Ekosysteemejä, joista hyvinvointimme, toimeentulomme ja henkiinjäämisemme riippuvat, kulutetaan nyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Vaikka toiminnan negatiiviset vaikutukset on tiedetty jo vuosikymmenten ajan, ihmiskunta yli käyttää luonnon resursseja ja heikentää yhteisen hyvinvointimme pohjaa valtioiden tasolta finanssimaailmaan. Toiminta tuottaa lyhyellä aikavälillä taloudellista hyötyä, mutta pitkällä aikavälillä se heikentää hyvinvointia ja ihmisoikeuksia sekä lisää selkkausten vaaraa, mikä johtaa esimerkiksi kasvavaan tahdosta riippumattomaan muuttoliikkeeseen. 

Äärimmillään laajamittainen luonnon tuhoaminen vaarantaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden. Tämän takia olisi perusteltua lisätä laajamittainen luonnontuhonta (ecocide) viidenneksi rikostyypiksi Rooman perussääntöön, jonka perusteella rauhaan kohdistuvia rikoksia käsitellään Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. 

Sakot tai muut taloudelliset seuraamukset eivät ole estäneet toimijoita jatkamasta luonnon laajaa riistokäyttöä. Luonnontuhontaa koskeva kansainvälinen lainsäädäntö on erityisen tärkeä sosioekonomisesti vaikeassa asemassa oleville köyhille maille, joissa on usein heikko ympäristölainsäädäntö. Näiden maiden väestö on vaikuttanut ongelmien syntyyn vähiten, mutta globalisaation sivutuotteet, kuten luonnon hyväksikäyttö ja saasteet, kohdistuvat eniten juuri heihin. Terveet ekosysteemit ovat lisäksi kaiken kehityksen tärkein edellytys, joita ilman emme myöskään saavuta YK:n kestävyystavoitteita. 

Kun Rooman perussääntöä alun perin laadittiin 1990-luvulla, luonnontuhonta oli mukana, mutta se poistettiin viime hetkellä. Laajamittainen, pitkään jatkuva ja vakava ympäristön tuhoaminen on Rooman perussäännön mukaan rikos sodan aikana, mutta ei rauhan. Tämä on kohtuutonta ja asia tulee korjata. 

Useat maat ovat jo vaatineet luonnontuhonnan kriminalisoimista. Esitystä tukevat muun muassa Ranska ja Belgia. Euroopan parlamentti on vuonna 2021 kehottanut EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään neuvotteluita luonnontuhonnan kriminalisoimiseksi Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Myös Pohjoismaiden neuvosto on marraskuussa 2023 suosittanut Pohjoismaiden hallituksille, että nämä osallistuvat keskeisiin kansainvälisiin keskusteluihin vakavien luonnonympäristöön kohdistuvien rikosten kriminalisoimiseksi sekä sodan että rauhan aikana.