2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Yleistä kuljetusalasta
Polttoaine on tavarakuljetusyritysten suurimpia kulueriä, joka on tyypillisesti 20-30 prosenttia palvelujen tuottamisen kustannuksista. Hinnannousun siirto asiakkaille tapahtuu yleensä vasta viiveellä. Yrityksillä ei myöskään yleensä ole suuria vararahastoja, jolloin niiden taloudellinen kestävyys heikkenee polttoainekustannusten noustessa. Määräaikainen kustannustuki on perusteltu myös huoltovarmuuden ylläpitämisen edellytysten kannalta. Tukikausi on lyhyt, sillä yrityksillä on myös oma vastuu kantaa riskejä ja mukautua elinkeinotoiminnan olosuhteiden muutoksiin.
Tavarakuljetusalan liikevaihto aleni noin 6,5 mrd. eurosta 6,1 mrd. euroon vuonna 2020. Kehitykseen vaikutti myös Covid-19 –pandemia. Vuoden 2021 tietoa ei ole käytettävissä. Covid -19 -pandemian vaikutukset linja-autoalaan ovat olleet vakavia. Yritysten heikentynyt tilanne vaikuttaa kykyyn vastata voimakkaaseen kustannusten nousuun. Linja-autoala on kuitenkin ollut kustannustuen piirissä.
Nyt esitetty polttoainetuki on tarkoitettu auttamaan yrityksiä säilyttämään taloudelliset toimintaedellytykset ja pitämään yllä palvelutarjontaa sekä osaltaan lieventämään matkalippujen hintojen korotuspaineita markkinaehtoisessa liikenteessä.
Linja-autoliikenteen liikevaihto 1,1 mrd. euroa 2019 ja 1,0 mrd. euroa 2020. Kaukoliikenteen ja tilausliikenteen liikevaihdot supistuivat merkittävästi. Uusien lupien hakumäärät laskeneet merkittävästi. Joukkoliikenteen viranomaisille myönnetty lisätukea 252,8 miljoonaa euroa. Linja-autoliikenne on kuljetusalan tavoin polttoainetuen piirissä.
2.2
Ukrainaan kohdistuneiden sotatoimien vaikutus kuljetusalan yrityksiin
Valtiontuki on perusteltua erityisesti silloin, kun kyseessä on sellaisten yritysten likviditeettivajeen korjaaminen, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen, EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden ja esimerkiksi Venäjän toteuttamien taloudellisten vastatoimenpiteiden aiheuttama talouden vakava häiriö vaikuttaa suoraan tai välillisesti, ja tällainen valtiontuki voidaan rajoitetun ajan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Polttoaineiden nopea hinnannousu Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan alkaessa on tällainen välillinen seuraus, jonka kompensoiminen valtiontuella on ajankohtaisessa tilanteessa perusteltua vuoden alkukuukausiin liittyen. Tilanteen jatkuessa yritysten edellytykset siirtää nousu kuljetuksesta perittäviin maksuihin ja sopeuttaa toimintakustannuksiaan myös muutoin paranee, ja tuen tarve vähenee, jolloin tuen rajoittaminen hinnannousun akuuttiin vaiheeseen ja eniten kärsiville yrityksille on perusteltua.
Polttoaineen hinnan reaalinen kehitys vuodesta 1988 huhtikuuhun 2022 (lähde: Tilastokeskus)
Erityisesti Ukrainaan kohdistuneiden sotatoimien jälkeen polttoainekustannusten nousu oli nopeaa, jonka jälkeen tapahtui tasaantumista. Kustannustaso on jäänyt noin 20-30 prosenttia edeltävää aikaa korkeammalle tasolle.
2.3
Maanteiden kuljetusalat: tavara- ja henkilöliikenne
Noin 85 prosenttia Suomen tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä maanteitse, 15 prosenttia rautateitse. Suomen pitkien etäisyyksien vuoksi tuotetta kohden kertyy enemmän kuljetuskilometrejä kuin missään muualla Euroopassa. Maanteiden tavaraliikenne on Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittävä toimiala ja työllistäjä. Kuljetusyrityksien koko ja toimintatapa voivat vaihdella. Tyypillinen kuljetusyritys voi olla esimerkiksi pieni perheyritys, joka liikennöi 1-3 ajoneuvolla. Harjoittaakseen kaupallista tavaraliikennettä maantiellä yritys tarvitsee pääsääntöisesti liikenneluvan. Liikennelupavaatimus koskee kaikkia EU-jäsenvaltioita. Suomessa lupia myöntää Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom). (lähde: SKAL)
Maantiekuljetusalalta saa elantonsa noin 150 000 henkilöä. Maanteiden tavaraliikenneyrityksiä on noin 9 000 ja niiden kokonaisliikevaihto on 6 miljardia euroa. Linja-autoliikenteen yrityksiä on noin 800 ja niiden kokonaisliikevaihto on 1,1 miljardia euroa. (lähde: Kuljetusala.com)
2.4
Maantiekuljetusten kehitys
Tukikaudelta helmi-huhtikuu 2022 ei ole vielä olemassa tarkkoja tilastotietoja koskien toiminnan volyymia, polttoainekustannuksia tai liikevaihtoja. Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä kuorma-autoilla kuljetettiin tavaraa 66 miljoonaa tonnia, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä. Maa-ainesten kuljetettu määrä väheni 2 prosenttia ja muiden kuin maa-ainesten kuljetettu määrä väheni 4 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastosta.
Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain. (lähde: Tilastokeskus)
Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä kuorma-autojen kuljetussuorite oli 7,6 miljardia tonnikilometriä, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä. Kuljetussuoritteesta 94 prosenttia ajettiin ammattimaisessa liikenteessä ja 6 prosenttia yksityisessä liikenteessä.
Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston tiedot kerätään neljännesvuosittain otostutkimuksella kuorma-autojen haltijoilta. Kuljetettu tavaramäärä on kuorma-autoihin lastatun tavaran paino tonneina. Tonnikilometri kuvaa kuljetustyön määrää ja se lasketaan tavaramäärän ja kuljetusmatkan tulona.
2.5
Maanteillä tapahtuva henkilökuljetus
Maanteillä tapahtuva henkilökuljetus jakautuu linja-autoliikenteeseen ja taksiliikenteeseen. Taksiliikenne ei ole kuljetusalan polttoainetuen piirissä alan hinnoittelun ollessa vapaata ja kustannusnousu voidaan huomioida nopeasti hinnoittelussa.
Suomen linja-autoliikenne on lähes koko maan kattava joukkoliikenteen muoto. Se muodostuu paikallis-, tilaus- ja kaukoliikenteestä. Suomen lain mukaan linja-autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu yli kahdeksan matkustajan kuljetukseen. Alle kuudentoista matkustajan linja-autoa sanotaan pikkubussiksi tai minibussiksi.
Linja-autoliikennealan toimialan liikevaihdosta ennen koronapandemiaa on tullut noin puolet julkiselta sektorilta liikennöintikorvauksina ja matkakustannusten korvauksina. Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan henkilöstökulut muodostavat noin 51 prosenttia toimialan kustannuksista. Merkittävä kuluerä oli myös aine- ja tarvikekäyttö (19 prosenttia).
2.6
Kuljetusalan sääntelystä
Kuljetustuen hakemisen edellytyksenä on, että kuljetusalan yritys on saanut tieliikenteen kuljetusyrittäjille myönnettävän alalletuloluvan eli luvan, jonka nojalla yritys saa harjoittaa ammattimaista henkilöiden tai tavaran kuljettamista. Liikennelupia ovat tavaraliikenne-, henkilöliikenne- ja taksiliikenneluvat. Liikenneluvan hakemisen ohella ilmoittautuminen taksi- ja tavaraliikenteen harjoittajaksi on tietyin edellytyksin mahdollista. Myös liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 16 §:n mukaisesti Liikenne ja viestintävirastoon tavaraliikenteen harjoittajaksi kevyellä kalustolla rekisteröitynyt yritys, voisi hakemuksesta saada polttoainetukea.
Suomessa harjoitettavaa tavaraliikennettä säätelee EU:n liikenteenharjoittaja-asetus (EY) 1071/2009, EU:n tavaraliikennelupa-asetus (EY) 1072/2009 sekä kansallinen liikennepalvelulaki (laki liikenteen palveluista 320/2017). Ammattimainen tavaran kuljettaminen tiellä tulonhankkimistarkoituksessa korvausta vastaan ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä on luvanvaraista liikennettä, jota varten tarvitaan tavaraliikennelupa.
Liikennelupien määrä oli 31.3.2022 seuraava: taksiliikenne 10 851, tavaraliikenne 10 951 ja henkilöliikenne 996. (lähde: tieto.traficom.fi)
Kuljetusyritysten polttoainetuki ei koskisi taksiliikennettä. Tämä johtuu siitä, että taksimatkan hinta sovitaan asiakkaan kanssa, jolloin kasvaneet kustannukset voidaan siirtää välittömästi taksimatkan hintaan. Myös alalla keskeisten välityspalvelujen tarjoajilla on mahdollisuus reagoida polttoainehintoihin. STM on lisäksi ehdottanut sairausvakuutuspohjaisten taksihintojen korottamista hallinnonalansa sääntelyssä.
2.7
Tilastotietoja kuljetusalan polttoaineenkulutuksesta
Vuoden 2019 käytetyn polttoaineen tilastojen perusteella voidaan todeta, että kuljetusalan dieselpolttoaineen käyttö oli lähes 2 miljardia litraa, joka koostui seuraavista komponenteista: pakettiautot 366 246, linja-autot 207 322, kuorma-autot ilman perävaunua 517 211 ja perävaunulliset kuorma-autot 922 154 tuhatta litraa. Tavara- ja henkilökuljetuksissa muiden energiamuotojen (bensiini, kaasu, sähkö) oli siinä määrin marginaalinen, että tukijärjestelmän laskentakaava on järkevintä luoda nimenomaan dieselin kustannuksien pohjalta, vaikka sitä voidaan soveltaa myös muihin polttoaineisiin ja sähköön. (lähde: VTT 2019)
SKAL:n arvion mukaan pakettiautoista vain noin kaksi prosenttia on varsinaisesti kuljetusalan käytössä.
2.8
Kuljetusalan kustannusindeksit
Kuljetusalalla on käytössä kustannusten indeksiseuranta. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Indeksi kuvaa pakettiautojen, kuorma-autojen ja perävaunuyhdistelmien keskimääräistä kustannuskehitystä. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linja-autoliikenteen harjoittamiseen liittyvien kustannustekijöiden hintojen kehitystä. Indeksi kuvaa suurten kaupunkien, kaupunki-, lähi- ja seutu-, kauko- sekä tilausliikenteen keskimääräistä kustannuskehitystä.
Näitä kustannusindeksejä seurataan laajasti alalla tehtävissä kuljetussopimuksissa ja muussa palvelujen hinnoittelussa, kuten sopimushinnoittelussa, keikkahinnoittelussa ja matkalippujen hinnoittelussa. Kyseessä on alan oma suojautumiskeino hinnankorotuksien varalta. Kuljetusalan polttoainetukea määriteltäessä näiden indeksiehtojen soveltaminen on otettu huomioon arvioperusteisesti tarkkojen sopimuskohtaisten tietojen ollessa vaikeita tai mahdottomia hankkia tavoitellussa aikataulussa.
2.9
Huoltovarmuus
Kuljetusyrityksillä on keskeinen rooli osana Suomen huoltovarmuuden hoitamista. Huoltovarmuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan kykyä ylläpitää kuljetuspalveluita, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä väestön elinolojen ja maanpuolustuksen turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden näkökulmasta kuljetusalalle halutaan varmistaa valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta kuljetusjärjestelmästä muodostuva, koko valtakunnan kattava kuljetusjärjestelmä. Yhteistyö tapahtuu siten, että viranomaiset kartoittavat häiriöt ja riskit yhteiskunnan kannalta, priorisoivat tarvittavat toimenpiteet ja turvaavat toimintaedellytykset poikkeustilanteissa. Kuljetusyritysten tulee valmistautua omaa toimintaansa uhkaaviin riskeihin, häiriöiden vaikutusten eliminointiin ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönottoon.
2.10
Finnveran tukimuodot
Finnveran lainat ja takaukset
Kuljetusalan haettavissa on Valtioneuvoston valmiusryhmän linjausten mukaisesti Finnveran lainoja ja takauksia yritysten käyttöpääoman varmistamiseksi. Finnvera on yhtiötä koskevan lain mukaan (443/1998) valtion osakeyhtiömuotoinen erityisrahoitusyhtiö, jonka tarkoituksena on rahoituspalveluja tarjoamalla edistää ja kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Yhtiön toiminta tulee suunnata korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Yhtiö harjoittaa rahoitustoimintaa antamalla ja hallinnoimalla luottoja, takuita, takauksia ja muita vastuusitoumuksia sekä hankkimalla varoja viennin rahoittamiseksi ja tekemällä pääomasijoituksia. Yhtiö tekee myös yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa ja neuvontaa.
Finnvera on mm. kuljetusalalla merkittävä luotottaja. Helmikuussa 2022 Finnveran asiakkaana oli 1 046 kuljetusalan asiakasta, joista 883 oli yritysasiakkaita ja 163 henkilöasiakkaita. Kuljetusalalle myönnetty rahoitus on 66,7 miljoonaa euroa ja kuljetusalan vastuukanta 93,4 miljoonaa euroa vuonna 2021.
2.11
Kustannustuki
Valtioneuvoston asettaman varautumisen ministerityöryhmän linjauksen mukaan kuljetusalalle valmistellaan ”kustannustuen” tyyppinen tuki. Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020, jäljempänä kustannustukilaki) mukaan Suomessa toimiville yrityksille voidaan myöntää COVID-19-pandemian aiheuttamien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi määräaikaista valtiontukea. Valtiokonttori teki tukipäätökset pääasiassa yritysten hakemusten ja Verohallinnon yritysten liiketaloudellista asemaa koskevien tietojen perusteella. Kustannustukilakia on muutettu useita kertoja. Muutoslakien (963/2020, 280/2021, 435/2021, 609/2021 ja 1062/2021, 157/2022, 336/2022) valmistelussa on myös hyödynnetty edellisten kierrosten kokemuksia. (Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2020, muutos 552/2020, 1028/2020, 339/2021, 750/2021 (jäljempänä kustannustukiasetus) on määritelty tukeen oikeutetut toimialat. Kustannustuki on toiminut lainsäädännöllisenä mallina kuljetusalan tuelle.
Valtiokonttorin tilaston mukaan toimiala ”maaliikenne ja putkijohtokuljetus” on saanut kustannustukea yhteensä 62 miljoonaa euroa vuosina 2020-2022. Tämä on eri toimialoista kolmanneksi eniten majoitus- ja ravintola-alojen jälkeen.
6
Säännöskohtaiset perustelut
1 §. Soveltamisala. 1 momentti. Tämä laki koskee maanteillä tapahtuvaa kuljetustoimintaa harjoittaville yrityksille Ukrainan sotatilanteen aiheuttaman polttoaineiden hinnannousun osittaiseksi korvaamiseksi myönnettävää määräaikaista valtiontukea, jonka Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Kuljetusalalla tässä laissa tarkoitetaan maantiekuljetuksia.
Yrityksen käsite olisi sama kuin EU:n kilpailuoikeudessa. Sekä yrityksen että taloudellisen toiminnan käsitteet ovat EU-oikeudessa laajat. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Ratkaisevaa arvioinnissa on harjoitettavan toiminnan luonne. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. Myös voittoa tavoittelemattomat yksiköt, kuten yhdistykset ja säätiöt, sekä luonnolliset henkilöt, voivat harjoittaa taloudellista toimintaa.
Koska kyse on julkisista varoista myönnettävästä tuesta, siihen tulee soveltaa EU:n valtiontukisääntöjä. Kuljetusalan yritysten polttoainetuki perustuisi Euroopan komission XX.X.2022 antamaan päätökseen (SA.XXXXX(2022/N)), jolla komissio hyväksyi Suomen puitetukiohjelman Ukrainan sotatilanteeseen liittyville valtiontukitoimenpiteille sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan sekä komission tiedonantoon tilapäisiksi puitteiksi valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä Ukrainan sotatilanteessa (2022/C 131 I/01).
Tiedonannon ja komission päätöksen mukaan suorina avustuksina myönnettävät tuet ovat yhteensopivia SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan kanssa edellyttäen, että yksittäiselle yritykselle myönnettävä tuki ei ylitä 400 000 euroa ja että tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti. Puitetukiohjelman tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka kärsivät Ukrainan sotatilanteen aiheuttamaan kriisin johdosta maksuvalmiuden heikentymisestä tai jopa sen täydellisestä puutteesta. Tukea voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina ja pääomana. Puitetukiohjelman mukaisia tukitoimenpiteitä voidaan yhdistää vähämerkityksistä tukea koskevan niin sanotun de minimis -asetuksen (komission asetus 1407/2013) mukaisen tuen tai yleisen ryhmäpoikkeusasetusten (komission asetus 651/2014) mukaisen tuen kanssa edellyttäen, että mainittujen asetusten säännöksiä ja kasautumissääntöjä noudatetaan.
Tuki tulee myöntää viimeistään 31.12.2022. 400 000 euron enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty komission hyväksymän puitetukiohjelman (komission päätös SA.xxxxx) nojalla. Ehdotettua tukea myönnettäessä tulisi siten tarkistaa, että tuen myöntäminen ei johda 400 000 euron enimmäismäärän ylittymiseen.
2 momentti. Polttoainetuen myöntäminen ja maksaminen ovat hallintomenettelyä, jossa sovelletaan myös valtionavustuslakia (688/2001).
2 §. Kuljetusalan polttoainetuen myöntämisen yleiset edellytykset. Pykälässä säädetään kuljetusalan määräaikaisen polttoainetuen yleisistä perusteista. Tuen määräytyminen perustuu Ukrainan sotatilanteen aiheuttamiin äkillisiin taloudellisiin vaikutuksiin.
1 momentti. Maantiekuljetusten alalla toimiva yritys, jolla on tukikauden ensimmäisenä päivänä voimassa ollut liikennelupa ja hallinnassaan kuljetustoiminnassa tarvittava ammattikäyttöön rekisteröity ajoneuvo, samoin kuin liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 16 §:n mukaisesti Liikenne ja viestintävirastoon tavaraliikenteen harjoittajaksi kevyellä kalustolla tukikauden ensimmäisenä päivänä rekisteröitynyt yritys, voisi hakemuksesta saada polttoainetukea. Yrityksellä tulisi olla Y-tunnus. Tuen piiriin voisi kuulua myös esimerkiksi jätekuljetusyrityksiä, mikäli muut lain mukaiset ehdot täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan koskisi taksiliikennettä, sillä taksikuljetusten hinnoittelu mahdollistaa kustannusten nousun nopean siirron asiakashintaan. Lisäksi eräisiin julkisesti korvattaviin taksimatkoihin on STM esittämässä korotusta. Tuen myöntäisi valtion talousarvion asettamissa rajoissa Valtiokonttori.
Tuen edellytyksenä olisi lisäksi, että yritystä ei koskisi mikään 4 §:ssä säädetyistä tuen myöntämisen esteistä. Laskennassa poikkeuksellisena, tukeen oikeuttavana äkillisenä, Ukrainan sotatilanteesta johtuvana nousuna pidettäisiin yleisperusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla kuukausitasolla 10 prosentin tai suurempaa nousua. Tätä pienemmän kuukausitasolla tapahtuvan hinnannousun katsottaisiin kuuluvan normaaliin polttoaineen hinnan vaihteluun.
2 momentti. Yritys ilmoittaisi 1 päivän helmikuuta ja 30 päivän huhtikuuta 2022 välisellä ajalla (tukikausi) ostetun, 1 momentissa tarkoitettuun kuljetustoimintaan käytetyn polttoaineen tai sähköenergian kustannuksen ilman arvonlisäveroa. Valtiokonttori voisi myöntää yritykselle hakemuksesta kuljetusalan polttoainetukea jäljempänä säädetyllä tavalla, jos yritystä ei koskisi mikään 4 §:ssä säädetyistä polttoainetuen myöntämisen esteistä. Tukea, jonka laskennallinen suuruus olisi alle 250 euroa, ei maksettaisi tukijärjestelmän tehokkaan toiminnan vuoksi.
Yrityksen itsensä ilmoittamien tietojen oikeellisuutta varmentaa osaltaan sanktiouhka, joten niitä on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana perustana myös hyvitysmenettelylle.
3 §. Tuen määräytymisperusteet. 1 momentti. Yritykselle voitaisiin myöntää kuljetusalan polttoainetukea 5 prosenttia 1 päivänä helmikuuta ja 30 päivänä huhtikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen ostaman polttoaineen tai kuljetuksiin käyttämän sähkön kustannuksista ilman arvonlisäveroa. Tuen konsernikohtainen enimmäismäärä on 400 000 euroa.
Korvausperuste olisi 5 prosenttia ostetun polttoaineen tai kuljetuksiin käytetyn sähköenergian kokonaiskustannuksista tukikuukautta kohti. Sähkön siirtohinta ei kuulu tuen piiriin. Tarkasteltavia tekijöitä olisivat keskimääräisten dieselpolttoainekustannusten hinnan nousu jaksolla 2−4/2022, sekä ostetun polttoaineen kustannus tukikaudella. Diesel on otettu laskuperusteeksi koska se on käytännössä lähes yksinomainen kuljetuksiin käytettävä polttoaine. Laskukaava sisältää olettaman, että kuljetusala saa noin kuukauden aikana puolet kohonneista polttoainekustannuksistaan siirretyksi asiakashintoihin.
Kuljetusalan polttoainetuen korvausperuste määriteltäisiin seuraavalla tavalla. Tukikausi olisi helmi-huhtikuu.
Kuukausittaiset diesel-polttoaineen hinnannousut alkuvuodesta 2022 olivat seuraavat:
- tammikuu + 9 snt.
- helmikuu + 8 snt.
- maaliskuu + 43 snt.
- huhtikuu – 11 snt. (negatiivinen)
Helmikuussa yrityksiä rasittava hinnannousu olisi siten puolet tammikuun hinnannoususta 0,5 x 9 snt. + helmikuun hinnannousu 8 snt., eli yhteensä 12,5 snt. Maaliskuussa yrityksiä rasittava hinnannousu olisi 0,5 x 8 snt. + 43 snt., eli yhteensä 47 snt. Huhtikuussa yrityksiä rasittava hinnannousu olisi 0,5 x 43 – 11 snt. eli yhteensä 10,5 snt.
Tämä mekanismi perustuisi edellä yleisperusteluissa (4.1.2. Polttoainetuen laskentakaava) kerrottuihin olettamiin. Hinnannousun voidaan varsin luotettavasti olettaa siirtyvän asiakashintaan kahden kuukauden kuluessa, jolloin ensimmäisenä kuukautena keskimäärin puolet hinnannoususta on saatu siirrettyä asiakashintaan.
