1  Asian tausta ja valmistelu

2  Nykytila ja sen arviointi

3  Tavoitteet

Esityksellä toteutetaan pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta sekä työllisyyden lisäämisestä. Hallitusohjelman mukaisesti kansaneläkeindeksi- ja kuluttajahintaindeksi -sidonnaisten etuuksien ja etuuden määräytymiseen vaikuttavien rahamäärien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2024–2027. 

Lisäksi esityksellä tuetaan lapsiperheiden toimeentuloa korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, neljännen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisää ja alle kolmevuotiaiden lasten lapsilisää. 

4  Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Vaikutusarviot koskevat tässä hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia siten, että hallitusohjelman muiden sosiaaliturvan etuusmuutosten vaikutukset on huomioitu arvioitaessa indeksitarkistusten jäädytyksen säästövaikutuksia. Muilta osin vaikutukset eivät sisällä arviota ristikkäisvaikutuksista muiden hallituksen vuodelle 2024 linjaamien sosiaaliturvan muutosten kanssa, joista eduskunnalle annetaan syksyllä 2023 useita hallituksen esityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eri muutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin erillismuistion. 

4.2.1  Taloudelliset vaikutukset

Kansaneläkeindeksin kehitys on sidottu kuluttajahintojen kehitykseen, jota on vaikea etukäteen ennustaa. Mikäli inflaatio kiihtyy, indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutus suurenee tai jos inflaatio hidastuu, indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutus pienenee. Arvioitaessa talouden ja kustannustason kehitystä käytetään valtiovarainministeriön ennustetta, jonka mukaan kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 5,3 prosenttia vuonna 2024 ja 10,2 prosentin kasvu arvioidaan saavutettavan vuonna 2026, jolloin vuoden 2027 alussa tehtäisiin osittainen indeksikorotus 0,4 prosenttia. Korotus vastaisi arvioitua indeksikehitystä, joka ylittäisi 10,2 prosentin enimmäismäärän. Myös arvioitaessa vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan ja kuvattaessa vaikutuksia esimerkkiperheiden avulla, on käytetty 10,2 prosentin enimmäismäärää ja oletettu enimmäismäärän saavutettavan vuonna 2027. Vuoden 2024 kansaneläkeindeksin pisteluku saadaan tietää lokakuussa 2023. 

4.2.1.1  Vaikutukset valtion ja kuntien menoihin

Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen

Ehdotettu lakisääteisten indeksitarkistusten tekemättä jättäminen alentaa etuusmenoja yhteensä 239 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 549 miljoonaa vuonna 2027. Etuusmenojen vaikutukset valtion menoihin on 200 ja 433 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2027, kuntien menoihin 41 ja 109 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2027. Vakuutettujen rahoittamat menot lisääntyvät 3 ja vähenevät 7 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2027. Kun arvioidaan julkisen talouden menoja, huomioidaan edellisten lisäksi myös verotuksen vaikutus. Ehdotuksen arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 72 ja 165 miljoonaa vuosina 2024 ja 2027. Julkisten menojen arvioidaan siis alenevan yhteensä 167 ja 384 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2027. Tarkemmat vaikutukset etuusmenoihin ilmenevät alla olevasta taulukosta. 

Kansaneläkeindeksin pisteluku oletusten   mukaan*	1906	1944	1977	2017
Jäädytyksen suuruus (ero perusuraan)	-5,3 %	-7,2 %	-8,7 %	-10,2
Milj. euroa	2024	2025	2026	2027
Valtion osuudet
Eläkkeensaajan asumistuki (sis. asetuksella annettavat parametrit)	-20,0	-48,0	-72,0	-93,0
Yleinen asumistuki (sis. elinkustannusindeksiin sidotut parametrit)	-26,7	-68,2	-93,6	-115,9
Ansiosidonnainen työttömyysturva	-41,1	-33,5	-31,8	-35,5
Työmarkkinatuki	-72,3	-90,8	-110,3	-125,2
Peruspäiväraha	-14,0	-0,3	0,0	0,0
Aikuiskoulutustuki	-0,2	-0,1	0,0	0,0
Valtion rahoittamat sv-päivärahat	-22,1	-29,5	-35,6	-43,3
Opintotuki	-14,5	-36,9	-48,1	-58,5
Vastaanottoraha ja käyttöraha	-1,1	-1,6	-1,9	-1,8
Lastenhoidon tuet	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1
Jäädytysten vaikutus toimeentulotukeen**	12,1	24,8	32,1	40,0
Valtio yhteensä	-200,0	-284,2	-361,3	-433,3
Kuntien osuudet
Työmarkkinatuki	-25,0	-50,2	-60,4	-70,7
Peruspäiväraha	0,0	-2,1	-2,1	-2,2
Ansiosidonnainen työttömyysturva	0,0	-3,4	-3,2	-3,5
Lastenhoidon tuet	-16,0	-21,8	-27,3	-32,6
Kunnat yhteensä	-41,0	-77,5	-93,0	-109,0
Vakuutettujen osuudet
Ansiosidonnainen työttömyysturva	5,5	4,0	6,0	10,0
Peruspäiväraha (vakuutusmaksuilla rahoitettava osuus)	0,0	-14,2	-14,9	-16,7
Aikuiskoulutustuki	-3,0	-2,0	-0,5	0,0
Vakuutetut yhteensä	2,5	-12,2	-9,4	-6,7
KAIKKI YHTEENSÄ	-238,5	-373,9	-463,7	-549,0
Nettovaikutus (vero-oletus 30 %)	-167,0	-261,8	-324,6	-384,3

*VM, 31.8.2023 

**Kela saa valtiolta ennakot toimeentulotukeen, kunnat rahoittaa puolet 

Yllä todettujen säästöjen lisäksi, kuntien rahoittaessa puolet toimeentulotukimenoista, kuntien menojen arvioidaan lisääntyvän 10,2 prosentin enimmäismäärällä 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Kuntien rahoitusosuus toimeentulotukimenoista toteutetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia määrällä, joka vastaa kuntien osuutta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Rahoitussäännöksistä johtuen vaikutukset toteutuvat kuntien talouteen kahden vuoden viiveellä. Näin ollen täysimääräinen 20 miljoonan euron vaikutus huomioitaisiin kuntien valtionosuuksissa vuonna 2029. 

Kuntataloudesta ja esitysten vaikutuksista kuntatalouteen löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa syksyn kuntatalousohjelmasta. 

Lapsilisän korotukset

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotus lisäisi menoja vuositasolla arviolta 22 miljoonaa euroa, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisän korotus 5 miljoonaa euroa ja alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän korotus 43 miljoonaa euroa. Koska alle kolmevuotiaan lapsen korotus tulee voimaan 1.4.2024, ehdotuksen vaikutus vuoden 2024 menoihin on 32 miljoonaa euroa. Joidenkin lapsiperheiden tulojen kohotessa toimeentulotuen tarpeen arvioidaan vähenevän vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa ja 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2024. Lapsilisien korotusten myötä menojen arvioidaan lisääntyvän vuositasolla yhteensä 65 miljoonaa euroa ja 54,5 miljoonaa euroa vuonna 2024. 

Kuntien rahoittaessa puolet toimeentulotukimenoista, kuntien menojen arvioidaan vähenevän vuositasolla 2,5 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusosuus toimeentulotukimenoista toteutetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia määrällä, joka vastaa kuntien osuutta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Rahoitussäännöksistä johtuen vaikutukset toteutuvat kuntien talouteen kahden vuoden viiveellä siten, että vaikutus vuonna 2026 on 2,3 miljoonaa euroa ja vuodesta 2027 lukien 2,5 miljoonaa euroa. 

Valtio rahoittaa lapsilisämenot kokonaan sekä toimeentulotuen menoista puolet. Näin ollen valtion menojen arvioidaan lisääntyvän 54,5 miljoonaa euroa vuonna 2024, 65 miljoonaa vuodesta 2025 lukien. Lisäksi kunnille maksettava valtionosuus lisääntyy 2,3 miljoonalla vuonna 2026 vuodesta 2027 lukien 2,5 miljoonaa eurolla. 

Muutosten yhteisvaikutus

Esityksen johdosta etuusmenojen arvioidaan kokonaisuutena alenevan noin 480 miljoonaa euroa, josta valtion osuus noin 370 miljoonaa euroa, kuntien osuus noin 110 miljoonaa euroa ja vakuutettujen rahoittamien menojen osalta vajaa 10 miljoonaa euroa. 

Verotuottojen arvioidaan vähenevän 165 miljoonaa euroa, josta valtion verotuottojen osuus 105 miljoonaa euroa, kuntien verotuottojen noin 50 miljoonaa euroa ja vakuutusmaksutuottojen osuus vajaa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnille maksettavat valtionosuudet alenevat noin 20 miljoonalla eurolla. Yhteensä julkisten menojen arvioidaan alenevan noin 320 miljoonaa euroa, josta valtion osuus 280 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 40 miljoonaa euroa. Esityksen vaikutusten vakuutusmaksuihin arvioidaan olevan vähäisiä. 

4.2.1.2  Vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan

Ehdotetun indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutukset koskevat niitä henkilöitä ja kotitalouksia, jotka saavat jäädytyksen kohteena olevia kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin sidottuja etuuksia. Näiden henkilöiden ja kotitalouksien saamien etuuksien reaalinen taso laskee. 

Esityksessä on rajattu tietyt etuudet indeksitarkistuksen jäädytyksen ulkopuolelle. Ehdotus ei koskisi kansaneläkettä, takuueläkettä, kansaneläkelain mukaista eläkkeen lapsikorotusta, perhe-eläkkeitä, rintamalisiä, alle 16-vuotiaan vammaistukea, yli 16-vuotiaan vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea sekä elatustukea. Näiden etuuksien maksettava määrä sekä etuuslakien etuuden määräytymiseen vaikuttavat rahamäärät tarkistettaisiin vuosittain voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kansaneläkeindeksillä.  

Ehdotus ei koskisi myöskään viimesijaista toimeentulon turvaa eli toimeentulotukea. Toimeentulotukilaissa tarkoitettu toimeentulotuen perusosa kattaa lain 7 a §:ssä mainitut tavanomaiset ja välttämättömään toimeentuloon liittyvät menot. Toimeentulotuesta annetun lain 9 §:ssä on säädetty yksin asuvan aikuisen henkilön ja yksinhuoltajan perusosan määrästä kuukautta kohden. Muiden kotitalouteen kuuluvien henkilöiden ja alaikäisten lasten perusosat on vahvistettu prosentteina aikuisen henkilön perusosasta. Perusosa korottuisi kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti jatkossakin. 

Ehdotus ei myöskään koskisi asevelvollisten omaiselle myönnettävää sotilasavustuksen perusavustusta, jonka määrä on sidottu täyden kansaneläkkeen määrään. Perusavustus on tarkoitettu välttämättömien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen kattamiseen. Sotilasavustuksen perusavustus korottuisi siten vastaavasti kuin kansaneläkekin.  

Työttömyysetuuden saajat

Työttömyysturva jakautuu työttömän perusturvaan ja ansioturvaan. Ne työttömät, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, joiden työssäoloehto ei täyty tai joiden ansiopäivärahan enimmäisaika on täyttynyt, kuuluvat työttömän perusturvan piiriin ja voivat saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyyskassaan kuuluvat, työssäoloehdon täyttävät työttömät ovat oikeutettuja työttömän ansioturvaan. Peruspäivärahan määrä vaikuttaa myös ansiopäivärahan määrään.  

Vuonna 2022 työttömyysturvan ansiopäivärahaa sai noin 257 500 henkilöä, peruspäivärahaa noin 75 500 henkilöä ja työmarkkinatukea noin 259 000 henkilöä. 

Vuonna 2023 keskimääräinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 800,02 euroa kuukaudessa (37,21 €/pv). Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen määrät pysyisivät vuosina 2024–2027 samalla tasolla kuin vuonna 2023. 

Alla olevasta taulukosta ilmenee peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027). 

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, €/kk

	2023	2024	2025	2026	2027
KEL indeksillä korotettu	800,02	844,74	861,51	876,13	893,76
Indeksijäädytyksen vaikutus		-44,72	-61,49	-76,11	-90,52

Jäädytyksen vaikutus olisi siten enimmillään kuukausitasolla noin 91 euroa. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa suhteessa enemmän niihin henkilöihin, jotka saavat kyseistä etuutta pitempiaikaisesti.  

Indeksikorotusten jäädytys koskee myös työttömyysetuuden lapsikorotuksia, joissa jäädytyksen vaikutus vuoden 2024 alusta lukien olisi muutamia kymmeniä senttejä kuukaudessa. Eduskunnalle syksyllä 2023 annetussa hallituksen esityksessä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta esitetään lapsikorotusten poistamista 1.4.2024 lukien. 

Indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen heijastuu myös vuorottelukorvauksen saajiin, sillä vuorottelukorvaus on 70 prosenttia työttömyysetuudesta. Samoin ehdotettu muutos vaikuttaa työttömyysturvalain mukaisen liikkuvuusavustuksen saajiin, sillä liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen ja lisäksi siihen sovelletaan lapsikorotusta ja peruspäivärahan korotusosaa koskevia säännöksiä. 

