Diagnostisten terveysalojen asiantuntijoista, bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista, on pulaa työmarkkinoilla. Asia ilmenee muun muassa vuoden 2020 ammattibarometristä. Työvoimapula selittyy osittain eläköitymisellä, mutta myös alan vaihtajien määrä on kasvussa. Tulevaisuudessa työvoiman tarve kasvaa entisestään, ja voimakkaasti kehittyvä diagnostinen toimiala tarvitsee enenevässä määrin asiantuntijuutta, joka edellyttää tiedekorkeakoulututkintoa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei vastaa tähän asiantuntijatarpeeseen. 

Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville, ammatissa toimiville ja työnantajille terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista sekä vaikuttavat alan vetovoimaan ja alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen. Urakehitysmahdollisuudet terveydenhuoltoalalla edistävät alan työoloja. 

Kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmat ovat olleet aikaisemmin Oulun yliopiston koulutusvastuulla (asetus 794/2004). Oulun yliopiston hallitus jätti vuonna 2010 ministeriölle esityksen asetuksen muuttamisesta niin, että se luopuu kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmien koulutusvastuusta. Päätöksen jälkeen bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilla ei ole ollut mahdollisuutta, kuten muulla hoitohenkilöstöllä, jatko-opintomahdollisuuksiin tiedekorkeakoulussa. Kansainvälisessä mittakaavassa Suomen tilanne näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta poikkeaa muista maista, myös muiden Pohjoismaiden  koulutustarjonnasta,  puuttuvien tiedekorkeakouluopintojen vuoksi. 

Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon ovat vahvat perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee eteläisessä Suomessa. HUS Diagnostiikkakeskus on maamme johtava ja suurin kliinisten laboratoriopalvelujen ja lääketieteellisten kuvantamispalvelujen tuottaja. Röntgenhoitajista ja bioanalyytikoista on merkittävä vaje erityisesti Helsingin ja Uudenmaan alueella.  

Koulutuksen käynnistäminen tukisi myös terveysalan kasvustrategian jalkauttamista. Diagnostisten terveysalojen asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen voisi parhaimmillaan lisätä alan vientipotentiaalia ja sen myötä Suomessa kipeästi kaivattua työllisyyttä ja talouskasvua. 

Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen ovat tehneet töitä Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä ammattiliitot. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä asettaneet hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutustarjontaa niin, että se vastaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Hankkeessa alan korkeakoulutusta tarkastellaan laajasti niin tutkintojen, täydentävän koulutuksen, harjoittelun kuin jatkuvan oppimisenkin näkökulmasta. Työryhmä antaa keskeiset esityksensä ministeriöille vuoden 2022 loppuun mennessä.