1.1  Rahoituskehysasetus

Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa. Unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen. Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Rahoituskehysasetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Monivuotinen rahoituskehys tulee vahvistaa vähintään viiden vuoden jaksolle.  

1.2  Omien varojen päätös

Omia varoja koskevassa päätöksessä säädetään: a) unionin talousarvioon otettavien omien varojen luokista, b) omia varoja kannettaessa sovellettavista enimmäiskertoimista ja -verokannoista, c) omien varojen enimmäismääristä, d) korjausmekanismeista (jos niiden katsotaan olevan tarpeen) ja niiden rahoittamisesta sekä e) eräistä budjettiperiaatteista. Päätös sisältää myös luettelon säännöksistä, jotka voidaan ottaa osaksi täytäntöönpanotoimenpiteitä. Lisäksi päätöksessä säädetään siirtymätoimenpiteistä. Omien varojen päätös perustuu SEUT 311(3) artiklaan ja Euratom-sopimus 106a artiklaan. Neuvosto vahvistaa päätöksen erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti. Päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Unionin talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.  

1.3  Omien varojen täytäntöönpanoasetus

Asetus sisältää säännökset kaikista sellaisista unionin varoihin liittyvistä käytännön järjestelyistä ja teknisistä yksityiskohdista, joihin olisi sovellettava yksinkertaisempaa menettelyä, jotta järjestelmästä voitaisiin saada riittävän joustava omista varoista annetun päätöksen asettamissa puitteissa. Täytäntöönpano asetukseen otetaan myös kaikkiin omien varojen luokkiin sovellettavat yleisluonteiset säännökset, joiden osalta asianmukainen parlamentaarinen valvonta on erityisen tärkeää. Nämä säännökset koskevat etenkin tulojen valvontaan ja seurantaan liittyviä näkökohtia sekä tässä yhteydessä kyseeseen tulevia komission tarkastajien toimivaltuuksia. Omien varojen täytäntöönpanoasetus perustuu SEUT 311(4) artiklaan ja Euratom-sopimus 106a artiklaan. Neuvosto vahvistaa täytäntöönpanoasetuksen erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.  

1.4  Yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamista koskeva asetus

Omien varojen käyttöön asettamisesta annetussa asetuksessa vahvistetaan ne operatiiviset vaatimukset, joita on noudatettava asetettaessa omia varoja EU:n talousarvion käyttöön ja kirjattaessa niitä komission tileihin. Tämä asetus sisältää uusia säännöksiä yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen laskennassa ja käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä. Asetus perustuu SEUT 322(2) artiklaan ja Euratom-sopimus 106a artiklaan. Asetuksen vahvistaminen edellyttää Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen kuulemista.  

1.5  Arvonlisäverosta kertyvien omien varojen annetun neuvoston asetuksen muuttaminen

Komission ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa arvonlisäveroon perustuvia omia varoja muuttamalla neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1553/89. Ehdotuksessa esitetään, että painopiste siirretään yleisen arvonlisäverokannan alaisiin luovutuksiin ja suorituksiin (joten painotettua keskimääräistä arvonlisäverokantaa ei tarvita), että oikaisujen määrä vähennetään ehdottoman välttämättömään vähimmäismäärään ja että arvonlisäveropohjaan tehtävät taloudelliset kompensaatiot poistetaan. Lisäksi ehdotetaan yhteistä prosenttiosuutta, joka perustuu jäsenvaltion tuoreimpiin verotustietoihin. Asetus perustuu SEUT 322(2) artiklaan ja Euratom-sopimus 106a artiklaan. Asetuksen vahvistaminen edellyttää Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen kuulemista.  

1.6  Toimielinten sopimus talousarvioyhteistyöstä

Toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä perustuu SEUT 295 artiklaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia. Niistä päätetään neuvostossa määräenemmistöllä. 

2.1  Rahoituskehyksen rakenne ja painopisteet

Rahoituskehysasetusta koskevassa ehdotuksessa noudatetaan komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021—2027” esitettyjä periaatteita ja keskeisiä poliittisia tavoitteita. Erityisesti nämä koskevat rahoituskehyksen kestoa, sen rakennetta, joka noudattelee poliittisia painopisteitä, lisäjouston tarvetta sekä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettavia määriä. Rahoituskehyksessä vahvistetut menoluokittain esitetyt sitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää sitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä. 

Komission tiedonannossa rahoituskehyksen lukuja on esitetty sekä käyvin hinnoin että vuoden 2018 kiintein hinnoin. Oikeudelliselta kannalta itse rahoituskehysasetuksessa ja sen liitteessä esitetyt merkitykselliset hinnat ovat vuoden 2018 kiinteinä hintoina, jotka osoittavat todelliset muutokset koko kaudella (inflaation vaikutusta huomioon ottamatta). Myös kansallisen valmisteluprosessin ja lukujen vertailtavuuden kannalta on tarkoituksenmukaista käyttää vuoden 2018 hintoja. Jäljempänä tässäkin muistiossa käytetään ainoastaan vuoden 2018 hintoja ellei toisin mainita. 

