalla ilmaantuvuus on osassa maita ollut kohtalaisen vakaa tai ilmaantuvuus laskussa 1-5 viikon seurannassa tarkasteltuna. Esim. lähialueista Virossa ilmaantuvuus on laskenut maaliskuun huippulukemasta (yli 1500/100 000/14 vrk) lukuun 770/100 000/14 vrk.
Muuntuneen koronaviruksen vaikutus covid-19 epidemian leviämiseen
Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tapauksia oli 19.4.2021 mennessä ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin yhteensä 4200. Näistä valtaosa, 3658 on ollut ns. Britannian virusmuunnosta (B.1.1.7), 541 ns. Etelä-Afrikan virusmuunnosta (B.1.351) ja yksi ns. Brasilian virusmuunnosta (P.1). Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta 28.4.2021 saadun tiedon mukaan muuntoviruksia esiintyy kaikissa maakunnissa. Herkemmin tarttuva brittivariantti (B.1.1.7) on levinnyt Suomessa laajalti ja variantti on leviämässä valtavirukseksi aiemmin kiertäneen viruskannan sijaan. Voimakkainta varianttihavaintojen kasvu on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Tartuntatautilain määräaikaiset säännökset
Tartuntatautilain 30.6.2021 saakka väliaikaisesti voimassa olevassa 58 a §:ssä (165/2021) on säädetty koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi ravitsemisliikkeiden asiakkaiden ohjeistus- ja hygieniavaatimuksista, yleisestä asiakaspaikkojen etäisyysvaatimuksesta ja toiminnan suunnitteluvelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä näistä vaatimuksista sekä asiakkaiden oleskeluun ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvollisuuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös rajoittaa ravitsemisliikkeen asiakaspaikkamäärää sekä aukiolo- ja anniskeluaikaa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Eduskunta hyväksyi 14.4.2021 pykälän muuttamista koskevan hallituksen esityksen HE 32/2021 vp, jonka mukaan valtioneuvosto voi laissa säädetyillä edellytyksillä säätää aiempaa suurempia asiakaspaikkamäärän sekä anniskelu- ja aukioloajan rajoituksia (304/2021).
Lain 58 a §:n nojalla säädetyn 30.6.2021 saakka voimassa olevan ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa (166/2021) 4 ja 5 §:ssä säädetään ravitsemistoimintaan säädetyistä yleisistä velvoitteista sekä ravitsemisliikkeiden asiakasmäärien ja anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Kyseinen asetus säädettiin 26.2.2021 ja sen valmistelussa otettiin huomioon viimeisin käytettävissä oleva tilannetieto koronavirusepidemian kulusta sekä arvioitiin rajoitusten välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus alueiden epidemiatilanteissa.
Eduskunta hyväksyi 8.3.2021 hallituksen esityksen HE 22/2021 vp, johon sisältyvän majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 3 a §:n (184/2021) mukaan ravitsemisliikkeen sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Laki hyväksyttiin perustuslain 23 §:n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa. Säännös oli voimassa 9.3.–28.3.2021, eikä se koskenut henkilöstöravintoloita eikä ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi. Ravintoloiden sulkua jatkettiin lailla (257/2021) ajalle 29.3.–18.4.2021.
Ravitsemisliikkeiden asiakasmäärien sekä anniskelu- ja aukioloaikojen aiempaa suurempia rajoituksia otettiin valtioneuvoston asetuksella 19.4.2021 lukien käyttöön alueittain ja ravitsemisliiketyypeittäin, kun ravitsemistoiminta avattiin uudelleen koko maassa (305/2021).
Ravitsemisliikkeitä koskevalla sääntelyllä ei pystytä yksin vaikuttamaan covid-19-viruksen leviämiseen, mutta se on välttämätön ja tarpeellinen osa yhteiskunnan eri alueille ulottuvien rajoitusten ja velvoitteiden muodostamaa keinovalikoimaa. Vaikka yksittäisten rajoitustoimien vaikutusta epidemian kulkuun ja tartuttavuusluvun muutokseen on erittäin vaikeaa tutkia ja määrittää ennalta, ravitsemistoiminnan rajoitusten arvioidaan omalta osaltaan suojaavan väestöä tartuntataudin leviämiseltä. Tämän vuoksi on tärkeää, että voimassa olevia rajoituksia ja erityisesti valtioneuvoston asetuksenantovaltuuksien voimassaoloaikaa jatketaan.
Asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koskevan 58 d §:n 4 momentin lähikontaktin määritelmä kattaa sekä sisä- että ulkotiloissa tapahtuvan toiminnan. Määritelmä on käytännössä aiheuttanut sen, ettei ulkotiloissa tapahtuvaa harrastus- tai tapahtumatoimintaa ole voitu järjestää säännöksen edellyttämällä tavalla ja siten tällaista toimintaa ei ole voitu järjestää ollenkaan niillä alueilla, joissa on tehty säännöksessä tarkoitettu päätös tilojen käytön edellytyksistä.
Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat arvion mukaan estäneet epidemian leviämistä. Vaikka erityisesti ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden altistumisten ja tartuntojen määrän arviointi on vaikeaa, ravitsemisliikkeiden sulkeminen 9.3.2021 erityislainsäädännöllä näyttää vaikuttaneen epidemian kulkuun. 20-49-vuotiaiden ikäryhmän merkitystä tartuntojen leviämiselle tukee tartuntojen voimakas vähentyminen kaikissa ikäryhmissä erityisesti sulun aikana. Kaikista rajoitustoimista tällä näyttää olleen kaikkein suurin vaikutus tartuntariskien vähentämiseen. Kaikilla esityksessä tarkoitetuilla rajoituksilla on lisäksi se sivuvaikutus, että erityisesti yhdessä toistensa kanssa ne vaikuttavat laajemminkin ihmisten liikkumiseen ja sosiaalisten kontaktien määrään.
3
Tavoitteet
Covid-19-epidemia voi jatkua pitkälle syksyyn ja talveen, vaikka rokotukset on aloitettu. Epidemian leviämistä on tähän asti estetty hallituksen hybridistrategian ja toimintasuunnitelman mukaisin tavoittein ja toimin. Vaikka epidemia on osoittanut laantumisen merkkejä ja covid-19-tartuntojen määrä on laskenut, voi epidemiatilanne kuitenkin viime vuoden tavoin uudelleen huonontua kesän jälkeen.
Ehdotettavat säännökset on kohdennettu nimenomaan covid-19-taudin leviämisen estämiseen siten, että alueellisen tautitilanteen edellyttämät viranomaistoimet olisivat erilaisilla yhteiskunnan sektoreilla mahdollisia käynnissä olevan epidemian aikana.
Tartuntatautilain 58 d §:n muuttamista koskevan lakiehdotuksen tavoitteena on tarkentaa asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koskevan säännöksen lähikontaktin määritelmää. Muutoksella tarkennettaisiin määritelmän soveltamisalaa siten, että sisä- ja ulkotiloihin liittyvät tartuntariskit tulisivat paremmin huomioiduksi. Tarkoituksena on osaltaan varmistaa säännöksen oikeasuhtaisuutta tilanteessa, jossa säännöksen soveltamisalan piiriin kuuluvissa erilaisissa toiminnoissa tartuntariski on erilainen.
Ravitsemisliikkeitä koskevien säännösten tavoitteena on mahdollistaa nopeat ja tehokkaat toimet tilanteessa, jossa rajoituksiin ryhtyminen olisi epidemia leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. Jos epidemiatilanne edellyttäisi tiukempia rajoituksia ravitsemistoimintaan, niitä koskeva esitys voitaisiin säännösten nojalla valmistella eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.
Lain keskeisenä tarkoituksena on myös vahvistaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten mahdollisuuksia ennakoivalla ja nopealla tavalla ryhtyä koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja siten väestön terveyden suojelemiseksi covid-19-taudilta välttämättömiin ja oikeasuhtaisiin toimiin tilanteessa, jossa covid-19-tartuntojen määrä lähtisi uudelleen nousuun. Tavoitteena on osaltaan myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky tilanteessa, jossa tartuntatautitapausten määrä lähtisi uudelleen nousuun.
Esityksessä ehdotetaan, että tartuntatautilain 58 d §:n 4 momentin lähikontaktin määritelmää muutetaan. Lisäksi ehdotetaan, että tartuntatautilain 58 a – h §:n, 59 a – e §:n sekä 91 §:n 1 momentin voimassaoloa jatkettaisiin pienin muutoksin säätämällä uusi väliaikainen laki, joka olisi voimassa 1.7.2021 – 31.10.2021.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Ehdotetut muutokset
Esityksessä ehdotetaan tartuntatautilain 58 d §:n 4 momentin 1 kohtaa muutettavaksi siten, että lähikontaktilla tarkoitettaisiin jatkossa ihmisten oleskelua kasvotusten tai samassa sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan. Muutoksen myötä kahden metrin etäisyyttä toisiin henkilöihin ei edellytettäisi alueellisesti tai toiminnallisesti rajatuissa ulkotiloissa. Kahden metrin turvaväli koskisi vain sisätiloissa tapahtuvaa toimintaa.
Voimassa olevien 58 a – 58 h, 59 a – 59 e sekä 91 §n 1 momentin voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi muutoin nykyisessä muodossaan 31.12.2021 saakka.
Ehdotusten taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys epidemian nykyisestä ja ennakoitavissa olevasta tilanteesta.
Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat arvion mukaan estäneet epidemian leviämistä. Esityksessä tarkoitetut rajoitukset vaikuttavat erityisesti yhdessä toistensa kanssa laajemminkin ihmisten liikkumiseen ja sosiaalisten kontaktien määrään.
Myös koronavirusrokotukset etenevät kaikilla erityisvastuualueilla. Koko maassa jo yli 88 % 70 vuotta täyttäneistä on saanut yhden rokoteannoksen. Lääketieteellisten riskiryhmien arvioidaan pääosin saaneen ensimmäisen annoksen toukokuun puoleen väliin mennessä. Rokotteiden arvioidaan vähentäneen sairaalahoidon tarvetta covid-19-tautiin sairastuneilla. On myös mahdollista, että kevään edetessä epidemian kausivaihtelu alkaa tukea hyvää kehitystä.
Toisaalta tällä hetkellä todettujen tartuntojen määrä vastaa viime vuodenvaihteen ja loka-marraskuun 2020 tartuntatilannetta eli tilanteen parantumisesta huolimatta tartuntoja todetaan edelleen paljon. Tilanne voi nopeastikin jälleen heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin. Esimerkiksi Intiassa epidemiatilanne huononi hyvin nopeasti: helmikuun lopulla 2021 Intian ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden oli 14,2, kun se huhtikuun lopulla oli jo yli 290 tapausta 100 000 asukasta kohden. Intiassa havaittiin myös uusi muuntunut koronavirus B.1.617. Tällä hetkellä uuden muuntuneen viruksen kyvystä tarttua ja levitä tai aiheuttaa vakavaa taudinmuotoa ei ole vielä riittävästi tietoa.
On lisäksi huomioitava, että UK-variantin 1,5-kertainen tartuttavuus tekee sen aikaansaamat tartunnat 50 % herkemmäksi kontaktien määrän kasvamiselle perinteiseen kantaan verrattuna. Mikäli ihmisten sosiaaliset kontaktit palaisivat normaaleiksi, tarkoittaisi se tartuttavuusluvun 3-5 –kertaistumista. Tämä arvio perustuu sekä kontaktitutkimuksiin että koronainfektion nykyisen tartuttavuusluvun ja luonnollisia kontaktien tasoja vastaavan perustartuttavuusluvun R0 vertailuihin. Jos nykyinen alle yhden taso nousisi normalisoituneiden kontaktien myötä R-arvoon 2,4 – 4 ja mahdolliset virusvariantit nostaisivat sen 1,5-kertaiseksi, epidemian tartuttavuusluku nousisi Suomessa tasolle 3,6-6. Tehollisen tartuttavuusluvun tulisi siten pudota alle 0,16-0,25 -tason, jotta normaalikontakteihin voitaisiin kerralla palata. Vaihtoehtoisesti rokotussuoja olisi väestössä saatava tasolle 75% - 85%.
On ymmärrettävää, että rokotteilta toivotaan ja odotetaan tilanteen merkittävää parantumista. Täyttä varmuutta niiden suojan lopullisesta vahvuudesta ei kuitenkaan ole, kuten ei myöskään saavutettavasta rokotuskattavuudesta. Jos rokoteteho (VE) vaihtelee välillä 80-95 % ja saavutettava rokotuskattavuus välillä 70-95 %, vaihtelee tehollinen rokotuskattavuus eli suojassa olevien osuus 56 - 90 %:n välillä. Ei ole siis selvää, saavutetaanko riittävä suojassa olevien taso verrattuna epidemian hallitsemiseksi normaalikontaktitilanteessa tarvittavaan edellä esitettyyn 75-85 % tasoon. Lisäksi, vaikka vuodenaikavaihtelu tukisi osaltaan alhaisen tason saavuttamista kesällä, syksyllä vaikutus toimii toiseen suuntaan. Mikäli rokottamisessa jäädään näiden arvioiden alarajoille, ja muista rajoituksista luovutaan, on edelleen mahdollista, että Suomi päätyy oleellisesti pahempaan epidemiatilanteeseen kuin tähän mennessä on koettu.
Suomessa jo havaitut, ja viime viikkoina yleistyneet, virusmuunnokset aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta positiivisiin näkymiin. Muuntoviruksia esiintyy jo kaikissa maakunnissa. Herkemmin tarttuva UK-variantti (B.1.1.7) on levinnyt Suomessa laajalti ja variantti on leviämässä valtavirukseksi aiemmin kiertäneen viruskannan sijaan. Voimakkainta varianttihavaintojen kasvu on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tämän lisäksi maailmalla on havaittu kokonaan uusia virusmuunnoksia, jotka voivat olla herkästi tarttuvia. Lisäksi on mahdollista, että jotkin virusmuunnokset kykenevät väistämään rokotteiden antamaa suojaa. Jos tällaisia virusmuunnoksia ilmaantuu ja ne pääsevät esimerkiksi matkustamisen avautumisen myötä leviämään Suomeen, kesän ja syksyn positiiviset ennusteet voivat vielä muuttua.
On syytä huomata, että vaikka rokotteilla saavutettaisiin korkea, esimerkiksi 90 %:n, teho vakavia tautimuotoja vastaan, rokotusten läpi menevä vakavienkin tapausten määrä voi kasvaa merkittäväksi, jos tartuntojen kokonaismäärän annetaan nousta kovin korkeaksi. Lisäksi, vaikka rokottein pystytään estämään väestöstä vakavia sairastumisia, rokotteiden teho lieviä tautimuotoja vastaan ei ole yhtä hyvä. Lievätkin tautimuodot rokotetuilla saattavat johtaa pitkäaikaista oireilua aiheuttavaan tautimuotoon (ns. long covid).
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Nyt kysymyksessä olevien ravitsemistoimintaan kohdistuvien rajoitusten yleisiä vaikutuksia on kuvattu hallituksen esityksissä HE 72/2020 vp, HE 139/2020 vp ja HE 6/2021 vp.
Ehdotettujen 58 c – 58 h §:n ja 59 a – 59e §:n osalta vaikutuksia on arvioitu voimassa olevia väliaikaisia lakeja koskevien hallituksen esitysten (HE 245/2020 vp ja HE 31/2021 vp) jaksossa 4.2 Pääasialliset vaikutukset. Vaikutuksia on arvioitu myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöissä StVM 1/2021 vp, StVM 2/2021 vp ja StVM 7/2021 vp sekä esimerkiksi sivistysvaliokunnan lausunnossa SiVL 12/2020 vp.
Ehdotetun 58 d §:n 4 momentin lähikontaktin määritelmää koskevan muutoksen myötä ulkotiloissa tapahtuvissa asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen osalta lähikontaktin määritelmä koskisi oleskelua kasvotusten tai fyysistä kontaktia toiseen ihmiseen. Näin ollen ehdotetun muutoksen myötä alueellisesti tai toiminnallisesti rajatuissa ulkotiloissa olisi mahdollista oleskella myös alle kahden metrin etäisyydellä toisista ihmisistä.
Esityksessä mainitulla rajoitussääntelyllä ei pystytä yksin vaikuttamaan koronaviruksen leviämiseen, mutta rajoitukset ovat selvästi olleet tarpeellinen ja välttämätön osa julkisen vallan eri alueille ulottuvien suositusten, rajoitusten ja velvoitteiden muodostamaa keinovalikoimaa. Vaikka yksittäisten rajoitustoimien vaikutusta epidemian kulkuun ja tartuttavuusluvun muutokseen on erittäin vaikeaa tutkia ja määrittää, esimerkiksi juuri ravitsemistoiminnan, liikenteen ja muun elinkeinotoiminnan rajoitusten arvioidaan suojaavan väestöä tartuntataudin leviämiseltä. Juuri kysymyksessä olevia rajoituksia on myös käytetty muissa maissa ja niiden vaikuttavuutta määrittäviä tutkimuksia on jatkossa odotettavissa.
Esitettyjä rajoituksia ei välttämättä käytettäisi koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Lain voimassaolon tarkoitus on sen sijaan varmistaa, että rajoitukset voidaan ottaa käyttöön tilanteessa, jossa ilman niitä epidemia leviäisi hallitsemattomasti. Tällaisesta leviämisestä on useita esimerkkejä globaalisti ja uhka tästä on ollut läsnä myös Suomessa. On myös mahdollista, että virusmuunnokset voivat saada aikaan vakavien tautitapausten lisääntymistä ja aiheuttaa sairaala- ja tehohoidon kapasiteetin nopeaakin ylikuormittumista. Kapasiteetin ylikuormittuminen aiheuttaa paitsi koronatartunnan saaneiden hoidon vaarantumisen, myös muista sairauksista kärsivien hoidon viiveitä ja hoidon laadun huomattavaa heikkenemistä.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Ehdotetun 58 d §:n lähikontaktin määritelmän muuttamisen vaihtoehtona on, ettei muutosta tehtäisi. Tällöin lähikontaktilla tarkoitettaisiin myös alueellisesti tai toiminnallisesti rajatuissa ulkotiloissa samassa rajatussa ulkotilassa oleskelua alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Tämä todennäköisesti ehkäisisi epidemian leviämistä tehokkaammin kuin ehdotettu muutos, mutta asettaisi samalla erilaisissa ulkotiloissa oleskelun suhteen erilaiset velvoitteet: esimerkiksi ravintoloiden terasseilla kahden metrin turvaväliä ei voimassa olevan 58 d §:n 5 momentin perusteella sovellettaisi, mutta erilaisissa alueellisesti tai toiminnallisesti rajatuissa ulkotapahtumissa tulisi 2 metrin turvaväliä noudattaa.