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaetuuden sekä kuntoutuslain mukaisen kuntoutusrahan saajat

Sairausvakuutuslain mukaisia päivärahaetuuksia ovat sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat (erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainraha), erityishoitoraha ja luovutuspäiväraha Myös tartuntatautipäiväraha on sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus, mutta se määräytyy eri tavoin eikä sitä makseta vähimmäismääräisenä.. Vähimmäismääräistä päivärahaetuutta maksetaan silloin, kun henkilöllä ei ole etuutta edeltävällä vuoden tarkastelujaksolla päivärahan määräytymisessä huomioitavia tuloja tai tuloja on vähän.  

Vuonna 2022 vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa (mukaan lukien osasairauspäiväraha) maksettiin yhteensä noin 37 000 henkilölle, vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa noin 17 700 henkilölle ja vähimmäismääräistä erityishoitorahaa noin 280 henkilölle.  

Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksettiin vuonna 2022 noin 1 800 henkilölle sekä vähimmäismääräistä nuoren kuntoutusrahaa noin 15 100 henkilölle ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa noin 14 500 henkilölle. 

Vuonna 2023 vähimmäismääräinen päivärahaetuus on 31,99 euroa arkipäivältä eli keskimäärin 799,80 euroa kuukaudessa. Kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha määräytyy vastaavasti kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Vähimmäismääräinen kuntoutusraha vuonna 2023 on siten 31,99 euroa arkipäivältä eli keskimäärin 799,80 euroa kuukaudessa. Kuntoutuslain mukainen vähimmäismääräinen nuoren kuntouturaha ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha maksetaan korotettuna (36,91 €/pv eli keskimäärin 922,75 euroa kuukaudessa vuonna 2023). 

Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen edellä mainitut vähimmäismääräiset päivärahaetuudet sekä nuoren kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha pysyisivät vuosina 2024–2027 samalla tasolla kuin vuonna 2023. Eduskunnalle syksyllä 2023 annetussa hallituksen esityksessä laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta esitetään, että ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä laskettaisiin samalle tasolle kuin muutkin vähimmäismääräiset kuntoutusrahat 1.1.2024 lukien. Siirtymäsäännöksen vuoksi nykyisiä määriä sovellettaisiin kuitenkin ennen lain voimaan tuloa alkaneisiin kuntoutuksiin. 

Alla olevasta taulukosta ilmenee vähimmäismääräisen päivärahaetuuden sekä vähimmäismääräisen kuntoutusrahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027).  

Vähimmäismääräinen sairaus-, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha, €/kk

	2023	2024	2025	2026	2027
KEL indeksillä korotettu	799,75	844,50	861,25	876,00	893,75
Indeksijäädytyksen vaikutus		-44,75	-61,50	-76,25	-90,75

Jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään kuukausitasolla noin 91 euroa. Etuuden luonteesta ja henkilön tilanteesta riippuen maksettavien etuuskausien pituudet vaihtelevat. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa suhteessa enemmän niihin henkilöihin, jotka saavat kyseistä etuutta pitempiaikaisesti. Tällöin vuotuisten tarkistusten jäädyttämisen vaikutukset kumuloituvat. Kuntoutus- ja kuntoutusrahajaksot ovat yleensä pitkiä, esim. ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan myöntöajat voivat olla muutamia vuosia. Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahaetuuksissa maksujaksot vaihtelevat. Keskimäärin miesten vanhempainpäivärahajaksot ovat muutamia viikkoja, naisten noin kymmenen kuukautta. Sairauspäivärahan maksujaksot vaihtelevat työkyvyttömyyden pituudesta riippuen – vuonna 2022 vähimmäismäärisen sairauspäivärahan saajista noin 2 900 henkilöä sai sairauspäivärahaa enimmäisajan. 

Lastenhoidon tukien saajat

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia etuuksia ovat lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha, joita kaikkia tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti.  

Oikeus kotihoidon tukeen on silloin, kun alle kolmevuotiaalla lapsella ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa – tällöin useimmiten lasta hoitaa kotona toinen vanhemmista. Kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2022 aikana noin 79 900 henkilölle yhteensä noin 97 700 lapsesta. Yksityisen hoidon tukea maksetaan silloin, kun alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja tai palkattu hoitaja. Vuonna 2022 yksityisen hoidon tuen saajia oli noin 11 600 ja tukea maksettiin noin 14 000 lapsesta. 

Osittaista ja joustavaa hoitorahaa maksetaan vanhemmalle, jonka työaika on lapsen hoidon vuoksi täyttä työaikaa lyhyempi. Osittainen hoitoraha on tarkoitettu pienten koululaisten vanhemmille ja joustava hoitoraha alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmille. Vuonna 2022 osittaisen hoitorahan saajia oli noin 15 500. Tukea maksettiin vuoden lopussa noin 8 600 koululaisesta. Joustavaa hoitorahaa maksettiin vuoden aikana noin 19 800 vanhemmalle. Vuoden lopussa joustavaa hoitorahaa maksettiin noin 9 700 lapsesta. 

Vuonna 2023 kotihoidon tuen hoitorahan määrä on yhdestä alle kolmevuotiaasta 377,68 euroa kuukaudessa, jokaisesta muusta perheen alle kolmevuotiaasta lapsesta 113,07 euroa kuukaudessa ja jokaisesta yli kolmevuotiaasta, alle kouluikäisestä lapsesta 72,66 euroa kuukaudessa. Perheen koon ja tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä on enintään 202,12 euroa kuukaudessa. 

Yksityisen hoidon tuen hoitorahan määrä vuonna 2023 on 192,28 euroa kuukaudessa jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta ja perheen koon sekä tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä on enintään 265,85 euroa kuukaudessa Yksityisen hoidon tuen hoitolisää korotettiin 100 eurolla 1.3.2023 lukien.. Joustavan hoitorahan määrä on vuonna 2023 vanhemman työajasta riippuen 269,24 euroa kuukaudessa tai 179,49 euroa kuukaudessa sekä osittaisen hoitorahan määrä 108,15 euroa kuukaudessa.  

Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen lastenhoidon tukiin ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024–2027. Alla olevasta taulukosta ilmenee alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027). 

Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha, €/kk

	2023	2024	2025	2026	2027
KEL indeksillä korotettu	377,68	398,81	406,76	413,67	422,04
Indeksijäädytyksen vaikutus		-21,13	-29,08	-35,99	-42,86

Lasten hoidon tuissa jäädytyksen vaikutus olisi euromääräisesti suurin alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan kohdalla (enimmillään lähes 43 euroa kuukaudessa). Kotihoidon tuen tulosidonnaiseen hoitolisään jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään noin 23 euroa kuukaudessa. Pienituloisessa, täyttä hoitolisää saavassa perheessä, vaikutus voisi olla siten noin 66 euroa kuukaudessa tai enemmän – perheen hoitorahaan oikeuttavien lasten lukumäärästä ja etuuskauden pituudesta riippuen. Toisaalta kotihoidon tuen saajille kohdistuu alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän korotus (26 €/kk), mikä tulee huomioida etuusmuutosten yhteisvaikutuksessa. 

Kotihoidon tukea maksetaan yleisimmin tilanteessa, jossa vanhempi hoitaa lasta itse ollen samalla työsopimuslain (55/2001) mukaisella hoitovapaalla (tukea on mahdollista saada myös tilanteessa, jossa lasta hoitaa muu henkilö kuin lapsen oma vanhempi). Jäädytysten vaikutusten kannalta merkitystä on kotihoidontukijakson pituudella. Suurin osa perheistä saa kotihoidontukea ainakin jonkin aikaa vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Noin puolet vanhemmista (äideistä) hoitaa lasta kotihoidon tuella vajaan vuoden, puolet tätä pidempään. Johanna Närvi, Anu Kinnunen, Johanna Lammi-Taskula, Anneli Miettinen & Miia Saarikallio-Torp.Äitien kotihoidon tuen käytössä näkyvät niin työtilanne kuin hoivaihanteet - Perhevapaakyselyn 2022 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2023. 

Joustavan hoitorahan määrässä tarkistusten jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään noin 20–30 euroa kuukaudessa (etuuden tasosta riippuen) ja osittaisessa hoitorahassa noin 12 euroa kuukaudessa. Joustavan hoitorahan ja osittaisen hoitorahan saajat ovat työelämässä olevia vanhempia. Etuuden tarkoitus on korvata lapsen hoidon vuoksi sovitusta kokoaikatyöaikaa lyhyemmästä työajasta johtuvaa palkan menetystä. Indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen etuus ei nykyisessä määrin kompensoisi palkan menetystä ja saattaa jossain määrin vaikuttaa vanhempien mahdollisuuteen ja halukkuuteen tehdä lyhyempää työaikaa. Vaikutusta saattaa jossain määrin olla kotona lasta hoitavien vanhempien työmarkkinoille siirtymiseen tilanteessa, jossa heillä olisi tarvetta lapsen hoitojärjestelyjen vuoksi tehdä, kokoaikatyön sijasta, lyhennettyä työaikaa. Pekkarinen, T. & Tuomala J. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus toiminnan julkaisusarja 2019:46. Tutkimuksen mukaan joustava hoitoraha kannusti matalasti koulutettuja äitejä ja yksinhuoltajia osa-aikatyöhön. Näiden ryhmien on katsottu olevan erityisessä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta lasten kotihoidon seurauksena.Joustavan hoitorahan työllisyysvaikutusten arviointi. 

Yksityisen hoidon tuki maksetaan suoraan palveluntuottajalle (yksityinen päiväkoti, yksityinen perhepäivähoitaja tai työsuhteinen hoitaja). Yksityisen hoidon tuen määrässä tarkistusten jäädytyksen vaikutus olisi hoidettavaa lasta kohden enimmillään noin 52 euroa kuukaudessa (hoitoraha ja täysi hoitolisä). Vaikka etuus maksetaan palveluntuottajalle, kohdistunee jäädytyksen vaikutus tosiasiallisesti perheisiin, sillä lapsen yksityisestä varhaiskasvatuksesta perittävää maksua, tai vanhempien itse työsuhteiselle hoitajalle maksamaa palkan osuutta todennäköisesti korotetaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös sitä, että ero yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa kasvaisi entisestään. Mahdollista tosin myös on, että kunta omalla päätöksellään korottaa kunnan maksamaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää, kompensoiden tällä tavoin indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutusta. 

Sekä kotihoidon tuen että yksityisen hoidon tuen indeksitarkistusten tekemättä jättämisellä saattaa olla vaikutusta julkisen varhaiskasvatuksen kysyntään. Perheet saattavat valita yksityisen palvelun sijasta kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun. Mahdollista myös on, että joissakin perheissä kotihoidon tuen reaalisen tason alenemisen myötä lapsen kotihoitoaika lyhenee ja lapsi siirtyy varhaisemmin varhaiskasvatuksen piiriin.  

Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat

Kansaneläkeindeksi vaikuttaa myös yleisestä asumistuesta annetun lain ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaisten asumistukien määräytymisperusteisiin. Yleisessä asumistuessa kansaneläkeindeksi vaikuttaa perusomavastuuosuuden laskukaavaan ja hyväksyttävien vesi- ja lämmityskustannuksien määrään. Asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot puolestaan tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Yleisen asumistuen määrä on 80 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Perusomavastuuosuus on 42 prosenttia asumistuessa huomioitavista tuloista, joista on vähennetty täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tuloraja on sovitettu työmarkkinatuen tason kanssa niin, että yksin asuvalla työmarkkinatuen tasoista tai sitä alhaisempaa tuloa saavalla ei ole tuloista riippuvaa perusomavastuuta. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen nostaa täysimääräiseen tukeen oikeuttavaa tulorajaa ja pienentää huomioon otettavien asumismenojen määrää eli nostaa siten asumistuen saajien omavastuuosuutta asumismenoista pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksitarkistukseen verrattuna. Kun yleisen asumistuen perusomavastuuosuuden laskukaavaan ei tehdä indeksitarkistuksia, eivät tuloista tehtävät vähennykset nouse, vaan ne pysyvät ennallaan. Täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä ei siis nouse, vaan se pysyy ennallaan, jos indeksitarkistukset jäädytetään. Näin ollen suurempi osuus ruokakunnan tuloista vaikuttaa yleisen asumistuen määrään eli nostaa ruokakunnan perusomavastuuta ja sitä kautta pienentää yleisen asumistuen määrää. Kansaneläkeindeksi vaikuttaa myös muussa omistusasunnossa kuin osakeasunnossa asuvien ruokakuntien hyväksyttäviin hoitomenoihin sekä huomioon otettavien korko- ja osinkotulojen rajaan. Indeksitarkistusten jäädyttämisen euromääräiset vaikutukset asumistukeen ovat tapauskohtaisia. Lisäksi yleiseen asumistukeen on esitetty muutoksia syksyllä 2023 eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta. Tämän esityksen vaikutusarvioissa ei ole huomioitu siinä esitettyjä muutoksia. 

Kesäkuussa 2023 yleistä asumistukea maksettiin noin 383 400 ruokakunnalle. Suurin osa, 73 prosenttia, tuen saajaruokakunnista on yksinasuvia. Toiseksi yleisin ruokakuntatyyppi olivat yksinhuoltajat, joita oli noin 15 prosenttia tukea saaneista ruokakunnista. Tilasto vuoden 2022 lopussa. Lähde:Kelasto. 