Koska liiketoiminnan oman riskin piiriin katsottaisiin kuuluvan 10 prosentin tai sen alle jäävät hinnannousut, eli tässä tapauksessa keskimäärin 20 snt. hinnannousu, tuki kohdistuisi käytännössä maaliskuun hinnankorotukseen. Tuki olisi sanottu 20 snt:n omavastuu vähennettynä 47−20=27 snt, mikä vastaisi noin 15 prosenttia polttoaineen hinnasta ennen hintojen merkittävää nousua maaliskuussa. Tuki jaettuna kolmelle kuukaudelle tarkoittaisi siten 5 prosentin kuukausittaista tukea.
Hinta olisi hinta ilman arvonlisäveroa. Korvauksen laskennan lähtöarvona olisi dieselin keskihinta kuukausittain Tilastokeskuksen mukaan. Diesel muodostaa laskennan pohjan siksi, että se olisi yleisperusteluissa kuvatulla tavalla käytännössä lähes yksinomainen polttoaine sekä tavara- että henkilökuljetuksissa.
Tuesta vähennettäisiin 5 § 2 momentin 2 kohdan mukaiset tuet.
4 §. Tuen myöntämisen esteet. Pykälässä säädettäisiin tuen myöntämisen esteistä.
1 momentti. Tarkoituksena olisi, että kuljetusalan määräaikaista polttoainetukea ei myönnettäisi yritykselle, joka on ollut 31.12.2021 taloudellisissa vaikeuksissa kuten esimerkiksi laiminlyönyt verotukseen liittyviä velvoitteitaan. Tämä ehkäisisi myös harmaata taloutta. Lisäksi vireillä oleva konkurssimenettely estäisi tuen myöntämisen.
Yrityksen tulisi esittää tiedot taloudellisesta tilanteestaan sen arvioimiseksi, ettei tuen myöntämiselle ole 4 §:ssä tarkoitettuja esteitä, erityisesti ettei yritys ole vaikeuksissa oleva yritys.
Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettua yritystä. Määritelmän mukaan yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, jos a) se on menettänyt yli puolet osakepääomastaan (yhtiöt, jonka osakkaiden vastuu on rajoitettu), b) se on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi (yhtiöt, joissa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu), c) yritys on yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteena, d) yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta, tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena, e) muun kuin pk-yrityksen velkaantumisaste on kahden viime vuoden ajan ollut yli 7,5 ja käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin ollut alle 1,0. Alle 3-vuotiaisiin pk-yrityksiin sovelletaan vain c -kohtaa.
2 momentti. Tukea ei myönnettäisi pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan, jos yritys ei ole merkittynä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin. Verohallinto merkitsee hakemuksen perusteella ennakkoperintärekisteriin elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittavat henkilöt, yritykset ja yhteisöt. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista. Syy siihen, että yritys ei ole merkittynä ennakkoperintärekisteriin, on kuitenkin pääosin seurausta siitä, että yritys on joko poistettu tai sitä ei ole voitu merkitä rekisteriin verotusta koskevien laiminlyöntien johdosta.
Verohallinto voi poistaa toimijan ennakkoperintärekisteristä laiminlyöntien vuoksi. Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa tai siihen voidaan jättää merkitsemättä toimija, joka olennaisesti laiminlyö verojen maksamisen, verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden, kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden tai muun verotukseen liittyvän velvollisuuden. Rekisteristä voidaan poistaa tai siihen jättää merkitsemättä henkilö, jonka johtamat yritykset ovat aiemmin laiminlyöneet velvollisuutensa verotuksessa. Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä yritystä johtavan henkilön aiempien laiminlyöntien perusteella.
Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tukea ei myönnettäisi, jos yritys on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden. Pykälässä tarkoitettu laiminlyönti olisi esimerkiksi kysymyksessä, jos yritys jättää antamatta verotusmenettelystä annetun lain 2 (1558/1995) luvussa tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 4 luvussa tarkoitetun veroilmoituksen tai muun ilmoituksen. Tukea ei myöskään myönnettäisi, jos yritys ei ole antanut tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) 6 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta maksamistaan palkoista tulorekisteriin. Yrityksellä olisi mahdollisuus korjata laiminlyönnit antamalla puuttuvat ilmoitukset Verohallinnolle tai tulorekisteriin.
Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tukea ei myönnettäisi, jos yrityksellä on verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 3 a luvussa tarkoitettuun verovelkarekisteriin merkittyjä verovelkatietoja. Verovelkarekisteriin merkitään verovelkaa koskevana tietona tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 10 000 euroa sellaisia erääntyneitä ja suorittamatta olevia Verohallinnon kantamia veroja ja maksuja, joista ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä tai muutoksenhakuviranomaisen täytäntöönpanon keskeytystä koskevaa määräystä. Yritystä koskevat tiedot voidaan merkitä verovelkarekisteriin aikaisintaan kahden viikon kuluttua siitä päivästä, jona yrityksen katsotaan saaneen tietoonsa veronkantolain (11/2018) 70 §:ssä tarkoitetun yhteenvedon, jossa yritystä on muistutettu laiminlyönnin merkitsemisestä verovelkarekisteriin.
Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan tuen myöntämisen estäisi lisäksi, jos yrityksellä on maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa. Myös alle 10 000 euron suuruiset verovelat estäisivät siten tuen saamisen, jos verovelat ovat perittävänä ulosotossa. Verohallinto lähettää tavallisesti useamman maksukehotuksen ennen kuin vero siirretään ulosottoperintään. Verohallinto ei myöskään lähetä veroa ulosottoon, jos yritys on pyytänyt maksujärjestelyä. Yritys voisi siten saada tukea, jos se on pyytänyt Verohallinnolta maksujärjestelyä maksamattomille veroilleen, eikä tuen saamiselle ole muita esteitä.
Pykälän 2 momentin 5 kohdassa säädettäisiin verotusta koskevien laiminlyöntien lisäksi, että konkurssi estäisi tuen myöntämisen. Tukea ei myönnettäisi, jos yritys on asetettu konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai sillä on vireillä tuomioistuimessa konkurssiin tai yrityssaneeraukseen asettamista koskeva asia, tai (6 kohta) yritys tai yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä henkilö olisi EU:n pakotelistalla.
5 §. Tuen hakeminen.1 momentti. Hakemus tuen saamiseksi tulisi tehdä Valtiokonttorille viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2022.
2 momentti. Valtiokonttori myöntäisi tuen ensi sijassa hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella, Liikenne- ja viestintävirastosta saatujen yritystä ja ajoneuvokalustoa koskevien tietojen sekä Tilastokeskuksesta saadun, polttoaineiden keskimääräisiä hintoja koskevien tietojen perusteella. Yrityksen olisi esitettävä hakemuksessaan tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset tuenhakukaudelta. Yrityksen olisi esitettävä hakemuksessaan tuen käsittelemiseksi riittävät tiedot ostetun polttoaineen kustannuksista, tai tukikaudella ostetun, kuljetukseen käytetyn sähköenergian kustannuksista, sekä tiedot jo myönnetyistä muista Ukrainapuiteohjelman (EU 2022/C 131 I/01) mukaisista valtion tuista samoihin kustannuksiin, muista julkisista tuista sekä siitä että sillä ei ole tämän lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja taloudellisia vaikeuksia.
6 §. Hakemuksen käsittely ja päätöksenteko. Valtiokonttori ratkaisisi asian hakemuksesta ensisijaisesti hakemuksessa ilmoitettujen ja muilta viranomaisilta saamiensa tietojen perusteella. Valtiokonttori valvoisi 1 pykälän mukaisen Euroopan komission päätöksen mukaisen tuen konsernikohtaista enimmäismäärää.
7 §. Muutoksenhaku. Päätökseen polttoainetuesta saisi hakea oikaisua Valtiokonttorilta hallintolaissa (434/2003) säädetyn mukaisesti. Päätös saataisiin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana oikaisuvaatimuksesta huolimatta.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Hallintolain (434/2003) 49 b § edellyttää, että oikaisumenettelyn noudattamisesta on säädettävä erikseen, jos sen noudattamista pidetään tarpeellisena asianomaisen lain kannalta. Koska tämän lain tavoitteisiin kuuluu, että yrityksen oikeus tukeen ratkaistaan mahdollisimman tehokkaasti, 1 momentti käsittäisi säännöksen oikaisumenettelyn noudattamisesta. Siten yrityksen ei tarvitsisi turvautua hallinnollisesti raskaaseen valitustiehen silloin, kun katsoo, että asiassa on tehty virhe tai muu puute. Ennen valitusta hakija voisi kääntyä päätöksen tehneen Valtiokonttorin puoleen oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimusmenettely olisi myös Valtiokonttorin kannalta perusteltu tämän lain tarkoittamissa kysymyksissä ottaen huomioon päätöksien lukuisuuden ja niiden ripeää käsittelyä koskevan tavoitteen. Edellä esitettyyn liittyen momentti mahdollistaisi hallintopäätöksen täytäntöönpanon oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomainen saisi tehdä oikeana pitämänsä suorituksen yritykselle, vaikka tämä vaatisi oikaisuvaatimuksessaan suurempaa suoritusta.
Hallintolain 49 b §:n 3 momentti turvaa valitusoikeuden oikaisuvaatimukseen tehtyyn päätökseen. Tähän viitataan 2 momentissa.
8 §. Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen viranomaisten kesken. 1 momentti. Valtiokonttorilla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta tukihakemusten käsittelemiseksi ja tarkastamiseksi välttämättömiä tietoja valtionavustuslain 31§:n nojalla.
2 momentti. Lisäksi Verohallinto ja Liikenne- ja viestintävirasto luovuttaisivat Valtiokonttorille salassapitosäännösten estämättä tuen kohteena olevien yrityksen tunnistetiedot, alla yksilöidyt tiedot sekä Verohallinnon tiedossa olevat yritysten tilinumerot sekä seuraavat tuen myöntämiseksi, maksamiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot:
1) verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnit;
2) Verohallinnon ylläpitämässä ennakkoperintärekisterissä olevat merkinnät;
3) tiedot Verohallinnon ylläpitämästä verovelkarekisteristä;
4) verovelka, joka on lähetetty perittäväksi ulosottotoimin;
5) tiedot voimassaolevista liikenneluvista ja hallinnassa olevista ajoneuvoista
6) tiedot liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 16 §:n mukaisesti Liikenne ja viestintävirastoon tavaraliikenteen harjoittajaksi kevyellä kalustolla rekisteröityneistä yrityksistä, sekä
7) muut kuin 1—5 kohdassa tarkoitetut tuen myöntämiseksi, maksamiseksi ja valvomiseksi välttämättömät tiedot Verohallinnolta, Tilastokeskukselta ja Liikenne- ja viestintävirastolta.
9 §. Tuen määrään perustuva rajoitus varojenjaolle. Yritykselle tämän lain nojalla myönnetyn tuen määrä vähentäisi päättyvältä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä varojenjakoon käytettävissä olevaa vapaata omaa pääomaa, jollei yritys palauta saamaansa tukea valtiolle ennen tilinpäätöksen vahvistamista.
Kuljetusalan määräaikaista polttoainetukea ei tule käyttää voitonjakoon omistajille tai muuhun varojenjakoon yrityksestä. Tästä kiellosta säädetään pykälässä edellyttämällä, että myönnetyn tuen määrä vähentäisi rajoitusvelvoitteen jälkeen päättyvältä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä varojenjakoon käytettävissä olevaa vapaata omaa pääomaa. Rajoitus kohdistuisi näin varojenjakoon tilikaudelta, joka on kulumassa rajoitusvelvoitteen aikana. Jos yrityksen tilikausi olisi esimerkiksi kalenterivuosi, niin rajoitus tulisi ottaa huomioon vuoden 2022 tilinpäätöksen nojalla tehtävässä varojenjakopäätöksessä keväällä 2023.
Rajoituksesta ilmoitettaisiin pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen (1753/2015) 1 luvun 1 §:n 5 momentin 2 kohdan tarkoittamassa oman pääoman muutoslaskelmassa. Vastaava informointivelvollisuus olisi pienyritystä suuremmalla yrityksellä kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 2 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla.
Pykälän tarkoittaman varojenjakorajoituksen yritys voisi kuitenkin välttää suorittamalla tuen täysimääräisenä takaisin valtiolle. Tämä suoritus olisi tehtävä ennen tilinpäätöksen vahvistamista, jotta se olisi tehokas.
Rajoituksen rikkominen perustaisi yrityksen johtoon kuuluvalle henkilökohtaisen vahingonkorvausvastuun väärästä jakopäätöksestä yritykseen sovellettavan yhteisölain mukaisesti. Jos rajoitusta loukattaisiin, olisi varoja saanut omistaja tai muu taho niistä palautusvelvollinen siten kuin yritykseen sovellettavassa yhteisölaissa säädetään.
10 §. Viranomaistehtävät. Valtiokonttori myöntäisi ja maksaisi hakemuksen perusteella määräaikaisen yritysten polttoainetuen ja vastaa tarkastuksesta sekä takaisinperinnästä.
11 §. Avustusrikokset. Kysymyksessä olevaa tukea tulisi pitää rikoslain rikoksia julkista taloutta vastaan koskevan 29 luvun 9 §:n määritelmäsäännöksen 2 momentissa tarkoitettuna avustuksena. Luvun 5 §:n avustuspetosta ja muitakin avustusrikoksia koskevat rangaistussäännökset voisivat siten tulla sovellettaviksi laissa tarkoitettua tukea koskeviin mahdollisiin väärinkäytöksiin. Tämän vuoksi olisi perusteltua sisällyttää lakiin viittaussäännös näihin rikoslain rangaistussäännöksiin.
12 §. Voimaantulo. Laki tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Syynä tähän on meneillään oleva notifikaatioprosessi Euroopan Unionissa, jonka aikataulu on vielä epävarma. Laki ei voi tulla voimaan ennen EU:n hyväksyntää.