2.1.1  2.1.1 Traktorin ajokortti

Ajokorttilain (386/2011) 4 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohtaan sisältyvät ajoneuvolaissa määriteltyjä traktoreita vastaavat ajokorttiluokat. Ajokorttiluokat ovat T ja LT. 

Ajoneuvolain 14 §:n 3 momentin 1–4 kohdassa määritellyn maa- ja metsätaloustraktorin suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa (km/h). Ajoneuvolain mukaan kysymyksessä on ajoneuvo, joka on tarkoitettu vetämään, työntämään, kuljettamaan ja käyttämään tiettyjä maa- ja metsätaloudessa käytettäviä hinattavia ajoneuvoja. 

Ajokorttilain mukaan tällaisen traktorin ja siihen kytketyn perävaunun kuljettamiseen vaaditaan T-luokan ajokortti. Ajokortin suorittaminen edellyttää luokkakohtaisen teoriakokeen suorittamista, mutta opetusvaatimusta ei ole. Tutkinnon vastaanottaja voi vaatia myös ajokokeen suoritettavaksi, mutta käytännössä tämä on hyvin harvinaista. T-luokassa ajokortin vähimmäisikävaatimus on 15 vuotta. Kaikki muut ajokortit AM-luokkaa (mopot ja kevyet nelipyörät) lukuun ottamatta oikeuttavat T-luokan traktorin kuljettamiseen. Kysymyksessä on kansallinen ajokorttiluokka, koska traktorin kuljettamista koskevia vaatimuksia ei ole yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännössä. Ajokorttiluokka merkitään ajokorttiin ainoastaan siinä tapauksessa, että se on suoritettu erikseen T-luokan tutkinnolla. T-luokan kuljettajan terveysvaatimukset määräytyvät ryhmän 1 kuljettajien vaatimusten mukaisesti ja ne ovat samat kuin esimerkiksi B-luokan henkilöauton kuljettajalla. T-luokkaan kuuluvat myös moottorikelkat ja moottorityökoneet. 

Ajoneuvolain 14 §:n 3 momentin 5 kohtaan sisältyvät säännökset liikennetraktorista, joka on kansallinen traktoriluokka. Liikennetraktorin suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h. Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori tai myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunulla varustettuna. Ajoneuvolain mukaan liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin. Liikennetraktorin ja siihen kytketyn perävaunun kuljettamiseen vaaditaan LT-luokan ajokortti. 

LT-luokan ajokortin suorittaminen edellyttää teoriakokeen ja Liikenteen turvallisuusviraston tarkemmin määrittelemän käsittelykokeen suorittamista. Opetusta ei vaadita. Käsittelykokeeseen sisältyy kaksi tehtävää, joiden tavoitteena on osoittaa, että ajokorttia suorittava hallitsee ajoneuvoyhdistelmän turvallisesti ja kalustoa vaarantamatta. Kytkennän varmistuksessa hakijan on itse valitsemallaan tavalla näytettävä, että perävaunun paino on vetolaitteen lukituksen varassa. Toisena tehtävänä on kulmaperuutus suoritusalueelle merkittyä tilaa ylittämättä ja liian jyrkkiä kääntökulmia välttäen. Tehtävät on suoritettava määräajassa, enintään 10 minuutin kuluessa. LT-luokan ajokortti oikeuttaa kuljettamaan T-luokan traktoria ja C1- ja C-luokan kuorma-autokorttiin sisältyy LT-luokan traktorin ajo-oikeus. Ajokortin vähimmäisikävaatimus on 18 vuotta. Myös tässä luokassa kuljettajan terveysvaatimukset määräytyvät ryhmän 1 kuljettajien vaatimusten mukaan. 

LT-luokka otettiin käyttöön ajokorttilain voimaantulon yhteydessä tammikuussa 2013. Aiemmin liikennetraktorin kuljettamiseen vaadittiin C-luokan kuorma-autokortti. Vaatimusta pidettiin kohtuuttomana koska liikennetraktoreita käytetään paljon myös maa- ja metsätaloudessa ja koska ajokorttidirektiivin myötä tulleiden C-luokan ajokorttimuutosten johdosta kuljettajan vähimmäisikä olisi noussut 21 vuoteen ilman peruskestoista 280 tunnin ammattipätevyyskoulutusta. 

2.1.2  2.1.2 Traktorin kuljettajan ammattipätevyys

Liikennetraktorin kuljettamiselle on kansallisesti asetettu raskaan kaluston kuljettajan ammattipätevyysvaatimus muissa kuin polttoainemaksusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetuissa maa- ja metsätalouteen liittyvissä kuljetuksissa. Asiasta säädetään kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) 2 §:n 1 momentissa. 

Raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyysvaatimus on lähtöisin EU:n lainsäädännöstä ja se koskee kuorma- tai linja-auton ajokorttia edellyttävän ajoneuvon kuljettajaa. Koska EU:n lainsäädäntöön ei sisälly traktorin kuljettajaa koskevia säännöksiä, traktorin kuljettajalta ei siellä edellytetä ammattipätevyyttä. EU:n lainsäädäntöön sisältyvissä poikkeuksissa ammattipätevyysvaatimus ei koske sellaisen kuorma-auton ajokorttia edellyttävän hitaan ajoneuvon kuljettamista, jonka suurin sallittu rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h. 

