Komission ehdotus sähkömarkkinamallia koskevaksi lainsäädännöksi pitää sisällään ehdotuksen sähkömarkkinamallin uudistuksesta sekä ehdotuksen unionin suojan parantamiseksi energian tukkumarkkinoilla tapahtuvaa markkinoiden manipulointia vastaan.
3.1
Sähkömarkkinamallin uudistus
Kuluttajansuoja
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltion olisi varmistettava, että kaikilla asiakkailla olisi vapaus ostaa sähköä valitsemaltaan toimittajalta sekä vapaus tehdä samanaikaisesti useampi kuin yksi sähköntoimitussopimus siten, että asiakas saisi halutessaan käyttöönsä useamman kuin yhden mittauspisteen käyttöpaikkansa liittymispisteessä.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltion olisi varmistettava, että toimittajat voivat kansallisen sääntelykehyksen perusteella tarjota määräaikaisia, kiinteähintaisia ja dynaamisia sähkön hintasopimuksia, ja että kaikki loppuasiakkaat voisivat pyytää vähintään yhden vuoden pituisen määräaikaisen kiinteähintaisen sähkön hintasopimuksen tekemistä vähintään yhdeltä toimittajalta ja jokaiselta toimittajalta, jolla on enemmän kuin 200 000 loppuasiakasta. Lisäksi loppuasiakkaan tiedonsaantioikeutta sopimuksen sisällöstä olisi parannettava ja loppukäyttäjälle on toimitettava yhteenveto keskeisistä sopimusehdoista näkyvästi ja ytimekkäällä ja yksinkertaisella kielellä ennen sopimuksen solmimista.
Jäsenvaltion tulisi nimetä toimitusvelvollinen myyjä ainakin kotitalousasiakkaille. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että loppuasiakkaat saavat tietoa ja heitä kannustetaan siirtymään markkinapohjaiseen tarjontaan. Jäsenvaltiot voisi vaatia viimesijaista toimittajaa toimittamaan sähköä kotitalousasiakkaille, jotka eivät saa markkinapohjaisia tarjouksia.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioin olisi varmistettava, että heikossa asemassa olevia asiakkaita suojellaan sähkönjakelun katkaisemiselta.
Oikeus energian yhteiskäyttöön
Kaikilla kotitalouksilla, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ja julkisilla elimillä olisi oikeus osallistua energian yhteiskäyttöön aktiivisina asiakkaina. Aktiivisina asiakkaina toimivien loppukäyttäjien olisi jatkossa voitava jakaa tuottamaansa sähköä muille aktiivisille asiakkaille koko Suomen alueella tasejakson sisällä. Ehdotuksella ei olisi tarkoitus vaikuttaa verojen, veroluontoisten maksujen tai verkkopalvelumaksujen soveltumiseen sähköenergian tai sähkön siirron osalta. Aktiiviset asiakkaat voivat käyttää energian yhteiskäytön helpottamiseen kolmatta osapuolta, joka omistaa varaston tai uusiutuvan energian tuotantolaitoksen tai hallinnoi sen asennusta ja toimintaa. Aktiivisille asiakkaille olisi myös tarjottava pääsy aktiivisten asiakkaiden energianjakamista koskeviin vakiosopimuksiin sekä sopimuksiin, jotka koskevat varastojen tai uusiutuvan tuotannon leasingia, vuokraa tai hankintaa. Aktiivisten asiakkaiden olisi myös voitava rekisteröidä energian jakamista koskevat järjestelynsä sekä varmentaa jakamista koskevat laskentamenetelmät. Lisäksi verkonhaltijoiden olisi kerättävä ja välitettävä mittaritiedot asianmukaisesti eteenpäin vähintään kerran kuukaudessa.
Sähkön toimittajien riskienhallinta
Ehdotuksen mukaan, kansallisen sääntelyviranomaisen olisi varmistettava, että sähkön toimittajilla on asianmukaiset suojausstrategiat sähkönhintariskin hallitsemiseksi. Samalla tulisi kuitenkin säilyttää lyhyen aikavälin markkinoiden likviditeetti ja hintasignaalit. Toimittajien suojausstrategioihin voisi sisältyä sähkönhankintasopimusten käyttö. Jäsenvaltiot voisivat myös vaatia, että osa sähkön tukkuhintojen muutoksista aiheutuvasta toimittajien riskistä katetaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä koskevilla sähkönhankintasopimuksilla.
Sähkönhankintasopimukset ns. PPA-sopimukset
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltion olisi edistettävä sähkönhankintasopimuksia ilmasto- ja energiasuunnitelmien mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi samalla kuitenkin säilyttäen kilpaillut markkinat ja markkinoiden likviditeetti. Jäsenvaltion olisi lisäksi varmistettava, että niille asiakkaille, joiden pääsyssä sähkönhankintasopimusten markkinoille on esteitä, olisi käytössä markkinahintaisten takausjärjestelmien kaltaisia välineitä, joilla vähennetään ostajan maksulaiminlyönteihin liittyviä taloudellisia riskejä. Jäsenvaltioiden olisi syrjimättömiä perusteita soveltaen määritettävä, mihin asiakasryhmiin nämä välineet kohdistuvat. Jäsenvaltiot voisivat toisin sanoen päättää perustaa markkinahintaisen takuujärjestelmän.
Jäsenvaltioiden tukemien sähkönhankintasopimusten takuujärjestelmien on sisällettävä säännöksiä, joilla vältetään sähkömarkkinoiden likviditeetin heikkeneminen. Takuujärjestelmin ei myöskään saisi tukea fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon ostamista. Arviointikriteereissä voitaisiin huomioida jo allekirjoitettu sähkönhankintasopimus ostajalle, jolla on vaikeuksia päästä markkinoille.
Uusien tuotantoinvestointien suorat hintatukijärjestelmät
Jatkossa sähkötuotannon suora hintatuki perustuisi kaksisuuntaisiin hinnanerosopimuksiin, joilla tuottajalle taattaisiin tietty hinta sähköstä. Tukea voitaisiin myöntää uusiin investointeihin, jotka perustuvat aurinko- ja tuulivoimaan, ilman varastoa olevaan vesivoimaan, geotermiseen energiaan sekä ydinvoimaan. Uusiksi sähköntuotantoinvestoinneiksi katsottaisiin myös investoinnit olemassa olevan tuotantokapasiteetin uudelleen käyttöön ottamiseksi sekä vanhan tuotantokapasiteetin käyttöiän pidentämiseksi.
Kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa olevat suorat hintatukijärjestelmät olisi suunniteltava siten, että tulot, jotka saadaan markkinahinnan ollessa rajahintaa korkeampi, jaetaan kaikille sähkön loppuasiakkaille niiden kulutusosuuden perusteella. Lisäksi olisi varmistettava, että tulojen jakaminen sähkön loppuasiakkaille on suunniteltu siten, että ei poisteta kuluttajien kannustimia vähentää kulutustaan tai siirtää se aikoihin, joina sähkön hinnat ovat alhaiset, eikä heikennetä sähköntoimittajien välistä kilpailua.
Joustoa koskevat tukitoimet
Ehdotuksen mukaan toimivaltaisen sääntelyviranomaisen olisi arvioitava joka toinen vuosi kansallinen jouston tarve seuraavaksi viideksi vuodeksi sähköjärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja tehokkaan toimitusvarmuuden takaamiseksi 1.1.2025 lukien. Kanta- ja jakeluverkonhaltijat toimittaisivat tarvittavat materiaalit kansallisen arvion tekemiseksi asetuksen perusteella määriteltävän sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (jäljempänä Sähkö-ENTSO) menetelmän mukaisesti. Tarkoituksena olisi arvioida kulutusjouston ja varastojen tarve kanta- ja jakeluverkkotasolla. Jäsenvaltio asettaisi sääntelyviranomaisen raportin pohjalta kansalliset kulutusjoustoa ja varastointia koskeva kansalliset tavoitteet. Sekä jäsenvaltiot, jotka soveltavat sekä ne, jotka eivät sovella kapasiteettimekanismia, voisivat soveltaa tai ottaa käyttöön joustavuuden tukijärjestelmiä, jotka koostuvat maksuista kulutusjoustoa ja varastointia, varten saatavilla olevasta fossiilittomasta kapasiteetista.
Asetusehdotus pitää sisällään tällaisen tukimekanismin suunnitteluperiaatteet, joihin lukeutuu muun muassa kustannustehokkuus, rajaus uusiin investointeihin, reagointi markkinasignaaleihin ja mahdolliset sakot passiivisuudesta. Tukimekanismin olisi myös oltava avoin rajat ylittävälle osallistumiselle.
Johdannaismarkkinatoimet
Asetusehdotuksessa esitetään uusien virtuaalisten aluekeskusten (virtual trading hub) perustamista johdannaismarkkinoiden likviditeetin parantamiseksi. Ehdotuksen taustalla on pohjoismainen systeemihintaan perustuva malli, mutta ehdotuksella uudelleen määritellään alueellinen hinnanmuodostus. Sähkö-ENTSO toimittaisi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (jäljempänä ACER) ehdotuksensa alueellisten kaupankäyntikeskusten maantieteellisiksi alueiksi sekä menetelmät referenssihinnan laskemiseksi viitehintojen ja virtuaalisen keskuksen muodostavien tarjousalueiden hintojen välisen korrelaation maksimoiseksi. Ehdotuksen tulisi sisältää myös tuotemäärittelyn pitkän aikavälin finanssisiirto-oikeuksista tarjousalueilta termiinimarkkinoiden virtuaalisiin keskuksiin.
Keskitetyllä kauppapaikalla tulisi jatkossa käydä kauppaa pitkän aikavälin siirto-oikeuksista kunkin tarjousalueen ja virtuaalisen keskuksen välillä sekä finanssisiirto-oikeuksilla, joiden avulla näiden finanssisiirto-oikeuksien haltijat voivat poistaa altistumisen positiivisille ja negatiivisille hintaeroille. Vaatimus koskisi myös Pohjoismaita.
Verkonhaltijoita koskevat velvoitteet
Ehdotuksen mukaan kantaverkonhaltijat voisivat hankkia huipuntasaustuotteita, joilla vähennetään sähkön kysyntää huipputunteina. Kantaverkonhaltija valmistelisi ehdotuksensa huipuntasaustuotteesta sääntelyviranomaiselle koon ja kilpailutusta koskevien ehtojen osalta. Asetus määrittelee tarkemmat vaatimukset tuotteelle, jotka ehdotuksen olisi täytettävä. Mitoituksessa olisi huomioitava kansallinen luotettavuusstandardi, kysyntäennuste, uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä koskeva ennuste ja järjestelmän muita joustolähteitä koskeva ennuste. Huipuntasaustuotteen mitoitus on rajoitettava sen varmistamiseksi, että tuotteen odotetut hyödyt eivät ylitäisi ennakoituja kustannuksia. Ehdotuksen mukaan, huipuntasaustuote rajoittuisi kulutusjoustoon eli kulutuksen vähenemiseen suhteessa mitattavaan perustasoon. Sääntelyviranomainen hyväksyisi tuotteen hankintaa ja määritystä koskevat ehdot.
Asetusehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltio voisi sallia erillisen mittauslaitteen hyödyntämisen kulutusjouston ja joustopalvelun määrän todentamiseksi. Jäsenvaltio olisi lisäksi vahvistettava vaatimukset mittauslaitteen tietojen validointiprosessiksi tiedon laadun varmistamiseksi.
Ehdotuksen mukaan tariffimenetelmien olisi vastattava siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden kiinteitä kustannuksia ja tarjottava kannustimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, jotta parannetaan tehokkuutta, edistetään markkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuutta, tuetaan joustopalvelujen käyttöä ja tehokkaita investointeja sekä helpotetaan kuluttajan edun mukaista innovointia esimerkiksi digitalisoinnin, joustopalvelujen ja yhteenliittymisen alalla. Menetelmien on lisäksi tarjottava kannustimia verkon mahdollisimman kustannustehokkaaseen käyttöön ja kehittämiseen, myös palvelujen hankinnan kautta.
Ehdotuksella määrättäisiin merellä sijaitsevalle tarjousalueelle sijoittuneiden tuotantolaitosten operaattoreille maksettava korvaus, jos siirtoverkonhaltija ei ole asettanut riittävästi kapasiteettia merellä sijaitsevan tuotantolaitoksen käyttöön sähkön viemiseksi markkinoille.
Ehdotuksen mukaan liittymisen helpottamiseksi jakeluverkonhaltijan on annettava verkon käyttäjille tiedot, joita nämä tarvitsevat päästäkseen tehokkaasti verkkoon ja myös käyttääkseen sitä tehokkaasti.
Ehdotuksella lisättäisiin myös verkonhaltijoiden tiedonantovelvoitetta uusien yhteyksien kapasiteetin saatavuudesta ja pullonkauloista sekä varastojen roolista siirtojenhallinnassa. Tiedon olisi oltava riittävän yksityiskohtaista hankekehittäjien ja potentiaalista uusien verkonkäyttäjien tietotarpeelle.
Kohtuuhintaisen energian saatavuus sähkön hintakriisin aikana
Ehdotuksen mukaan komission voisi päätöksellään julistaa alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin, jos sähkön tukkumarkkinoilla vallitsevat erittäin korkeat hinnat ja tilanteen odotetaan jatkuvan vähintään kuusi kuukautta, vähittäishinnat nousevat vähintään 70 prosenttia ja sähkön hinnannousu vaikuttaa kielteisesti talouteen laajemminkin. Hintakriisi voisi olla alueellinen tai unionin laajuinen ja sen kesto olisi enintään yhden vuoden. Kriisin aikana jäsenvaltiot voisivat tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kuluttajia kohdistamalla julkisia toimia sähkötoimituksen hinnoitteluun, joilla sähkön hinta voitaisiin väliaikaisesti asettaa sähköntoimitukselle kustannuksia alhaisemmalle tasolle ehdotusten kriteerien täyttyessä.
3.2
Parempi suojautuminen energian tukkumarkkinoilla tapahtuvaa markkinoiden manipulointia vastaan
Yleistä
Ehdotuksella laajennettaisiin REMIT -asetuksen soveltamisalaa. Tavoitteena on parantaa markkinan läpinäkyvyyttä ja varmistaa asetuksen tehokas täytäntöönpano ja sääntelyviranomaisten toimivalta tutkia rajat erityisesti ylittäviä tapauksia unionin alueella. Siten kuluttajat ja markkinaosapuolet voivat luottaa siihen, että markkinahinnat heijastavat reilua ja kilpailukykyistä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, eikä markkinoiden väärinkäytöstä voi saada hyötyä.
Määritelmät
Ehdotuksen mukaan markkinoiden manipuloinnin määritelmää olisi mukautettava siten, että se kattaa minkä tahansa liiketoimen toteuttamisen tai kauppaa koskevan toimeksiannon antamisen mutta myös kaiken muun tukkutason energiatuotteisiin liittyvän toiminnan. Sisäpiiritiedon määritelmää olisi mukautettava vastaamaan MAR-asetuksen (596/2014) sisäpiirintiedon määritelmää. Erityisesti jos sisäpiiritieto koskee vaiheittain tapahtuvaa menettelyä, menettelyn jokainen vaihe samoin kuin menettely kokonaisuudessaan voitaisiin katsoa sisäpiiritiedoksi.
ACERin markkinaseuranta
Euroopan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ACERin markkinaseurantaa tulee parantaa ja kerättyjä tietoja tulee laajentaa kattamaan yhteenkytketyt markkinat, uudet tasehallintamarkkinat ja niitä koskevat sopimukset sekä tuotteet, joita voidaan mahdollisesti toimittaa unionissa. Energian tukkumarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi ACERin olisi voitava julkaista tietoa järjestäytyneistä markkinapaikoista, sisäpiiritietoalustoista ja raportointimekanismeista sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Järjestäytyneillä markkinapaikoilla on oltava asianmukainen toimilupa ja niiltä olisi edellytettävä tilauskirjan tietojen toimittamista ACERille.
