Museoala tarvitsee moniammatillisia osaajia, jotta ainutlaatuinen kulttuuriperintö voidaan säilyttää ja alan toimintaa kehittää. Suomalaisissa yliopistoissa tulee olla mahdollisuus saada riittävät valmiudet museo- ja kulttuurialan asiantuntija- ja johtotehtävissä toimiseen. Tämä edellyttää korkeatasoista humanistista koulutusta ja tutkimusta.  

Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 150 ammatillisesti hoidettua museota, joilla oli 326 yleisölle avointa museokohdetta. Museoiden käyntimäärät kasvoivat yli 40 prosenttia vuosina 2014—2019, kunnes koronapandemia aiheutti laskun kävijämääriin. Vuonna 2014 kävijöitä oli Museotilaston mukaan 5,4 miljoonaa ja vuonna 2019 7,6 miljoonaa. Museokävijät tuovat museoihin vuosittain noin 75 miljoonan euron tulot. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus on alueellisesti paljon tätä suurempi: arviolta yhteensä 175—540 miljoonaa euroa vuosittain. 

Museolaki (314/2019) edellyttää museoissa työskenteleviltä asiantuntijoilta museologian opintoja: "Edellytyksenä ammatillisen museon hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että museolla on vähintään kaksi päätoimisessa palvelussuhteessa työskentelevää museoalan asiantuntijaa, joista toinen voi olla samalla museon johtaja ja joilla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä suoritetut museologian perusopinnot." 

Museoalan kehityksen kannalta on keskeistä, että Suomessa on mahdollista opiskella museolo-giaa pääaineena. Museologian perus- ja aineopinnot eivät riitä laaja-alaisen ja kehittyvän tieteen syvään osaamiseen. Lisäksi museoala tarvitsee kehityksensä tueksi myös korkeatasoista museologian alaan liittyvää tutkimusta ja siihen liittyvää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.