Ammattipätevyysvaatimus lisättiin LT-luokan ajokortin käyttöönoton yhteydessä asian eduskuntakäsittelyssä. Ammattipätevyyden saamiseksi traktorin kuljettajalle asetettiin vaatimus 140 tunnin nopeutetusta perustason ammattipätevyyskoulutuksesta kuljettajan iästä riippumatta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä (LiVM 23/2010 vp) korostettiin tasapuolisia kilpailuolosuhteita maa- ja metsätalouden ulkopuolella tapahtuvassa kaupallisessa kuljetustoiminnassa. Lähtökohtana mietinnössä pidettiin sitä, että kaupallisessa käytössä kilpailutilanteessa on kaikkien ajoneuvojen kuljettajien kohdalla noudatettava yhdenmukaisia periaatteita. 

2.3.1  2.3.1 Traktorin ajokortti

Liikennetraktoreiden ajokorttivaatimuksen soveltaminen on käytännössä koettu ongelmalliseksi liikennetraktoreiden määrittelystä johtuen. Yleensä ajokorttivaatimukset perustuvat ajoneuvon rekisteröintitodistuksessa olevaan tietoon ajoneuvoluokasta, ajoneuvon teknisistä ominaisuuksista, kuten kokonaismassasta tai matkustajapaikkojen määrästä niin, että korttivaatimus on yksiselitteisesti todettavissa. Ajokorttivaatimus ei muutu esimerkiksi käyttötarkoituksen mukaan. Liikennetraktoreiden kohdalla ongelmien taustalla on traktorityypin määräytyminen osin käyttötarkoituksen mukaan, jolloin liikennetraktoriominaisuus ei käy ilmi rekisteröintitodistuksesta. Liikennetraktoriksi rekisteröidyn traktorin rekisteröintitodistuksessa voi olla merkintä liikennetraktori tai maataloustraktori/liikennetraktori, jolloin ajoneuvoa voidaan käyttää molempina. 

T-luokan ajo-oikeuden merkintätapa on eräissä tapauksissa koettu ongelmalliseksi. Syynä on ollut ajo-oikeutta koskevan merkinnän puuttuminen ajokortista. Menettelyn on katsottu heikentävän ajo-oikeuden omaavan henkilön työskentelymahdollisuuksia muualla EU:ssa ja maailmalla. Traktorin kuljettamista koskevat säännökset eivät kuitenkaan kuulu EU:n lainsäädäntöön tai kansainvälisten tieliikennesopimusten alaan, eikä niiden tunnustamisesta ole mitään sääntelyä olemassa. Ajokorttidirektiiviin (2006/126/EY) ei kaikilta osin sisälly yksityiskohtaisia merkintätapaa koskevia säännöksiä. Suomessa T-luokan ajo-oikeus sisältyy kaikkiin muihin kuin mopon ja kevyen nelipyörän kuljettamiseen oikeuttaviin ajokortteihin (AM-luokan ajokortit ja ennen AM-luokan käyttöön ottoa myönnetyt M-luokan ajokortit). Jos T- tai LT-luokka suoritetaan erikseen, luokkamerkintä löytyy ajokortista, muussa tapauksessa, jos oikeus saadaan muun ajokorttiluokan suorittamisen kautta, merkintää ei tehdä. Menettelylle löytyy vastaavuus EU:n lainsäädännöstä harmonisoitujen ajokorttiluokkien kohdalla. Säännöksen mukaan jäsenvaltio voi omalla alueellaan antaa oikeuden A1-luokan kevytmoottoripyörän kuljettamiseen B-luokan autokortilla, mutta oikeutta ei saa merkitä erikseen ajokorttiin näkyviin eikä muiden jäsenvaltioiden tarvitse sitä tunnustaa. 

Traktorionnettomuuksista ei ole käytettävissä eriteltyä tietoa eri traktorityyppien kohdalla. Onnettomuuksissa, joissa on ollut vähintään yksi traktori osallisena, on vuosina 2003–2014 kuollut 73 ja loukkaantunut 2240 henkilöä. Kuolleista 30 ja loukkaantuneista 792 on ollut traktorissa. Onnettomuuksissa, joissa on mukana ollut myös henkilö- tai pakettiauto, autossa olleita on kuollut 20 ja loukkaantunut 1054. Traktoreiden aiheuttamia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuosina 1984–2014 ollut yhteensä 131, joista 116 tapauksessa vastapuolena on ollut moottoriajoneuvo ja 15 tapauksessa kevyt liikenne. 

2.3.2  2.3.2 Traktorin ja raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyys

Liikennetraktorinkuljettajan ammattipätevyysvaatimus koskee kuljettajaa muissa kuin eräissä maa- ja metsätalouden kuljetuksissa. Käytännössä on jossain määrin aiheutunut epätietoisuutta siitä, sovelletaanko vaatimusta traktorin kuljettamiseen eräissä käyttötarkoituksissa, kuten esimerkiksi lumenaurauksessa. 

3.2.1  3.2.1 Johdanto

Ajokorttiluokittelussa ja sen muutostarpeita arvioitaessa on huomioitava luokkaan sisältyvät ajo-oikeudet sekä kuljettajan osaamisvaatimukset ja ajokortin suorittamisvaatimukset, ikä- ja terveysvaatimukset sekä ammattipätevyysvaatimukset. 