Soveltamisala
REMIT-asetuksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi sisäpiirintietoalustoihin, jotka tarjoavat sisäpiirintietoalustan käyttö- ja raportointipalvelua. Jatkossa sisäpiirintietoalustojen olisi rekisteröidyttävä ACERille sen varmistamiseksi, että sisäpiirinalusta toimii asetuksen vaatimusten mukaisesti. Sen toimintaan kohdistuisi uusia vaatimuksia muun muassa hallinnollisten menettelyjen ja turvavaatimusten osalta ja julkaistavalle tiedolle asetettaisiin laadullisia vaatimuksia. ACERille ehdotetaan vastaavaa hyväksyntä- ja valvontatoimivalta myös rekisteröityneiden raportointimekanismien (RRM-toimijat) osalta. Valtuutus voitaisiin myös poistaa asetuksen mukaisesti.
Algoritmikaupankäynti
Asetuksella algoritmikaupankäyntiä harjoittaviin markkinatoimijoihin kohdistettaisiin uusia vaatimuksia. Heillä tulisi olla tehokkaat prosessit ja riskienhallintajärjestelmät, joilla virheellisiltä tarjouksilta ja muilta markkinahäiriöiltä vältyttäisiin.
Nesteytetyn maakaasun hintatiedot
Ehdotuksella ACERille annettaisiin valtuudet kerätä kaikki LNG-markkinatiedot, jotka ovat tarpeen nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvioin laatimiseksi. Kaikki markkinaosapuolet, jotka osallistuvat nesteytetyn maakaasun toimittamiseen unionin alueelle, olisi velvoitettava ilmoittamaan kaikki LNG-markkinatietonsa ACERille niin reaaliaikaisesti kuin mahdollista. Hinta-arvioinnin olisi sisällettävä kattavimmat tiedot, mukaan lukien kauppahinnat, ja 31 päivästä maaliskuuta 2023 alkaen unioniin suuntautuvien nesteytetyn maakaasun toimitusten osto- ja myyntihinnat. ACERin tulisi julkaista päivittäin hinta-arvio sekä määritetty ero markkinoiden muihin viitehintoihin LNG-viitearvon muodossa.
ACERin tutkintavaltuudet rajat ylittävissä tapauksissa
Markkinamanipulaation estämiseksi ACERille ehdotetaan valtuutta suorittaa rikkomuksiin liittyviä tutkimuksia yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa. Valtuus koskisi tilanteita, joissa väärinkäytösepäily koskisi vähintään kolmea jäsenvaltiota tai kahta jäsenvaltiota ja kolmatta maata sekä tilanteita, joissa kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole ryhtyneet välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin ACERin pyynnön saatuaan. ACERille olisi annettava valtuudet suorittaa tutkimuksia tekemällä tarkastuksia paikan päällä ja esittämällä tietopyyntöjä tutkinnan kohteena oleville henkilöille, erityisesti rajat ylittävässä tutkinnassa. ACERin ja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tehtävä aktiivista ja tiivistä yhteistyötä asetuksen velvoitteiden valvomiseksi. Ehdotuksen mukaan ACER voisi myös jatkossa edellyttää, että kansalliset sääntelyviranomaiset panevat täytäntöön seuraamuksia tapauksissa, joissa ACER on todennut REMIT-asetusta rikotun.
ACERin tutkintavaltuudet rajat ylittävissä tapauksissa
Ehdotuksessa esitetään, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla tulee olla toimivalta asettaa tietyt vähimmäistason seuraamukset markkinoiden väärinkäytösrikkomuksista. Nämä pitävät sisällään taloudellisia sekä muita hallinnollisia seuraamuksia. Lisäksi tässä yhteydessä määritellään Unionin tasolla taloudellisten sanktioiden maksimimäärät oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille. Sanktioiden määräämisessä tulee ottaa huomioon kansallinen lainsäädäntö.