Valiokunta lähetti asian mahdollisia toimenpiteitä varten maa- ja metsätalousvaliokuntaan ja ympäristövaliokuntaan.

Valiokunta lähetti asian tiedoksi liikenne- ja viestintävaliokuntaan ja talousvaliokuntaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto MmVL 12/2022 vp on saapunut valiokuntaan.

Ympäristövaliokunnan lausunto YmVL 23/2022 vp on saapunut valiokuntaan.

Valiokunta merkitsi saapuneeksi talousvaliokunnan kannanoton: Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja kannattaa täydentävän delegoidun säädöksen hyväksymistä. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota säädökseen sisältyviin ydinvoimaa koskevien kriteerien epäselvyyksiin ja pitää valitettavana päätöksentekotapaa, jossa jäsenvaltioiden ja eduskunnan vaikutusmahdollisuudet taksonomian arviointikriteereihin ovat olleet rajallisia. Valiokunta toteaa asiantuntijakuulemisessa saamansa selvityksen perusteella, että kriteereihin liittyy useita epäselviä kysymyksiä, joita tulee pyrkiä myöhemmissä päivityksissä selventämään. Epäselvyyttä liittyy esimerkiksi siihen, tulkitaanko vuoden 2045 aikaraja siten, että uudet ydinvoimalat voivat täyttää taksonomian kriteerit koko elinkaarensa osalta, jos rakentamislupa on myönnetty vuoteen 2045 mennessä. Valiokunta katsoo, että suomalaisten ydinvoimalaitosten tulee olla taksonomia-kelpoisia myös asetettujen määräaikojen jälkeen. Huolestuttavaa on myös onnettomuuksia kestäviin polttoaineisiin eli ns. ATF-polttoaineisiin liittyvä aikataulu sekä kriteeristön ongelmat teknologianeutraaliuden kannalta. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee edistää määrätietoisesti sellaista tulkintaa ja jatkoratkaisuja, jotka mahdollistavat uudet investoinnit ydinvoimaan osana Euroopan turvallista irtautumista Venäjä-riippuvuudesta ja fossiilisista energialähteistä. Jatkossa on varmistettava, että prosessi on avoin ja turvaa jäsenvaltioiden näkemysten huomioon ottamisen ja eduskunnan aseman kannanmuodostuksessa. Talousvaliokunta edellyttää, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti taksonomian kestävyyskriteerien päivittämiseen ja täsmentämiseen epäselvyyksien poistamiseksi ja ydinvoiman aseman turvaamiseksi kestävänä energiantuotantomuotona teknologianeutraliteetin periaatteiden mukaisesti. Ydinvoiman merkitys Euroopan energiantuotannon turvaamisessa on entisestään korostunut ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämän energiamurroksen ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi. Investointien turvaaminen edellyttää myös arviointikriteerien yksiselitteisyyttä, ymmärrettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä.