Vanhempien sosioekonomiset taustat näkyvät kasvavassa määrin lasten osaamiseroissa. Uuden tutkimuksen mukaan 2000-luvulla eri yhteiskuntaluokista tulevien nuorten oppimistulokset ovat erkaantuneet yhä jyrkemmin. Peruskoulun ja Suomen aiempien mm. PISA-testitulosten menestyksen tärkeä tekijä on ollut, että kaikille oppilaille on perhetaustasta riippumatta pystytty varmistamaan hyvät perustaidot ja -osaaminen. Maamme erityispiirre on ollut, että heikosti menestyviä oppilaita ei juuri ole ollut. Suomi on voinut olla ylpeä siitä, ettei vanhempien tausta määritä lapsen tulevaisuutta. 

Näin ei kuitenkaan ole enää. Yhteiskunnan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisin heijastuu yhä vahvemmin koulujen arkeen, ja koulujen mahdollisuudet tasata oppilaiden taustoista johtuvia eroja ovat kaventuneet. Alueellinen eriytyminen ja samanaikainen koulutuksen rahoituspohjan heikkeneminen ovat vaikuttaneet siihen, että oppimiserot ovat kasvaneet alueiden välillä — moni kunta on lakkauttanut kouluja ja pienryhmiä sekä karsinut tuntikehyksen minimiin. Erityisesti heikkoja osaajia on aiempaa enemmän, eivätkä he saa riittävää tukea oppimiselleen ja koulunkäynnilleen. Erot ovat kasvaneet myös koulujen sisällä ja luokkien välillä, kun oppilaat jaetaan usein eri ryhmiin painotetun opetuksen tai vieraan kielen valintojen perusteella.