Viimeksi julkaistu 27.11.2021 15.28

Kirjallinen kysymys KK 592/2018 vp 
Hanna Halmeenpää vihr ym. 
 
Kirjallinen kysymys kesähakkuiden uhasta Suomen lintulajeille ja metsille

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa suoritetaan vuosittain mittava määrä metsien kesähakkuita, jotka rikkovat EU:n lintudirektiiviä, häiritsevät useiden lintulajien pesintärauha sekä heikentävät jo entuudestaan uhanalaisia lintupopulaatioita. Kesähakkuut ovat yleistyneet 1960-luvulta alkaen ja niitä suoritetaan touko—lokakuussa, aikana jonne sijoittuu myös lintujen pesimäkausi, vaikka luonnonsuojelulaki kieltää lintujen pesien häiritsemisen erityisesti lisääntymisaikana.  

Suomen luonnonsuojelulakia on kuitenkin tulkittu siten, ettei lintujen poikasten tuhoutuminen metsähakkuissa ole tahallista. Lienee kuitenkin selvää, mitä lintujen pesille ja niissä oleville poikasille hakkuiden aikana tapahtuu. Tuhoutuneiden pesien lisäksi kesähakkuut häiritsevät myös lähialueiden lintujen pesintää.  

Euroopan komissio on EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa todennut pitävänsä Suomessa omaksuttua tulkintaa EU-oikeuden vastaisena (http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-003262-ASW_FI.html).  

Kesähakkuiden vaikutuksista on tehty Suomessa melko vähän tutkimusta, mutta tuoreessa Turun yliopiston tutkijatohtori Minna Pappilan artikkelissa "Summer loggings and bird protection: On regulation and derogations" viitataan vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen, jossa arvioitiin, että touko- ja kesäkuussa suoritettavat hakkuut tuhoavat maassamme vuosittain noin 35 000 linnunpesää. Suomen metsien hakkuumäärät ovat myös lisääntyneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana huomattavasti, vuonna 2019 metsiä kaadettiin yli 10 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuonna 1999 (Luonnonvarakeskus). Tämä kehitys ei ole ainakaan parantanut pesintäolosuhteita, päinvastoin.  

Lintujen pesinnän häiriintymisen lisäksi kesähakkuilla on myös toinen hyvin merkittävä negatiivinen vaikutus, niiden yhteydessä metsissämme leviävät juurikääpäsienet, jotka ovat metsiemme taloudellisesti merkittävimmät tuhonaiheuttajat. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan juurikääpäsienet tappavat mäntyjä ja lahottavat kuusikoita noin 50 miljoonan euron edestä vuodessa. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin lintujen pesimäaikana tapahtuvien hakkuiden kieltämiseksi, koska EU-komissio on todennut pitävänsä niitä EU-oikeuden vastaisina, ja 
onko hallitus huomioinut metsäpolitiikassaan kesähakkuiden levittämän juurikääpäsienen aiheuttamat mittavat vahingot? 
Helsingissä 24.1.2019 
Hanna Halmeenpää vihr 
 
Satu Hassi vihr 
 
Emma Kari vihr 
 
Krista Mikkonen vihr 
 
Touko Aalto vihr 
 
Johanna Karimäki vihr