Eläkkeensaajan asumistuessa asumistuen saajan perusomavastuu ja lisäomavastuun tulorajat on sidottu kansaneläkeindeksiin. Eläkkeensaajan asumistuen määrä on 85 prosenttia huomioon otettavista asumismenoista, joista on vähennetty perusomavastuu ja tulojen mukaan määräytyvä lisäomavastuu. Lisäomavastuu on 41,3 prosenttia siitä perheen tulojen osasta, joka ylittää perhesuhteiden mukaan määräytyvän tulorajan. Perusomavastuun määrä vuonna 2023 on 681,39 euroa vuodessa eli noin 56,78 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuessa indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen tarkoittaa sitä, että perusomavastuun määrä ja lisäomavastuun tulorajat säilyvät ennallaan eli omavastuuosuus asumismenoista korottuu pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksitarkistukseen verrattuna. Lisäksi asumistuessa huomioon otettavan omaisuuden raja, asumistuen tarkistuksen aiheuttavan tulojen muutoksen raja sekä pienin maksettava tuen määrä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Indeksitarkistusten jäädyttämisen euromääräiset vaikutukset asumistukeen ovat tapauskohtaisia. 

Eläkkeensaajan asumistukea sai vuonna 2022 noin 207 000 henkilöä. Eläkkeensaajan asumistuen saajien osalta on huomattava, että indeksitarkistusten jäädytys ei koske eläkkeitä eikä eläkettä saavan hoitotukea, joten kokonaisvaikutus jää pääsääntöisesti heidän kohdallaan vähäisemmäksi kuin yleisen asumistuen saajilla.  

Opintotuen saajat

Opintorahan saajia oli lukuvuonna 2022/2023 yhteensä noin 218 500, joista suurin osa oli muualla kuin vanhempiensa luona asuvia täysi-ikäisiä opiskelijoita (noin 162 600). Alle 18-vuotiaita muualla kuin vanhempiensa luona asuvia oli noin 5400. Vanhempiensa luona asuvia opintorahan saajia oli noin 31 800. 

Opintotukilain mukaisen opintorahan määrä vaihtelee. Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, oppilaitos, asuuko opiskelija itsenäisesti vai vanhempiensa luona, onko opiskelija avioliitossa ja onko hänellä lapsia. Korkein opintoraha, 279,38 euroa kuukaudessa vuonna 2023 1.8.2023 lukien, on itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla. Itsenäisesti asuvalla 17-vuotiaalla muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalla opintoraha voi olla vähävaraisuuskorotuksen kanssa tällä hetkellä 227,14 euroa kuukaudessa. Vanhempansa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla opintorahan määrä on nykyisin enintään 204,42 euroa kuukaudessa. Opiskelijalle, jolla on huollossaan lapsi, maksetaan opintorahan huoltajakorotusta, 122,05 euroa kuukaudessa vuonna 2023. Opintorahan oppimateriaalilisä on 52,24 euroa kuukaudessa.  

Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen opintotuen määriin ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024–2027. Alla olevasta taulukosta ilmenee itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintorahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027). 

Itsenäisesti asuvan opintoraha 1.8. lukien, 18 vuotta täyttänyt henkilö, €/kk

	2023	2024	2025	2026	2027
KEL indeksillä korotettu	279,38	295,01	300,89	306,00	312,19
Indeksijäädytyksen vaikutus		-15,63	-21,51	-26,62	-31,70

Jäädytyksen vaikutus olisi euromääräisesti suurin itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla (enintään noin 32 euroa kuukaudessa). Vastaavasti esim. itsenäisesti asuvan 17-vuotiaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan opintorahaan vaikutus olisi enimmillään lähes 26 euroa kuukaudessa ja vanhempansa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla vaikutus olisi enimmillään 23 euroa kuukaudessa. 

Alaikäistä lasta huoltavan opiskelijan opintoraha on 1.8.2023 lukien 401,43 euroa kuukaudessa, josta huoltajakorotuksen osuus on 122,05 euroa. 1.1.2024 lukien huoltajakorotuksen määrä on 111,63 euroa kuukaudessa opintotukilakiin (1229/2022) perustuvan määräaikaisen (10 e/kk) korotuksen poistuttua. Hallitus on ohjelmassaan varannut määrärahan huoltajakorotuksen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa huoltajakorotukseen tasokorotuksen, joka osaltaan kompensoisi indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutuksia. Huoltajakorotukseen on tarkoitus esittää tasokorotusta täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä päätoimisten opiskeluedellytysten vahvistamiseksi annettavassa hallituksen esityksessä opintotukilain muuttamisesta. Opintotukilain muutoksia koskevassa hallituksen esityksessä tullaan arvioimaan muutosten yhteisvaikutuksia. 

Vastaanotto- ja käyttörahan saajat

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain perusteella maksettava vastaanottoraha jakaantuu perusosaan ja täydentävään vastaanottorahaan. Vastaanottorahan perusosa on tarkoitettu esimerkiksi vaatteisiin, vähäisiin terveydenhuoltokustannuksiin, paikallisliikenteen lippuihin ja puhelimen käytöstä aiheutuviin maksuihin sekä ruokakustannuksiin silloin, kun vastaanottokeskuksessa ei tarjota aterioita. Vastaanottorahan määrään vaikuttavat kaikki tulot ja varat. Vastaanottorahan perusosan määrä yksinasuvalla ja yksinhuoltajalla on 348,50 euroa (102,15 euroa ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa) vuonna 2023. Muilla 18 vuotta täyttäneillä vastaanottoraha on 294,42 euroa (ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 84,12 euroa). Perheensä kanssa asuvaa lasta kohden vastaanottoraha on 222,32 euroa (ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 66,10 euroa). Alaikäisen ilman huoltajaa olevan käyttörahan määrä on 30,04 euroa (alle 16-vuotias) ja 54,08 euroa (16–17-vuotias). 

Täydentävää vastaanottorahaa myönnetään henkilön yksilöllisestä tilanteesta syntyvään erityistarpeeseen. Täydentävällä vastaanottorahalla ei voida korvata niitä kuluja, joiden katsotaan kuuluvan perusosaan. Vastaanottorahan lisäksi henkilöllä on oikeus vastaanottopalveluna myönnettävään majoitukseen, välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vastaanottokeskuksen järjestämään työ- ja opintotoimintaan. Henkilö voi myös järjestää majoituksensa itsenäisesti yksityismajoituksessa. Vastaanottokeskus ei korvaa yksityismajoituksesta syntyviä kustannuksia. 

Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla noin 45 000 asiakasta, joista noin 39 000 on tilapäistä suojelua saavia henkilöitä ja noin 6 000 on kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. Kaikista asiakkaista noin 11 000 on alaikäisiä. Tilapäistä suojelua saavalla henkilöllä on oikeus hakea kotikuntaa ja siirtyä vastaanottopalveluiden piiristä kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden ja Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, kun hän on oleskellut Suomessa vähintään vuoden ajan. Tällä hetkellä vastaanottojärjestelmässä on yhteensä noin 22 000 tilapäistä suojelua saavaa, joilla olisi oikeus hakea kotikuntaa. 

Kansainvälistä suojelua hakevien määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2022 jätettiin 5 827 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta (pois lukien Ukrainasta sotaa paenneiden henkilöiden tilapäisen suojelun hakemukset), vuonna 2021 jätettiin 2 545 hakemusta ja vuonna 2020 yhteensä 3 209 hakemusta.  

Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen vastaanottorahan ja käyttörahan määriin ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024–2027. Alla olevasta taulukosta ilmenee yksinasuvan ja yksinhuoltajan (ei tarjottuja aterioita) vastaanottorahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027). Hallitusohjelmaan sisältyy indeksitarkistusten jäädytyksen lisäksi kirjaus vastaanottopalveluna myönnettävän vastaanottorahan ja käyttörahan pienentämisestä. Hallitusohjelman mukainen tavoite on pienentää vastaanotto- ja käyttörahaa perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. 

Vastaanottoraha, yksinasuva ja yksinhuoltaja, ei aterioita, €/kk

	2023	2024	2025	2026	2027
KEL indeksillä korotettu	348,50	368,00	375,34	381,71	389,43
Indeksijäädytyksen vaikutus		-19,50	-26,84	33,21	-39,54

Indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus olisi euromääräisesti suurin yksinasuvan ja yksinhuoltajan (ei tarjottuja aterioita) vastaanottorahan määrässä, enimmillään noin 40 euroa kuukaudessa (ateriapalvelut tarjoavassa yksikössä asuvalle vaikutus olisi enimmillään noin 12 euroa kuukaudessa). Muiden täysi-ikäisten (ei tarjottuja aterioita) vastaanottorahassa vaikutus olisi enimmillään noin 33 euroa kuukaudessa. Ilman huoltajaa olevan alaikäisen käyttörahassa vaikutus olisi muutamia euroja kuukaudessa. Tarveharkintaisesti myönnettävää täydentävää vastaanottorahaa jäädytys ei koskisi. 

Vastaanottoraha on kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa, myönnettävä viimesijainen etuus, eikä näillä henkilöillä ole oikeutta saada Kelan myöntämiä muita sosiaalietuuksia tai toimeentulotukea. Indeksitarkistusten jäädytys heikentää vastaanottorahan määrää suhteessa toimeentulotukeen. Kansainvälistä suojelua hakevalle sekä tilapäistä suojelua saavalle maksettava taloudellinen tuki eriytettiin yleisestä toimeentulotuesta vuonna 2011 nykyisen vastaanottolain (746/2011) yhteydessä. Tuolloin vastaanottorahan suuruus asetettiin 70 prosenttiin toimeentulotuen perusosasta. Alempaa tasoa perusteltiin tuolloin sillä, että vastaanottorahan saajat saavat osan vastaanottopalveluista hyödykkeinä. 

Lapsilisän saajat

Ehdotuksen mukaisen lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen tasokorotuksen, neljännen ja sitä seuraavista lapsista maksettavien sisaruskorotusten sekä alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettava korotusosa vaikuttaisivat lapsilisiin seuraavasti:  

Lapsilisä v. 2023 ja 2024, 3-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset, €/ kk 

	2023	2024	Muutos
Ensimmäisestä lapsesta	94,88	94,88	0
Toisesta lapsesta	104,84	104,84	0
Kolmannesta lapsesta	133,79	133,79	0
Neljännestä lapsesta	163,24	173,24	10
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta	182,69	192,69	10
Yksinhuoltajakorotus/ lapsi	68,30	73,30	5

Lapsilisä v. 2023 ja 2024, alle 3-vuotiaat lapset, €/ kk 

	2023	2024	Muutos
Ensimmäisestä lapsesta	94,88	120,88	26
Toisesta lapsesta	104,84	130,84	26
Kolmannesta lapsesta	133,79	159,79	26
Neljännestä lapsesta	163,24	199,24	36
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta	182,69	218,69	36
Yksinhuoltajakorotus/ lapsi	68,30	73,30	5

Lapsilisän tason korottaminen ei kohdentuisi kaikkiin saajiin; esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden yli kolmevuotiaan lapsen perhe ei saisi lapsilisän korotuksia. Toimeentulotukea saavissa perheissä korotus ei vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin, sillä lapsilisä otetaan tulona huomioon toimeentulotuen laskennassa.  

Ehdotettujen muutosten vaikutus esimerkkikotitalouksiin

Indeksitarkistusten tekemättä jättämisen yhteydessä on otettava huomioon erityisesti tehtyjen ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset. Indeksitarkistusten jäädytysten toistuessa vuosittain vaikutukset kumuloituvat ajallisesti. Näin ollen muutos – etuuden reaalisen tason lasku – koskettaa enemmän niitä, jotka saavat etuutta pitkäaikaisesti. Lisäksi jos henkilö tai kotitalous saa useampia jäädytyksen piirissä olevia etuuksia, vaikutus kertaantuu. Kelan arvion mukaan niistä kotitalouksista, joita ehdotettu muutos koskee, noin 63 prosenttia saa vain yhtä jäädytyksen piiriin kuuluvaa etuutta ja noin 31 prosenttia kahta etuutta. Kahta tai useampaa etuutta saavan kohdalla jo yksittäisenkin vuoden indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus kertautuu, koska muutos kohdistuu samanaikaisesti useampaan etuuteen. Toisaalta indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ei välttämättä vaikuta henkilön tai kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin, sillä toimeentulotuen osuus tuloista kasvaa indeksitarkistusten jäädytysten vuoksi.  

