Tapahtuma-ala on kasvanut toimialana voimakkaasti ja on viimeisimpien arvioiden mukaan 2,6 miljardin euron toimiala. Ala työllistää päätoimisesti 20 000 ja tilapäisesti 120 000—175 000 henkeä. VTT:n laatiman tilannekuvan mukaan luovien alojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 14 miljardia euroa. Koronapandemian aiheuttamasta notkahduksesta huolimatta tapahtuma- ja kulttuuriala on palannut kasvu-uralle, kun ihmiset ovat kaivanneet arjesta irrottavia elämyksiä ja toisten kanssa jaettuja kokemuksia. Hyvästä toipumisesta huolimatta yritysten ja kotitalouksien epävarmuus heijastuu voimakkaasti toimialaan, ja muun muassa tapahtumiin ilmoittautumisen aikajänne on lyhentynyt. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tunnistetaan luovien alojen, mukaan lukien tapahtuma- ja kulttuurialan, merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali sekä se, että luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa selvästi jäljessä sekä muita Pohjoismaita että EU:n keskiarvoa. Hallitus linjaa ohjelmassaan tärkeimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteekseen saada aikaan kestävää kasvua, ja hallitusohjelmassa sitoudutaan muun muassa laatimaan poikkihallinnollinen luovien alojen kasvustrategia. Hallitusohjelmasta ja valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta konkreettiset teot tapahtuma- ja kulttuurialan kasvun tukemiseksi kuitenkin puuttuvat. 

Tapahtuma- ja kulttuurialan kannalta konkreettisin kirjaus hallitusohjelmassa on alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen kymmenestä prosentista 14 prosenttiin. Samaan aikaan inflaatio on nostanut tapahtumien tuottamiskustannuksia, joita alan toimijat ovat varoneet viemästä täysimääräisesti hintoihin, jotta kysynnän elpymistä ja alan kasvua ei vaaranneta. Kun myös arvonlisäveroa nostetaan, on lippujen hintoja lopulta välttämätöntä nostaa, mikä syö alan kasvun eväät. Tällä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia myös alan mahdollisuuksille työllistää ihmisiä.