Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen talouskasvun hidaste. Lähivuosina Suomi tarvitsee tuhansia uusia ammattiosaajia. Nykyiset ikäluokat eivät riitä täyttämään kysyntää.  

Vaikeudet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat muodostuneet keskeiseksi kasvun pullonkaulaksi. Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ratkaisemaan osaajapulaa.  

Ulkomaalaisen henkilön työllistyminen voi edellyttää osaamisen täydentämistä, joskus koko tutkinnon suorittamista. Nykyistä laajempi englannin- tai muu vieraskielinen tutkintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa sujuvoittaisi maahanmuuttajien työllistymispolkuja. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammatillisen koulutuksen järjestäjille oikeuden toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Useat koulutuksen järjestäjät ovat hakeneet oikeutta järjestää englanninkielisiä tutkintoja voidakseen vastata työelämän tarpeisiin. Lupia on kuitenkin myönnetty nihkeästi. 

Kielteisiä päätöksiään ministeriö on perustellut toteamalla, että opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Aina tämä ei ole kuitenkaan edellytyksenä työllistymiselle ja työssä menestymiselle. Maassamme toimii yrityksiä, joiden henkilöstö edustaa kymmeniä eri kansallisuuksia ja työkielenä on englanti. On monia ammatteja, joissa suuri osa työntekijöistä on jo nyt ulkomaalaistaustaisia. 

Esimerkiksi Tampereen seudun Ammattiopisto Tredu haki vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikeutta järjestää englanninkielistä luontoalan ammattitutkintoa. Päätös oli kielteinen. Tätä ministeriö perustelee sillä, ettei koulutukselle ole kansallista osaamistarvetta.  

Kuitenkin kansainvälinen luontomatkailu on jatkanut kasvua kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi Lapin matkailun ovat siivittäneet ennätykselliseen kasvuvauhtiin ulkomaalaiset kävijät. Alalla tarvitaan osaajia, jotka kykenevät tuottamaan kansainvälisille asiakkaille laadukkaita luontopalveluita.  

Yhä useammin työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa esitetään kysymys, miten Suomi saa pidettyä tänne tulleet osaajat. Suomen kielen taito on kiistatta keskeinen maahanmuuttajan sopeutumista vauhdittava tekijä. Tästä syystä englanninkieliseen tai muuhun vieraskieliseen ammatilliseen tutkintokoulutukseen on tärkeää sisällyttää tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta. Työelämä itsessään on luonteva ympäristö kielitaidon edelleen kehittymiselle.