Esityksen kokonaisvaikutuksia on mahdollista arvioida esimerkkiperheiden tai -kotitalouksien avulla. Perheiden tulonmuodostusta on verrattu tilanteesta, jossa etuuksiin ja rahamääriin tehtäisiin normaalit vuotuiset indeksikorotukset tilanteeseen, jossa kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidotut etuudet ja rahamäärät jäädytetään (enintään 10,2 prosenttia) sekä lapsilisiin tehdään ehdotuksen mukaiset korotukset. Euromäärät ovat vuoden 2027 tasossa. Esimerkkiperheinä käytetään seuraavia: 

yksin asuva korkeakouluopiskelija, pääasiallisina tuloina opintoraha sekä opintolaina, asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 736 euroa kuukaudessa 

yksin asuva työtön henkilö, pääasiallisena tulona työmarkkinatuki, asuu Joensuussa (3. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 612 euroa kuukaudessa 

yhden vanhemman perhe ja kaksi lasta (alle 3 vuotias ja 3–6 vuotias), pääasiallisena tulona ansiopäiväraha, perhe asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 1 145 euroa kuukaudessa Nykytilanteessa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä on huomioitu pysyvän lainsäädännön mukaisena (ei väliaikaisen, 31.12.2023 saakka voimassa olevan korotetun määrän mukaisena). 

yhden vanhemman perhe ja kaksi lasta (molemmat 7–9 vuotiaita), pääasiallisena tulona ansiopäiväraha, perhe asuu Vantaalla (2 kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 1 145 euroa kuukaudessa Nykytilanteessa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä on huomioitu pysyvän lainsäädännön mukaisena (ei väliaikaisen, 31.12.2023 saakka voimassa olevan korotetun määrän mukaisena). 

kahden vanhemman perhe ja kaksi lasta (alle 3 vuotias ja 3–6 vuotias), toisen vanhemman tuloina vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha ja toisella peruspäiväraha, perhe asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 1 265 euroa kuukaudessa 

yksin asuva sairauspäivärahaa saava henkilö, pääasiallisena tulona vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 736 euroa kuukaudessa 

yksin asuva eläkeläinen, tulona kansan- ja takuueläke, asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 736 kuukaudessa 

Kuvio 1: Opiskelija (tulot laskevat 82,93 e/kk) 

Kuvio 2: Työmarkkinatuella oleva työtön (tulot eivät muutu) 

Kuvio 3: Ansiopäivärahalla oleva vanhempi sekä alle 3-vuotias ja 3–6-vuotias lapsi (tulot laskevat 122,36 e/kk) 

Kuvio 4: Ansiopäivärahalla oleva vanhempi ja 7–9-vuotiaat lapset (tulot laskevat 148,36 e/kk) 

Kuvio 5: Lapsiperhe sekä alle 3-vuotias ja 3–6-vuotias lapsi (tulot eivät muutu) 

Kuvio 6: Sairauspäivärahalla oleva (tulot eivät muutu) 

Kuvio 7: Yksinasuva eläkeläinen (tulot laskevat 28,69 e/kk) 

Ehdotettujen muutosten tulonjakovaikutukset

Muutosten vaikutukset kohdistuvat eniten alimpiin tulodesiileihin. Vaikutukset toiseksi alimpaan tulodesiiliin ovat hieman suuremmat kuin alimpaan. 

Taulukko 1: Arvio vaikutuksista pienituloisuusasteeseen. Lähde: Kela / SISU-mikrosimulaatiomalli 

INDIKAATTORI	MUUTOS	MUUTOS, %
Gini-kerroin	0,19
Pienituloisten lkm, 60 %	41 603	5,2 %
Pienituloisten lkm, 50 %	18 161	5,1 %
Pienituloisten lkm, 40 %	6 910	5,5 %
Alle 18-v pienituloisten lkm, 60 %	3 942	2,8 %
Alle 18-v pienituloisten lkm, 50 %	1 060	1,9 %
Alle 18-v pienituloisten lkm, 40 %	374	1,9 %

Taulukossa 1 esitetään arvio tämän esityksen tulonjakovaikutuksista eri mittareilla. Pienituloisuus on suhteellista ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 % mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Pienituloisten määrän arvioidaan kasvavan noin 41 600 henkilöllä tämän esityksen johdosta. 

Pienituloisissa asuntokunnissa oli 121 800 lasta vuonna 2021, mikä oli 11,9 % kaikista alle 18-vuotiaista. Näiden lasten määrän arvioidaan kasvavan noin 3 900 lapsella. Ehdotukset siis lisäävät pienituloisuutta sekä lapsiperheissä että koko väestössä. Vaikutus lapsiperheisiin on kuitenkin suhteellisesti pienempi kuin muuhun väestöön. 

4.2.1.3  Vaikutukset työllisyyteen

Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vahvistaisi työllisyyttä valtiovarainministeriön arvion mukaan 22 700 työllisellä. Vaikutukset riippuvat kuitenkin mm. tulonsiirtoihin kohdistuvien uudistusten ja indeksitarkistusten jäädyttämisen yhteisvaikutuksista (tässä esityksessä on arvioitu vain tämän esityksen vaikutuksia). Lisäksi koska jäädytyksen vaikutus perustuu kuluttajahintojen ennustettuun muutokseen, sisältyy arvioihin myös ennusteita koskevaa epävarmuutta. 

Kuluttajahintojen muutos on vuoteen 2027 mennessä saattaa olla pienempi kuin esityksessä käytetty 10,2 prosenttia, Siten10,2 prosentin KHI-muutoksen soveltaminen arviossa voi jossain määrin yliarvioida työllistymisveroasteiden muutoksista johdettuja työllisyysvaikutuksia. 

Työllisyysvaikutusten arviointi perustuu simuloituihin muutoksiin henkilöiden työllistymisveroasteissa. Työllistymisveroasteella tarkoitetaan ansiotuloveroihin, veroluonteisiin vakuutusmaksuihin ja tulonsiirtoihin kuluvaa osuutta palkkatuloista työttömän henkilön työllistyessä. Koska työttömien henkilöiden palkkatuloja ei voida havaita, on näitä työllistymispalkkoja arvioitu lineaarisella regressiomallilla. Menetelmää kuvattu tarkemmin mm.: Kärkkäinen, O., & Tervola, J. (2018). Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018. 

4.2.2  Vaikutukset viranomaisiin

Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän Kelan työmäärää vähäisessä määrin. Lisätyötä aiheutuu Kelan viestintään ja asiakaspalveluun, johon indeksitarkistusten jäädytysten arvioidaan tuovan jonkin verran yhteydenottoja. Ratkaisutoimintaan ja tietojärjestelmiin indeksitarkistusten jäädytykset eivät aiheuta merkittävää lisätyötä.  

Alle kolmevuotiaille maksettava lapsilisän korotus olisi uudenlainen lapsilisän osa, jonka toimeenpano edellyttää muutoksia Kelan tietojärjestelmiin. Tästä syystä alle kolmevuotiaille maksettavaa lapsilisän korotusta ei pystytä toteuttamaan vielä vuoden 2024 alusta lukien, vaan vasta 1.4.2024 lukien. 

Työttömyyskassoissa indeksitarkistusten jäädyttämisen vaikutus toimintaan on suhteellisen vähäinen. Toimeenpanon kannalta indeksitarkistusten jäädyttäminen edellyttää vähäisiä muutoksia työttömyyskassojen tietojärjestelmiin. Tämän lisäksi se lisää jonkin verran tiedottamisen ja muun neuvonnan tarvetta ja sillä voi olla vaikutusta myös työttömyyskassojen viestintämateriaalien päivittämiseen. 

4.2.3  Muut yhteiskunnalliset vaikutukset

4.2.3.1  Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin

Esityksellä on vaikutuksia ihmisoikeussopimusten turvaamien taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiselle sekä perustuslain 19 §:n 1-3 momentin mukaisten perusoikeuksien toteutumiseen.  

Esityksessä ei ehdoteta muutoksia etuuksien määräytymisperusteisiin tai oikeuteen saada etuutta. Perustoimeentulon turva on edelleen turvattu perustuslain 19 §:n 2 momentin tilanteissa. Myöskään toimeentulotukeen, joka turvaa perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaista oikeutta välttämättömään toimeentuloon, ei esitetä muutoksia. Sen sijaan kyse on perustoimeentuloa turvaavien etuuksien reaalisen tason laskusta vuotuisten indeksikorotusten tekemättä jättämisen johdosta.  

Vaikutukset koskevat niitä henkilöitä ja kotitalouksia, jotka saavat jäädytyksen kohteena olevia kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin sidottuja etuuksia. Näiden henkilöiden ja kotitalouksien saamien etuuksien reaalinen taso laskee. Kuten edellä esityksen kohdasta 4.2.1.2 vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan on kuvattu, esityksen to-sialliset vaikutukset vaihtelevat etuudensaajan tilanteesta riippuen. Indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutus on sitä suurempi, mitä pitempään etuutta saadaan. Lisäksi jäädytyksen vaikutus kumuloituu, jos henkilö tai kotitalous, johon hän kuluu, saa useampaa jäädytyksen piiriin kuuluvaa etuutta. Esityksen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen käyttöä. Kaikista pienituloisimmilla henkilöillä tai kotitalouksilla käytettävissä olevat tulot eivät välttämättä laske, sillä toimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien menetystä.  

Osin indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä aiheutuvaa ensisijaisten etuuksien reaalisen tason laskua kompensoivat lapsilisään ehdotetut korotukset. Lapsilisän korotukset kohdistuvat niihin perheisiin, jotka tutkimusten valossa keskimäärin ovat muita useammin köyhyysriskissä eli yksinhuoltajaperheisiin, monilapsisiin perheisiin ja perheisiin, joissa on pieniä lapsia.  

4.2.3.2  Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajissa miehiä on hieman enemmän kuin naisia (esim. työmarkkinatuen saajista noin 52 prosenttia miehiä ja noin 48 prosenttia naisia). Toisaalta työttömyysturvan lapsikorotuksia on maksettu enemmän naisille kuin miehille (v. 2022 kaikista lapsikorotuksista 58 prosenttia maksettiin naisille ja 42 prosenttia miehille), mikä viittaa siihen, että lapsiperheissä äiti saisi useammin työttömyysetuutta kuin isä.  

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa maksetaan selvästi useammin naisille kuin miehille. Vuonna 2022 vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan saajista 84 prosenttia oli naisia ja 14 prosenttia miehiä. Lisäksi on huomattava, että keskimäärin naisten vanhempainpäivärahajaksot ovat pitempiä, toisin sanoen heille maksetaan etuutta pitemmän aikaa kuin miehille. Myös vähimmäismääräisen sairauspäivärahan saajissa on ollut enemmän naisia kuin miehiä, mutta ero ei ole niin merkittävä (naisia 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia). 

Lastenhoidon tuista kotihoidon tukea, joustavaa hoitorahaa ja osittaista hoitorahaa maksetaan useammin naisille kuin miehille. Kaikissa näissä etuuksissa naisten osuus saajista on noin 90 prosenttia. Ottaen huomioon sen, että myös vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa maksetaan useammin naisille, kohdistuu indeksitarkistusten tekemättä jättäminen pikkulapsiperheissä enemmän naisiin kuin miehiin. Toisaalta taas perheissä lapsilisä maksetaan useammin äidille kuin isälle, ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen saajat ovat pääosin naisia. Siten ehdotettujen lapsilisän korotusten voidaan katsoa kohdistuvan useammin naisiin. Lapsilisien korotukset kompensoivat jossain määrin indeksitarkistusten jäädytyksestä aiheutuvaa muiden etuuksien reaalisen tason laskua niille, joilla on alle kolmevuotiaita lapsia, lapsia on neljä tai enemmän tai joille on myönnetty lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Toisaalta on myös huomattava, että lapsilisä on tarkoitettu lapsen elatuksesta aiheutuvien menojen kattamiseen, ei vanhemman omaan toimeentuloon.  

Myös opintorahan saajista suurempi osa on naisia (noin 57 prosenttia saajista). Samoin sekä yleistä asumistukea että eläkkeensaajan asumistukea maksetaan useammin naisille kuin miehille. Lisäksi yleisen asumistuen saaminen yhdistyy usein muihin edellä mainittuihin etuuksiin. Esim. asumistukea saavista opiskelijoista selvä enemmistö on naisia. Työssä käyvistä, asumistukea saavista selvästi suurempi osa on naisia, mikä johtunee siitä, että osa-aikatöiden tekeminen on yleistä juuri naisilla, ja matalapalkkaiset alat ovat usein naisvaltaisia. Toisaalta työttömistä asumistuen saajista enemmistö on miehiä.  

4.2.3.3  Lapsivaikutukset

Ehdotettu alle kolmevuotiaiden lasten lapsilisän korotus sekä lapsilisän korotus monilapsissa perheissä ja yhden vanhemman perheissä parantaa lähtökohtaisesti korotuksiin oikeutettujen lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Toisaalta esitykseen sisältyvä indeksikorotusten tekemättä jättäminen laskee etuuksien reaalista tasoa, millä on vaikutusta niissä lapsiperheissä, jossa vanhemmat saavat ehdotetun jäädytyksen piiriin kuuluvia etuuksia. Tällainen tilanne on esim. silloin, kun vanhempi on työtön saaden työttömyysetuutta, on vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla saaden vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa tai kotihoidon tukea, taikka on vähimmäismääräisen sairauspäivärahan varassa. On myös huomattava, että lapsilisän korotukset eivät kohdistu kaikkiin jäädytettäviä etuuksia saaviin lapsiperheisiin ja että korotuksen määrä ei välttämättä vastaa indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä aiheutuvaa menetystä. Jos perheessä on kaksi vanhempaa ja esim. kaksi lasta, joista molemmat ovat täyttäneet kolme vuotta, eivät ehdotetut lapsilisän korotukset kohdennu heille. Myös sellaisten yhden vanhemman perheiden asema, joissa lapset ovat kolmevuotiaita tai vanhempia, saattaa vaikeutua Yhden vanhemman perheiden tilanteeseen vaikuttaa myös mahdollinen elatusapu ja elatustuki, joita korotetaan jatkossakin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.. 

Lapsilisää maksetaan kaikista alle 17-vuotiaista lapsista eikä se ole tulosidonnainen etuus. Eniten ehdotetuista lapsilisämuutoksista hyötyvät ne perheet ja näissä perheissä elävät lapset, joissa lapsi on alle kolmevuotias ja joissa vanhemmat eivät saa ehdotetun indeksitarkistusten jäädytyksen piirissä olevia etuuksia. Näissä perheissä lapsilisän taso nousisi 26 eurolla kuukaudessa lasta kohden. Lisäksi niissä perheissä, joissa on neljä lasta tai enemmän, ja nuorimmat lapsista ovat alle kolmevuotiaita, nousisi lapsilisän määrä nuorimmista lapsista 36 euroa kuukaudessa lasta kohden. 

