Petteri Orpon hallitusohjelmassa on useitakin kirjauksia siitä, miten Suomen tulisi lisätä kilpailukykyään ja houkutella lisää kansainvälisiä osaajia. Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että osaajapulaan vastataan panostamalla kansainväliseen rekrytointiin ja vahvistetaan samalla edellytyksiä talouden kasvuun ja että Suomen vetovoimaa parannetaan usealla eri toimenpiteellä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa erityisesti korkeasti koulutettujen työperäisen maahanmuuton osalta positiivista maakuvaa ja edistää Suomen maabrändiä kansainvälisillä työmarkkinoilla.
Väestönkasvumme hitaus ja osaajapula, joka pian taas on talouden nousun esteenä, vaativatkin ehdottomasti toimia osaajien houkuttelemiseksi ja ennen kaikkea sen varmistamiseksi, että tänne tulleet ulkomaalaiset jäävät Suomeen töihin.
Osaavien ihmisten työpanokselle on huutava tarve sekä monella työvoimapula-alalla että laajemmin. Jotta taloutemme tuottavuus nousisi, tarvitsemme lisää TKI-toimintaa ja innovointia. Ulkomaalaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut tässä merkittävä rooli. Tuore Etla-tutkimus kertoo, että vuonna 2021 haetuista patenteista 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Lisäksi esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimusta kaupallistavaan hautomotoimintaan osallistuvissa yrityksissä ja hankkeissa 70 prosenttia osallistujista on taustaltaan kansainvälisiä.
Korkeakoulut tarjoavatkin Suomelle suuren mahdollisuuden niin kansainvälisten opiskelijoiden kuin korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden ja muiden työntekijöiden rekrytoijina. Esimerkiksi Helsingin yliopiston akateemisesta henkilökunnasta kolmannes on ulkomaalaisia.
Korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaissyntyisten opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan muiden kuin suomalaisten korkeakoulun vuosittain aloittaneiden määrä on noussut 4 737:stä (vuonna 2014) 7 218:aan (vuonna 2023) eli yli viisikymmentä prosenttia. Suomeen työllistyneiden korkeakoulusta valmistuneiden ulkomaalaisten osuus on kuitenkin pysynyt samalla aikavälillä käytännössä vakiona, noin 50 prosentissa. Vastaavasti Suomen kansalaisten työllistyminen Suomeen on pysynyt tasaisesti yli 80 prosentin tasolla.
Huolena kuitenkin on, että kehitys työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisääntymisessä on kääntymässä: Akavan mukaan erityisosaajia ei enää tule Suomeen yhtä paljon kuin aiemmin ja korkeakouluissa pelätään, että ensi vuonna kansainvälisten hakijoiden määrä alkaa myös laskea. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut merkittävästi. Vuoden 2024 yhteishaussa korkeakouluihin hakijoiden määrä laski jopa 11 000 ihmisellä, mistä suurin osa johtuu ulkomaalasten hakijoiden merkittävästä vähenemisestä.
Hallituksen maahanmuuttopoliittiset päätökset, kolmen kuukauden työttömyysrajaus, kansalaisuuslain ja pysyvien oleskelulupien myöntämisen tiukentaminen, ja niiden nostattama keskustelu ovat vakava maineriski niin Suomelle kuin myös osaajia houkutteleville korkeakouluille ja työnantajille. Kansainväliset osaajat eivät jonota Suomeen, vaan he voivat valita minkä tahansa muunkin maan opiskelu-, tutkimus- tai työpaikakseen, jos he eivät koe olevansa tervetulleita.
Hallitus on luvannut edistää Suomen maabrändiä ja positiivista maakuvaa kansainvälisillä työmarkkinoilla. Hallitusohjelmassa on luvattu selvittää muun muassa opintolainahyvityksen kaltaisen hyvityksen luomista suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneelle ja lukukausimaksua maksaneelle henkilölle, joka on työllistynyt Suomeen. Lisäksi on luvattu arvioida tarvetta luoda uusi, valtakunnallinen apurahajärjestelmä kansainvälisille opiskelijoille.
Olisi tärkeää, että hallitus veisi näitä ja muita vastaavia, vaikutukseltaan riittävän laajoja hankkeita läpi nyt, kun juuri tarvitsemme positiivisia signaaleja kansainvälisille osaajille.