Ruoan hinta ja peruselinkustannukset jatkavat nousuaan. Koronakriisi ja siitä seurannut inflaatio on kiihdyttänyt hintojen nousua. Polttoaineiden hinnannousu näkyy myös ruoan hinnassa tuotannon ja kuljetuksen kustannusten kallistuttua. Myös Venäjää vastaan asetetut, erittäin välttämättömät pakotteet näkyvät suomalaisten arjessa hintojen nousuna.  

Venäjän aloittama sota Ukrainaan heikentää tilannetta entisestään. Ukraina on yksi maailman keskeisimmistä viljan tuottajista. Ukrainan laivaliikenne on lähes pysähtynyt ja tämä tarkoittaa myös viljan viennin pysähtymistä. Tämä tulee näkymään ruoan hinnassa myös pidemmällä aikavälillä.  

Suomalainen maatalous on ollut myös kriisissä. Tuotantokustannukset ovat nousseet energian hinnan sekä lannoitteiden kallistuttua ja tuottajilla on ollut vaikeuksia selvitä laskuistaan. Viime kesän sato on ollut huono. Kun maailman viljantuotannon tila heikkenee, korostuu suomalaisen ruoantuotannon merkitys ja sen myötä omavaraisuus entisestään. 

Tulevaisuus näyttää monen suomalaisen mielestä epävarmalta. Maailmanpoliittinen tilanne huolestuttaa ja samalla kasvaa huoli omasta ja perheen taloudellisesta selviämisestä. Ruokakassin hinta tulee nousemaan ja vie yhä suuremman osan palkkakuitista. Se heikentää muuta ostovoimaa ja vaikuttaa myös kotitalouksien säästämiseen. Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista arvioi vähentävänsä kulutustaan hintojen noustessa, nekin, joiden tulojensa puolesta ei periaatteessa tarvitsisi tehdä niin. 

Vaikutukset kertautuvat, jos korot ja lainoihin menevät maksut nousevat. Hinnannousut eivät vaikuta siis vain kaikkein pienituloisimpiin ja näin ollen pelkistä sosiaaliturvan korotuksista puhuminen jättää ison osan palkansaajista ulkopuolelle. Heidänkin aiheelliseen huoleensa on vastattava. Kansantalouden tasolla kulutuksen väheneminen uhkaa talouskasvua. Huonoina aikoina olisi tärkeää kyetä ylläpitämään varsinkin kotimaista tuotantoa, kulutuskysyntää ja työllisyyttä.