Pienituloisissa perheissä indeksitarkistusten tekemättä jättäminen lisää toimeentulotuen tarvetta. Pienituloisen perheen käytettävissä olevat tulot eivät tällöin välttämättä laske, mutta toimeentulotuen osuus perheen tuloista muodostuu suuremmaksi. Toimeentulotukea saavissa perheissä lapsilisä huomioidaan tulona, joten toimeentulotukea saavien lasten perheet eivät hyödy lapsilisien korotuksista. Toisaalta perheen tuloista ja koosta riippuen kaikissa tilanteissa ei oikeutta toimeentulotukeen synny, vaan perheen käytettävissä olevat tulot laskevat (ks. edellä esimerkkiperheet). 

Kelan arvion mukaan esitys lisää pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosentilla Pienituloisuuden rajana 60% mediaanituloista.. Arviossa ei ole huomioitu työllisyysvaikutusta. 

Lapsiperheköyhyys koskettaa nykyisin noin 10 prosenttia lapsista. Köyhyysriskissä ovat erityisesti pienten lasten perheet, monilapsiset perheet ja yhden aikuisen kotitaloudet. Ks. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (ITLA): Lapsiperheköyhyys datana Lapsiperheköyhyyden eri mittarit yhdistyvät usein vanhempien vajaatyöllisyyteen.  

Vanhempien työllisyyttä tukemalla voidaan vähentää lapsiperheköyhyyttä. Työllisyysasteen nostaminen on hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Samoin hallitusohjelma sisältää kirjauksia muun muassa työn ja perheen yhteensovittamista tukevien palveluiden kehittämisestä siten, että lapsiperheiden vanhempien työllistymisen esteitä poistuu, matalan kynnyksen perhepalveluiden kehittämisestä, perhekeskustoimintamallin hyödyntämisestä, varhaisen tuen ja moniammatillisen lapsiperhetyön lisäämisestä sekä lastensuojelun avopalveluita painottavan palvelurakenteen edistämisestä. 

4.2.3.4  Vaikutukset vammaisiin henkilöihin

Esitykseen sisältyvät ehdotukset vaikuttavat vammaisten henkilöiden toimeentuloon, mikäli he saavat indeksitarkistusten jäädytyksen piiriin kuuluvia etuuksia. Erilaiset vammat ja sairaudet vaikuttavat eri tavoin toimintamahdollisuuksiin ja vammaiset ovat toimeentulomahdollisuuksiensa suhteen heterogeeninen ryhmä. Työikäiset Noin viidennes vammaisetuuksien saajista on 18-64 vuotiaita. Lähde: Kelan tutkimusblogi. vammaiset henkilöt saavat harvoin palkkatuloja, koska palkkatyössä heitä on arvioitu olevan alle viidennes. Vammaisten henkilöiden tulot perustuvatkin muuta väestöä yleisemmin tulonsiirtoihin. Palkkatulojen sijaan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat eläketulot ja vammaisetuudet. Lähde: Kelan tutkimusblogi. Näitä etuuksia ehdotettu indeksitarkistusten jäädytys ei koske – kuten ei myöskään toimeentulotukea. Toisaalta osa vammaisista henkilöistä – kuten myös pitkäaikaissairaista – saa samanaikaisesti useampaa eri etuutta, kuten asumisen tukia Vammaisetuuksien saajat saavat asumistukea yleensä pitkäaikaisesti (10–12 kk vuoden aikana). Kaikista vammaisetuuksien saajista yleistä asumistukea saa vuoden aikana reilu kolmannes. Lähde: Kelan tutkimusblogi., vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa, jolloin esitetty indeksitarkistusten jäädyttäminen vaikuttaa heidän toimeentuloaan heikentävästi. Vammaiset henkilöt ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisesti etuuksien piirissä, joten ajallisesti vaikutukset kumuloituvat. Lisäksi erityisesti nuoria koskettaa vähimmäismääräisen nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan indeksitarkistusten jäädyttäminen. Etuuksien tavoitteena on ollut kannustaa osatyökykyisiä nuoria ja työelämään kiinnittymättömiä osatyökykyisiä aikuisia hakeutumaan ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan ja siten parantaa työllistymisen edellytyksiä. 

5  Muut toteuttamisvaihtoehdot

Hallitusohjelmassa tavoitellaan julkisen talouden tasapainottamista ja tähän liittyen on sovittu useista toimenpiteistä. Kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien tarkistusten jäädyttäminen vaalikaudeksi perustuu hallitusohjelmaan, joten jäädyttämiselle vaihtoehtoisten toimenpiteiden osalta ei ole tehty vaihtoehtoisten toteuttamistapojen arviointia. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen olisi mahdollista toteuttaa siten, että kohdennetaan indeksitarkistusten jäädytys esitettyä laajemmin eri etuuksiin, mukaan lukien toimeentulotuen perusosan. Tällöin samaan säästövaikutukseen olisi päästy siten, että indeksikorotusten jäädyttämisen sijasta olisi tehty normaalia pienemmät indeksitarkistukset etuuksiin. Toimeentulotuen jäädyttämistä viimesijaisena turvana ei kuitenkaan nähty mahdollisena vaihtoehtona. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen voitaisiin toteuttaa myös ilman esitettyä 10,2 prosentin takarajaa etuuksien reaalisen tason laskulle. Tällöin kuitenkin negatiiviset vaikutukset etuudensaajiin voisivat olla esitykseen valittua mallia suuremmat. 

6  Lausuntopalaute

Esitysluonnos oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi -sivustolla aikavälillä 15.9.–24.9.2023. Lausuntoja saatiin yhteensä 80 kappaletta. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: Ahvenanmaan maakuntahallitus, Akava ry, Akavan Erityisalat, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Amnesty International Suomen osasto, Attendo Suomi Oy, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläkeliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Esperi Care Oy, Etävanhempien liitto ry, Finlands svenska författareförening, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Forum Artis, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Hyvinvointiala HALI ry, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Ihmisoikeusliitto, Insinööriliitto IL ry, Invalidiliitto ry, Kela, Kirkkohallitus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kuuloliitto ry, lapsiasiavaltuutettu, Lapsiperheiden Etujärjestö ry, Lastensuojelun Keskusliitto, Lihastautiliitto ry, Maahanmuuttovirasto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Monimuotoiset perheet -verkosto, Näkövammaisten liitto ry, oikeusministeriö, Omaishoitajaliitto ry, Open Knowledge Finland, opetus- ja kulttuuriministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Pelastakaa Lapset ry, Pienperheyhdistys ry, SAK ry, sisäministeriö, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, STTK ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Monikko -perheet ry, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Suomen Opiskelija Allianssi – OSKU ry, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Suomen velalliset ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, Suomen Yrittäjät ry, Takuusäätiö sr., Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työttömien Keskusjärjestö ry, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, valtioneuvoston oikeuskansleri, valtiovarainministeriö, Väestöliitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yksityishenkilöitä. 

Lähes kaikissa annetussa lausunnoissa suhtauduttiin esitykseen kriittisesti. Muutamissa lausunnoissa kuitenkin tuotiin esiin, että tavoite – julkisen talouden tasapainottaminen – on sinänsä tärkeä. Etenkin esitystä indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä vastustettiin. Indeksitarkistusten jäädytyksen katsottiin aiheuttavan merkittäviä heikennyksiä jäädytyksen piirissä olevien etuuksien reaaliarvoon ja vaikuttavan pysyvästi etuustasoon. Sen todettiin kohdistuvan jo ennestään pienituloisiin henkilöihin ja kotitalouksiin sekä heikentävän perusturvan riittävyyttä. Etenkin lapsiperheköyhyyden lisääntymistä pidettiin huolestuttavana. Lausunnoissa katsottiin, että esitys on ristiriidassa sen kanssa, että Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, josta määrästä kolmasosan on oltava lapsia.  

Yleisesti lausunnoissa pidettiin huolestuttavana sitä, että oikeus sosiaaliturvaan painottuu yhä enenevässä määrin viimesijaisen turvan eli perustoimeentulotuen suuntaan. Esiin nostettiin toimeentulotuellaolon ja etenkin pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden haitallisia vaikutuksia niin ihmisille itselleen kuin julkiselle taloudelle. Toimeentulotuen varaan joutumisen todettiin lisäävän julkisen talouden kuluja pitkälle tulevaisuuteen (esim. terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset). Lisäksi indeksitarkistusten jäädytyksen seurauksen todettiin olevan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa, jonka mukaan hallitus haluaa vähentää toimeentulotuen saajien määrää.  

Myönteisenä pidettiin sitä, että indeksitarkistusten jäädyttäminen ei koske eläkkeitä ja vammaisetuuksia. Toisaalta tuotiin esiin, että eläkkeensaajan asumistuen jäädytys kohdistuu myös eläkeläisiin ja etenkin kaikista pienituloisimpiin eläkkeensaajiin. Lisäksi jäädytysten ulkopuolelle on jäämässä lääkekorvauksen vuotuinen omavastuun määrä (ns. lääkekatto), mikä tarkoittaa sitä, että tulevina vuosina korvattavien lääkekustannusten omavastuun yläraja nousee. Lasten kannalta myönteisenä esityksessä pidettiin sitä, että elatustuki ja perhe-eläke on rajattu jäädytyksen ulkopuolelle.  

Myös lapsilisään ehdotettuja korotuksia pidettiin pääsääntöisesti kannatettavina, mutta toisaalta useissa lausunnoissa korostettiin, että lapsilisän korotukset eivät kompensoi etuuksiin tehtäviä leikkauksia eikä korotukset kohdennu kaikille. Esiin tuotiin myös, että esitetyt korotukset kohdentuvat myös hyvätuloisille. Useissa lausunnoissa nostettiin esiin tarve lapsilisäjärjestelmän kehittämiselle laajemmin, muun muassa siten, että lapsilisää maksettaisiin lapsen 18-vuoden ikään saakka ja lapsilisän määrä sidottaisiin indeksiin. 

Lähes kaikissa lausuntopalautteissa katsottiin, että esityksen vaikutusarviot ovat puutteelliset. Puutteita on muun muassa sen arvioinnissa, miten esitetyt muutokset vaikuttavat lasten ja erilaisten lapsiperheiden asemaan (mukaan lukien lapsiperheköyhyyden vaikutukset), vammaisiin henkilöihin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin sekä yleisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Valtiovarainministeriö esitti tarkennuksia esityksen vaikutuksiin julkiselle taloudelle.  

Etenkin sitä, että eri hallituksen esityksillä toteutettavien etuusleikkausten yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu, pidettiin ongelmallisena lähes kaikissa lausunnoissa. Kumuloituvia vaikutuksia tulisi arvioida eri ihmisryhmien osalta. Yhteisvaikutusten arvioinnilla on merkitystä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa, mikäli säästötoimet kasautuvat voimakkaasti samoille kotitalouksille.  

Useat lausunnonantajat totesivat, että esityksessä tulisi kuvata ja arvioida vaihtoehtoisia keinoja esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutamassa lausunnossa tuotiin esiin vaihtoehtoisena säätämistapana se, että indeksitarkistusten jäädyttämisestä annettaisiin vuosittain erilliset esitykset, jolloin kumuloituvien vaikutusten arviointia ja seurantaa olisi mahdollista toteuttaa jokaisen esityksen kohdalla erikseen. 

Osa lausunnonantajista katsoi, että esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä on arvioitu puutteellisesti. Esityksessä ei ole huomioitu kaikkia asiaan liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita sekä esityksen suhdetta niihin. Valtioneuvoston oikeuskanslerin lausunnon mukaan esitysluonnosta ei ole tarkasteltu perustuslain perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen kannalta. Lisäksi säätämisjärjestysperusteluja tulisi täydentää kokoavalla arviolla ja johtopäätöksillä siitä, merkitsevätkö ehdotukset olennaista puuttumista perusoikeuksiin ja niiden toteutumiseen sekä tarkentaa, miltä osin ehdotukset eivät noudata aikaisempaa perustuslakivaliokunnan käytäntöä tai edellyttävät sen uudelleen arviointia. 

Muutamassa lausunnossa (Kela, maahanmuuttovirasto, sisäministeriö) todettiin, että vastaanottorahan tarkistuksen jäädyttäminen heikentää vastaanottorahaa saavien taloudellista asemaa entisestään toimeentulotuen saajiin nähden. Vastaanottoraha on kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa, myönnettävä viimesijainen etuus, eikä näillä henkilöillä ole oikeutta saada Kelan myöntämiä muita sosiaalietuuksia tai toimeentulotukea. Sisäministeriö on todennut lisäksi, että eroa tulee kasvattamaan myös parhaillaan valmistelussa oleva, hallitusohjelman mukainen hanke, jossa vastaanottorahan määrä pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. Indeksitarkistusten jäädytyksen ja vastaanottorahan pienentämistä koskevan hankkeen yhteisvaikutus vastaanottorahan määrään ja asiakkaiden toimeentulon turvaan tulee olemaan merkittävä. Olisi tärkeää, että näitä kumuloituvia vaikutuksia tarkasteltaisiin yhtenä kokonaisuutena. 