Komissio ehdottaa, että vuosia 2021—2027 koskevassa rahoituskehyksessä vahvistetaan sitoumusmäärärahojen enimmäismääräksi 1 134,6 miljardia euroa, mikä on 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon (BKTL), ja vastaavaksi maksumäärärahojen enimmäismääräksi 1 104,8 miljardia euroa, mikä on 1,08 prosenttia suhteessa EU27:n BKTL:ään. Rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet (hätäapuvaraus, globalisaatiorahasto, solidaarisuusrahasto, joustoväline, Euroopan rauhanrahasto) mukaan luettuna komission ehdotuksen kokonaistaso on 1 160,6 miljardia euroa, mikä vastaa 1,14 % suhteessa EU27:n BKTL:ään. Kuluvan rahoituskehyskauden vertailuluku on 1 148,1 mrd. euroa, joka vastaa 1,06 % BKTL:stä. 

Rahoituskehysehdotus sisältää seitsemän otsaketta, joista kolmeen sisältyy myös alaenimmäismäärä: ”Alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen koheesio” otsakkeessa II, ”Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet” otsakkeessa III ja ”Toimielinten hallintomenot” otsakkeessa VII.  

Alla on taulukossa esitetty komission esityksen mukainen rahoituskehys otsakkeittain vuosille 2021—2027 sekä sen jälkeen lyhyt katsaus kunkin otsakkeen keskeisiin muutoksiin. Kunkin otsakkeen rakennetta ja otsakkeiden kattamia toimintapolitiikkoja on jo kuvattu tiedonannosta aiemmin laaditussa erillisessä E-kirjeessä (E 29/2018 vp). 

Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetusehdotuksessa ei ole määritelty uutta Euroopan rauhanrahastoa, eikä kehyksen ulkopuolelle ehdotettavaa erillistä kohtaa uuden investointien vakautusjärjestelyä varten budjettiin otettaville määrärahoille. Euroopan rauhanrahasto olisi kokonaan EU:n budjetin ulkopuolelta jäsenmaiden suorin kontribuutioin rahoitettava väline, joka kattaisi nykyisen Athena-mekanismin, Afrikan rauharahaston sekä muita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimia, joissa on sotilaallinen ulottuvuus. Samoin kehysten ulkopuolelle ehdotettavaan Investointien vakautusjärjestelyyn liittyvät tarkemmat yksityiskohdat määriteltäisiin siitä erikseen annettavassa asetuksessa.  

Otsake 1: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 

Komissio esittää otsakkeeseen 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” noin 166 miljardia euroa. Otsakkeen pääasiallinen sisältö vastaa nykyisen rahoituskehyskauden kasvun ja kilpailukyvyn otsaketta 1a. Uusi otsake yksi jakautuu neljään eri kokonaisuuteen: 1.) tutkimus ja innovointi, minkä merkittävin ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin yhdeksäs puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa”; 2.) Euroopan strategiset investoinnit, jonka alla on Verkkojen Eurooppa -väline, uusi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma sekä investointirahoituksen uusi InvestEU-rahasto; 3.) sisämarkkinat, jonka alla on muun muassa uusi sisämarkkinaohjelmakokonaisuus; sekä 4.) avaruus, joka muun muassa kattaa EU:n nykyiset avaruusohjelmat Galileon ja Copernicuksen.  

Merkittävämpänä erona aiempaan kilpailukykyotsakkeeseen on nuorisoon ja liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien, kuten Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot, siirtäminen uuteen otsakkeeseen 2.  

Otsakkeen sitoumusmäärärahoiksi komissio ehdottaa kaikkiaan noin 166 miljardia euroa, jolloin osuus sitoumusten kokonaismäärästä olisi vajaa 15 prosenttia. Otsakkeen suurin yksittäinen ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma Horisontti Eurooppa, joka kattaa yli puolet koko otsakkeen määrärahoista (86 miljardia). Komission mukaan EU:n tulee jatkaa investointien, tutkimuksen ja kehityksen sekä EU:n talouden uudistamisen tukemista ja komission ehdotuksen mukaan tämän otsakkeen ohjelmien osuus koko rahoituskehyksen määrärahoista tulee kasvamaan kuluvaan kauteen verrattuna. 

Otsake 2: Yhteenkuuluvuus ja arvot 

Rahoituskehysten suurin otsake 2 ”Yhteenkuuluvuus ja arvot” kattaa koheesiopolitiikan rahastot (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto), rakenneuudistusten tukiohjelman Euroopan talous- ja rahaliiton syventämiseksi ja investointien vakautusjärjestelyn, lähinnä nuorille suunnatut ERASMUS+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat, kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan Luova Eurooppa -ohjelman sekä oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston. Otsakkeen sitoumusmäärärahat ovat 392 mrd. euroa koko kehyskaudelle eli 34,6 % komission ehdottamasta kokonaissitoumusten tasosta. 

Komissio ehdottaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion rahoitusta vähennettäväksi. Komissio perustelee vähennystä muun muassa EU:n uusilla haasteilla ja Yhdistyneen kuningaskunnan erolla. Komission ehdotuksen mukaan koheesiorahoitus laskisi noin 10 prosenttia nykykauteen verrattuna, kun vertailu suoritetaan EU27 kesken. Koheesiorahaston määrärahat vähenisivät noin 45 %, Euroopan sosiaalirahaston noin 7 %, kun taas Euroopan aluekehitysrahaston määrärahat kasvaisivat 2 prosenttia. Suomen koheesiopolitiikan määrärahat koostuvat Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston tuesta.  