Vaihtoehtona säännösten voimassaolon jatkamiselle on, ettei voimassaoloa jatkettaisi, jolloin niiden voimassaoloaika päättyisi 30.6.2021. Tässä vaihtoehdossa viranomaisten käytössä ei enää kesäkuun jälkeen olisi laajaa keinovalikoimaa covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tilanteessa, jossa tartuntamäärät lähtisivät uudelleen kasvuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 19.4. laatiman muistion mukaan syksyllä covid-19-epidemian leviäminen käynnistyy Suomessa uudelleen, mutta epidemian vaikutukset ovat riippuvaisia väestön rokotuskattavuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan talvikaudella 2021-2022 koronavirustartuntoja voi esiintyä vielä kohtuullisen runsaasti, vaihdellen mahdollisesti alueellisesti ja rokotuskattavuuden mukaan. Lisäksi arvion mukaan talven aikana voi olla useita pienempiä paikallisia epidemia-aaltoja.
Muita toteuttamisvaihtoehtoja on kuvattu laajasti hallituksen esityksissä HE 72/2020 vp, HE 139/2020 vp ja HE 6/2021 vp sekä HE 245/2020 vp ja HE 31/2021 vp jaksossa 5. Muut toteuttamisvaihtoehdot, minkä vuoksi niitä ei tässä käsitellä yksityiskohtaisesti. Vaihtoehtoina on arvioitu erilaisia suosituksia ja itsesäätelyä sekä säätämistä sektorilainsäädännössä esim. terveydensuojelulaissa.
Pysyvien muutosten valmistelussa myöhemmin tulee arvioida sääntelyn soveltumista myös muihin tartuntatauteihin sekä peilata tartuntatautilainsäädäntöä muun muassa valmiuslainsäädäntöön.
5.2
Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
Ulkomailla covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi käytössä olevia keinoja on kuvattu hallituksen esityksissä HE 72/2020 vp, HE 139/2020 vp ja HE 6/2021 vp sekä HE 245/2020 vp ja HE 31/2021 vp jaksossa 5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot.
6
Lausuntopalaute
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi järjestettiin kuulemistilaisuus 27.4.2021. Luonnos hallituksen esityksestä toimitettiin kuulemistilaisuuteen kutsutuille 22.4.2021. Kuulemistilaisuudessa oli mahdollista esittää huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi ja tämän lisäksi luonnoksesta oli mahdollista antaa kirjallinen lausunto 27.4.2021 mennessä.
Kuulemistilaisuuteen osallistui 27 tahoa. Kuulemistilaisuudessa etukäteen pyydetyn puheenvuoron pitivät liikenne- ja viestintäministeriö, sisäministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finavia, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Liikenne ja viestintävirasto Traficom, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Suomen yrittäjät sekä Tapahtumateollisuus ry.
Kirjallisia lausuntoja saatiin 21 kappaletta. Tartuntatautilaissa tarkoitettujen viranomaisten näkökulmasta määräaikaisten säännösten voimassaolon jatkamista pidettiin pääsääntöisesti perusteltuna, mutta lausunnoissa ilmaistiin myös joitakin täsmennystarpeita määräaikaisten säännösten sisältöihin. Mahdollisten rajoitustoimenpiteiden kohteina olevien toimijoiden edustajat suhtautuivat kriittisesti määräaikaisten säännösten jatkamiseen.
Toimijoiden lausuntopalautteessa tuotiin esiin huolta yrittäjien ja palvelualojen työntekijöiden jaksamisesta ja taloudellisesta tilanteesta, joihin jo voimassaolevat rajoitukset ja niiden mahdollinen jatkaminen vaikuttaisivat merkittävästi. Lausuntopalautteessa tuotiin esille, että tiettyjen eniten toimijoiden toimintaan vaikuttavien rajoitustoimien soveltamiskynnystä tulisi nostaa esimerkiksi lisäämällä ilmaantuvuusluvun lisäksi soveltamisedellytykseksi sairaanhoidossa olevien potilaiden lukumäärä. Lausuntopalautteissa pidettiin tärkeänä, että toimijoiden ennaltaehkäisevät toimet terveysturvallisuuden parantamiseksi otettaisiin nykyistä paremmin huomioon mahdollisia rajoituksia sovellettaessa.
Toimijat toivat lausunnoissaan kuitenkin esille, että rajoitustoimenpiteille voisi olla tarvetta tilanteissa, joissa toimijoiden jo tekemät toimet eivät olisi riittäviä ja epidemia uhkaisi muodostua hallitsemattomaksi. Rajoitustoimenpiteiden osalta katsottiin, että yrittäjille aiheutuvat joustamattomat kiinteät kulut tulisi korvata täysimääräisesti tilanteessa, jossa yritysten toiminta on rajoitustoimenpiteiden vuoksi kannattamatonta.
Lausuntopalautteen osalta viitataan lisäksi hallituksen esityksestä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaista muuttamista (HE 245/2020 vp) saatuun lausuntopalautteeseen, hallituksen esityksestä (HE 6/2021 vp) saatuun lausuntopalautteeseen sekä hallituksen esityksestä (HE 31/2021 vp) saatuun lausuntopalautteeseen.
7
Säännöskohtaiset perustelut
58 a §.Ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Kesäkuun loppuun 2021 voimassa oleva tartuntatautilain 58 a § perustuu 1.6.2020 voimaan tulleeseen pykälään, jota muutettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (HE 139/2020 vp, PeVL 31/2020 vp, StVM 27/2020 vp).
Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan edellä mainitun hallituksen esityksen sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön lisäksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (165/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 6/2021 vp.) kappaleeseen 4.1. Ehdotukset (s. 6).
58 b §. Ravitsemisliikkeiden valvonta ja rajoitusten edellytysten seuranta. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (165/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 6/2021 vp.) kappaleeseen 4.1. Ehdotukset (s. 9).
58 c§. Toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 77). Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan perustelujen osalta myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 18).
58 d§. Asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytykset covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettavalla muutoksella muutettaisiin säännöksen 4 momenttia siten, että alle kahden metrin etäisyys toiseen ihmiseen koskisi lähikontaktin määritelmän osalta ainoastaan sisätiloja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan turvavälin tarkoituksena on pienentää tartuttavasta henkilöstä alttiin henkilön välittömään läheisyyteen, ja viime kädessä hengitysteihin, päätyvää virusmäärää. Metrin turvaväli pienentää tartuntariskiä, ja kahden metrin turvaväli pienentää riskiä edelleen. Ahtaissa sisätiloissa nämäkään etäisyydet eivät kuitenkaan poista tartuntariskiä. Merkittävää turvavälin kohdalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan myös se, ovatko henkilöt kasvokkain, rinnakkain vai esimerkiksi peräkkäin.
Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Nämä pisarat putoavat maahan valtaosin metrin sisällä. Tähän perustuu alkuperäinen turvaväli. Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa. Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja puhuessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä. Ilmavälitteisiä tartuntoja, eli tartuntoja aerosolien välityksellä, on havaittu lähinnä sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Joissain tapauksissa sairastunut henkilö oli lisäksi hengittänyt voimakkaasti, esimerkiksi laulanut, huutanut tai puhunut kovaäänisesti. Tarkoilla laboratoriomenetelmillä viruksen perimää (RNA) on voitu löytää 7-8 metrinkin päästä. Näissä tapauksissa kuitenkin lähes poikkeuksetta puuttuu näyttö siitä, pystyykö virus myös aiheuttamaan tartunnan vai onko viruksen pienet RNA-määrät vain löydettävissä herkillä menetelmillä. Ulkotiloissa tartuntariski laskee merkittävästi verrattuna sisätiloihin, joissa ilmanvaihto on puutteellista ja oleskellaan tiiviisti.
Turvavälien osalta on huomioitava muun muassa kyseisen tilan ominaisuudet sekä tilan ilmanvaihto. Kategorinen kahden metrin turvavälisuositus ei palvele kaikkia tiloja, minkä vuoksi sääntelyssä tulisi ottaa huomioon turvavälin sovellettavuus erilaisissa tiloissa. Ehdotettu muutos mahdollistaisi nykyistä paremmin erilaisten ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien ja urheilu- ja liikuntapalvelujen järjestämisen, sekä niitä koskevien velvoitteiden valvomisen. Vaikka kahden metrin turvaväliä koskevaa etäisyyttä ei ulkotiloissa enää edellytettäisi, tulisi tapahtumissa ja ulkoharrastuksissa kuitenkin noudattaa 58 c §:ssä säädettyjä yleisiä hygieniasäännöksiä. Näin ollen ulkoharrastuksissa ja tapahtumissakin tulisi edelleen järjestää asiakkaiden ja osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset asiakaspaikat riittävän etäälle toisistaan. Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset ovat olleet erilaisia eri puolilla Suomea. Määräysten mukaan esimerkiksi tietyn kokoisia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia on voinut järjestää rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, mikäli tilaisuuksissa noudatettaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.
Muilta osin ehdotettavan 58 d §:n perustelujen osalta viitataan hallituksen esityksen HE 245/2020 kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 82) sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön StVM 1/2021 vp (s. 19). Lisäksi viitataan 58 g §:n muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 31/2021 vp) valiokuntakäsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemään 58 d §:n muutokseen ja sen perusteluihin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä StVM 7/2021 vp (s. 3).
58 e§. Henkilöliikennettä koskevat toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 89).
58 f§. Matkustajamäärän väliaikainen rajoittaminen covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 91). Säännöstä muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 20).
58 g §. Tilojen väliaikainen sulkeminen asiakkailta ja osallistujilta covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (262/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 31/2021 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 7). Lisäksi viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 94).
58 h§. Suunnitelma toimenpiteistä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 101). Säännöstä muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 21).
59 a§. Valvonta. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 102). Säännöstä muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 21).
59 b§.Tarkastukset. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 103). Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 21).
59 c§. Määräykset ja pakkokeinot. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 104). Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan 59 d mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 22).
59 d§. Toimivaltainen viranomainen kunnassa. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 108). Säännöstä muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 22).
59 e§. Oikeus saada tietoja. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännös lisättiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimesta tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettuun lakiin (147/2021). Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. s. 23).
91 §. Päätösten täytäntöönpano. Ehdotettu säännös vastaisi 30.6.2021 saakka voimassaolevan määräaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut (s. 112) sekä tartuntatautilain muuttamisesta annettua lakia (165/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 6/2021 vp.) kappaleeseen 4.1 Ehdotukset (s. 10).
8
Lakia alemman asteinen sääntely
Tartuntatautilain ehdotetussa 58 a §:ssä säädettäisiin useista asetuksenantovaltuuksista. Niiden nojalla annettaisiin nykyiseen tapaan tarkempia säännöksiä ravitsemisliikkeiden yleisistä velvollisuuksista, asiakkaiden sijoittamisesta ja asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja suunnitelmasta.
Pykälän 2–4 momentissa säädettäisiin myös edelleen niistä edellytyksistä, joiden nojalla valtioneuvoston asetuksessa voidaan säätää liikkeen asiakasmäärän sekä aukiolo- ja anniskeluajan rajoittamisesta.
Tarkoitus on, että asetuksella säädettävät rajoitukset vastaisivat niitä rajoituksia, jotka on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi (166/2021). Sen lisäksi, että asetuksella voidaan säätää vain tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämättömiä rajoituksia, valtioneuvoston tulisi myös tarkoin seurata, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa, ja tilanteen niin vaatiessa ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin rajoitusten kumoamiseksi tai muuttamiseksi.
9
Voimaantulo
Esityksessä ehdotetaan, että laki tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.6.2021. Lisäksi ehdotetaan, että laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta tulee voimaan 1.7.2021 ja on voimassa 31.12.2021 saakka.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syksy- ja talvikaudella 2021-2022 koronavirustartuntoja voi esiintyä vielä kohtuullisen runsaasti, vaihdellen mahdollisesti alueellisesti ja rokotuskattavuuden mukaan. Pienempiä paikallisia epidemia-aaltoja voi talven aikana olla useita, eikä laajojakaan epidemioita voida poissulkea.
Koska nykytiedon perusteella rokotus todennäköisesti antaa hyvän suojan myös Suomessa nyt esiintyvien muuntovirusten aiheuttamia vakavia tautimuotoja vastaan, vaikutuksen sairaalahoidon kuormitukseen voidaan olettaa jäävän pieneksi. On kuitenkin mahdollista, että virus voi jatkossa muuttua siten, että nyt käytössä olevien rokotteiden teho hiipuu ennakoitua nopeammin.
Edellä mainituista syistä on tärkeä, että mahdollisesti kevään ja kesän aikana purettaviin rajoituksiin voidaan nopeasti palata. Epidemian leviämistä on myös jatkossa pyrittävä estämään mahdollisimman tehokkaasti, riittävän ennakoivasti, nopeasti ja mahdollisimman pienin viivein.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan näistä syistä tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloa tulisi jatkaa vuoden 2021 loppuun saakka.
10
Toimeenpano ja seuranta
Koronavirusepidemian torjuntaan tähtäävän Suomen hybridistrategian vaikuttavuutta seurataan epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla. Tavoitteena on, että monipuolisia mittareita seuraamalla epidemiatilanteen mahdollisiin muutoksiin voidaan tarvittaessa reagoida.
Lain toimeenpanoa ja siitä aiheutuvia lisämäärärahatarpeita viranomaisille sekä vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille on tarkoitus seurata osana käynnissä olevaa työtä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi valtioneuvoston tasolla.
Lain toimeenpanoa sekä muutoksen tavoitteen ja tarkoituksen toteutumista ja sen vaikutuksia seurataan aluetasolla sekä osana käynnissä olevaa työtä covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi valtioneuvoston tasolla.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottavat kerran viikossa tilannearvion epidemian tilasta sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa erikseen viikoittain ministeriölle lausunnon alueellisesta covid-19-epidemian vaiheesta koskien asetusta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee näiden tietojen pohjalta ravitsemistoiminnan rajoitusten voimassaolon välttämättömyyttä ja valmistelee tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset valtioneuvoston käsiteltäviksi.
11
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Säännökset, joiden voimassaoloa esitetään jatkettavaksi, on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 44/2020 vp, PeVL 31/2020 vp).
Säännökset ovat merkityksellisiä erityisesti perustuslain 7 § (Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen), 9 § (Liikkumisvapaus), 10 § (Yksityiselämän suoja), 11 § (Uskonnon ja omantunnon vapaus), 13 § (Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus), 15 § (Omaisuuden suoja), 16 § (Sivistykselliset oikeudet), 18 § (Oikeus työhön ja elinkeinovapaus), 19 § (Oikeus sosiaaliturvaan) sekä 22 § (Perusoikeuksien turvaaminen) kannalta. Hallituksen esityksessä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 245/2020 vp) on kuvattu sääntelyn suhdetta perustuslakiin (s. 113-141). Tässä esityksessä ei toisteta kyseisiä säätämisjärjestysperusteluja, vaan viitataan aiempaan hallituksen esitykseen sekä sitä koskevaan perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 44/2020 vp). Ravintoloita koskevan sääntelyn osalta viitataan hallituksen esitysten HE 6/2021 vp jaksoon 10 sekä HE 31/2021 vp jaksoon 10.
Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 10/2021 vp), että väestön terveyden ja ihmisten elämän suojeleminen on epäilemättä perusoikeusjärjestelmän kannalta erittäin painava peruste. Valiokunnan mukaan myös terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen nyt meneillään olevan koronavirusepidemian aikana on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painava peruste, jolla on yhteys perustuslain 7 §:n 1 momentin julkisen vallan velvollisuuteen turvata jokaisen oikeus elämään ja turvata myös pandemian oloissa jokaiselle riittävät terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä (perustuslain 19 §:n 3 momentti). Tällainen peruste oikeuttaa valiokunnan mukaan poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia (ks. esim. PeVM 2/2020 vp, s. 5, PeVM 3/2020 vp, s. 3, PeVM 7/2020 vp, s. 4).
Perustuslakivaliokunta kiinnitti arvioidessaan mainittuja tartuntatautilain säännöksiä erityistä huomiota siihen, että esityksessä omaksuttu perusratkaisu sitoa ehdotettujen viranomaisten toimivaltuuksien sekä niiden merkitsemien velvoitteiden ja perusoikeusrajoitusten asettaminen vaiheistetusti epidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin oli valiokunnan koronaepidemiaan liittyvässä käytännössä omaksutun välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta lähtökohtaisesti perusteltu ja asianmukainen (PeVL 44/2020 vp). Valiokunta toisti arvionsa käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 58 g §:n muuttamisesta (HE 31/2010 vp) ja totesi edelleen, että muun muassa tilojen sulkemista koskevan päätöksen voimassaolo on edelleen ajallisesti ja alueellisesti rajattu vain välttämättömään (PeVL 10/2021 vp kohdat 7-8).
Perustuslakivaliokunta piti säätämisjärjestyskysymyksenä muun ohella lain voimassaoloaikaa ja sääntelyä täydennettiin tältä osin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa siten, että lain ehdotettiin olevan voimassa kuluvan vuoden kesäkuun loppuun saakka.
Perustuslakivaliokunta on koronaepidemian aikana kiinnittänyt muutoinkin erityistä huomiota rajoitusten voimassaoloaikaan. Valiokunta on korostanut, että sääntelyn voimassaolo on myös ajallisesti rajattava välttämättömään (PeVL14/2020 vp, s. 6).
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota samanlaisiin seikkoihin myös ravitsemistoimintaa koskevien rajoitusten säätämisen yhteydessä, Kun rajoituksia oli sovellettu samanlaisina eri alueilla kesän ja syksyn 2020 aikana, valiokunta korosti ja edellytti, että säännöksiin tulee lisätä laintasoinen perussäännös siitä, että rajoitusten on oltava välttämättömiä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tietyllä alueella. Rajoitustoimenpiteistä oli myös säädettävä erityyppisten ravitsemisliikkeiden osalta eriytetysti siten, että rajoitukset ovat välttämättömiä juuri niissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Säännökset täyttävät sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuolloin tekemien muutosten johdosta nämä edellytykset (PeLV 31/2020 vp, StVM 27/2020 vp). Valiokunta piti mahdollisena aiempaa suurempien välttämättömien rajoitusten säätämistä tavallisena lakina keväällä 2021, koska arviointitilanne poikkesi aikaisemmasta tilanteesta (PeVL 9/2021 vp).
Edellä jaksossa 9 on kuvattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijanäkemys sääntelyn voimassaoloajan kestosta, johon hallitus yhtyy. Säännöksistä 58 c § toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi sekä 58 e § henkilöliikennettä koskevat toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi olisivat sovellettavissa suoraan lain nojalla. Esityksen 58 d §:n asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytykset covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi, 58 f §:n matkustajamäärän väliaikainen rajoittaminen covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi sekä 58 g § tilojen väliaikainen sulkeminen asiakkailta ja osallistujilta covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi soveltaminen edellyttäisi viranomaispäätöstä. Päätöksenteon edellytyksistä säädetään kunkin valtuuden osalta erikseen laissa ja tehtävän viranomaispäätöksen on oltava välttämätön covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Vastaava viranomaispäätöksenteon mekanismi sisältyy perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyyn toistaiseksi voimassaolevaan tartuntatautilain 58 §:ään. Sen mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, tiettyjä tiloja voidaan sulkea ja väkeä kokoavia tilaisuuksia kieltää viranomaispäätöksin. Edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
Viitaten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioon tarpeesta varmistaa, että viranomaisilla on käytettävissään oikea-aikaiset ja riittävän ennakoivat keinot koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi myös syksyllä 2021, sääntelyn voimassaolon jatkamista pidetään välttämättömänä. Jos sääntelyn voimassaolo päättyisi kokonaan 30.6.2021, viranomaisilla ei olisi mahdollisuutta oikeudellisesti sitovalla tavalla rajoittaa epidemian leviämistä ravintola- ja muussa elinkeino- sekä harrastustoiminnassa muutoin kuin voimassaolevan 58 §:n nojalla. Keinovalikoiman puuttuminen voisi mahdollisessa epidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheessa vaarantaa sekä ihmisten hengen ja terveyden että terveydenhuollon kantokyvyn, sillä viranomaisten käytössä ei olisi riittävästi ennakollisia, oikea-aikaisia ja tehokkaita toimia covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Keinovalikoiman käyttöönotto edellyttäisi tällaisessa tilanteessa uusien säännösten säätämistä, joka voisi nopeimmillaankin viedä useita viikkoja. Näiden viikkojen aikana epidemia olisi saattanut jo levitä merkittävästi ennen kuin riittäviä keinoja voitaisiin ottaa jälleen käyttöön –tällöin pahimmassa tapauksessa terveydenhuollon kantokyky olisi saattanut useilla alueilla jo vaarantua ja ylikuormittua, mikä epidemian lisäksi saattaisi osaltaan aiheuttaa uhan ihmisten hengelle ja terveydelle.
Koska myös sääntelyn oikeasuhtaisuuden näkökulmasta on perusteltua, että lievemmät keinot ovat täysimääräisesti käytössä ennen voimakkaampia rajoitustoimia, on perusteltua, että myös suoraan lain nojalla sovellettavat vaikutuksiltaan melko vähäisiä hygieniatoimia koskevat säännökset ovat edelleen voimassa myös 1.7.2021 alkaen (ks. HE 245/2020 vp s. 119-120).
Valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimiin, jos edellytyksiä sääntelyn voimassaololle ei enää olisi.
Ehdotetun 58 d §:n lähikontaktin määritelmän muutoksella turvataan osaltaan elinkeinonharjoittajien yhdenvertaista kohtelua tilanteessa, jossa erityyppisiin ulkotiloihin on samankaltaisesta tartuntariskistä huolimatta sovellettu erilaisia rajoitustoimia. Muutoksen myötä asiakkaille ja osallistujille tarkoitetuissa alueellisesti tai toiminnallisesti rajatuissa ulkotiloissa olisi mahdollista järjestää toimintaa tai tapahtumia ilman, että toiminnanharjoittajan tulisi varmistaa osallistujien kahden metrin turvaväli toisiinsa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tartuntariski laskee merkittävästi ulkotiloissa verrattuna sisätiloihin, joissa ilmanvaihto on puutteellista ja oleskellaan tiiviisti.
Voimassa oleva 58 d §:n lähikontaktin määritelmä ei kata esimerkiksi ravintoloiden terasseja, minkä johdosta erilaisiin ulkotiloissa tapahtuvia toimintoja on samanlaisesta tartuntariskistä huolimatta arvioitu eri tavalla. Ulkona järjestettävä harrastustoiminta, urheilu- ja muut tapahtumat on tullut järjestää kahden metrin etäisyysvaatimusta noudattaen, mikä on käytännössä aiheuttanut sen, ettei tällaista toimintaa ja tilaisuuksia ole voitu järjestää. Oikeasuhtaisuuden näkökulmasta on perusteltua, että ulkotiloissa tapahtuvassa toiminnassa lähikontaktilla tarkoitetaan kasvotusten olemista sekä fyysistä kontaktia toiseen henkilöön. Tällä tavoin on mahdollista järjestää ulkotapahtumia terveysturvallisesti noudattaen 58 c §:n mukaisia yleisiä hygieniavelvoitteita sekö noudattamalla 58 d §:n nojalla annettua päätöstä.
Perustuslakivaliokunta arvioi ehdotettavan sääntelyn pohjana olevien tartuntatautilain 58 c-58 h §:n säätämisen yhteydessä, että valtiosääntöoikeudellisista syistä on perusteltua säätää kohtuullisesta kompensaatiosta elinkeinonharjoittajille näille kunnan tai aluehallintoviraston tekemästä tilojen sulkemispäätöksestä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä erityisesti silloin, kun rajoitus kestää pidemmän ajan kuin yhden sulkemispäätöksen enimmäisajaksi säädetyn 14 vuorokauden ajan (PeVL 44/2020 vp). Yrityksille aiheutuneita kustannuksia korvataan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020 mukaisesti. Laki on voimassa 31.12.2021 saakka.
Voimassaoloaika
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 44/2020 vp) katsonut, että covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi säädettävien rajoitustoimenpiteiden voimassaolo on ajallisesti rajattava vain välttämättömään. Loppuvuoden epidemiatilannetta ei voida tässä vaiheessa ennustaa riittävän tarkasti, jotta voimassaolon jatkamisen osalta olisi täysin aukottomasti osoitettavissa niiden voimassaolon välttämättömyys vielä joulukuussa 2021. On kuitenkin otettava huomioon, että voimakkaammin perusoikeuksiin puuttuvien säännösten soveltamiskynnys on korkea, jolloin säännösten voimassaolo ei itsessään merkitse rajoitustoimenpiteiden käyttöönottoa. Mikäli epidemiatilanne pysyisi syksyllä ja talvella 2021 maltillisena, ei voimakkaasti rajoittavia toimenpiteitä voitaisi ottaa käyttöön, sillä niiden käyttöönotto edellyttää epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheen lisäksi sitä, että toimenpiteet ovat välttämättömiä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi.