Ajoneuvosääntelyssä traktoreiden luokittelu tullaan perustamaan suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen enintään 40 km/h tai yli sen. Rakenteellista nopeutta koskevan tiedon asettaminen ajokorttiluokittelun perustaksi on ongelmallinen siksi, ettei tieto nykyisin ilmene ajoneuvon rekisteröintitodistuksesta. Uusien traktoreiden kohdalla kirjaintunnus tulee ilmaisemaan sen a ja b traktoreiden kesken. Nykyisten liikennetraktoreiden rekisteröintitodistuksessa maininta liikennetraktorista rajaa nämä rakenteelliselta nopeudeltaan enintään 50 km/h luokitellut traktorit muista traktoreista, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h:ssa. Ajokorttivaatimuksen määräytymiseen vaikuttavat tiedot löytyvät yleensä ajoneuvon rekisteröintitodistuksesta ja ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painon kohdalla kysymyksessä on kokonaismassa. EU:n sääntely sisältää myös suurimman rakenteellisen nopeuden 60 km/h, jonka ylittäviä traktoreita tulevat koskemaan tiukemmat tekniset vaatimukset. Näiden lisävaatimusten perusteella traktorit voisivat olla tunnistettavissa ja erotettavissa muista traktoreista ilman mainittua nopeustietoa rekisteröintitodistuksessa. 

Traktoreiden rakenteellista nopeutta koskevan tiedon puuttuminen rekisteröintitodistuksesta ja siihen liittyvä tunnistamisongelma koskettaa myös muuten näiden ajoneuvojen kuljettamista. Tieliikenneasetuksen (182/1982) 4 §:ssä säädetään moottoritiellä sallitusta moottoriajoneuvoliikenteestä. Sen mukaan moottoritiellä ei saa kuljettaa moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h. Tämä säännös rajaa nykyisellään traktoreiden kuljettamisen moottoriteiltä, koska ajoneuvolain traktorin rakenteellista nopeutta koskevien säännösten perusteella traktoreiden suurin rakenteellinen nopeus voi olla vain mainittu 50 km/h. Mainittu nopeus ei suoranaisesti asetu mihinkään edellä mainituista EU:n lainsäädäntöön sisältyvistä suurinta rakenteellista nopeutta koskevista lukemista. Nykyisellään säännöksen soveltaminen on ollut traktoreiden kohdalla selkeää, koska kaikkien traktoreiden kuljettaminen moottoriteillä on suljettu pois. Traktoreiden ajokorttiluokkia koskevilla ratkaisuilla ei välttämättä voida helpottaa tunnistamisongelmia tältä osin. 

Traktorin kuljettamista koskevia vaatimuksia asetettaessa on myös otettava huomioon se, että traktorin perävaunuja koskevat tiedot eivät sisälly rekisteriin. Ajoneuvosäännösten muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä ei ole myöskään ehdotettu rekisteröintivelvoitetta asetettavaksi. Nykyisin ei traktoriluokissa ole hinattavan ajoneuvon vetämiselle asetettu tiukempia ajokorttivaatimuksia, mistä syystä asialla ei ole ollut ajokorttien kohdalla suurempaa merkitystä. 

3.2.2  3.2.2 Vaihtoehto 1

Ajokorttiluokittelu perustetaan ajoneuvosäännösten mukaiselle kaksiportaiselle ryhmittelylle a ja b kirjaintunnusta vastaaviin traktoreihin, mikä olisi yhdenmukaista ja selkeää. Ajokorttiluokittelun perustana olisi jako rakenteellisen nopeuden perusteella traktoreihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h (a traktorit) tai yli 40 km/h (b traktorit). 

Hitaampien traktoreiden ryhmän muodostaisivat perinteiset nykyistä T-luokkaa vastaavat traktorit, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h. Toisen ryhmän muodostaisivat nopeammat traktorit suurinta rakenteellista nopeutta erikseen huomioimatta, koska EU-asetus ei sitä sääntele. Jaottelu pysyttäisi perinteiset traktorit omana ryhmänään, vastaisi pitkälti kansainvälistä käytäntöä ja olisi myös hyvä pohja varautua mahdollisesti jossain vaiheessa tapahtuvalle EU:n ajokorttilainsäädännön kautta tapahtuvalle ajokorttien harmonisoinnille vastaavasti kuin mopon kuljettamisen kohdalla tehtiin nykyisen ajokorttidirektiivin 2006/126/EY yhteydessä. 

Ajokorttiluokituksessa voitaisiin soveltaa nykyisiä luokkatunnuksia, mikä erityisesti T-luokan kohdalla olisi perusteltua. T-luokka nykyisen sisältöisenä on kansainvälisestikin perinteinen traktorin ajokorttiluokka. Jos ajokorttiluokka pysytetään ennallaan, erityisiä tarpeita ikä- ja suoritusvaatimusten muutoksiin ei olisi. Ajokortti olisi edelleen suoritettavissa teoriakokeella 15-vuotiaana. T-luokkaan kuuluvat myös moottorikelkat ja moottorityökoneet ja myös niiden kuljettamisen kohdalla ikävaatimus ja suoritusvaatimukset pysyisivät ennallaan. 

