Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut valkoposkihanhet ovat tehneet Suomessa jo vuosia omaisuusvahinkoa viljelijöille. Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi syyskuun alussa ensimäistä kertaa poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen. Myönnetyillä luvilla saa ampua syksyllä yhteensä 3 555 yksilöä, vaikka kanta on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Lupaehtojen mukaan saaliiksi saadut linnut on hävitettävä hautaamalla tai polttamalla, myös pelotteeksi pellolle jätetyt. EU:n lintudirektiivin nojalla tappamiskiellon lisäksi olisi voitu poiketa myös hyödyntämiskiellosta, mutta tästä huolimatta valkoposkihanhen lihaa ei saa käyttää hyötyravinnoksi. 

On selvää, etteivät edellytykset lajin suojelulle enää täyty, sillä laki ei enää vastaa lintupopulaation määrää. Myös maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteisen työryhmän mukaan (valkoposkihanhityöryhmän raportti, elokuu 2020) valkoposkihanhi EU:n runsaslukuisimpana hanhilajina kuuluisi nykytilanteessa Bernin sopimuksessa liitteeseen III ja lintudirektiivin liitteeseen II, jolloin sen kantaa olisi mahdollista säädellä metsästämällä.  

EU:n lintudirektiivin määritelmä ei kuitenkaan määrää sitä, minkä kansallisen lainsäädännön piirissä lajin on oltava, ja esimerkiksi Ruotsissa sekä Virossa valkoposkihanhi on luokiteltu riistalajiksi, jolloin suojametsästys on sallittu viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Hanhikannan odotetaan jatkavan kasvuaan entisestään. Metsästys pesimäaikaisen rauhoitusajan ulkopuolella ja munien rei'ittäminen olisivat kestäviä ja tehokkaita tapoja maatalouden satovahinkojen hillitsemiseksi. Sen sijaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan ensi kevääksi perustettaisiin hanhille tarkoitettuja alueita, joilla linnut voisivat pysähtyä ja ruokailla.