Muutamat lausunnonantajat (Hali ry, Esperi Care Oy, Attendo Suomi Oy) toivat esiin eläkkeensaajan asumistuen korotusten jäädyttämisen vaikutukset ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluihin. Lausuntojen mukaan palveluntuottajat vastaavat jo tällä hetkellä hoivakiinteistöjen kohonneista kustannuksista siten, että asukkailta perittävä vuokra on alikatteellinen. Vallitsevan käytännön mukaisesti palveluntuottajien mahdollisuus veloittaa vuokraa on rajattu eläkkeensaajan asumistuen maksimikorvaukseen, ja tuen korotusten tekemättä jättäminen rajoittaa palveluntuottajien mahdollisuuksia vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Lisäksi palvelutuottajat joutuvat nostamaan hoivan palveluhintoja vastamaan indeksitarkistusten jäädyttämisestä aiheutuneita kustannuksia, mikä puolestaan vaikuttaa hyvinvointialueiden talouteen.  

Suurin osa lausunnonantajista piti lausunnon antamiselle varattua aikaa riittämättömänä ja katsoi sen vaarantavan asianmukaisen kuulemisen ja hyvän lainvalmistelun toteutumisen. 

Lausuntopalautteen perusteella esityksen perusteluihin on tehty korjauksia. Vaikutusarvioita sekä perusoikeusarviointia ja säätämisjärjestystä koskevaa osiota on täydennetty. 

7  Säännöskohtaiset perustelut

8  Voimaantulo

Laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Myös eläkkeensaajan asumistukea koskevat muutokset tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 sekä laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on tarkoitettu olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 2027. Lakien soveltaminen kuitenkin päättyisi jo tätä aiemmin, jos kansaneläkeindeksin pisteluku on jonain lain voimassaolovuotena vähintään 2009. Tällöin lakia sovellettaisiin vain kyseisen vuoden loppuun.  

Lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta annettavan lain ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Lain 7 §:n 5 momenttia sovellettaisiin kuitenkin vasta 1 päivästä huhtikuuta 2024 alkaen.  

9  Toimeenpano ja seuranta

Kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien tarkistusten jäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi enintään 10,2 prosenttia. Tämän takarajan toteutumista seurataan vuosittain lokakuussa vahvistettavan kansaneläkeindeksin pisteluvun avulla. Jos lain voimassaoloaikana kansaneläkeindeksi saavuttaa pisteluvun 2009, indeksitarkistusten jäädytys lakkaisi. 

10  Suhde muihin esityksiin

11  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksessä ehdotetaan, että eräisiin kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottuihin etuuksiin ja rahamääriin ei tehdä voimassa olevan lainsäädännön mukaisia indeksitarkistuksia vuosina 2024–2027. Lisäksi lapsilisän määrään ehdotetaan korotuksia.  

Lakiehdotukset ovat merkityksellisiä perustuslain 19 §:n 1–3 momenteissa säädetyn kannalta. Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömällä toimeentulolla ja huolenpidolla tarkoitetaan sellaista tulotasoa ja palveluja, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Lain 19 §:n 2 momentti puolestaan koskee perustoimeentulon turvaa. Sen mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Lain 19 § :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lisäksi perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.  

Ehdotettu sääntely on merkityksellistä myös YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksien koskevaan yleissopimuksen (TSS-sopimus, SopS 6/1976), Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan (SopS 78/2002), YK:n lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen (SopS 59/1991) sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (SopS 26 ja 27/2016) kannalta. 

Oikeus perustoimeentulon turvaan

Perustuslain 19 §:n 2 momentissa on lainsäätäjälle asetettu velvoite taata jokaiselle perustoimeentuloturvaa tarvitsevalle subjektiivinen oikeus lailla säädettävään julkisen vallan järjestämään turvaan, joka on yhteydessä säännöksessä mainittuihin sosiaalisiin riskitilanteisiin samoin kuin lailla kulloinkin annettaviin säännöksiin saamisedellytyksistä, tarveharkinnasta ja menettelymuodoista (HE 309/1993 vp, s. 70, PeVM 25/1994 vp, s. 10/II, ks. myös PeVL 33/2004 vp, s. 2/I). Perustoimeentuloa turvaavien järjestelmien tulee olla sillä tavoin kattavia, ettei synny väliinputoajaryhmiä (HE 309/1993 vp, s. 70/II, PeVL 48/2006 vp, s. 2, PeVL 30/2005 vp, s. 2/II). 

Ehdotettu laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 koskee 19 § 2 momentissa mainituissa riskitilanteissa maksettavia perustoimeentuloa turvaavia etuuksia, kuten työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa. Esitys ei muuta oikeutta kyseisiin etuuksiin, vaan kyse on etuuksien määrästä.  

Perustuslain esitöiden mukaan perustuslain 19 §:n 2 momentin vaatimuksia eivät vastaisi sellaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät olennaista puuttumista perustoimeentulon turvaan (HE 309/1993 vp, s. 71/I, ks. myös esim. PeVL 45/2017 vp, s. 3, PeV 47/2017 vp, PeV 40/2018 vp).  

Perustuslakivaliokunta on perustoimeentulon turvaa koskevan säännöksen yhteydessä pitänyt lainsäätäjälle asetettavan toimintavelvoitteen luonteen mukaisena sitä, että sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti (PeVM 25/1994 vp, s. 10/II). Valiokunta on lisäksi pitänyt johdonmukaisena, että – niiltä osin kuin kysymys on julkisen vallan välittömästi rahoittamista perustoimeentuloturvaetuuksista – etuuksien tasoa mitoitettaessa otetaan huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila (PeVL 34/1996 vp, s. 3/I, ks. myös PeVL 47/2017 vp, s. 2, PeVL 11/2015 vp, s. 3). Perustuslain 19 § ei sellaisenaan turvaa etuuksien säilymistä nimenomaan nykytasolla tai edellytä niiden korottamista yleisen kustannustason mukaisesti (ks. esim. PeVL 55/2015 vp, s. 3–4 ja PeVL 11/2015 vp, s. 2–3). 

Keskeinen kysymys perustuslain 19 §:n arvioinnin osalta on se, ovatko perusturvan tasoa koskeville muutoksille esitetyt perustelut perusoikeusdoktriinin kannalta hyväksyttäviä ja suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. 

Vastaavanlainen velvollisuus muutosten hyväksyttävyyden ja suhteellisuuden arvioinnille on johdettavissa myös TSS-sopimuksen määräyksistä sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 artiklasta, jonka mukaan sopimusvaltiot ovat sitoutuneet pyrkimykseen asteittain nostaa sosiaaliturvajärjestelmänsä korkeammalle tasolle. 

TSS-sopimuksen 9 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden sosiaaliturvaan sosiaalivakuutus mukaan lukien. Edelleen TSS-sopimuksen 11 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen. Sopimusvaltiot sitoutuvat TSS-sopimuksen 2 artiklan nojalla täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa mukaisesti ryhtymään toimenpiteisiin kaikin soveltuvin keinoin ja varsinkin lainsäädäntötoimenpitein yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi asteittain kokonaisuudessaan. 

Oikeuksien toteuttamisessa kuitenkin huomioidaan 9 artiklan mukaisesti sopimusvaltion käytettävissä olevat voimavarat, jotka voidaan ottaa huomioon painavampina syinä sosiaaliturvaetuuksia heikennettäessä. Perustuslakivaliokunnan kannanotoissa onkin katsottu, että mitoitettaessa sellaisia etuuksia, jotka julkinen valta välittömästi rahoittaa, on johdonmukaista ottaa huomioon kansantalouden ja julkisen talouden tila ainakin tiettyyn rajaan asti hyväksyttävänä perusteena etuuksien heikentämiselle (PeVM 25/1994 vp, PeVL 34/1996 vp).  

Esityksessä ehdotetaan tiettyjen kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistusten jäädyttämistä. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ei koskisi kansaneläkeindeksiin sidottuja eläkkeitä (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet), jotka luonteeltaan on tarkoitettu turvaamaan etuudensaajan toimeentuloa pysyvästi. Jäädyttäminen ei myöskään koskisi vammaisetuuksia, jotka ainakin osin on tarkoitettu korvaamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia kustannuksia. Lasten asemaa on huomioitu siten, että jäädytys ei koske elatustukea ja perhe-eläkettä – niihin tullaan tekemään indeksitarkistukset voimassa olevan lainsäännön mukaisesti. Lisäksi ehdotetut lapsilisän korotukset osin kompensoivat muiden etuuksien indeksitarkistusten jäädyttämistä. Lapsilisän korotukset on suunnattu siten, että ne kohdistuvat niille ryhmille, joiden köyhyysriski tutkimusten mukaan on suurin.  

Lisäksi on huomattava, että esityksen vaikutuspiiriin kuuluvilla henkilöillä on nyt ehdotetuista muutoksista riippumatta, edelleen toimeentulotuen perusosan tason säilyttämisen ansiosta vastaava oikeus perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaiseen viimesijaiseen suojaan kuin aiemminkin. Toisaalta on huomioitava se, että ensisijaisten perusturvaetuuksien alentaminen voi aiheuttaa lisääntyvää toimeentuloturvan tarvetta. Perustuslakivaliokunta on aiemmin pitänyt huolestuttavana sitä, että ehdotetun lainsäädännön on arvioitu ohjaavan etuudensaajia viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi (PeVL 47/2017 vp, PeVL 40/2018 vp).  

Ehdotettua indeksitarkistusten tekemättä jättämistä sovellettaisiin vain, jos etuuksien ja rahamäärien jäädytyksen vaikutus niiden reaaliseen tasoon olisi enintään 10,2 prosenttia. Toisin sanoen tämän enempää etuuksien ja rahamäärien reaalinen taso ei voi lain voimassaolon aikana laskea. Koska tulevaan inflaatiokehitykseen liittyy epävarmuutta eli inflaatio voi olla jonkin verran ennakoitua hitaampaa, on myös mahdollista, että jäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien tasoon on pienempi kuin edellä mainittu takaraja. 

Perusturvan riittävyydestä ja heikentämisestä

Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 artiklan 1 kappale velvoittaa jäsenvaltion luomaan sosiaaliturvajärjestelmän, joka turvaa kansalaisten toimeentulon työelämän katkoksiin liittyvien riskien varalta. 12 artikla kattaa sekä vakuutusperustaiset ja ansiosidonnaiset korvaukset että aiemmasta työhistoriasta riippumattomat, useimmiten verorahoitteiset tasakorvaukset. 12 artiklan 3 kappale velvoittaa jäsenvaltiot pyrkimään asteittain nostamaan sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa. Sopimuksen 13 artiklan 1 kappale taas turvaa oikeuden sosiaaliavustukseen jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja tai varoja ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia tuloja tai varoja joko omin avuin tai muista lähteistä. Peruskirjan voimaan saattaneet valtiot ovat sitoutuneet suojaamaan sen artikloissa määriteltyjä sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia. 

Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on sekä ansioon sidottuja että vähimmäismääräisiä etuuksia. Vähimmäismääräisiä sosiaaliturvaetuuksia ovat takuueläke, vähimmäismääräinen sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha sekä työttömyysturvan peruspäiväraha. Niiden rinnalla ovat sosiaaliavustuksiksi luokiteltavat tarveharkintaiset etuudet eli työmarkkinatuki ja toimeentulotuki. Pääsääntöisesti Suomessa pyritään turvaamaan yksilön asemaa sosiaalisen riskin varalta (kuten työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden). Yksilön toimeentulon taso pyritään riskin toteutuessa säilyttämään riskin toteutumista edeltäneellä tasolla. Jos henkilöllä ei ole ollut tuloja, hän on oikeutettu vähimmäistasoiseen suojaan riskin kohdatessa. Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa samanlaista jaottelua ei ole, mikä aiheuttaa soveltamis- ja tulkintavaikeuksia. 

Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvova sosiaalisten oikeuksien komitea on ratkaisuissaan käsitellyt Suomen sosiaaliturvaa ja se antoi viimeksi vuonna 2023 ratkaisun, jonka mukaan Suomen perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien määrät ovat liian matalia. 

Komitea käyttää sosiaaliturvan tason riittävyyden arvioinnissa mekaanista laskentakaavaa, jossa se tarkastelee yksittäisiä rahamääräisiä etuuksia suhteessa maan mediaanitulotasoon (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Komitea katsoo sosiaaliturvaetuuden tason liian alhaiseksi, jos se jää alle 50 %:n mediaanitulosta. Jos etuus alittaa tämän rajan, mutta on kuitenkin yli 40 % mediaanitulosta, voidaan arviossa ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia. 

Ratkaisussaan komitea katsoi, että sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja takuueläkkeen taso alittaa 40 % ekvivalentista mediaanitulosta. Siksi näiden etuuksien taso on ilmeisen riittämätön peruskirjan 12 artiklan 1 kappaleen vaatimuksiin nähden eikä komitean tarvitse arvioida muiden täydentävien etuuksien mahdollista vaikutusta. Komitea katsoo, että peruskirjan 12 artiklan 1 kappaletta on loukattu. 

Suomi on arvioinut vähimmäisturvan riittävyyttä toisin, koska Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava palvelujen ja sosiaalietuuksien kokonaisuus. Suomessa sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden, joten yksittäisten elementtien sijasta sitä olisi tarkasteltava laajemmin, ottaen huomioon etuudensaajahenkilön tai -perheen kokonaistilanteen. Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Lisäksi muun muassa julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä ovat omat maksukattonsa, jotka rajaavat asiakkaan terveydenhuoltokustannukset kohtuulliselle tasolle. Tältä osin komitea on ratkaisussaan todennut, että kaiken tyyppisten kotitalouksien saamien etuuksien kokonaismäärän tulee saavuttaa komitean määrittämät kynnysarvot ja että esim. asumistuen ja muiden täydentävien etuuksien saannissa on huomattavia eroja eri kotitalouksien välillä. Komitean mukaan tulisikin osoittaa, että kaikki kyseiset etuudensaajat kotitaloutensa tyypistä riippumatta saavat tosiasiallisesti riittävän tasoiset etuudet peruskirjan 12 artiklan 1 kappaleen edellyttämällä tavalla. 

Komitea on todennut, että sosiaaliturvajärjestelmään tehtävät rajoitukset eivät ole välttämättä peruskirjan 12 artiklan 3 kappaleen vastaisia. Rajoituksilla ei kuitenkaan saisi heikentää yhteiskunnan kaikkien jäsenten tosiasiallista sosiaalista suojelua sosiaalisilta ja taloudellisilta riskeiltä eikä muuttaa sosiaaliturvajärjestelmää perustason sosiaaliavustusten järjestelmäksi. Komitea on myös todennut, että koska talous ja sosiaaliset oikeudet liittyvät läheisesti toisiinsa, taloudellisiin päämääriin pyrkiminen ei ole 12 artiklan vastaista. Ratkaisussaan komitea otti huomioon tarkastelukaudella sosiaaliturvaan tehdyt parannukset. Näin ollen komitea totesi, että vaikka tiettyjen etuuksien määriä alennettiin jonkin verran joinakin ajankohtina, niitä korotettiin jatkuvasti vuosina 2018–2021. Siksi komitea katsoi, ettei kantelussa esitettyjen näkemysten perusteella voida todeta peruskirjan 12 artiklan 3 kappaletta loukatun.  

Peruskirjan 13 artiklan 1 kohdan arvioinnin osalta komitea on todennut, että toimeentulotuen kokonaisuus saattaa saavuttaa 50 prosentin tason ekvivalentista mediaanitulosta joillakin saajilla ja tietyissä olosuhteissa. Tästä huolimatta komitea ei katsonut saamansa tiedon perusteella todistetuksi, että kaikki tarpeessa olevat henkilöt saavat varmasti riittävää toimeentulotukea. Komitea totesi myös, että perustoimeentulotuen taso laskettuna prosentteina ekvivalentista mediaanitulosta on laskenut ajan myötä. Työmarkkinatuen vuoden 2021 taso, joka on aiempaa raportointiajankohtaa alhaisempi, ei riitä varmistamaan riittävää avustusta peruskirjan vaatimusten mukaisesti. Komitealla ei myöskään ollut tietoa työmarkkinatuen saajille maksettavista asumistuen ja toimeentulotuen määristä. Komitea katsoi, että toimeentulotuen ja työmarkkinatuen taso on riittämätön ja että peruskirjan 13 artiklan 1 kappaletta on siten loukattu.  

Suomi raportoi Sosiaalisten oikeuksien komitealle määräajoin sosiaaliturvaetuuksiensa tasossa tapahtuneista muutoksista. Suomi jatkaa rakentavaa vuoropuhelua komitean kanssa. 

YK:n TSS-komitea antaa TSS- sopimuksen säännösten tulkinnoista yleiskommentteja (general comments). Komitean viimeisimmät Suomea koskevat loppupäätelmät hyväksyttiin 5.3.2021 (E/C.12/FIN/CO/7). Komitea kiinnitti päätelmissään huomiota sosiaaliturvaan (9 artikla) katsoen että vuosien 2015–2019 aikaiset etuuksien leikkaukset ja kansaneläkeindeksin jäädytykset tekivät etuuksista riittämättömiä. Komitea vaati Suomea varmistamaan jatkossa, että sosiaalietuudet pysyvät riittävinä ja että harkittaessa leikkauksia muun muassa julkisen talouden säästötoimien yhteydessä a) leikkaukset ovat väliaikaisia ja koskevat ainoastaan kriisiaikaa; b) leikkaukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia, että muiden toimintaperiaatteiden noudattaminen tai toimenpiteistä pidättyminen olisi haitallisempaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kannalta; c) leikkaukset eivät vaikuta suhteettomasti muita heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin; d) leikkauksiin liitetään muita toimia, kuten sosiaalisia tulonsiirtoja, joilla lievennetään kriisiaikoina syntyvää eriarvoisuutta; ja e) leikkauksissa säilytetään etuuden ydinosa, joka mahdollistaa edun-saajille riittävän elintason. Lisäksi komitea kehotti perehtymään yleiskommenttiin nro 19 (2007) oikeudesta sosiaaliturvaan sekä julkisen talouden säästötoimia koskevaan komitean puheenjohtajan kirjeeseen (2012) (E/2013/22-E/C.12/2012/3, annex VI (B)). Komitean kannanottojen osalta todettakoon, että etuuksien tasoa on nostettu komitean arviointijakson jälkeen (ks. jäljempänä). Ehdotettu indeksitarkistusten jäädytys olisi määräaikainen, jonka jälkeen palattaisiin voimassa olevan lain mukaiseen tarkistusmenettelyyn. Lisäksi jäädytys ei koskisi toimeentulotukea, joka turvaisi kaikista heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. 

Perusturvan riittävyyden arviointiryhmä, jonka toiminta perustuu lakiin, tarkasteli perusturvan riittävyyden kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ajanjaksolla 2019–2023. Raportin Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2019–2023, THL Raportti 3/2023. mukaan Suomen perusturvaetuudet yhdessä asumistuen kanssa eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kulutustasoa takuueläkettä lukuun ottamatta. Eläkeläisen perusturva riittää kattamaan viitebudjetin menot, sillä se on tasoltaan jonkin verran korkeampi kuin esimerkiksi työttömän, sairaan tai vanhempainvapaan perusturva. Eri perhetyypeistä perusturva riittää parhaiten yksinhuoltajilla, ja heikoiten kahden aikuisen ja kahden lapsen perheellä. Yksinasuvien ja pariskuntien perusturvan riittävyys sijoittui näiden kahden väliin. Esimerkkilaskelmissa perusturvaetuuksia saavat kotitaloudet ovat oikeutettuja toimeentulotukeen eläkkeensaajia lukuun ottamatta. Toimeentulotuki nostaa käytettävissä olevien tulojen tasoa, mutta toimeentulotuki huomioidenkin monien perusturvaa saaneiden kotitalouksien tulot jäävät viitebudjetin euromäärästä yksinhuoltajatalouksia lukuun ottamatta. Perusturvan riittävyys on heikointa korkeiden asumiskustannusten alueilla eli suurissa kaupungeissa, mutta toimeentulotuki tasaa alueellisia eroja, koska se korvaa vähävaraisten kohtuulliset asumismenot kokonaan. 

Raportin mukaan Suomen perus- ja vähimmäisturvan taso on kansainvälisesti tarkasteltuna kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta. Työttömän ja eläkeläisen vähimmäis/perusturvan taso sijoittui vertailussa sijoille 2.–7. riippuen kotitaloustyypistä. Suomen sijoitus oli erityisen hyvä, kun tarkasteltiin nuoren eli 19-vuotiaan yksinasuvan työttömän vähimmäisturvan ostovoimaa. Esimerkkilaskelmissa Suomen sijoitus oli heikoin, kun tarkasteltiin 40-vuotiaan yksinasuvan työttömän vähimmäisturvan ostovoimaa. Vähimmäisturvasta erilliset perusturvaetuudet ovat suomalaiselle sosiaaliturvalle tyypillinen rakenne, jota ei löydy mistään muusta maasta yhtä laajasti. Eri maista löytyy perusturvaetuuksia kattavasti työkyvyttömyyden ja vanhuuden elämäntilanteissa, muttei niinkään työttömyyden, sairauden tai vanhempainvapaan aikana. 

Hallituskaudella 2019–2023 perusturvan taso yhdessä asumistuen kanssa kasvoi yleisesti ottaen niin suhteessa hinta- kuin ansiotasoonkin. Kehitys johtui perusturvaetuuksien korotuksista, mutta myös olosuhteiden muutoksista, kuten maltillisesta vuokrakehityksestä suhteessa yleiseen hintatasoon. Esimerkkilaskelmiin perustuvan analyysin mukaan toimeentulotuen merkitys perusturvaetuuksien saajien toimeentulolle pieneni hieman vuosina 2019–2023, koska perusturvaetuuksia korotettiin ja asumistuen korvausaste kasvoi. Lapsiperheiden saama laskennallinen toimeentulotuen määrä pysyi kuitenkin lähes ennallaan toimeentulotukeen tehtyjen korotusten takia. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2019–2023, THL Raportti 3/2023. 

Perusturvan tasoa on parannettu viime vuosina. Sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia eli sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa ja erityishoitorahaa sekä kuntoutuslain mukaista vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa korotettiin vuoden 2019 alusta voimaan tulleella tasokorotuksella työmarkkinatuen tasolle. Korotuksen tavoitteena oli nostaa päivärahaetuudet ja kuntoutusraha työmarkkinatuen tasolle ensisijaisen etuusjärjestelmän painottamiseksi toimeentulotuen sijasta. Seuraava korotus tehtiin vuoden 2020 alusta, jolloin vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia ja vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa korotettiin 20 eurolla kuukaudessa. Samoin työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja täyttä työmarkkinatukea korotettiin 20 eurolla kuukaudessa. Hallituskaudella 2019–2023 etuuksiin on tehty lakisääteiset indeksitarkistukset sekä kiihtyvän inflaation vuoksi tiettyjen kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien aikaistettu indeksitarkistus elokuussa 2022 etuudensaajien maksukyvyn turvaamiseksi. 

Perustuslakivaliokunta on nimenomaisesti lausunut, ettei perustuslain tasolla voida säätää yksityiskohtaisesti riittävän turvan tasosta. Perustuslakivaliokunnan aiemman käytännön valossa mitään ehdottomia valtiosääntöoikeudellisia esteitä ei sinänsä liity siihen, että perustuslain 19 §:n 2 momentin alaan kuuluvia toimeentulotukietuuksia heikennetään (mm. PeVM 25/1994 vp.). Perustuslakivaliokunta on myös katsonut, että julkisen vallan välittömästi rahoittamien perustoimeentuloturvaetuuksien osalta etuuksien tasoa mitoitettaessa voidaan ottaa huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila (PeVL 34/1996 vp., PeVL 21/2016 vp). Näin perusoikeuden tason arvioinnissa huomio kiinnittyy tuen saajan ohella yhteiskunnallisiin resursseihin. Riittävyys ei vaikuta määrittyvän ainakaan pelkästään tarpeen ja ympäröivän yhteiskunnan kulutason mukaan vaan myös sen mukaan, onko valtiolla riittävästi resursseja. Perustuslakivaliokunta on sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien heikennyksiä käsittelevien lausumiensa yhteydessä painottanut, että sosiaalisiin oikeuksiin puuttuvan sääntelyn arvioinnissa on annettava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten perusteella valtiosääntöisesti painoarvoa myös heikennyksen keston rajaukselle sitä perustelevien julkistalouden vakavien rahoitusvaikeuksien odotettavissa olevaan kestoon (ks. PeVL 11/2015 vp. ja PeVL 10/2015 vp.) ja etuuksien tason suhteeseen julkisen talouden tilaan (ks. esim. PeVL 12/2015 vp.). Valiokunta on myös pitänyt selvänä, etteivät heikennykset saa tehdä tyhjäksi perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden ydinsisältöä (esim. PeVL 14/2015 vp.). Samoin se on korostanut, ettei perustuslain 19 §:ssä taattuja sosiaalisia oikeuksia tulisi heikentää ainakaan siten, että niitä tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun viimesijaiseen toimeentuloturvaan (PeVL 21/2016 vp, PeVL 10/2009 vp). 

Perustuslakivaliokunta on aiemmin esimerkiksi lapsilisien väliaikaisen indeksijäädytyksen osalta katsonut, että väliaikaisen indeksijäädytyksen vaikutukset kokonaisuudessaan ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi eivätkä ne ole heikentäneet olennaisesti lapsiperheiden asemaa, vaikka sinänsä huolestuttavana piirteenä on kuitenkin pidetty sitä, että sääntelyn vaikutukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin pienituloisiin perheisiin (PeVL 25/2012). Samoin aiempien indeksijäädytysten yhteydessä valiokunta on todennut, että vaikka indeksijäädytyksen vaikutukset ovat yksittäisten etuuksien kannalta tarkasteltuina suhteellisen vähäisiä, valiokunta pitää huolestuttavana, että sääntelyn vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin henkilöihin ja kotitalouksiin (PeVL 47/2017 vp, PeVL 40/2018 vp). 

Perustuslakivaliokunta on aiempien indeksijäädytysten yhteydessä todennut mm., että indeksileikkausten yhteydessä on otettava huomioon tehtyjen ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston tulee huolehtia siitä, että perusoikeuksien tasoon liittyvien ehdotettujen muutosten ja tulevien muiden uudistusten yhteisvaikutus ei muodostu kohtuuttomaksi (PeVL 47/2017 vp, PeVL 40/2018 vp, PeVL 19/2016 vp, s. 3, PeVL 11/2015 vp). 

Tässä esityksessä on kuvattu indeksitarkistusten tekemättä jättämisen sekä lapsilisän korotusten vaikutuksia itsenäisenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee syksyllä 2023 eduskunnalle annettavista, sosiaaliturvaan liittyvistä hallituksen esityksistä muistion, jossa kuvataan kaikkien ehdotettujen muutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksiin. 

