Viime vuosina useissa maissa on kiristetty tuomioita ambulanssi- ja pelastushenkilökuntaan kohdistuneesta häirinnästä ja väkivallasta. Tavoitteena on ollut vähentää henkilöstöön kohdistuvia päällekarkauksia ja seksuaalista häirintää. 

Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa esimerkiksi on toteutettu lakimuutos, joka kaksinkertaistaa pelastajia pahoinpitelevien tuomiot. Kun aikaisemmin päällekarkauksista voitiin tuomita korkeintaan puolen vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia, jatkossa maksimina on vuosi vankeutta. Lailla halutaan viestittää, että ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvia pahoinpitelyjä ei hyväksytä. 

Suomessa ensihoitotyötä tekevään kohdistunut pahoinpitely rangaistaan pahoinpitelyrikoksena, mikä käytännössä tarkoittaa sakkoja.  

Palomiesliitto, Ensihoitoalan liitto SEHL ja Tehy ovat kannanotossaan esittäneet, että myös Suomessa rangaistusasteikkoa kovennettaisiin. Järjestöt esittävät rikoslain muuttamista niin, että ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. 

Ambulanssi- ja pelastustyön tiedetään olevan vaativaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tästä kertovat myös auttajien poikkeukselliset eläköitymisluvut. Kevan tietojen mukaan vuosina 2000—2015 eläköityneistä palomiehistä 40 % jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 60 % vanhuus-eläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2000—2015 oli 51,5 vuotta.