Päätöksiä tekevillä viranomaisilla on myös velvollisuus arvioida mahdollisen rajoittavan päätöksen suhdetta perusoikeuksiin. Viranomaisella on päätöstä tehdessään velvollisuus arvioida päätöksen oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä suhteessa päätöksen tavoitteeseen ja päätöksellä suojeltaviin oikeushyviin. Tämä osaltaan turvaa sen, ettei laissakaan säädettyjä perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia voida käyttää ilman asiallisia ja välttämättömiä perusteita.
Nyt ehdotettujen määräaikaisten säännösten voimassaoloajaksi on esitetty kuutta kuukautta. Voimassaoloajan rajoittaminen kuuteen kuukauteen on perusteltua, sillä mahdollisessa epidemiatilanteen pahenemisvaiheessa nyt ehdotetuilla toimivaltuuksilla voidaan todistetusti nopeasti ja tehokkaasti ehkäistä epidemian leviämistä ja näin turvata ihmisten henkeä, terveytä sekä terveydenhuollon kantokykyä. Säännösten soveltamiskynnys on korkea, minkä vuoksi perusoikeuksiin puuttuvia rajoitustoimenpiteitä ei voida ottaa käyttöön, mikäli epidemiatilanne ei sitä mahdollistaisi: näin ollen perusoikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä ei edes epidemian perustasolla voitaisi tehdä, vaikka säännökset olisivatkin voimassa joulukuun 2021 loppuun saakka.
Esityksen tarkoituksena ei ole, että esitettyjä rajoituksia käytettäisiin varmuudella covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Esityksen tavoitteena on sen sijaan varmistaa, että rajoituksia voidaan ottaa käyttöön siinä mahdollisessa tilanteessa, jossa rajoitukset ovatkin välttämättömiä. Kuten maaliskuussa uhkasi Suomessa käydä ja kuten useassa maassa on jo käynyt, juuri virusmuunnokset voivat saada aikaan vakavien tautitapausten lisääntymistä ja aiheuttaa sairaala- ja tehohoidon kapasiteetin nopeaakin ylikuormittumista. Kapasiteetin ylikuormittuminen aiheuttaa paitsi koronatartunnan saaneiden hoidon vaarantumisen, myös muista sairauksista kärsivien hoidon viiveitä ja hoidon laadun huomattavaa heikkenemistä.
Voimassaolon jatkaminen vuoden loppuun on oikeasuhtaista, sillä toimenpiteiden käyttöönotto edellyttää korkean ilmaantuvuusluvun lisäksi sitä, että toimenpiteet ovat välttämättömiä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Oikeasuhtaisuuden osalta huomionarvoista on myös se, että voimassaolon jatkamisella ei ole merkittäviä itsenäisiä oikeusvaikutuksia perusoikeuksiin tilanteessa, jossa epidemiatilanne pysyisi maltillisena, sillä perusoikeuksia rajoittavia toimia ei voitaisi ottaa käyttöön. Sen sijaan tilanteessa, jossa epidemia yllättäen pahenisi tai tulisi uusia virusvariantteja, jotka aiheuttaisivat merkittävän uuden uhan ihmisten hengelle ja terveydelle, tarvittaisiin nopeasti keinoja epidemian leviämisen ehkäisemiseksi ja muiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Tällöin ihmisten hengen ja terveyden suojelu sekä riittävistä terveydenhuollon palveluista huolehtiminen edellyttäisi viranomaisilta nopeita, ennakoivia ja riittäviä toimia epidemian leviämisen ehkäisemiseksi, joita ei olisi käytössä, mikäli voimassaoloaikaa ei jatkettaisi. Näin ollen perusoikeuksien turvaamisenkin näkökulmasta on perusteltua jatkaa säännösten voimassaoloaikaa 31.12.2021 saakka.
Voimassaolon jatkamista 31.12.2021 saakka on myös pidettävä välttämättömänä, sillä maailmalta on nähtävissä jo esimerkkejä tilanteista, joissa covid-19-epidemia on lähtenyt räjähdysmäisesti kasvuun sen jälkeen, kun epidemia ensin on laantunut ja rajoitustoimia on purettu. Tämä osoittaa, että paranevasta tautitilanteesta huolimatta tartuntamäärät voivat lähteä yllättäen uudelleen kasvuun ja epidemiatilanne voi pahentua lyhyessä ajassa merkittävästi. Covid-19-virus on myös muuntautunut ja viruksen variantteja on maailmalla ja Suomessakin ilmennyt jo useita. Uudet muuntautuneet covid-19-virukset voivat tarttua alkuperäistä virusta nopeammin ja tehokkaammin, mikä osaltaan aiheuttaa myös paranevassa tautitilanteessa merkittävän uhan ihmisten hengelle ja terveydelle.
Tartuntatautilain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Näin ollen tartuntatautilain tarkoittamien toimenpiteiden tulisi lähtökohtaisesti olla ennakoivia, jotta epidemian leviämistä voitaisiin tehokkaasti estää ja samalla suojella parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten henkeä, terveyttä sekä terveydenhuollon palvelujen riittävyyttä. Näin ollen tilanteessa, jossa covid-19-epidemia on edelleen maailmanlaajuisesti merkittävä uhka ihmisten hengelle ja terveydelle ja tilanteessa, jossa uusia virusmuunnoksia löydetään edelleen, on välttämätöntä, että viranomaisilla on laissa säädettyjä keinoja epidemian leviämisen ehkäisemiseen, mikäli epidemiatilanne Suomessa pahenisi uudelleen. Tällä tavoin voidaan ennakoivasti ja oikea-aikaisesti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Ennakoivat ja oikea-aikaiset toimet voivat pelastaa ihmishenkiä.
Lyhyeksi määräajaksi säädettyjä rajoituksia on jouduttu useasti uusimaan, koska epidemia on kestänyt jo yli vuoden. Epidemian kestosta ei voida vieläkään sanoa mitään varmaa ja esityksen voimassaoloajan arvioiminen liittyykin erilaisten riskien sekä etujen ja haittojen punnintaan. Jos arvioinnissa painotetaan sitä, että valtioneuvostolla ja viranomaisilla on mahdollisuus reagoida nopeasti epidemian mahdolliseen pahenemiseen, riittävän vaikuttavien rajoitusmahdollisuuksien tulisi olla voimassa ainakin siihen saakka, että lainsäädännön tarpeellisuus voidaan eduskunnassa syksyllä 2021 uudelleen arvioida.
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Esityksestä olisi kuitenkin aiheellista hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto.