Viestintäministeri Bernerin mediamarkkinoita pohtiva työryhmä pohtii paraikaa mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja sääntelyn vaikutuksia kaupallisiin mediayhtiöihin. Kaupallisten kanavien toimintaedellytykset ovat tärkeitä, mutta niin on myös ihmisten yhdenvertaisuus me-dian kuluttajina. TV-tekstitys on yhdenvertaisuuskysymys. Tekstitys on todella tärkeä monen erityisryhmän tiedonsaannin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollistajana. Jonkinasteinen kuulonalenema arvioidaan olevan noin 750 000 suomalaisella, ja viittomakielisiä kuuroja on Suomessa noin 5 000. Suomalaisella viittomakielellä saatavia tv-ohjelmia ovat päivittäiset viittomakieliset uutiset (5 min) sekä Viikko viitottuna (kerran viikossa). Ohjelma-aika viittomakielisille ohjelmille on 44 minuuttia viikossa. Koska omakielistä ohjelmatarjontaa on saatavilla vain vähän edes tulkattuna, tv-tekstitys on tärkeä tiedonlähde myös kuuroille. 

Tekstityksessä ei ole kysymys vain pienen marginaaliryhmän tilanteesta, vaan aihe koskee satojatuhansia katsojia. Tekstityksestä hyötyvät kuulovammaisten lisäksi myös ikääntyneet, joiden kuulo on heikentynyt, lukemista opettelevat lapset sekä maahanmuuttajat, jotka oppivat lukemaan ja puhumaan suomea. Myös pienten lasten vanhemmat ovat viestineet, että tekstitys on hyödyllinen, kun lapset nukkuvat ja TV:tä voi pitää hiljaisella. 

Kuulovammaistekstitys perustuu EU:n lainsäädäntöön sekä kansainvälisiin velvoitteisiin. YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 30 artiklan 1b-osiossa sanotaan: 

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään ja toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt: b) voivat seurata televisio-ohjelmia, elokuvia, teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa saavutettavassa muodossa.