Uudistetun ESR+-ohjelman kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan noin 89,7 miljardia euroa, josta noin 1 miljardia euroa ehdotetaan kohdistettavaksi terveydenhuollon sekä työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin erityistoimiin. Sisärajayhteistyöohjelmia rahoitettaisiin Euroopan aluekehitysrahastosta. Ulkorajayhteistyöohjelmia rahoitettaisiin tulevalla rahoituskehyskaudella kahdesta eri lähteestä, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkosuhderahoituksesta (otsakkeessa Naapurialueet ja muu maailma).  

Komissio ehdottaa koheesiopolitiikan modernisointia sekä koheesiopolitiikan ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson välisen yhteyden ja alueellisen ulottuvuuden vahvistamista. Ohjelmat keskitettäisiin EU:n globaalia kilpailukykyä kehittäviin toimiin, kuten digitaaliseen muutokseen, innovointiin, vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja kiertotaloutta tukeviin toimiin sekä työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen. Toimeenpanomallia tehostettaisiin ja sääntelyä rahastojen välillä yhdenmukaistettaisiin. 

Bruttokansantuote asukasta kohti säilyy hallitsevana koheesiovarojen jakoperusteena alueellisten erojen vähentämiseksi. Lisäksi huomioon otetaan muita jakokriteereitä, kuten työttömyys (etenkin nuorisotyöttömyys), ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanottaminen/kotouttaminen. Komissio ehdottaa kansallisia osarahoitusosuuksia lisättäväksi. Komissio toteaa tiedonannossaan, että harvaan asuttujen alueiden erityistilanne otetaan huomioon asianmukaisesti. Kokonaisuuteen liittyvät lainsäädäntöehdotukset on annettu, mutta varojenjakoon liittyvät yksityiskohdat tarkentuvat vasta neuvotteluprosessin aikana. 

Komission esityksessä koheesiovarojen lisäksi yhteenkuuluvuus ja arvot -otsakkeeseen sisältyy myös kaksi uutta Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyvää välinettä. Uudistusten tukiohjelman noin 22,3 mrd. euron suuruisella kokonaismäärärahalla pyrittäisiin tukemaan erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä määriteltyjen ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Lisäksi tukea tarjottaisiin yhteisen rahan käyttöönottoon valmistautumiseksi. Investointien vakautusjärjestely olisi puolestaan ensisijaisesti suunnattu euroalueen jäsenvaltioille. Ehdotuksen mukaisesti välineestä voitaisiin myöntää enintään 30 miljardin arvosta lainoja jäsenmaille ja lisäksi alustavasti arviolta noin 600 miljoonan euron arvosta korkotukea. 

Nuorille suunnattujen ohjelmien rahoitus kasvaisi noin kaksinkertaiseksi uudella kehyskaudella. ERASMUS+ -ohjelman rahoitus nousee 26,4 miljardiin euroon ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen 1,6 miljardiin euroon. Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahoitus säilyy jotakuinkin samalla tasolla kuin nykykaudella. Rahaston ohjelmilla edistetään yhteisten arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen sekä perusoikeuksien toteutumista, kansalaisten osallistumista sekä eurooppalaisen oikeuden alueen kehittämistä. 

Otsake 3: Luonnonvarat ja ympäristö 

Luonnonvarat ja ympäristö otsake koostuu pääosin kolmesta rahastosta ja yhdestä ohjelmasta, jotka suuruusjärjestyksessä ovat Euroopan maatalouden tukirahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sekä Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life). Otsakkeen 3 sitoumuksiksi komissio ehdottaa yhteensä 337 miljardia euroa, jolloin osuus sitoumusten kokonaismäärästä olisi noin 30 prosenttia. Ehdotuksen mukaan yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan osuus talousarvion määrärahoista tulee alenemaan verrattuna kuluvaan kauteen.  

Komission mukaan kokonaistasolla uuden otsakkeen 3 rahoitus alenee noin 16 % verrattuna nykyiseen kehyskauteen, kun vertailu suoritetaan EU27 maiden kesken. Otsakkeen sisällä vastaava vertailu maatalouden suorien tukien rahoituksen kohdalla tarkoittaa noin 11 % vähennystä ja maaseudun kehittämistukien rahoituksen osalta noin 28 % vähennystä.  

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määrärahat alenevat noin 13 % ja Life-ohjelman rahoitus lisääntyy noin 50 % verrattuna nykyisen kehyskauden menotasoon, kun vertailut suoritetaan EU27 kesken. Life-ohjelman korotuksessa on huomioitu kasvavat tarpeet erityisesti energiatehokkuuden ja luonnon monimuotoisuuden saroilla. Life-ohjelman lisäksi komissio esittää ilmastonäkökulman virtaviivaistamista EU:n kaikille keskeisille politiikka-alueille, ilmastorahoituksen painoarvon osuudeksi kokonaisrahoituksesta esitetään 25 % nykyisen 20 % sijaan. 

Otsake 3 Luonnonvarat ja ympäristö vastaa suurimmalta osin kuluvan kauden otsaketta 2 Kestävä kasvu: luonnonvarat. Maatalouspolitiikan toimien toteutus perustuu EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyössä toteuttamaan hallinnointiin. Käytettävissä olisivat pääosin nykyisen politiikan mukaiset toimenpiteet. Tulevalla kaudella olisi kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön uusi täytäntöönpanomalli, jossa toimet koottaisiin ns. yhteisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman alle. Maatalouspolitiikan yhteiset tavoitteet määriteltäisiin EU:n tasolla. Jäsenmaille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet valita ne toimenpiteet, joilla yhteisiin tavoitteisiin päästäisiin tehokkaimmin kyseisen maan olosuhteissa. Yhteisiin tavoitteisiin pääsemisestä jäsenmaat vastaisivat aiempaa itsenäisemmin.  

