YK:n yleiskokous vaati viime lauantaina 28.10.2023 päätöslauselmassaan välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan. Päätöslauselman puolesta äänesti 120 maata. Vastaan äänesti 14 maata, ja 45 jäsenvaltiota, mukaan lukien Suomi, äänesti tyhjää.https://twitter.com/UN_News_Centre/status/1717992371906839005 

Ulkoministeri Elina Valtonen on perustellut Suomen päätöstä äänestää tyhjää sillä, että päätöslauselmassa ei erikseen mainittu nimellä Hamasia ja että Suomi äänesti samalla tavalla kuin Suomen verrokkimaat EU:ssa. Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomen päätös olla äänestämättä puolesta tai vastaan YK:n yleiskokouksen äänestyksessä on puolestaan "johdonmukainen". Nämä perustelut eivät kuitenkaan ole kestäviä.  

On totta, että Hamasia ei mainita YK:n päätöslauselmassa nimeltä. Päätöslauselma kuitenkin tuomitsee kaikki väkivallanteot, jotka kohdistuvat palestiinalaisiin ja israelilaisiin siviileihin, mukaan lukien terroristiset teot, umpimähkäiset hyökkäykset ja provokaatiot. Lisäksi siinä vaaditaan Gazaan välitöntä humanitaarista tulitaukoa, jota todella nyt tarvittaisiin. Siviilien tilanne ja koko humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen. 

Vaikka YK:n yleiskokouksen päätöslauselma ei ole juridisesti sitova, on se vahva viesti siitä, kuinka suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä asettuu edellä mainittujen vaatimusten taakse. Siksi sillä on todella väliä, miten yksittäiset maat äänestävät.  

On myös syytä painottaa, että EU-maat äänestivät kolmella eri tavalla päätöslauselmasta. EU-mailla ei siis ollut mitään yhtenäistä linjaa äänestyskäyttäytymisen suhteen. EU-maista esimerkiksi Espanja, Ranska, Slovenia, Belgia ja Irlanti äänestivät päätöslauselman puolesta, ja niin teki myös Pohjoismaa Norja.  

Suomi päättää itse omasta ulkopoliittisesta linjastaan. Suomen tulisi puolustaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta johdonmukaisesti ulkopolitiikassaan, ja siksi olisi ollut "johdonmukaista" äänestää päätöslauselman puolesta.  

Israelin maahyökkäyksen ja pommitusten jatkuessa Gazan humanitaarinen tilanne tulee vain pahenemaan ja siviiliuhrien määrä kasvamaan. Siksi kysymys humanitaarisesta tulitauosta Gazaan on edelleen mitä akuutein.