Viimeksi julkaistu 15.8.2022 10.00

Kirjallinen kysymys KK 384/2022 vp 
Mia Laiho kok 
 
Kirjallinen kysymys päihdeongelmaisten hoitoonpääsystä ja hoitotakuusta

Eduskunnan puhemiehelle

Huumeiden käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet Suomessa, ja huumekuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun. Nuorten matalan kynnyksen palvelut ovat vähissä. Myöskään työterveyshuolto tai kouluterveydenhuolto ei pysty vastaamaan nykyisellään päihdeongelmien hoidosta. Julkisella puolella hoitojonot päihdehoitoa tarvitsevalle ovat kohtuuttoman pitkät. Nuori, joka tarvitsee päihdehoitoa, ei voi odottaa hoidon alkamista useita kuukausia. Päihdeongelmat, tuen puute ja hoitoonpääsyn vaikeudet aiheuttavat perheille erittäin vaikeita tilanteita ja johtavat usein lasten huostaanottoihin. Päihdeongelmat syrjäyttävät nuoria myös koulutuspolulta ja työelämästä. On kohtuutonta, että hoitoa saa vasta sitten, kun tilanne on erittäin hankala ja perheen tilanne erittäin tulehtunut tai kun lapsi on jouduttu jo huostaanottamaan. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskasta. 

On käsittämätöntä, että hallituksen esitys hoitotakuun tiukentamisesta ei koske päihdehoitoon pääsyä. Uusimmat huumekuolematilastot puhuvat puolestaan. Hoitotakuu on ulotettava myös päihdepalvelujen saantiin ja hoitoonpääsyyn. Huumekuolemat painottuvat Suomessa nuorempiin ikäryhmiin kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa huumeisiin kuolevan keski-ikä on noin 34 vuotta. Muualla Euroopassa samasta syystä kuolee keskimäärin 10 vuotta vanhempia päihderiippuvaisia. Suomessa menehtyy joka viikko vähintään yksi nuori huumeisiin. Jokainen huumekuolema olisi ennaltaehkäistävissä ja nuori saatettavissa takaisin yhteiskuntaan ja työelämään, jos palvelut vaan vastaisivat nykypäivän tarpeita.  

Päihteiden käytöllä on monia vaikutuksia niin nuoren kuin perheenkin elämään. Päihteitä käyttävät nuoret saattavat oireilla kotona pahasti, jolloin vanhemmat eivät enää pärjää nuoren kanssa. Nuorten koulu ja opiskelu kärsivät. Nuoret joutuvat usein sijoitukseen, jos perhe ei enää pärjää nuoren kanssa kotona. Lastensuojelu ja sijoitukset eivät ole pitkäkantoinen ratkaisu päihderiippuvaisen nuoren perheen ongelmiin. Lastensuojelulla ei myöskään ole riittäviä resursseja ja osaamista hoitaa päihdeongelmia, vaan nuorten on saatava ajoissa päihdealan ammattilaisten hoitoa.  

Juuri lausunnolla olleen hoitotakuuesityksen lausuntojen mukaan selvennystä toivottiin erityisesti rajaukseen, jonka mukaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaiset palvelut eivät ole seitsemän vuorokauden hoitotakuun piirissä, sekä pykälän soveltamiseen päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä erilaisten kuntoutus- ja terapiapalveluiden osalta. Päihdealan järjestöjen ja asiantuntijoiden huoli on kuitenkin sivuutettu hoitotakuulainsäädännön valmistelussa. 

Myös Euroopan huumeraportin mukaan käsissämme on nyt monimutkaisempi huumausainetilanne kuin aiemmin. Huumeiden runsas saatavuus, käyttötottumusten suurempi moninaisuus ja pakkausmerkintöjen virheellisyys ovat merkittäviä huolenaiheita, joihin tulee pikaisesti puuttua. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin päihdepalveluiden saattamiseksi hoitotakuulainsäädännön alle, 
miten hallitus aikoo parantaa hoitoonpääsyä päihdepalveluihin, 
kuinka hallitus aikoo parantaa hoitoonpääsyä lasten ja nuorten päihdeongelmien osalta,  
aikooko hallitus lisätä lasten ja nuorten vieroitushoitopaikkoja, joita on aivan liian vähän tarpeeseen nähden, 
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä huolestuttavasti kasvaneiden huumekuolemien takia, 
sisältyykö hallituksen hoitotakuulainsäädäntöön pääsy vieroitushoitoon 7 vuorokauden sisällä ja 
miten hallitus aikoo varmistaa, ettei oppilashuollon siirto kuntien sivistystoimesta hyvinvointialueelle huononna tilannetta entisestään? 
Helsingissä 15.7.2022 
Mia Laiho kok