Maatalouden suorat tuet tulevat pysymään jatkossakin merkittävänä osana yhteistä maatalouspolitiikkaa ja strategisten suunnitelmien perustana. Suoriin tukiin ehdotetaan kuitenkin myös muutoksia. Tulevalla kaudella tulisi ottaa käyttöön tilatasolla sovellettava pakollinen tukikatto tai tilan koon mukaan alenevat tuet. Tukikaton seurauksena säästyvät rahat olisi mahdollista uudelleen kohdentaa pienille ja keskisuurille tiloille tai maaseudun kehittämiseen kyseisessä jäsenmaassa. Maaseudun kehittämisen osalta komissio ehdottaa kansallisten osarahoitusosuuksien korottamista. Uudistuksen kohteeksi esitetään myös jäsenvaltioiden strategisiin suunnitelmiin sisällytettävää riskinhallintavälineiden tukea, jolla edistettäisiin maanviljelijöiden tulojen vakauttamista kriisitilanteissa. Kansallista riskienhallintasuunnitelmaa edellytettäisiin maatalouden kriisivarauksen käytön ehtona. 

Komission esityksessä ympäristönhoito sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen ovat myös entistä vahvemmin esillä EU:n maatalouspolitiikassa.  

Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus 

Rahoituskehyksen otsakkeeseen 4 ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” esitetään 30,8 mrd. euroa. Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettaisiin noin 10 mrd. euroa ja rajaturvallisuuteen 18,8 mrd. euroa. Otsake sisältää mm. turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (Asylum and Migration Fund) ja uuden yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston (Integrated Border Management Fund), joka sisältää myös tullivalvontalaitteisto-osuuden (Customs Control Equipment) sekä näitä politiikkoja hoitavat virastot.  

Rajaturvallisuuden rahoituksesta yli 10 mrd. euroa esitetäänkin kohdennettavaksi rajaturvallisuuden kannalta keskeisten virastojen tarpeisiin, ensi sijassa Frontexin vahvistamiseen. Uuden yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston avulla edistetään rajaturvallisuutta EU:n ulkorajoilla sekä pyritään turvaamaan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Rahastosta katetaan rajavalvonnasta, viisumeista ja tullivalvontalaitteista aiheutuvia kustannuksia. Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta tuettaisiin edelleen toimia mm. unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi sekä uudelleensijoittamista, paluutoimia ja kotouttamisen ensivaiheen toimia.  

Komissio esittää, että Euroopan raja- ja merivartiovirastoa (Frontex) vahvistetaan tulevalla rahoituskehyskaudella merkittävästi. Komissio ehdottaa, että tulevalla rahoituskehyskaudella luotaisiin pysyvä rajavartiosto, jonka vahvuus olisi 10 000 henkilöä.  

Komission esityksessä ulkorajojen valvontaan sekä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaan osoitetaan merkittävää lisäystä nykyiseen rahoituskehyskauteen verrattuna. Otsakkeen 4 sitoumusmäärärahat vastaavat noin 2,7 %- osuutta koko rahoituskehyksestä.  

Otsake 5: Turvallisuus ja puolustus 

Komissio esittää uuteen otsakkeeseen 5 ”Turvallisuus ja puolustus” 24,3 mrd. euron rahoitusta. Otsakkeessa rahoitus jakautuu kolmeen eri kokonaisuuteen: turvallisuus (4,3 mrd. euroa), puolustus (17,2 mrd. euroa) ja EU:n pelastuspalvelumekanismi (1,2 mrd. euroa). Turvallisuus- ja puolustustoimiin osoitetaan merkittävää lisäystä nykyiseen rahoituskehyskauteen verrattuna.  

Sisäisen turvallisuuden rahaston (Internal Security Fund) avulla edistetään EU:n sisäistä turvallisuutta muun muassa torjumalla terrorismia, radikalisoitumista sekä järjestäytynyttä rikollisuutta. Tavoitteena on lisätä EU:n tietojärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta ja lisätä yhteistyötä EU:n tasolla mm. lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välillä ja tukemalla yhteisiä operaatioita ja koulutusta. Myös taloudellista tukea turvalliselle ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiselle eräissä EU:n jäsenvaltioissa annettaisiin jatkossa otsakkeesta 5.  

Suomelle keskeiseen puolustusrahastoon esitetään 11,5 mrd. euroa. Rahaston tarkoituksena on puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovaatiokapasiteetin edistäminen yhteistyötoimia tukemalla. Unionin sisäisen sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen komission ehdottaa 5,7 mrd. euroa. 

Otsakkeen 5 osuus koko rahoituskehyksestä on noin 2,15 %. 

Otsake 6: Naapurialueet ja muu maailma 

Komissio esittää otsakkeeseen 6 ”Naapurialueet ja muu maailma” noin 109 mrd. euroa eli 9,61 % komission ehdottamasta sitoumusten kokonaistasosta.  

Otsake sisältää EU:n ulkoisen toiminnan välineet, joita komissio ehdottaa merkittävästi muokattavaksi nykykauteen verrattuna. Tavoitteena on lisätä välineiden keskinäistä johdonmukaisuutta, hyödyntää mittakaavaetuja, mahdollistaa nykyistä joustavampi reagoiminen ajankohtaisiin kriiseihin sekä yksinkertaistaa prosesseja. Komission ehdotuksessa useimmat EU:n nykyisistä ulkopolitiikan välineistä koottaisiin yhdeksi kattavaksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeksi, jota voitaisiin käyttää maailmanlaajuisesti. Uuden välineen koko olisi 79,2 mrd. euroa koko kehyskaudelle ja siihen osoitettaisiin eri maantieteellisiä alueita ja temaattisia painopisteitä varten erillään pidettävät määrärahat ja siihen sisältyisi myös joustovara uusia painopisteitä tai äkillistä reagointia vaativia toimia varten.  

Komissio ehdottaa rahoitusjärjestelmää yksinkertaistettavaksi myös sisällyttämällä EU:n talousarvion ulkopuolisen Euroopan kehitysrahaston (EKR) EU:n talousarvioon. Tällä hetkellä EKR:a rahoittavat EU:n jäsenvaltiot. Sen kokonaistasosta on sovittu osana nykyistä rahoituskehyspäätöstä ja sen määrärahat ovat yhteensä 31,5 mrd. euroa. 

Humanitaarinen apu, liittymistä valmisteleva tukiväline sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyisivät jatkossakin ulkosuhdeotsakkeessa erillisinä ulkopolitiikan välineinään. Otsaketta täydentäisi uusi budjetin ulkopuolinen erityisväline Euroopan rauhanrahasto, joka kokoaisi yhteen toimia, joilla on sotilaallinen ulottuvuus ja joita komission tulkinnan mukaan ei voida rahoittaa EU-budjetista. 

Otsake 7: EU:n yleinen hallinto 

Hallintomenojen osalta komissio esittää kokonaistasoksi 75,6 miljardia euroa. Voimassa olevassa rahoituskehyksessä hallintomenot ovat 70,8 miljardia euroa eli kasvua on 4,8 miljardia euroa eli 6,8 prosenttia. Komission esityksessä hallintomenojen osuus kokonaismenoista nousee hieman noin 6,4 prosentista 6,7 prosenttiin. EU:n hallintomenot kattavat kaikki EU:n toimielinten hallintomenot, eläkkeet ja Eurooppa-kouluista aiheutuvat kustannukset.  

2.2  Rahoituskehysasetus vuosille 2021—27 liitteineen

Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021—2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta jakautuu kaikkiaan seitsemään lukuun, jotka ovat: 

- 1 luku Yleiset säännökset; 1—3 artiklat 

- 2 luku Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävät mukautukset; 4—8 artiklat 

- 3 luku Erityisrahoitusvälineet; 9—14 artiklat 

- 4 luku Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen; 15—20 artiklat 

- 5 luku Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen; 21 artikla 

- 6 luku Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä; 22—23 artiklat 

- 7 luku Loppusäädökset; 24—25 artiklat 

Asetusehdotuksen merkittävimmät muutokset voimassa olevaan asetukseen nähden kohdistuvat erityisrahoitusvälineitä koskeviin säännöksiin. Erityisesti asetuksessa (2(2) art.) säädettäisiin erityisrahoitusvälineiden osalta niiden perusperiaate, jonka mukaan näitä rahoitusvälineitä ei ole otettu rahoituskehykseen, ja niiden avulla rahoituskehyksessä sitoumus- ja maksumäärärahoille vahvistetut enimmäismäärät voidaan tarvittaessa ylittää erityisolosuhteissa tarvittavan rahoituksen käyttöön ottamiseksi. Nykyisin tämä on yhteisesti vahvistettu vain sitoumusmäärärahojen osalta. 

Tiettyjä tarkistuksia ehdotetaan myös mukautusta koskeviin säännöksiin. Asetusehdotuksessa on otettu huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, kuten EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (EU, EURATOM) N:o 966/2012 (jäljempänä varainhoitoasetus) viimeisimmät tarkistukset. Lisäksi asetusehdotukseen on otettu mukaan komission oikeusvaltioperiaateasetusehdotukseen liittyvä kehysten mukautusehdotus. Asetukseen tehtäisiin myös eräitä teknistyyppisiä tarkistuksia.  

Asetuksessa velvoitettaisiin toimielimet edelleen noudattamaan rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä vuotuisessa talousarviomenettelyssä perussopimuksen määräysten mukaisesti. Enimmäismäärät esitettäisiin asetusehdotuksen liitteessä (2 art). Asetuksessa säädettäisiin myös omien varojen enimmäismäärän noudattamisesta (3 art). Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen on varmistettava kunkin rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta. Jos maksumäärärahojen enimmäismäärät johtavat siihen, että omien varojen tarve ylittää omille varoille vahvistetun enimmäismäärän, rahoituskehyksen enimmäismääriä on muutettava. 

Seuraavassa selostetaan pääkohtia asetusehdotuksesta. 

Joustavuus  

Komissio esittää monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa talousarvion tarjoaman joustavuuden yhdeksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen olennaiseksi ja entistä tärkeämmäksi perusperiaatteeksi. Asetusehdotuksessa lähdetään siitä, että hyödynnetään vuosien 2014—2020 monivuotiseen rahoituskehykseen jo sisältyviä säännöksiä niiden käyttöalaa ja enimmäismääriä yleisesti laajentaen.  

Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara 

Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavarasta säädettäisiin 4 artiklassa. Tämä vastaa pääosin nykyisen rahoituskehysasetuksen 5 artiklan tekstiä, jota on mukautettu vastamaan vuosia 2022—2027. Mahdollisimman suuren joustavuuden varmistamiseksi artiklassa ei kuitenkaan, toisin kuin nykyisin, rajoitettaisi enimmäismääriin tehtävien mukautusten määrää. 

Sitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus) 

Sitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta (unionin varaus) säädettäisiin 12 artiklassa. Tämä vastaa pääosin nykyisen rahoituskehysasetuksen 14 artiklaa. Lisäksi kuitenkin ehdotetaan, että sitoumusten kokonaisliikkumavaran suuruutta ja soveltamisalaa laajennetaan luomalla unionin varaus, jota rahoitettaisiin edellisen varainhoitovuoden sitoumusmäärärahojen enimmäismäärien puitteissa käytettävissä olevista liikkumavaroista sekä EU:n talousarvioon sidotuista varoista, joita ei kuitenkaan ole käytetty EU:n ohjelmien toteuttamiseen, vaan jotka on vapautettu. Nämä vapautuneet varat otettaisiin uudelleen käyttöön ylittämällä rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät. Käyttöönottoa koskevat säännökset vastaavat sitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa koskevia nykyisiä säännöksiä.  

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara 

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavarasta säädettäisiin 14 artiklassa.Tämä pohjaa nykyisen rahoituskehysasetuksen 13 artiklan tekstiin. Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luotaisiin ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus olisi korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta. Se voitaisiin ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara olisi tarkoitus säilyttää viimeisenä keinona ja sen käyttöönoton seurauksena saadut määrät olisi kokonaisuudessaan edelleen kompensoitava yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen liikkumavaroista kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina. 

Erityisrahoitusvälineet 

Komissio esittää vastauksena tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai sellaisten tarkasti määriteltyjä menojen rahoittamiseksi, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, jatkoa ja kasvua nykyisille rahoituskehyksen ulkopuolisille erityisvälineille: globalisaatiorahastolle, solidaarisuusrahastolle, hätäapuvaraukselle ja joustovälineelle.  

Lisäksi esitetään erikseen säädettävän sitä, että erityisrahoitusvälineiden avulla talousarvioon otetut määrärahat voisivat ylittää monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät sekä sitoumus- että maksumäärärahojen osalta. Nykyisin tämä on yhteisesti vahvistettu vain sitoumusmäärärahojen osalta.  

Euroopan globalisaatiorahasto 

Euroopan globalisaatiorahastosta säädettäisiin 9 artiklassa.Tämä vastaa pääosin nykyisen rahoituskehysasetuksen 12 artiklan tekstiä. Euroopan globalisaatiorahaston tavoitteet ja soveltamisala tullaan komission ehdotuksen mukaan määrittelemään erikseen globalisaatiorahastosta annettavassa asetuksessa.  

Globalisaatiorahaston vuotuista enimmäismäärää ehdotetaan kasvatettavan 200 miljoonaan euroon. 

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto 

Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta säädettäisiin 10 artiklassa. Tämä vastaa pääosin nykyisen rahoituskehysasetuksen 10 artiklan tekstiä. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tavoitteet ja soveltamisala määritellään erikseen solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 661/2014). Näihin ei esitetä muutoksia.  

Solidaarisuusrahasto vuotuista enimmäismäärää ehdotetaan kasvatettavan 600 miljoonaan euroon. Mahdollisuus käyttää se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, vuonna n+1, esitetään säilytettävän.  

Hätäapuvaraus 

Hätäapuvarauksesta säädettäisiin 11 artiklassa. Tämä vastaa pääosin nykyisen rahoituskehysasetuksen 9 artiklaa. Hätäapuvarauksen soveltamisalaa ehdotetaan kuitenkin laajennettavaksi kattamaan EU:n sisällä toteutettavat operaatiot ja sen enimmäismäärää kasvatettavan 600 miljoonaan euroon. Hätäapuvarausta voitaisiin yhä käyttää vuoteen n + 1 saakka. 

Hätäapuvarauksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n toimintaa kaiken tyyppisissä kriisitilanteissa (luonnonkatastrofit, muuttoliikkeen hallintaan liittyvät hätätilanteet, humanitaariset hätätilanteet, epidemiat jne.) ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Määrärahoja ei ole tarkoitus erikseen kohdentaa tiettyjä ohjelmia varten eikä niille määrätä ensisijaista käyttötarkoitusta. 

Hätäapuvarauksella ei olisi tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Maatalouden alalle on tarkoitus perustaa tähän tarkoitukseen oma varaus. 

Joustoväline 

Joustovälineestä säädettäisiin 13 artiklassa.Tämä vastaa pääosin nykyisen rahoituskehysasetuksen 11 artiklan tekstiä. Joustovälinettä voitaisiin käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.  

Joustovälineen vuotuista enimmäismäärää ehdotetaan kasvatettavan 1 miljardiin euroon. 

Nykyisen rahoituskehysasetuksen väliarvion yhteydessä tehdyn muutoksen mukaisesti Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston käyttämättä jääneet määrät, jotka ovat peruuntuneet edellisenä vuonna, lisätään joustovälineen käytettävissä oleviin määriin. Tätä käytäntöä ehdotetaan jatkettavan ja lisäksi ehdotetaan, että joustovälineeseen lisätään myös hätäapuvarauksesta käyttämättä jääneet määrät, jotka ovat peruuntuneet edellisenä vuonna.  

Asetusehdotuksen mukaan joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voitaisiin käyttää vuoteen n + 3 saakka. Käyttöön asetettavia määriä koskevat laskelmat olisi tarkoitus jatkossakin toimittaa 5 artiklassa vahvistetun vuotuisen teknisen mukautuksen mukana. 

Taulukossa on alla esitetty komission rahoituskehysasetuksen määrittelemiin erityisvälineisiin esittämät yksityiskohtaiset luvut vertailtuna nykykauteen, niiden välineiden osalta, joiden enimmäismäärät on asetuksessa määritetty. 

Monivuotisen rahoituskehyksen mukautukset 

Komissio esittää, että vuoden 2021—2027 rahoituskehys esitetään vuoden 2018 hintoina ja teknisiä mukautuksia koskeva menettely sekä 2 prosentin deflaattori säilytetään ennallaan (5 art.). Vuotuisiin teknisiin mukautuksiin sisältyy myös niiden määrien laskeminen, jotka koskevat maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, sitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa (unionin varausta), joustovälinettä ja ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa. Laskelmissa noudatetaan asetuksen säännöksiä, jotka koskevat vuotuisia enimmäismääriä sekä aiemmilta varainhoitovuosilta käyttämättä jääneiden määrien siirtoja. Mukautusten tulokset olisi toimitettava budjettivallan käyttäjälle ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä.  

Mukautuksiin kuuluu myös koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen, josta säädettäisiin 6 artiklassa. Tähän artiklaan on otettu nykyisen rahoituskehysasetuksen 7 artiklan teksti, joka koskee koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttamista uusimpien tilastojen pohjalta. Koheesiopolitiikan jäsenvaltiokohtaiset määrärahat vahvistetaan käyttäen niitä tilastotietoja ja ennusteita, joita on käytetty komission 2018 antamassa ehdotuksessa. Ennusteisiin liittyvän epävarmuuden vuoksi monivuotisen rahoituskehyksen soveltamiskaudella 2021—2027 on tarpeen tehdä uudelleenarviointi, jossa verrataan ennusteiden mukaisia tietoja todellisiin tilastotietoihin. Uudelleenarviointi tehdään vuonna 2024 vuotta 2025 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä. Mikäli todelliset tilastotiedot poikkeavat ennusteista merkittävästi (+/– 5 prosenttia), mukautetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisia määrärahoja ja monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia enimmäismääriä. Mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus ei saa ylittää neljää miljardia euroa. 

Komissio esittää, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä saattaa olla tarpeen mukauttaa myös muissa tilanteissa. Tällaiset mukautukset voivat liittyä asianomaisten perussäädösten mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita (7 art).  

Asetuksen 8 artiklassa säädettäisiin vastaavasti mukautuksesta, joka olisi seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista.Artiklassa ehdotetaan, että mikäli enimmäismääriä on muutettava uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien viivästyneen hyväksymisen takia, tämä olisi tehtävä teknisenä mukautuksena eikä tarkistuksena, kuten nykyisen rahoituskehysasetuksen 19 artiklassa säädetään. Kyseessä on pääosin automaattinen ja mekaaninen muutos, joka on pantava täytäntöön nopeasti, jotta ohjelmasuunnittelu saadaan sujuvasti päätökseen. Vuonna 2021 käyttämättä jääneet määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi saman suuruisina erinä neljälle seuraavalle varainhoitovuodelle (2022—2025).  

Asetusehdotuksen mukaan on tarkoitus edelleen noudattaa periaatetta, jonka mukaan menot, joita mahdollisesti aiheutuu jäsenvaltioille annettavan rahoitusavun puitteissa myönnetyn taatun lainan takaisinmaksun kattamisesta unionin talousarviosta, olisi jätettävä rahoituskehyksen ulkopuolelle (eli kyseiset määrät otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät). Unionin valmiutta taata lainoja unionin talousarviosta rajoittaa omien varojen enimmäismäärä eikä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärä.  

Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen sekä voimaantulo 

Asetuksessa säädettäisiin monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ennakoimattomissa tilanteissa, joiden aiheuttamaa rahoitustarvetta ei voitaisi kattaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa (15 art.). Asetuksessa esitetään myös erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten (21 art.), joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. Edelleen todettaisiin periaate talousarvion yhtenäisyydestä (22 art.) sekä tarve vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä (23 art.). 

Lisäksi komissio esittää, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi tulisi tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän arvioinnin yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä ehdotuksia asetuksen tarkistamiseksi. Samoin komission mukaan on asianmukaista säilyttää niitä tapauksia koskevat säännökset, joissa monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava: toteuttamiseen liittyvä tarkistaminen (17 art.), rahoituskehyksen tarkistaminen perussopimusten tarkistamisen seurauksena (18 art.), unionin laajentuminen (19 art.) ja Kyproksen jälleen yhdistyminen (20 art.). 

Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025 (24 art.), jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. 

Viimeisessä artiklassa (25 art.) vahvistettaisiin päivämäärä, jona asetus tulisi voimaan, ja päivämäärä, jona sitä alettaisiin soveltaa. Toimielinten sopimuksen olisi tultava voimaan samana päivänä, sillä ne täydentävät toisiaan. 

2.3  Omien varojen järjestelmä

Euroopan unionin omat varat ovat tuloja, joilla EU:n talousarvio rahoitetaan. Omat varat jaetaan ns. perinteisiin omiin varoihin, joita ovat nykyisin käytännössä tullimaksut sekä muihin omiin varoihin, joita ovat jäsenvaltioiden arvonlisäveropohjaan perustuva vara ja bruttokansantuloon perustuva täydentävä vara. Omille varoille määritetään yleinen yläraja, joka on nyt 1,20 prosenttia BKTL:sta.  

Komission rahoitusjärjestelmää koskeva ehdotuskokonaisuus sisältää omien varojen päätösehdotuksen, omien varojen toimeenpanoasetusehdotuksen ja asetusehdotuksen, jolla säädettäisiin omien varojen maksamismenetelmistä ja prosesseista sekä toimenpiteistä EU:n maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu komission ehdotus asetuksen muuttamiseksi koskien arvonlisäverosta kertyviä omia varoja.  

2.4  Toimielinten sopimus talousarvioyhteistyöstä

Toimielinten sopimuksen tavoitteena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuosittaista talousarviomenettelyä ja toimielinten välistä talousarviota koskevaa yhteistyötä sekä varmistaa moitteeton varainhoito. Ehdotus uudeksi toimielinten sopimukseksi sisältää kolme osaa. 

I OSA Rahoituskehys ja erityisrahoitusvälineet 

Toimielinten välisessä sopimuksessa määrättäisiin, että varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtisivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyisi riittävästi liikkumavaraa. Määräys vastaa pitkälti voimassa olevan sopimuksen vastaavaa määräystä. 

Toimielinten välisessä sopimuksessa määrättäisiin myös, että komissio saattaisi vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2024. Määräys vastaa voimassa olevan sopimuksen vastaavaa määräystä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden tarkistamista monivuotisen rahoituskehyksen neljäntenä vuonna. 

Toimielinten välinen sopimus sisältäisi myös tarkempia määräyksiä siitä, miten erityisrahoitusvälineet (Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara) otettaisiin käyttöön.  

II OSA Toimielinten talousarvioyhteistyön parantaminen 

Toimielinten välisen sopimuksen II osassa olisi määräykset toimielinten välisestä yhteistyömenettelystä, varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttämisestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin, kalastussopimuksiin liittyvistä menoista, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoittamisesta sekä toimielinten osallistumisesta, kun kyse on kehityspolitiikasta.  

Voimassa olevasta toimielinten välisestä sopimuksesta poiketen uudessa sopimuksessa ei olisi määräyksiä maatalousalan kriisivaraukseen liittyvistä menoista. Uudessa sopimuksessa ei olisi myöskään määräyksiä toimielinten osallistumisesta, kun kyse on Euroopan kehitysrahastosta eikä liioin hallintomenoihin liittyvästä toimielinten välisestä yhteistyöstä talousarviomenettelyssä. 

Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten yhteistyöstä annettaisiin toimielinten välisen sopimuksen liitteessä. Liitteen määräykset vastaisivat pääasiassa nykyisen sopimuksen liitettä. 

Toimielinten väliseen sopimukseen otettaisiin talousarvion läpinäkyvyyttä koskevia määräyksiä tarkistaen kuitenkin voimassa olevan sopimuksen määräyksiä siten, että niissä otettaisiin huomioon varainhoitoasetuksen säännökset ja ehdotus sisällyttää Euroopan kehitysrahasto talousarvioon.  

Toimielinten välisen sopimuksen määräykset varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttämisestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin pysyisivät pääasiassa ennallaan. Tosin komissio ehdottaa, että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen ohjelmien ohjeellisista määristä voitaisiin poiketa aiemman 10 prosentin sijasta 15 prosenttia. Toimenpiteellä on tarkoitus lisätä joustavuutta otsakkeiden sisällä.  

Toimielinten välisen sopimuksen kalastussopimuksiin liittyviä menoja koskevat määräykset vastaavat pääasiassa voimassa olevan sopimuksen määräyksiä. Kuitenkin uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta puuttuu määräys Euroopan parlamentin edustajien osallistumisesta tarkkailijoina kahden- tai monenvälisiin kokouksiin, joissa neuvotellaan kansainvälisistä kalastussopimuksista. 

Toimielinten välisen sopimuksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoittamista koskevat määräykset vastaavat pääasiassa voimassa olevan sopimuksen määräyksiä. Määräyksiin otettaisiin kuitenkin uusi määräaika siitä, mihin mennessä olisi sovittava yhteisistä neuvottelukokouksista osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta olisi sovittava viimeistään 30 päivänä marraskuuta kunakin vuonna.  

Toimielinten väliseen sopimukseen otettaisiin uusi määräys, jonka mukaan komissio kävisi Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä kulloinkin kyseeseen tulevista rahoituslähteistä riippumatta. 

III OSA Unionin varojen moitteeton hoito  

Toimielinten väliseen sopimuksen osaan III otettaisiin rahoitussuunnitelmaa sekä virastoja ja Eurooppa-kouluja koskevia määräyksiä. Voimassa olevan sopimuksen sisältämiä määräyksiä tietojen toimittamisesta toimielimille kansainvälisten järjestöjen kautta käytetyistä unionin varoista sekä arviointikertomuksista uusi sopimus ei sisältäisi. 

Rahoitussuunnitelmaa koskevat määräykset vastaisivat pääosin voimassa olevan sopimuksen vastaavia määräyksiä, tosin teknisesti tarkistettuina vastaamaan uuden kehyskauden kehyksen otsakejakoa.  

Virastoja ja Eurooppa-kouluja koskevat määräykset vastaisivat voimassa olevan sopimuksen määräyksiä.