Valiokunta lähetti asian mahdollisia toimenpiteitä varten lakivaliokuntaan ja talousvaliokuntaan.

Valiokunta merkitsi saapuneeksi lakivaliokunnan kannanoton: Lakivaliokunta käsittelee valtioneuvoston E-selvitystä pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta oman toimialansa osalta keskittyen maksukyvyttömyyslainsäädäntöä koskeviin kysymyksiin ja tähän liittyvään valtioneuvoston kantaan. Valtioneuvoston selvityksessä ilmaistun kannan mukaan ”Suomi katsoo, että EU:n kilpailukyvyn ja pääomamarkkinaunionin kannalta on tärkeää edistää oikein kohdennettua harmonisaatiota myös maksukyvyttömyyslainsäädännön alalla rajat ylittävien maksukyvyttömyystilanteiden osalta. Harmonisoinnin tulisi edistää maksukyvyttömyysmenettelyiden tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä koko EU:ssa. Lisäksi Suomi katsoo, että toimenpiteiden tulisi keskittyä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta rahoitusta hankkivia yrityksiä tukeviin toimiin, jotta toimenpiteet aidosti tukevat pääomamarkkinaunionin jatkokehittämistä ja rajat ylittävän sijoittamisen esteiden madaltamista.” Lakivaliokunta toteaa, että maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvää EU-lainsäädäntöä on annettu jo aiemmin, ja parhaillaan on käynnissä neuvottelut direktiivistä maksukyvyttömyyslainsäädännön harmonisoimiseksi (U 101/2022 vp). Nyt käsiteltävässä E-selvityksessä on kyse ennakkovaikuttamisesta mahdollisiin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin. Saamansa asiantuntijaselvityksen valossa lakivaliokunta pitää valtioneuvoston edellä selostettua kantaa perusteltuna. On tärkeää, että maksukyvyttömyyslainsäädännön harmonisointi EU:ssa perustuu tehokkaisiin ja läpinäkyviin standardeihin eikä pienimpään yhteiseen nimittäjään. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen maksukyvyttömyysmenettelyt ovat kansainvälisesti vertailtuna toimivat ja tehokkaat. Tämän vuoksi on olennaista, ettei unionitasoisella sääntelyllä heikennetä tehokkaita ja toimivia kansallisia menettelyjä. Harmonisoinnin tulee myös kohdistua aidosti rajat ylittäviin tilanteisiin ja rajat ylittävän sijoittamisen esteiden madaltamisen kannalta olennaisiin seikkoihin. Valiokunta korostaa myös sen tärkeyttä, että harmonisointiehdotukset perustuvat kattaviin vaikutusarvioihin ja sidosryhmien kuulemisiin kaikista jäsenvaltiosta. Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. (E 44/2024 vp)