Vaikka tilanne Suomessa koronaviruspandemian suhteen on tällä hetkellä verrattain hyvä, ei pandemia vielä ole ohi. Tästä osoituksena jouduimme keväällä 2022 todistamaan koko tähänastisen pandemia-ajan suurimmat määrät koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia. Tammikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana Suomessa kuoli 3 036 ihmistä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Vastaava luku vuodelta 2021 oli vain 380. Kuolleiden määrä keväällä 2022 on lähes yhtä suuri kuin kaksi kertaa väkiluvultaan suuremmassa Ruotsissa vastaavana ajankohtana, jolloin koronaan liittyviä kuolemia ECDC:n datan perusteella rekisteröitiin 3 665.  

Kevään poikkeuksellisuudesta kertoo myös merkittävästi edellisvuodesta kasvanut ylikuolleisuus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa kuoli tammikuun ja toukokuun välisenä aikana 26 560 ihmistä, mikä on 3 249 enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Määrä kasvoi enemmän kuin kertaakaan aiemmin sitten vuoden 1990. Kuolemia on ollut Suomessa epätavallisen paljon myös kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan. Esimerkiksi arvovaltaisen saksalaisen Max Planck instituutin mukaan vuoden sisällä on ylikuolleisuus ollut meillä suurempaa kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Syyt kasvaneiden ylikuolleisuuslukujen takana tulisikin selvittää huolellisesti teettämällä aiheesta riippumaton tutkimus.  

Koronaviruspandemialla on ollut tapana voimistua syksyisin. Siksi nyt tulisikin toimia, jotta syksyllä kiihtyvän pandemian aiheuttamat kuolemat ja turhat sairastumiset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tehokkain tapa tähän olisi rokoteannosten nykyistä laajempi jakelu. Tällä hetkellä Suomessa neljänsiä rokoteannoksia jaetaan vain yli 80-vuotiaille sekä tiettyihin riskiryhmiin kuuluville. Käytäntö poikkeaa monen muun maan toiminnasta. Esimerkiksi Ruotsissa neljänsiä rokoteannoksia on jaossa kaikille yli 65-vuotiaille ja Tanskassa kaikille yli 50-vuotiaille. Kyse ei ole rokotteiden riittämättömyydestä, sillä STM:n Helsingin Sanomille toimittamien tietojen mukaan Suomessa rokotteita on varastossa niin paljon, että tarvittaessa kaikki halukkaat pystyttäisiin rokottamaan neljännen kerran. Riskinä on myös se, että rokotteita joudutaan hävittämään tai lahjoittamaan pois, mikäli niitä ei kotimaassa pystytä käyttämään.  

Neljänsien rokotteiden laajempi jakaminen olisi omiaan lisäämään suomalaisten vastustuskykyä koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan, sillä kolmestikin rokotetun henkilön vastustuskyky tautia vastaan heikentyy nopeasti. Erityistä huolta aiheuttaa se, että useilla iäkkäämmillä ihmisillä kolmannesta rokoteannoksesta on kulunut runsaasti aikaa, jolloin rokotteen teho on jo ehtinyt hiipua.