Esityksen mukaisen indeksitarkistusten tekemättä jättämisen taloudellinen merkitys ei yksilötasolla välttämättä näyttäydy kovin merkittävänä, mikäli asiaa arvioidaan yksittäisten etuuksien kautta sekä yksittäisenä vuotena. Toisaalta vaikutukset ovat erilaisia eri etuudensaajien ja kotitalouksien kohdalla. Suuri osa esityksen piiriin kuuluvista etuudensaajista saa useampaa kuin yhtä etuutta, jolloin kumuloituva vaikutus on suurempi. Taloudellisen tilanteen kannalta myös sillä on vaikutusta, miten pitkään henkilö saa esityksen piiriin kuuluvia etuuksia. Toisaalta merkitystä on myös sillä, että ehdotettua indeksitarkistusten jäädyttämistä sovellettaisiin enintään siihen saakka, kun etuuksien reaalinen taso on laskenut 10,2 prosenttia – tämän enempää etuuksien reaalinen taso ei siis voisi missään tilanteessa laskea. Tarkistusten jäädyttäminen olisi väliaikainen, ei pysyvä toimenpide. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti keskeinen tavoite on lisätä työllisyyttä ja tätä kautta parantaa ihmisten toimeentuloa. 

Perustuslakivaliokunta on todennut usein, että perustuslain 19 §:n 2 momentin mukainen turva merkitsee pidemmälle menevää turvan tasoa kuin pykälän 1 momentin mukainen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustoimeentuloa turvaava järjestelmä ei siten voi muodostua 1 momentin mukaisesta viimesijaisesta turvasta. Vähimmäismääräiset perusturvaetuudet ovat edelleen – ehdotetusta jäädytyksestä huolimatta – nettomääräisesti perustoimeentulotukea suuremmat ja niitä saavat henkilöt ovat lähtökohtaisesti oikean etuusjärjestelmän piirissä. Ehdotetut muutokset eivät siten aiheuta mitään periaatteellista muutosta viimesijaisen turvan ja perusturvaetuuksien välillä. Esitetyt muutokset tulevat kuitenkin jossain määrin lisäämään etuudensaajien toimeentulotuen tarvetta, kuten esityksen vaikutusarvioita koskevassa kohdassa on todettu. 

Vammaisten henkilöiden oikeudet

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (SopS 26 ja 27/2016) tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaissopimuksen 4 artiklan 2 kohta vastaa sanoitukseltaan TSS-sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan kirjausta. TSS-sopimus on hyväksytty vuonna 1966 ja se on astunut kansainvälisesti voimaan 1976, jolloin myös Suomi on ratifioinut sopimuksen (SopS 6/1976). Sopimuksessa säädetään kaikkien sopimusvaltion oikeudenkäytön piirissä olevien ihmisten, ml. vammaisten henkilöiden, oikeudesta muun muassa yhdenvertaiseen kohteluun, työhön, sosiaaliturvaan, tyydyttävään elintasoon ja terveyteen. TSS-sopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea on lisäksi eksplisiittisesti vahvistanut myös vammaisten henkilöiden kuulumisen TSS-sopimuksen soveltamisalaan vuonna 1994 antamassaan vammaisia henkilöitä koskevassa yleiskommentissa (E/1995/22). 

Esitys koskee myös niitä vammaisia henkilöitä, jotka saavat indeksitarkistusten jäädytyksen kohteena olevia etuuksia tai joihin ehdotetut lapsilisän korotukset kohdistuvat. Kuten edellä esityksen vaikutusarvioita koskevassa kohdassa on todettu, vammaisten henkilöiden kohdalla korostuvat eläketulot ja vammaisetuudet, jotka on rajattu indeksitarkistusten jäädytyksen ulkopuolelle. Toisaalta osa vammaisista henkilöistä saa myös esimerkiksi asumisen tukia, jolloin esityksen mukainen indeksitarkistusten jäädytys vaikuttaa heidän toimeentuloonsa. Lisäksi vaikutus on kumuloituva, sillä he usein saavat etuuksia pitkäaikaisesti. Kaikista pienituloisimpien kohdalla toimeentulotuki turvaa toimeentuloa jäädytyksistä huolimatta. 

Lapsen oikeus sosiaaliturvaan

Sen lisäksi, että oikeus perustoimeentuloon turvataan perustuslain 19 §:n 2 momentissa työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajanmenetyksen perusteella, perustuslain 19 §:n 3 momentissa on säädetty, että julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Säännös asettaa julkiselle vallalle tehtävän nimenomaan tukea lapsen huolenpidosta vastaavien toiminta, ja säännös sisältää myös lapsiperheiden aineellisentukemisen ulottuvuuden (HE 309/1993 vp s. 71–72 ja PeVM 25/1994). Tästä seuraa, että sosiaaliturvaa koskevissa ratkaisuissa on otettava huomioon tuen tason vaikutus myös tukea saavan henkilön hoidossa olevien lasten hyvinvointiin. 

Toisaalta perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan säännöksen tarkoitusta toteuttavista tukijärjestelmistä voidaan esimerkkeinä mainita lasten päivähoitojärjestelmä (nyk. varhaiskasvatusjärjestelmä), lastensuojelulain mukainen toiminta sekä lapsiperheiden aineellinen tukeminen esimerkiksi lapsilisien ja verotuksellisten toimenpiteiden kautta (HE 309/1993 vp, s. 71–72). 

Perusoikeusuudistuksen esitöiden perusteella perustuslain 19 §:n 3 momentin tarkoituksena on osin yhdessä muiden säännösten kanssa tukea lapsen aineellista ja henkistä hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan säännös velvoittaa julkista valtaa ylläpitämään lapsiperheisiin kohdistuvia palvelujärjestelmiä ja perhepoliittisia tulonsiirtoja (StVL 5/1994 vp). Aiemmin lapsilisän indeksijäädytystä koskevaa esitystä käsitellessään perustuslakivaliokunta on katsonut, että lapsilisän alentaminen on heikennys perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuun lapsiperheen tukeen. Lapsilisän tarkoituksena ei kuitenkaan ole turvata perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentuloa. Perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetun perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tukemisen on katsottu täydentävän perustuslain 19 § 2 momentin perustoimeentulon turvaa (PeVL 11/2015 vp). 

Suomea sitoo laintasoisena sääntelynä myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (jatkossa LOS), jonka 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 

LOS sisältää lapsen oikeutta sosiaaliturvaan koskevan 26 artiklan, jonka mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus, ja ryhtyvät välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Edelleen artiklan mukaan etuuksia myönnettäessä olisi tarvittaessa otettava huomioon lapsen ja hänen elatuksestaan vastuussa olevien henkilöiden varallisuus ja olosuhteet, kuten myös muut lapsen esittämään tai hänen puolestaan esitettyyn hakemukseen vaikuttavat seikat. Tämän lisäksi LOS tunnustaa jokaisen lapsen oikeuden hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon (artikla 27). Vanhemmilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla on kuitenkin ensisijainen velvollisuus kykyjensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet. Saman artiklan mukaan sopimusvaltiot ryhtyvät kansallisten olosuhteidensa ja varojensa mukaisesti muun muassa tarpeellisiin toimiin tukeakseen vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia tämän oikeuden toteuttamisessa. 

Perusoikeusuudistuksen esitöissä on perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun perustoimeentulon turvan käsitteeseen liittyen katsottu, että se on voimassa olevasta sosiaalilainsäädännöstä sinänsä riippumaton eikä siten kiinnity suoraan tiettyihin olemassa oleviin etuusjärjestelyihin (HE 309/1993 vp, s. 70/II, PeVM 25/1994 vp, s. 10/II). Perustuslakivaliokunta katsoo lapsilisän rahamäärää ja indeksisidonnaisuutta koskevassa lausunnossaan, että sama periaate koskee myös perustuslain 19 §:n 3 momentin suhdetta voimassa oleviin tukijärjestelmiin. Valtiontalouden säästötavoitetta voidaan siten pitää taloudellisen laskusuhdanteen aikana hyväksyttävänä perusteena puuttua jossain määrin etuuksien tasoon. Tässäkin yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että sääntely ei saa kokonaisuutena arvioiden vaarantaa perustuslaissa asetettua tukemisvelvoitetta. Julkisen vallan velvollisuutena on tarkastella asiaa kokonaisuutena. 

Esityksen mukainen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen koskee niitä lapsia ja lapsiperheitä, joissa vanhemmat saavat esityksen piiriin kuuluvia etuuksia. Esityksellä on siten vaikutusta myös lasten toimeentuloon. Osin indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä aiheutuvaa ensisijaisten etuuksien reaalisen tason laskua kompensoi lapsilisään ehdotetut korotukset. Kaikki lapsiperheet eivät kuitenkaan lapsilisän korotuksia saisi ja toimeentulotuen tarve saattaa joissain perheissä kasvaa. Indeksitarkistusten jäädyttämistä koskevasta muutoksesta huolimatta lapset olisivat edelleen perustuslain 19 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittamien etuuksien ja palveluiden piirissä. Todettakoon lisäksi, että lapsilisän universaalista luonteesta johtuen korotus koskisi yhdenvertaisesti kaikkia lapsiperheitä – myös niitä, joita etuuksien indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ei koske. Näissä perheissä elävien lasten osalta lapsilisän korotus parantaa toimeentuloa ja taloudellista asemaa.  

Yhteenveto

Perustuslakivaliokunnan aiemman käytännön valossa mitään ehdottomia valtiosääntöoikeudellisia esteitä ei sinänsä liity siihen, että perustuslain 19 §:n 2 momentin alaan kuuluvia toimeentulotukietuuksia heikennetään (mm. PeVM 25/1994 vp.). Perustuslakivaliokunta on myös katsonut, että julkisen vallan välittömästi rahoittamien perustoimeentuloturvaetuuksien osalta etuuksien tasoa mitoitettaessa voidaan ottaa huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila (PeVL 34/1996 vp., PeVL 21/2016 vp). Perustuslakivaliokunta ei ole rajannut lausuntojen PeVL 47/2017 vp ja PeVL 40/2018 vp yhteydessä yleisempiä julkisen talouden kestävyyteen liittyviä seikkoja perustoimeentulon turvaan liittyvien heikennysten hyväksyttävänä syynä. Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, ettei perusoikeuksilla tavoitella tiettyjen etuuksien tason turvaamista. Näin perusoikeuden tason arvioinnissa huomio kiinnittyy tuen saajan ohella yhteiskunnallisiin resursseihin. 

Julkisen talouden tilaa on merkittävästi vaikeuttanut se, että Suomen talouskasvu on ollut viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana heikkoa verrattuna aiempaan sekä muihin Pohjoismaihin ja EU:n keskiarvoon. Tulevina vuosina talouskasvun edellytyksiä heikentää väestökehitys. Julkinen taloutemme on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Ilman talouspolitiikan merkittävää muutosta velkasuhteen kasvu jatkuu 2020-luvulla. Vaikka valtion velanhoitokyky on edelleen hyvä, se heikkenee jatkuvasti, jos julkista taloutta ei vahvisteta. Tulevien vuosien mahdolliset kriisit voivat johtaa tilanteeseen, jossa julkinen valta ei kykene julkisen talouden rajoitusten vuoksi reagoimaan kriisiin asianmukaisesti. Tällöin jouduttaisiin liian äkillisesti säästämään julkisista menoista ja kiristämään verotusta. 

Esitys on osa hallituksen julkisen talouden vahvistamiseksi valitsemaa kokonaisuutta. Laskusuhdanteen ohella myös valtiontalouden säästötavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä perusteena puuttua jossain määrin toimeentuloetuuksien tasoon tilanteessa, jossa julkisen talouden menojen ja tulojen välillä vallitsee pitkäaikainen rakenteellinen epätasapaino. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden velkaa kerryttävä alijäämä on mittava, ja näin julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen edellyttää nopeita ja merkittäviä toimenpiteitä seuraavien vuosien aikana. Kansainvälisessä vertailussa korkean verorasituksen ja talouskasvun edellytysten turvaamisen vuoksi tasapainotusta ei voida valtiovarainministeriön mukaan kokonaan toteuttaa verotusta kiristämällä. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamiseksi edellyttääkin myös suoria säästötoimia. Julkisen talouden kestävyydellä hallitus tavoittelee sitä, että julkinen valta voi jatkossa vastata paremmin velvoitteistaan. Vaikka esitys heikentää jäädytyksen kohteena olevia etuuksia, säilyy oikeus saada toimeentulotukea ennallaan. Esityksen rajoituksille voidaan katsoa olevan hyväksyttävä yhteiskunnallinen peruste. 

Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutuksia toimeentulon turvan ehtoihin eikä ehdotetuilla muutoksilla olisi taannehtivia vaikutuksia. Toimeentulotuen perusosa on rajattu ehdotetun jäädytyksen ulkopuolelle, kuten aiemmissa etuuksien indeksijäädytyksiä koskevissa esityksissä. Aiemman käytännön mukaisesti indeksitarkistusten tekemättä jättämistä ei kompensoitaisi siinä vaiheessa, kun jäädytys päättyy. Perustuslakivaliokunnan aiemmassa lausuntokäytännössä on otettu kantaa sellaisiin esityksiin, joilla indeksileikkausten kumuloituvat vaikutukset on voitu ottaa huomioon vuodeksi kerrallaan säädettäväksi esitettyjen lainmuutosten perusteella (PeVL 47/2017, PeVL 40/2018). Esityksessä ehdotettuun ratkaisuun jäädyttää etuudet useammaksi vuodeksi – kuitenkin siten, että lain soveltamisaika on sidottu etuuksien reaalisen tason alenemisen takarajaan - perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin ottanut kantaa.  

Edellä kerrotun perusteella hallitus katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.