Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 19.9. päättänyt merivoimien uusien taistelualusten hankinnasta. Laivue 2020 -hankkeelle on aiemmin myönnetty rahoitusta yhteensä 1,232 miljardia euroa. Valtioneuvosto on kuitenkin päätöksessään 19.9. hyväksynyt lähes sadan miljoonan euron kustannusylityksen. Laivue 2020 -hankkeen kokonaiskustannukset (ilman indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvia menoja) ovat päätöksen mukaan 1 325,48 milj. euroa. Tarvittavat lisärahat osoitetaan vuoden 2019 kolmannessa lisäbudjetissa.
Hankintapäätös koskee neljää suurikokoista Pohjanmaa-luokan taistelualusta taistelujärjestelmineen. Laivue 2020 -hankkeen valmistelun aikana on annettu ymmärtää, että hankittavat neljä sotalaivaa kuuluvat korvetti-luokkaan, on puhuttu mm. "Pohjanmaa-luokan korveteista" ja "monitoimikorveteista" (mm. puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Purasen blogi ja Laivue 2020 -sivusto). Puolustusministeriön omien määreiden mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600—3 000 tonnia. Fregattien uppouma on 2 500—6 000 tonnia. (Laivue 2020. Puolustusvoimien strateginen hanke -julkaisu). Alusten koosta ja siten käyttötarkoituksesta on annettu ristiriitaista tietoa, joka on omiaan hämärtämään käsitystä siitä, mitä todellisuudessa ollaan hankkimassa.
Pohjanmaa-luokan alukset ovat uppoumaltaan 3 900 tonnia, eli ne kuuluvat selkeästi fregatti-luokkaan eivätkä korvetteihin, kuten on annettu ymmärtää. Alusten pituus on kasvanut hankkeen alkuvaiheen 90—100 metristä 114 metriin. Alukset ovat Itämeren suurimpia, mm. Ruotsin tärkeimpiä pintataistelualuksia eli Visby-luokkaa moninverroin suurempia. Voidaan perustellusti kyseenalaistaa niiden soveltuvuus Suomen sokkeloisten ja saaristoisten vesi- ja rannikkoalueiden puolustamiseen.
Suomi on tehnyt uusia sotalaivoja koskevaa tutkimustyötä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Pohjanmaa-luokan uudet alukset ovat pituudeltaan ja uppoumaltaan suunnilleen samankokoisia kuin Yhdysvaltojen Freedom-luokan rannikkotaistelualukset (LCS). Myös puolustusministeriön Pohjanmaa-aluksista julkaisemat havainnekuvat muistuttavat erehdyttävästi yhdysvaltalaisia Freedom-luokan aluksia. Näiden tietojen valossa ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykysuuntauksen taustaa vasten herää epäilys, että uusilla taistelualuksilla on tarkoitus osallistua Yhdysvaltojen ja Naton osoittamiin kansainvälisiin tehtäviin maailman merillä eikä ensisijaisesti puolustaa Suomen rannikko- ja merialueita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: