Suomen menestymiseen tarvitaan niin maaseutu- kuin kaupunkipolitiikkaakin. Toimia on tehtävä alueiden omista lähtökohdista ja Suomen kokonaisetu huomioiden. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. 

Kaupunkipolitiikka on vielä monin osin käyttämätön voimavara. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden edistämistä ja hyödyntämistä maamme talous ja työllisyys eivät nouse kestävästi. Vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka on koko Suomen etu. Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle. 

Sote-uudistuksessa on varottava, ettei muutos vahingoita kaupunkien toimintamahdollisuuksia vaan päinvastoin vahvistaa metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen vetureina.  

Sote-uudistuksen ydinperiaatteena on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. 

Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen ilmoitti budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta olisi valmis kutsumaan neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa. 

Kaupungistumisen faktat on tunnistettava ja kaupunkipolitiikka on otettava voimavaraksi. Hallituksen olisi viisasta antaa eduskunnalle selonteko metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitystä Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutuun Suomen kehittymisen veturina. Kaavailtujen maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selkeytettävä. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. 

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukyvyn parantamista kehitetään. 

Tärkeä osa metropolipolitiikkaa ovat liikenne, maahanmuutto sekä sosiaali- ja asuntopolitiikka. Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitävät työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Hallituksen on kirittävä asuntopoliittisten kysymysten ratkaisussa. Kallis asuminen on keskeinen kasvun este. Asumisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudulle on saatava ripeästi kohtuuhintaisia asuntoja. 

Kaupunkien ja muun Suomen ei tule kilpailla keskenään, vaan niiden tulee kilpailla Euroopan ja muun maailman metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kasvukeskukset ja etenkin Uusimaa toimivat maan kehityksen vauhdittajina ja jatkuvan luovuuden lähteinä.