Liikennetraktoreista luopuminen ei olisi esteenä LT-luokan luokkatunnuksen pysyttämiselle. Vaihtoehtona voisi olla myös muun luokan käyttöön ottaminen. Luokkaan kuuluvat traktorit määriteltäisiin ajokorttilaissa säädetyn suurimman rakenteellisen nopeuden mukaisesti. Tähän nopeimpia traktoreita koskevaan luokkaan kuuluisivat ajoneuvojen luokittelussa kirjaintunnusta b vastaavat traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus ylittää 40 km/h suurinta rakenteellista nopeutta rajoittamatta. Nykyiseen LT-luokkaan liittyvän 50 km/h suurinta rakenteellista nopeutta koskevan rajoituksen poistuessa luokka mahdollistaisi traktoreiden enimmäisnopeuksien kasvun valmistajan määrittelemän enimmäisnopeuden puitteissa, jollei suurinta käyttönopeutta muuten kansallisesti rajoitettaisi. Ajokorttiluokan ikä- ja suoritusvaatimukset olisi arvioitava nopeuksia vastaavasti. Jos luokkatunnus LT pysytettäisiin, olisi vaatimuksia arvioitava myös nykyisten LT-luokan ajokortinhaltijoiden kohdalla mahdollisten lisäsuoritusvaatimusten asettamiseksi. LT-luokan pysyttäminen säilyttäisi ajo-oikeuden luokkatunnukseltaan muuttumattomana eikä tältä osin tarvittaisi siirtymäsäännöksiä. Nykyisellään LT-luokan kuljettaja, samoin kuin T-luokan kuljettaja, kuuluu terveysvaatimuksiltaan ryhmään 1, jolloin vaatimukset ovat alemmat kuin raskaan kaluston kuljettajilla. Rakenteellisen nopeuden kasvun yhteydessä olisi arvioitava myös kuljettajan terveysvaatimusten muutostarpeet suhteessa kuorma-auton kuljettajien vaatimuksiin. Myös ammattipätevyysvaatimukset olisi arvioitava tässä suhteessa. 

Uusien traktoreiden kohdalla rekisterimerkintä b osoittaisi niiden kuulumisen tähän ryhmään. Nykyisten liikennetraktoreiksi rekisteröityjen traktoreiden rekisteröintitodistuksesta löytyisi siitä merkintä. Se, että traktoria ei ole ajoneuvolain mukaan pidetty tietyissä käyttötarkoituksissa liikennetraktorina, ei ole tehnyt siitä sellaista traktoria, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h. 

3.2.3  3.2.3 Vaihtoehto 2

Koska suurinta rakenteellista nopeutta koskeva muutos mahdollistaa uusien hyvin nopeiden traktoreiden markkinoille tulon, perusteltua olisi edellistä vaihtoehtoa eritellympi traktoreiden rakenteellisen nopeuden ja/tai niiden muiden ominaisuuksien huomioon ottaminen ajokorttivaatimusta määrättäessä, koska mainittujen seikkojen on katsottava asettavan tiukemmat vaatimuksensa kuljettajan osaamiselle. Suurimman rakenteellisen nopeuden ylittäessä 60 km/h traktoreita koskevat tiukemmat ajoneuvotekniset vaatimukset kuten esimerkiksi vaatimus nopeudenrajoittimesta. Suorituskyvyn kasvaessa kaikkein nopeimpia traktoreita arvioidaan käytettävän kuorma-autojen lailla erilaisissa tieliikenteen tavarakuljetuksissa, mikä puoltaisi vaatimusten asettamista kaikkein nopeimpien ryhmässä eritellymmin. 

Traktoriluokka T pysytetään vaihtoehdon 1 mukaisesti, mutta nopeampien traktoreiden ajokorttivaatimukset asetetaan eritellymmin. 

Ajokorttiluokan tunnus LT pysytetään, mutta kaikkein nopeimpien traktoreiden kuljettamiseen vaaditaan auton ajokortti. Eritellympi jako LT-luokan ja auton ajokorttia edellyttävien traktoreiden välillä voisi perustua rakenteelliselle nopeudelle 60 km/h, joka tunnistetaan myös EU:n lainsäädännössä. Sieltä ei löydy tukea nykyisen kansallisen liikennetraktoriluokan mukaisen suurimman rakenteellisen nopeuden 50 km/h pysyttämiselle. LT-luokan traktoreita olisivat tällöin traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin T-luokan traktorilla, mutta ei ylitä 60 km/h. Rakenteelliselta nopeudelta yli 50 km/h kulkevia traktoreita ei ole nykyisistä kansallisista ajoneuvosäännöksistä johtuen voinut olla käytössä. Nykyinen LT-luokka kattaa osan kirjaintunnusta b vastaavista traktoreista, jotka jäisivät auton ajokorttia koskevan vaatimuksen ulkopuolelle. Suurimmalta rakenteelliselta nopeudelta yli 40 km/h mutta enintään 60 km/h sisältävän luokan pysyttäminen väliluokkana mahdollistaisi eritellymmät ajokortin suorittamisvaatimukset kuljettajan käyttötarpeita vastaavasti. Väliluokkaan kuuluvan traktorin ajokortti voitaisiin saada alemmin suoritusvaatimuksin kuin kaikkein nopeimpien traktoreiden ajokortti, mutta vaatimuksissa voitaisiin ottaa huomioon tiukemmat vaatimukset kuin hitaampien traktoreiden kohdalla. Myös vähimmäisikävaatimukset voitaisiin määritellä eritellymmin. Nykyiseen LT-luokkaan nähden suurin rakenteellinen nopeus nousisi kymmenen kilometriä tunnissa, mitä vasten suoritusvaatimusten muutostarpeet olisi arvioitava myös nykyisten LT-luokan ajokortin haltijoiden kohdalla mahdollisten lisävaatimusten asettamiseksi. Sinänsä LT-luokkatunnuksen pysyttäminen vähentäisi erityisjärjestelyjen tarvetta nykyisten kortinhaltijoiden kohdalla. Vaihtoehtoon 1 verraten muutokset tämän luokan kohdalla olisivat kuitenkin olennaisesti pienemmät ja muutostarpeet vähäisemmät. Tähän ryhmään kuuluvia traktoreita arvioidaan nykyisen käytännön perusteella käytettävän etenkin maatalousajossa. 

Suurimmalta rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 km/h kulkevat traktorit erotettaisiin omaksi ryhmäkseen, joiden kuljettamiseen vaadittaisiin auton ajokortti. Näiden traktoreiden tekniset vaatimukset, suorituskyky sekä arvioitu käyttö tieliikenteen kuljetuksissa puoltaisivat auton ajokortin vaatimista. Erityisen perusteltua se olisi kuorma-autoihin verrattavien traktoreiden kohdalla. Vaadittava auton ajokortin luokka määräytyisi traktorin kokonaismassan perusteella. Kokonaismassan ylittäessä 3500 kiloa, vaadittaisiin kuorma-auton ajokortti. Jos kokonaismassa olisi enintään 7500 kiloa, riittäisi C1-luokan kuorma-auton ajokortti, ja tätä raskaampien traktoreiden kuljettamiseen vaadittaisiin C-luokan kuorma-auton ajokortti. Kevyimpien traktoreiden kohdalla ei olisi tarpeen vaatia kuorma-auton ajokorttia. Jos traktorin kokonaismassa olisi enintään 3500 kiloa, sen kuljettamiseen voitaisiin vaatia B-luokan henkilö- tai pakettiauton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. Traktoreiden ominaisuudet ja edellä mainittu käyttötarkoitus huomioon ottaen olisi autoluokkiin rinnastettavien traktorivetoisten ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiselle perusteltua asettaa tiukemmat vaatimukset, joissa huomioidaan hinattavan ajoneuvon kuljettaminen. Koska traktorin perävaunuja ei rekisteröidä eikä ajokorttivaatimuksen perusteena olevia massatietoja ole rekisteröintitodistuksesta saatavissa kuten autoilla, vaatimusten asettaminen ei olisi ongelmatonta. Selkeintä olisi, jos hinattavan ajoneuvon kuljettamisen vaatimus asetettaisiin aina E-luokan mukaan. Vaatimuksena voisi olla joko BE-, C1E- tai CE-luokan yhdistelmäajokortti kuljetettavan traktorin mukaan. Käytännössä vaatimuksen voisi katsoa tiukentuvan lähinnä B-luokassa, koska siinä voi hinattavan ajoneuvon massassa olla enemmän vaihtelua kuin kuorma-autoluokissa, joissa perävaunun kokonaismassa voi ilman E-luokan tunnusta olla enintään 750 kiloa. Ajokorttivaatimuksista johtuen ammattipätevyysvaatimukset olisi perusteltua asettaa vastaavasti kuin kuorma-auton kuljettajille. B-luokassa terveysvaatimukset määräytyisivät ryhmän 1 kuljettajien mukaan ja kuorma-auton ajokorttia edellytettäessä ryhmän 2 kuljettajien tiukempien vaatimusten mukaan. Kuorma-auton ajokortit myönnettäisiin viideksi vuodeksi ja muut traktoria kuljetettaessa vaadittavat ajokortit 15 vuodeksi. 70 ikävuoden jälkeen voimassaoloajat olisivat kaksi ja viisi vuotta. 

Traktoriryhmien tunnistamista ja ajokorttivaatimuksen määräytymistä helpottaisivat kaikkein nopeimmille traktoreille EU-asetuksessa säädetyt ylimääräiset tekniset vaatimukset. Nopeimpien traktoreiden rekisteritietoihin voitaisiin lisäksi liikenteeseen hyväksymisen yhteydessä tehdä merkintä siitä, että niiden rakenteellinen nopeus ylittää 60 km/h. 

3.2.4  3.2.4 Vaihtoehto 3

Kaikkein nopeimpien traktoreiden kuljettamiseen vaaditaan auton ajokortti vaihtoehdon 2 mukaisesti, mutta hitaampia traktoreita varten otetaan käyttöön vain yksi ajokorttiluokka. 

Luokka T laajennetaan traktoreihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h. T-luokan laajentaminen nykyistä suuremman rakenteellisen nopeuden omaaviin traktoreihin edellyttäisi T-luokan vähimmäisiän ja suoritusvaatimusten uudelleen arvioimista. Vaatimusten muutostarve olisi arvioitava sekä uusien suoritettavien korttien että nykyisten T-luokan kortinhaltijoiden mahdollisten lisävaatimusten asettamiseksi. Tässä tapauksessa suurin rakenteellinen nopeus nousisi nykyisestä kaksikymmentä kilometriä tunnissa. Huomioon olisi otettava myös muut T-luokkaan kuuluvat ajoneuvoryhmät, moottorikelkat ja moottorityökoneet, ja niiden kuljettaminen ellei näitä luokkia varten otettaisi käyttöön erillistä ajokorttiluokkaa. Koska vaatimusten eriyttäminen saman luokan sisällä tekisi järjestelmästä monimutkaisen, todennäköistä olisi, ettei perinteinen traktorikortti olisi enää suoritettavissa 15-vuotiaana ja pelkästään teoriakokeella. Tässä vaihtoehdossa poikettaisiin ajoneuvosäännösten mukaisesta perusjaosta nostamalla alimman traktoriluokan suurin rakenteellinen nopeus 60 kilometriin tunnissa. Menettelyä olisi pidettävä myös kansainvälisesti poikkeuksellisena. Muutos kattaisi nykyisten LT-luokan kortin haltijoiden ajo-oikeuden, koska T-luokassa suurin rakenteellinen nopeus nousisi. LT-luokasta luopuminen edellyttäisi siirtymäsäännöksiä, sillä viimeistään LT-luokan ajokortteja uusittaessa ne olisi uusittava T-luokan ajokorteiksi. 

Ajokorttivaatimuksen määräytyminen hitaimpien ja nopeimpien traktorien välillä olisi tunnistettavissa nopeimpien traktoreiden teknisten lisävaatimusten perusteella. 

3.3.1  3.3.1 Kuljettajan ajokorttivaatimukset

Esityksessä ehdotetaan, että liikenneturvallisuussyistä traktorin kuljettaminen tieliikenteessä edellyttäisi edelleen ajokorttia. Traktoreiden suorituskyvyn kasvaessa niiden käytön tieliikenteessä arvioidaan vain lisääntyvän. Niitä käytetään enemmän erilaisissa tavarakuljetuksissa ja siirtymäajoissa työpaikalta toiselle. Maatilojen tilakokojen kasvu ja vuokraviljelyn lisääntyminen on lisännyt ja lisää jatkossa myös maatalousajossa olevien traktorien käyttöä yleisessä liikenteessä. Ajokorttivaatimukset asetettaisiin asteittain tiukentuviksi ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljettamisvaatimusten mukaisesti. 

Traktoreiden ajokorttiluokittelu ehdotetaan toteutettavaksi vaihtoehdon 2 mukaisesti kolmiportaisena ajokorttilaissa määriteltävien rakenteellisten nopeuksien perusteella. Traktorin ajokorttien luokkatunnukset T ja LT pysytettäisiin ja kaikkein nopeimpien traktoreiden kuljettamiseksi vaadittaisiin auton ajokortti. Auton ajokortin luokka määräytyisi traktorin kokonaismassan perusteella vastaavasti kuin kuorma- ja henkilöautoilla luokissa B, C1, ja C, jos traktoriin olisi kytketty hinattava ajoneuvo, ajokorttivaatimus olisi vastaavasti BE, C1E tai CE. Ajokorttivaatimusten kolmiportaisuus mahdollistaisi ajokortin suorittamisen eritellymmin kuljettajan tarpeita vastaavasti ja vaatimukset voitaisiin asettaa asteittain tiukentuviksi. 

T-luokkaan kuuluisivat traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h, niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen. Ajokortin vähimmäisikä, terveysvaatimukset ja tutkintovaatimukset pysyisivät ennallaan. Perinteisen traktorikortin pysyttäminen olisi selkeää, ajokortti voitaisiin edelleen suorittaa 15-vuotiaana eikä nykyisten T-luokan ajokortin haltijoiden kohdalla vaadittaisi erityisjärjestelyjä luokkamuutosten takia. Kuljettajan osaamisen testaaminen luokkakohtaisella teoriakokeella olisi edelleen riittävää eikä käytännön koetta vaadittaisi. Kuljettajantutkintojen normaalin kehitystyön yhteydessä olisi huolehdittava siitä, että kokeen vaativuus on riittävä. Myös luokkaan kuuluvien moottorikelkkojen ja moottorityökoneiden kuljetusoikeudet pysyisivät ennallaan. T-luokan traktorin kuljetusoikeudet muilla ajokorteilla ehdotetaan pysytettäviksi ennallaan. Mopon ja kevyen nelipyörän ajokortti ei edelleenkään oikeuttaisi traktorin kuljettamiseen ajoneuvojen ja niiden kuljettamista koskevien eroavaisuuksien takia. T-luokan ajokortin saamista voitaisiin kuitenkin tässä tapauksessa helpottaa, jos T- ja AM-luokan teoriakokeet voitaisiin valita suoritettaviksi samassa koetilaisuudessa. 

LT-luokkaan kuuluisivat traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h ja enintään 60 km/h, niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen. LT-luokka sisältäisi edelleen T-luokan ajo-oikeuden. Ajokortin suorittaminen edellyttäisi luokkakohtaisen teoriakokeen ja käsittelykokeen suorittamista. Suurimman rakenteellisen nopeuden nousun kymmenellä kilometrillä tunnissa ei katsota nykyisen kokemuksen perusteella edellyttävän muutoksia luokkakohtaisiin suoritusvaatimuksiin. Yhdistelmän käsittelytaito testattaisiin käsittelykokeella niin, että kuljettajalla olisi edellytykset muuta liikennettä vaarantamatta tai tarpeettomasti estämättä kuljettaa ajoneuvoa tieliikenteessä. Lisäksi ehdotetaan, että LT-luokan ajo-oikeus sisältyisi edelleen kuorma-autokortteihin. T-luokan traktoreita nopeampia traktoreita on jo nykyisin käytetty maataloudessa ja ehdotettuun LT-luokkaan kuuluvien traktoreiden käytön maataloudessa arvioidaan jopa lisääntyvän tiluksilta toisille siirryttäessä ja muissa maatalouden kuljetuksissa. LT-luokan pysyttäminen ehdotetuin muutoksin ei edellyttäisi erityisjärjestelyjä nykyisten kortinhaltijoiden kohdalla ja kortti voitaisiin uusia LT-luokan ajokortiksi. Nykyisin maataloustraktorit hankitaan usein liikennetraktoriluokituksella ja ne ovat liikenteessä todennäköisesti yli 20 vuotta keskimäärin. Tarve edelleen kuljettaa näitä ajoneuvoja ilman erityisjärjestelyjä tai suorittaa niiden kuljettamiseen oikeuttava ajokortti ilman ylimääräisiä suoritusvaatimuksia puoltaa nykyisen LT-luokkatunnuksen pysyttämistä. Ajokortin suorittamisen vähimmäisiäksi ehdotetaan 16 vuotta. Ehdotettu vähimmäisikä mahdollistaisi traktorin kuljettamisen nuoremmalla iällä, helpottaisi maatalouden kuljetuksia ja edistäisi muutenkin nuorten työllistymistä. Ehdotusten ei arvioida heikentävän liikenneturvallisuutta. Tutkintojen normaalin kehitystyön yhteydessä olisi huolehdittava siitä, että kokeiden vaativuus sekä tehtävien että suorituksen arvioinnin kohdalla on riittävä ja että kokeissa mitataan kokelaan osaamista liikenneturvallisuuden vaatimusten mukaisesti. 

T- ja LT-luokan merkintätapaan ajokortissa ei ehdoteta muutoksia. 

Traktoreiden, joiden suurin rakenteellinen nopeus ylittää 60 km/h, kuljettaminen edellyttäisi auton ajokorttia. Jos traktorin kokonaismassa ylittäisi 3500 kiloa, vaadittaisiin kuorma-auton ajokortti. Luokkavaatimus olisi C1, jos kokonaismassa olisi enintään 7500 kiloa ja raskaammilla C. Kevyempien, enintään 3500 kiloa kokonaismassaltaan olevien traktoreiden kuljettaminen edellyttäisi B-luokan henkilöautokorttia. Traktorin ja siihen kytketyn perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän kuljettamista koskisivat tiukemmat vaatimukset. Vaatimuksena olisi luokkakohtainen traktorin mukaan määräytyvä E-luokan yhdistelmäkortti. 

3.3.2  3.3.2 Kuljettajan ammattipätevyysvaatimukset

Esityksessä ehdotetaan, että traktoreiden kuljettamiseen liitetään vaatimus kuljettajan ammattipätevyydestä vain silloin kun se on perusteltua kuljetustehtävissä toimivien kuljettajien osaamisvaatimusten ja tasapuolisen kohtelun perusteella. Ammattipätevyys vaaditaan EU:n lainsäädännössä kuorma-autoa kuljettavilta, minkä perusteella ammattipätevyysvaatimus ehdotetaan kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 2 §:n 1 momentissa asetettavaksi traktorin kuljettajille silloin, kun traktorin kuljettamiseen vaaditaan kuorma-auton ajokortti. Ammattipätevyysvaatimus ei siten koskisi T-, LT- ja B-luokan traktoria kuljettavaa. Nykyisin LT-luokan traktorin kuljettamiseen liittyvä ammattipätevyysvaatimus ei koske maa- ja metsätalouden ajoja. Huomioon ottaen se, että uuteen LT-luokkaan kuuluvia traktoreita arvioidaan käytettävän maa- ja metsätaloudessa, nämä kuljetukset pysyisivät edelleen ammattipätevyysvaatimuksen ulkopuolella, vaikka käyttötarkoitusta koskevasta säännöksestä luovuttaisiin. Yksityiset, kuten esimerkiksi henkilön yksityiselämän ja harrastusten piiriin kuuluvat ja muuten kuin esimerkiksi ansiotarkoituksessa tai elinkeinon harjoittamisen yhteydessä tehtävät kuljetukset jäisivät myös ammattipätevyysvaatimuksen ulkopuolelle. Ammattipätevyyttä ja sen suorittamista koskevat vaatimukset määräytyisivät vastaavasti kuin kuorma-auton kuljettajilla. 

Traktoreiden käytön tieliikenteen tavarakuljetuksissa arvioidaan lisääntyvän erityisesti kaikkein nopeimpien traktoreiden markkinoille tulon myötä. Henkilöauton B-luokan ajokortilla kuljetettavia kevyimpiä traktoreita lukuun ottamatta niitä käytettäisiin tällöin vastaavissa kuljetus- ja muissa työtehtävissä kuin kuorma-autoja. Ajokorttivaatimuksen ohella olisi myös kuljettajien ammattipätevyysvaatimukset tässä kuljettajaryhmässä yhdenmukaistettava kuljettajien tasapuolisen kohtelun vuoksi. Kuljettajilta olisi vaadittava sama osaaminen kuin ajokorttiluokkaa vastaavan autojen tai ajoneuvoyhdistelmien kuljettajilta. Nykyisin käytössä ollut kansallinen liikennetraktoriluokka on mahdollistanut nopeamman rakenteellisen nopeuden 50 km/h asti. Traktoreiden suorituskyvyn kasvaessa arvioidaan suurimmalta rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 km/h kulkevien ja kuorma-auton ajokorttia edellyttävien traktoreiden korvaavan ehdotettuun LT väliluokkaan sijoittuvien traktoreiden käyttöä erilaisissa tavaraliikenteen kuljetuksissa, minkä vuoksi ammattipätevyysvaatimusta ei pidetä perusteltuna siihen liittää. Näillä traktoreilla tehdään muuta liikennettä hitaammasta nopeudesta johtuen vain lyhyitä kuljetuksia esimerkiksi tietyömailla, eivätkä ne siten kilpaile tavanomaisten kuorma-autokuljetusten kanssa samalla tavalla kuin nopeudeltaan yli 60 km/h kulkevat traktorit. 

Ammattipätevyysvaatimusten kohdentumiseksi yhdenmukaisesti kuorma-autolla ja kuorma-auton ajokorttia edellyttävillä traktoreilla tehtäviin kuljetuksiin ja tasapuolisesti niitä suorittaviin kuljettajiin ei ammattipätevyysvaatimuksiin ehdoteta tässä yhteydessä tarkempia rajauksia. Ammattipätevyyssäännöksiä ja niiden selkeyttämistarpeita olisi tarkasteltava ja arvioitava kokonaisuutena kaikkien vaatimusten piiriin kuuluvien kuljettajien kohdalla ja tämä jätetään tehtäväksi ammattipätevyyssäännösten laajemman tarkastelun yhteydessä. 

3.3.3  3.3.3 Väliaikaiseen ajokieltoon määrääminen ja alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain muuttaminen

Ajokorttilain 64 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan poliisin on määrättävä ajo-oikeudenhaltija ajokieltoon, jos hän rikkoo 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua ehtoa, jonka mukaan auton ensimmäistä ajokorttia suorittavan on viimeistään kahden vuoden kuluttua B-luokan ajo-oikeuden saamisesta toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle todistus harjoitteluvaiheen ja syventävän vaiheen opetuksen saamisesta, jos hän kuljettaa autoa mainitun määräajan päättymisen jälkeen. 

Muutos liittyy erillisestä lyhytaikaisesta ajokortista luopumiseen ensimmäistä auton ajokorttia suoritettaessa. Ajokortin suorittajalle annetaan heti 15 vuotta voimassa oleva ajokortti ehdolla kuljettajakoulutuksen viemisestä päätökseen ja siitä ilmoittamisesta nykyisen lyhytaikaisen ajokortin voimassaoloaikaa vastaavassa kahden vuoden määräajassa ajo-oikeuden saamisesta. Mikäli henkilö tavataan määräajan jälkeen ajamasta autoa ilman, että säädettyä ilmoitusta on tehty, ajokieltoon määräämisen perusteet täyttyvät. Ajokiellon päättymisen ja ajokortin palauttamisen edellytyksenä on, että henkilö toimittaa vaaditun selvityksen. Koska henkilöllä on ajokortin voimassaoloajan puitteissa ajo-oikeus niin kauan kuin ajokieltopäätös tehdään, olisi ajo-oikeuteen tarpeen puuttua väliaikaisella ajokiellolla heti liikennevalvonnan yhteydessä tavattaessa tällainen henkilö ajamasta autoa. Ehdon rikkominen on todettavissa ajokorttirekisteristä. Nykyisin ajo-oikeus päättyy lyhytaikaisen ajokortin voimassaoloajan päätyttyä ja tämän jälkeen ajamista jatkaessaan henkilö syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Tämän johdosta ehdotetaan ehdon rikkominen lisättäväksi väliaikaisen ajokiellon määräämisperusteisiin. 

Alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008) 4 §:n (1085/2012) mukaan poliisi myöntää valvotun ajo-oikeuden ajaksi annettavan ajokortin. Pykälään sisältyy myös viittaus ajokorttilain 8 §:ään koskien ajokorttiin merkittävää ehtoa alkolukon käyttövelvollisuudesta. Ajokorttilain muutoksen 70/2015 yhteydessä muutettiin poliisin ja Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltuuksia ajokorttiasioissa. Jatkossa ajokortit myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Poliisin tehtävät ajokorttiasioissa liittyvät muun muassa kuljettajan ajoterveyden ja ajotaidon valvontaan ja ajokieltoon määräämiseen. Poliisilla on näihin tehtäviin liittyen toimivalta muuttaa ajokortin luokitusta ajokorttilain 15 a §:n mukaan ja asettaa ehtoja lain 16 §:n nojalla. Valvottuun ajo-oikeuteen liittyen poliisi voi muuttaa ajokortin luokkaa ja asettaa alkolukon käyttöön velvoittavan ehdon valvotun ajo-oikeuden ajaksi, saattaa valvotun ajo-oikeuden alkamaan antamalla väliaikaisen ajokortin ennen kuin Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää hakemuksesta valvottua ajo-oikeutta vastaavan ajokortin sekä palauttaa hallussaan olevan aiemman ajokortin kun alkolukolla valvottu ajo-oikeus päättyy. 

Alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi, jotta se vastaisi vuoden 2016 alusta voimaan tulevia edellä mainittuja ajokorttilain muutoksia. Pykälän 1 momentista kumottaisiin poliisin myöntämistoimivaltaa koskeva säännös. Valvottu ajo-oikeus määrättäisiin edelleen ajokorttilain 69 §:n mukaisesti, mutta säännökset valvotun ajo-oikeuden alkamiseen ja päättymiseen liittyvästä menettelystä ja ajokortin luovuttamisesta sisältyvät vuoden 2016 alusta voimaan tulevaan ajokorttilain 15 a §:ään, johon mainitussa 4 §:ssä viitattaisiin. Ajokortit myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto, mutta poliisi voi käynnistää valvotun ajo-oikeuden antamalla väliaikaisen ajokortin ennen kuin valvottava hakee ajokorttia Liikenteen turvallisuusvirastolta. Pykälän 2 momentti kumottaisiin, koska poliisin ilmoituksia koskeva säännös sisältyy ajokorttilain 101 §:ään. Pykälän 3 momentti olisi ennallaan.